Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lastensuojelun uusia työkaluja Anna Cantell-Forsbom, perhepalvelujen johtaja, Vantaa 26.9.2018 #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Lastensuojelun 2000-luvun haasteet pohjakosketuksesta yhdessä eteenpäin #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Uusia työkaluja lastensuojelupalvelujen toteuttamiseen Joustavampi, ketterämpi palvelujärjestelmä HB Henkilökohtainen budjetti Tulosperusteinen rahoitussopimus SIB (= Social Impact Bond) Järjestöyhteistyö, kolmannen sektorin tuottamat palvelut, uudet palveluinnovaatiot Riittävät tukipalvelut #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
SIB Lähtötilanne: lastensuojelun asiakkuuteen ohjautuu myös asiakkaita, joiden tulisi/voisivat olla sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa Kartoitettiin 167 vantaalaisen lastensuojelun asiakkaan otannalla asiakkaiden palvelujen käyttö koko palveluhistorian ajalta SITRA analysoi ko. aineiston Tiedonkeruuseen perustuvan analyysin mukaan: 68 %:lla asiakaslapsista on tunnistettu jokin nepsy-oireeseen viittaava haaste Nepsy-oireet ennustavat muita laajempaa palvelujen käyttöä, mutta kokonaiskustannuksiin tai asiakkuuden pituuteen niillä ei ole suoraa vaikutusta Jo 1 vuoden viivästyminen nepsy-oireiden varhaisesta tunnistamisesta asiakkuuden alkuun nostaa käytettyjen palvelun määrä Varhaisen tunnistamisen kannalta 3-4 vuotiaat ovat keskeisessä asemassa #lastensuojelupäivät2018 Arvion mukaan #tasavertainenarki 10 % alkavista lastensuojelun asiakkuuksista olisi
Aineiston asiakaslapset Lapset (kpl) 16 14 12 10 8 6 4 Asiakaslapset iän mukaan (kpl) Asiakaslapsista tyttöjä 46 % ja poikia 54 % 78 % asiakaslapsista ja/tai hänen vanhemmistaan asioi kotimaisella ja 22 % muulla kuin kotimaisella kielellä Lapsista 70 % on avohuollon, 28 % sijaishuollon ja 2 % jälkihuollon asiakkaana 2 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 Ikä
Aineiston asiakkuudet 45 Asiakkuudet asiakkuuden keston mukaan (kpl, vuosia) Asiakkuuksien käyttämät palvelut yhteensä (kpl) 40 30 Asiakkuudet (kpl) 35 30 25 20 15 10 5 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Asiakkuuden kesto (vuodet kpl) + 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Arvion mukaan 80 % asiakkaista olisi päätynyt lastensuojelun asiakkaaksi vaikka soveltuvaa perus- tai muun palvelua olisi ollut saatavilla. 10 % kohdalla lastensuojelun asiakkuus olisi mahdollisesti voitu välttää ja 10 % kohdalla arviota ei ole tehty Asiakkuudet (kpl) Käytetyt palvelut (kpl)
Käytetyt palvelut ja kustannukset Käytetyt palvelut keskimäärin (kpl) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Käytetyt palvelut keskimäärin asiakkuuden keston mukaan (kpl) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Asiakkuuden kesto (vuodet kpl) Asiakkuuden kustannukset keskimäärin ( ) 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Kustannukset keskimäärin asiakkuuden keston mukaan ( ) 0 + 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 + Asiakkuuden kesto (vuodet kpl)
Asiakaslapsilla tiedossa olevat diagnoosit Asiakaslapsilla tiedossa olevat diagnoosit Kyllä Autismin häiriö tai epäily (F81.8, F83, F84.0, F84.5, F84.9, F88, F89) 3 % ADHD, ADD (F90.0, F90.1, F90.8, F90.9, F98.8, F98.9) 9 % Touretten oireyhtymä, Tic-oireet (F95.0-F95.2, F95.8, F95.9) 1 % Pakko-oireinen häiriö (F42.0-F42.2, F42.8, F42.9) 1 % Oppimiskyvyn häiriö (F81.0-F81.3, F81.8, F81.9) 3 % Onko tiedossasi mitään muuta lapselle diagnosoitua sairautta tai kehitysvammaa? 16 %
Lapsilla havaitut nepsy-oireet* Havaitut nepsy-oireet Kyllä Keskittymisen haasteet 47 % Käyttäytymisen haasteet 32 % Sosiaalisuuden haasteet 29 % Tunne-elämän haasteet 57 % 68 %:lla lapsista on tunnistettu jokin kartoitetuista nepsy-oireista (Ei: 27 %; EOS: 5 %) 32 %:lla asiakaslapsien vanhemmista tai sisaruksista on samanlaista oireilua. (Ei: 47 %; EOS: 21 %) Arvion mukaan asiakaslapsista 25 %:lla nepsy-oireilu on vaikuttanut siihen että asiakas on tullut lastensuojelun asiakkaaksi. (Ei: 72 %; EOS: 3 %) * Aineistossa kartoitetut 13 nepsy-oiretta muodostavat taulukossa mainitut 4 nepsy-oireryhmää (Principal Component Analysis)
Asiakkuuksien palvelujen käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä* Nepsy-oireilevien lasten perheet käyttävät määrällisesti enemmän palveluja (kyllä: 4,98; ei: 3,93) kuin perheet, joiden lapsella ei ole nepsy-oireita**. Asiakkuuden kustannusten tai asiakkuuden pituuden näkökulmista niiden välillä ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkityksellistä eroa. Elämäntilanteet, jotka näkyvät suurempana palvelujen käyttönä: vanhemman pitkäaikainen somaattinen sairaus tai vamma (kyllä: 5,48; ei: 4,43) vanhemman psyykkinen (kyllä: 5,33; ei: 4,04) vanhemmuuteen liittyviä vaikeuksia (kyllä: 4,94; ei: 3,80) toimeentulon ongelmat (kyllä: 4,97; ei: 4,05) avio- tai avoero (kyllä: 5,16; ei: 4,17) tiedossa oleva muu diagnosoitu sairaus tai kehitysvamma (kyllä: 5,56; ei 4,46) *Raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkittävät erot ** Sama koskee myös perheitä, joiden asiakkuuden syynä nepsy-oireiden arvioidaan olevan (kyllä: 5,48; ei: 4,28)
Asiakkuuksien palvelujen käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä* Käytetyt palvelut keskimäärin (kpl) 8 7 6 5 Palvelujen käyttö keskimäärin asiakkuuden alun viivästymisen mukaan (kpl) - Mitä pidempi aika aikaisimmasta tunnistushetkestä asiakkuuden alkuun on, sitä enemmän palveluja asiakkuuteen keskimäärin liittyy. - Jo 1 vuoden viivästyminen lisää asiakkuuden palvelujen käyttöä 4 palvelusta keskimäärin 6 palveluun. 4 3 0 1 2 3 4 5 6 Asiakkuuden alun viivästyminen vuosina (kpl) Poikkeava arvo johtuu todennäköisesti aliedustavuudesta käytetyssä otannassa *Raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkittävät erot
Ehkäistävissä olevat asiakkuudet Asiakkuuden kustannukset ( ) 250000 200000 150000 100000 50000 13 % kustannuksista arvion mukaan ehkäistävissä aikaisella tunnistuksella ja oikea-aikaisilla palveluilla 10 % EOS 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Ikä Lapsen ikä nyt Lapsen ikä asiakkuuden alkaessa Lapsen ikä aikaisimmalla tunnistushetkellä
Asiakaskannan segmentointi* Asiakkuudet (kpl) 45 40 35 30 25 20 15 10 Asiakasryhmien asiakkuudet asiakkuuden keston mukaan (kpl) Asiakaskannan asiakkuudet jakautuvat käytettyjen palvelujen, asiakkuuden kustannusten ja asiakkuuden pituuden perusteella kahteen profiililtaan erilaiseen ryhmään: Ryhmä 1: 65 % kaikista Ryhmä 2: 35 % kaikista 5 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Asiakkuuden kesto (vuodet kpl) *K-Means clustering
Asiakassegmenttien profilointi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Asiakasryhmän koko (% kaikista asiakkaista) 65 % 35 % Asiakkuuden kesto keskimäärin (vuosia) 3 vuotta 7 vuotta Käytetyt palvelut keskimäärin yhteensä (kpl) 4 kpl 6 kpl Palvelujen kustannukset keskimäärin yhteensä ( vuodessa) 4 473 86 466 Osuus kokonaiskustannuksista (%) 9 % 91 % Ehkäistävissä olevat asiakkuudet (% asiakasryhmästä) 12 % 5 %
Asiakassegmenteissä korostuvat tekijät Ryhmä 1 Ryhmä 2 Kaikki 4 nepsy-oireryhmää Nuorten palvelut Maahanmuuttajien palvelut Lapsen psyykkinen sairaus Vanhemman pitkittynyt somaattinen sairaus tai vamma Muun perheenjäsenen sairaus tai vamma Puuttuvat tukiverkostot Sijoitus-, huostaanotto- ja turvakotipalvelut Toimeentulon ja työllisyyden palvelut Kehitysvamma- ja vammaispalvelut Aikuisten päihdepalvelut Terveyskeskuspalvelut Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Vanhemman päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Vanhemman psyykkinen sairaus Toimeentuloon liittyvät ongelmat Vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet Aikuisten välinen väkivalta tai sen uhka Kodin aikuisten väliset ristiriidat Lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu Yksinhuoltajuus Vanhempien avio- tai avoero
Kokonaiskustannusten säästöpotentiaali A Ehkäistävissä olevista ryhmän 2 asiakkuuksista 40 % onnistutaan ehkäisemään varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen avulla. Näin syntyvä kokonaiskustannusten säästöpotentiaali 12 vuoden aikaikkunassa on noin 7 479 000.* 1 600 000 KUSTANNUSSÄÄSTÖ ( ) 1 400 000 1 200 000 1 000 000 1 014 920 1 206 920 1 354 580 1 502 240 800 000 822 920 600 000 630 920 400 000 438 520 200 000 0 298 520 166 880-2- -1-42 440 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ASIAKKUUDEN KESTO (VUOSIA) *Oletuksena että varhainen tunnistaminen tapahtuu keskimäärin 2 vuotta ennen asiakkuuden oletettua alkuajankohtaa
Kokonaiskustannusten säästöpotentiaali B Ehkäistävissä olevista ryhmän 1 ja 2 asiakkuuksista 40 % onnistutaan ehkäisemään varhaisen tunnistamisen ja tuen avulla. Näin syntyvä kokonaiskustannusten säästöpotentiaali 12 vuoden aikaikkunassa on noin 10 783 000.* KUSTANNUSSÄÄSTÖ ( ) 2 200 000 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 476 802 468 826 426 800 396 125 1 502 240 366 369 1 354 580 337 636 1 206 920 1 014 920 280 580 255 835 822 920 230 783 630 920 438 520 64 010 298 520 - - 166 880-2 0-1 0 42 440 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ASIAKKUUDEN KESTO (VUOSIA) Ryhmä 1 Ryhmä 2 *Oletuksena että varhainen tunnistaminen tapahtuu keskimäärin 2 vuotta ennen asiakkuuden oletettua alkuajankohtaa
Valmistelun tilanne 1. Analyysin pohjalta tarkennetaan A. kohderyhmän profiili B. kohderyhmän tunnistaminen C. tarvittavan tuen sisältö ja laajuus 2. Toiminnallinen valmistelu etenee yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijoiden kanssa 3. SIB-sopimuksen valmisteluun osallistuvat Vantaan kaupungin edustajien lisäksi FIM Pääomarahastot Oy ja Epiqus Oy 3. Alustavan arvion mukaan toimintamalli tulee hyödyttämään vuosittain n. 350 vantaalaista lapsiperhettä, joista n. 50 ohjataan SIB-rahoitteisen tuen piiriin
Esimerkki räätälöidystä palvelujen polusta Perheet, jossa Nepsyoireyhtymä lapsella ja vanhemmalla haasteita Perhe saa perhekumppanin Vanhempainohjaus Valmennusta, kuntoutusta, terapiaa Kotipalvelua, lastenhoitoapua perhetyötä Tukea raha-asioidenhoitoo Tukiperhe Tukea koulunkäyntiin Tukea harrastuksiin #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki HYVÄ ELÄMÄ
Toteutuksen vaiheet Intervention toteutuksen vaiheet 4a. Intervention toteuttaminen 1. Kohderyhmän kartoittaminen Vantaan kaupungin johdolla, LSKL tukee (Koordinaatioryhmä) 2. Kohderyhmän tunnistaminen Vantaan kaupungin johdolla, LSKL tukee (Koordinaatioryhmä) 3. Interventioista päättäminen Vantaan kaupunki ja rahasto LSKL:n tukemana (Koordinaatioryhmä ja Ohjausryhmä) 4b. Intervention arviointi Vantaan kaupunki, LSKL, rahasto (Koordinaatioryhmä ja Ohjausryhmä 5. Tulosten raportointi Vantaan kaupunki, rahaston edustajat (Ohjausryhmä) Toimintamallin arviointi ja kehittäminen (Yhteiskehittämisfoorumi) Toiminnan ohjaaminen ja uusista toimista päättäminen (Ohjausryhmä)
Tunnistetaan noin 3-4 vuoden iässä nepsy-oireisia lapsia (varhaiskasvatus, neuvolan 4-vuotistarkastus, palvelutarpeen arvio, vammaispalvelut ), arvio 350 lasta vuositasolla Vantaan asiantuntijoista koostuva koordinaatioryhmä valitsee SIBhankkeeseen 50 lasta/vuosi Vantaan Lapsi-SIB lyhyesti: LSKL ja Vantaan koordinaatioryhmä valitsevat ko. asiakkaille kohdennettuja palveluja (esim. perhekumppani, räätälöidyt tukipalvelut) Ulkopuoliset sijoittajat rahoittavat uudet palvelut Vaikuttavuutta arvioidaan perhekohtaisesti ja ulkopuolinen arvioija arvioi hankkeen onnistumisen Jos tavoitellut säästöt toteutuvat, sijoittajille maksetaan sijoitettu pääoma sekä sovittu korko. Kaupunki hyötyy säästön ja sijoituksen erotuksen. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Ota yhteyttä, jatketaan keskustelua: Anna Cantell-Forsbom anna.cantell-forsbom@vantaa.fi @AnnaCantell 0405545576 #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki