1 LUONNOS 14.9.2018 UUDENMAAN MAAKUNNAN OMAVALVONTAOHJELMA Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 UUDENMAAN MAAKUNTAA KOSKEVAT TIEDOT... 3 2 UUDENMAAN MAAKUNTASTRATEGIA, PALVELUSTRATEGIA JA PALVELULUPAUS... 7 3 OMAVALVONNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 8 3.1 Omavalvonnan ja sote-viranomaistoiminnan tavoitteet... 10 3.2 Omavalvontaohjelman laatiminen... 12 4 ASUKKAAN, ASIAKKAAN JA POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET... 12 4.1 Asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen... 12 4.2 Väestön, asiakkaiden ja potilaiden ohjaus ja neuvonta... 12 4.3 Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma... 13 4.4 Asiakas ja potilasturvallisuus... 14 4.5 Asiakkaan ja potilaan osallisuus... 15 4.6 Asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutuminen... 15 5 ASIAKAS- POTILASTIETOJEN KÄSITTELY... 16 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelma... 16 6 MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN OMAVALVONTA... 17 6.1 Väestön hyvinvointi ja terveys... 18 6.2 Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus... 19 6.3 Maakunnan palvelukokonaisuudet ja palveluintegraation toteutuminen... 19 6.4 Asiakkaan valinnanvapauden toteutuminen... 20 6.5 Maakunnan palveluiden yhteensovittaminen kuntien ja valtion palveluiden kanssa... 20 7 PALVELUNTUOTTAJAT JA NIIDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN... 21 7.1 Palveluntuottaja... 21 7.2 Palveluntuottajien toimintaedellytykset... 21 7.3 Palveluntuottajien velvollisuudet... 22 7.4 Palveluntuottajien ohjaus ja neuvonta... 23 8 PALVELUNTUOTTAJIEN OMAVALVONTASUUNNITELMA... 23 9 PALVELUNTUOTTAJIEN TOIMINNANAIKAINEN OHJAUS JA VALVONTA... 23 9.1 Valvontasuunnitelma... 24 9.2 Valvonnassa käytettävät mittarit... 24 9.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemät havainnot epäkohdista... 25 9.4 Valvonnan prosessit ja menettelyjen kuvaus... 25 10 OHJAUKSEN JA VALVONNAN ORGANISOINTI MAAKUNNASSA... 26
2 10.1 Organisointi... 26 10.2 Palvelukanavat... 26 11 YHTEISTYÖ VALTAKUNNALLISEN VALVONTAVIRANOMAISEN JA MUIDEN MAAKUNTIEN KANSSA... 26 12 YHTEENVETO OMAVALVONNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA... 27 13 OMAVALVONTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA JULKISUUS... 27 14 LÄHTEET... 27
3 JOHDANTO Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaohjelmassa kuvataan ne menettelyt, joilla varmistetaan, että Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ja palvelut järjestetään maakunnan asukkaiden oikeuksia ja asiakas- ja potilasturvallisuutta turvaavalla ja edistävällä tavalla. Lisäksi omavalvontaohjelmalla varmistetaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista laatua, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta ja palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta. Omavalvontaohjelmassa kuvataan maakunnan järjestäjän sekä palveluntuottajien välinen yhteydenpito, neuvottelu- ja seurantaprosessit, edellytettävät raportointi sekä laatu- ja itsearviointijärjestelmät. Omavalvontaohjelmassa esitetyt vaatimukset koskevat yhtäläisesti kaikkia maakunnan järjestämisvastuun piirissä toimivia palveluntuottajia. 1 UUDENMAAN MAAKUNTAA KOSKEVAT TIEDOT Uudellamaalla asui vuoden 2017 lopussa 1 655 624 henkilöä. Maakunta on maan runsasväkisin ja vaurain alue, ja siellä asuu noin 30 prosenttia koko maan väestöstä. Uudenmaan väestö kasvaa voimakkaasti, lähes 20 000 henkilöä vuodessa. Uudenmaan väestönkasvu on jo pitkään keskittynyt vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa asui vuonna 2017 n 1 155 000, määrä vasta anoin 70% maakunnan koko väestöstä. Lähivuosikymmenien aikana Uudenmaan väestön ikärakenteen ennustetaan muuttuvan merkittävästi. Alle 15-vuotiaiden väestöosuus tulee supistumaan vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 17 prosentista alle 15 prosenttiin ja 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus kohoamaan nykyisestä 17 prosentista yli 22 prosenttiin. Samalla työikäisen väestön eli 15-16-vuotiaiden suhteellinen osuus tulee entisestään supistumaan.
4 Vuoteen 2040 mennessä huoltosuhteen arvioidaan nousevat Uudellamaalla 60 prosenttiin. (Tilastokeskus). Uudenmaan alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 prosenttia tuotetaan Uudellamaalla. Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvä Sote-henkilöstö Maakunta Maakuntiin siirtyvä henkilöstö Etelä-Karjalan maakunta 4 566 Etelä-Pohjanmaan maakunta 8 739 Etelä-Savon maakunta 6 051 Kainuun maakunta 3 425 Kanta-Hämeen maakunta 5 867 Keski-Pohjanmaan maakunta 3 243 Keski-Suomen maakunta 9 401 Kymenlaakson maakunta 5 786 Lapin maakunta 8 044 Pirkanmaan maakunta 16 948 Pohjanmaan maakunta 8 328 Pohjois-Karjalan maakunta 6 805 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 15 743 Pohjois-Savon maakunta 11 125 Päijät-Hämeen maakunta 6 934 Satakunnan maakunta 8 926 Uudenmaan maakunta 50 113 Varsinais-Suomen maakunta 19 320 Yhteensä 199 364 %-osuus 94,4 Uudenmaan maakuntaan siirtyy yhteensä yli 55 000 työntekijää Koskee kuntien, kuntayhtymien ja valtion henkilöstöä Henkilöstö siirtyy sen tahon palvelukseen, jolla on maakunnassa tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa työntekijä on ollut ennen siirtymistään Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy maakuntakonsernin tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin Siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä: Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Tämä koskee myös eläke-etuja.
5 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000
6 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvio Uudenmaan maakunnan väestön terveystilanteesta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt arvion Uudenmaan maakunnan väestön terveystilanteesta ja sote-palvelutasosta. Arvion mukaan Uudenmaan huoltosuhde heikkenee voimakkaasta väestökasvusta huolimatta, tosin se pysyy kuitenkin muuta maata selvästi korkeammalla tasolla. Maakunnan väestö on terveintä ja koulutustaso korkein koko maassa. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Alueella ilmenee myös eniten asunnottomuutta ja toimeentulotuen tarvetta, mikä viittaa ongelmien polarisoitumiseen. Työttömyys oli muuta maata vähäisempää. Työttömyysjaksot venyivät keskimääräistä selvästi pidemmiksi ja aktivointiaste oli matalahko. Kuntouttavan työtoiminnan palveluja käytettiin maakunnista vähiten. Erityisesti haasteena ovat 15 24-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa tai töissä (ns. NEET-nuoret). Heidän osuus oli 10 prosenttia tästä ikäryhmästä. Suurin osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin. Perusterveydenhuollon avohoidon (pois lukien suun terveydenhoito) nettokäyttökustannukset asukasta kohden ovat selvästi maan keskiarvoa alhaisemmat, mutta niissä on kuitenkin huomattavia kuntakohtaisia eroja. Avosairaanhoidon vastaanottokäyntejä, sekä lääkärikäyntejä että muita kuin lääkärikäyntejä, on jonkin verran enemmän kuin maassa keskimäärin. Terveysasemat jakautuvat suunnilleen puoliksi pääkaupunkiseudulle ja sen ulkopuolelle. Hoitotakuu toteutuu hyvin vaihtelevasti. Maakunnassa on yhdeksän erikoissairaanhoidon palveluja tuottavaa sairaalaa mukaan lukien myös Helsingin kaupungin kaksi sairaalaa. Somaattisen erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset ovat koko maan edullisimmat. Hoitoon odottamisen ajan mediaani on maan keskitasoa, vaikka yli puoli vuotta hoitoa odottaneita on paljon. Yksityislääkärin lähetteellä hoitojaksolle saapuneiden osuus on huomattavasti muuta maata suurempi. Maakunnassa merkittävä osa asukkaista käyttää myös yksityisesti vakuutettuja terveyspalveluja. Maakunnassa esiintyy muuta maata vähemmän mielenterveyshäiriöitä. Psyykkisesti kuormittuneiden osuus on kuitenkin yksi maan korkeimmista. Avohoitopalvelujen käyttö on keskimääräistä vähäisempää, ja laitoshoidon hoitopäivät ja pitkät hoitojaksot vastaavat maan keskiarvoa. Kelan korvaamia yksityispsykiatrikäyntejä on selvästi maan keskiarvoa enemmän, mikä voi selittää vähäisempää julkisen avohoidon käyttöä. Kelan korvaamaa psykoterapiaa on alueella jonkin verran muuta maata enemmän. Lasten ja perheiden palvelujen laatuun vaikuttavat valtakunnalliset suositukset ovat toteutuneet maan keskitasoa heikommin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on kehitettävää. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen toteutuminen on maan keskitasoa. Viitosrokotteen rokotussarjan oli vuonna 2014 syntyneistä lapsista saanut vain 91,0 prosenttia. Tulos on matala, sillä rokotussarja oli aloitettu 98,5 prosentille lapsista. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneissa päästään lähelle lain edellyttämää tasoa. Ikääntyneen väestön toimintakyky on maan keskitasoa. Palvelurakenne on laitospainotteista, ja muutos kotihoitopainotteiseksi oli edennyt hitaanlaisesti.
7 2 UUDENMAAN MAAKUNTASTRATEGIA, PALVELUSTRATEGIA JA PALVELU- LUPAUS Uudenmaan maakunnan toiminta-ajatus, visio ja tavoitteen määritellään Uudenmaan maakuntastrategiassa: Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta maakuntastrategiaa täydennetään palvelustrategialla, jonka osana annetaan palvelulupaus
8 Uudenmaan maakunnan palvelustrategian ydinajatuksena ja toiminnan lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukaisiin palveluihin. Asiakas- ja potilastarpeiden mukaisten segmenttien avulla kohdennetaan asiakkaiden ja potilaiden tarvitsemat palvelut oikein ja näin saavutetaan yhtäaikaisesti sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden, asiakas/potilaskokemuksen, että henkilöstökokemuksen kasvu. Uudenmaan maakunnan palvelujärjestelmässä asiakkaaksi/potilaaksi tulon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitaaliset yhteydenottokanavat ovat ensisijaisia. Palvelustrategiassa linjataan: 1. Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulu 2. Suoran valinnan palveluvalikoima 3. Monituottajuutta koskevat maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset 4. Oman palvelutoiminnan laajuus ja rooli 5. Palveluintegraatiota koskevat tavoitteet keskeisille palvelukokonaisuuksille 6. Palvelurakenne ja laatua 7. Fyysinen ja digitaalinen palveluverkko 8. Asiakas/potilasosallisuus 9. Mitä maakunta hoitaa itse ja mitä hoidetaan yhteistoiminnassa toisen maakunnan kanssa 10. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeiset kehittämislinjat sote- palvelujen osalta Palvelulupaus on osa palvelustrategiaa ja siinä ilmaistut tavoitteet ovat linjassa palvelustrategian tavoitteiden kanssa. Lupaus laaditaan asukkaita ja palveluiden käyttäjiä osallistaen ja se pohjautuu asukkaiden tarpeisiin ja näkemyksiin ja toteutuessaan se parantaa asiakaskokemusta. Palvelulupauksen toteutumista mitataan asukas- ja asiakas/potilaspalautteen avulla. 3 OMAVALVONNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa korostetaan maakunnan vastuuta toiminnan asianmukaisesta ja laadukkaasta järjestämisestä. Tavoitteena on ehkäistä valtion valvontaviranomaisen puuttumisen tarve. Maakunnalla on vastuu valvoa kaikkea järjestämisvastuullaan olevaa sosiaali- ja terveyhdenhuollon palvelutuotantoa. Sote-järjestämislain 21 mukaan maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Maakunnan omavalvontaohjelman avulla 1. varmistetaan, että toiminta ja palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla 2. varmistetaan toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista asiakas- ja potilasturvallisuutta ja laatua, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvamaan, miten Uudenmaan maakunnassa toiminnan asianmukaisuutta seurataan ja miten mahdolliset puutteet ja virheet korjataan. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä omavalvonnan sisällöstä ja laadunhallinnasta ja asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisestä.
9 Keskeinen oikeusperusta omavalvonnalle muodostuu seuraavasti: Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 9 Omavalvonta Palvelun tuottajan on valvottava oman toimintansa laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Palvelun tuottajan on laadittava toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelun tuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 21 Maakunnan omavalvonta Maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttaminen, saatavuus ja laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus varmistetaan siitä riippumatta, tuottaako palvelun maakunta vai jokin muu palvelun tuottaja. Omavalvontaohjelmassa on lisäksi todettava, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista, asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. 24 Palvelun tuottajan omavalvonta Maakunnalle sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan palvelun tuottajan on valvottava oman toimintansa asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua. Palvelun tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma toimintansa valvonnan ja maakunnan kanssa tehdyn sopimuksen noudattamisen seuraamiseksi. Omavalvontasuunnitelman on katettava kaikki palvelun tuottajan tarjoamat palvelut. Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 81 Valvonta Maakunnan on valvottava alueellaan toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia, jotka antavat suoran valinnan palveluja, asiakassetelipalveluja tai henkilökohtaisella budjetilla annettavia palveluja. Maakunta valvoo alueellaan myös palveluntuottajia, joilta edellä mainitut palveluntuottajat hankkivat tässä laissa tarkoitettuja palveluja. Jos 1 momentissa tarkoitetun palveluntuottajan toiminnassa ilmenee mahdollisia epäkohtia tai puutteita, maakunnan on pyydettävä palveluntuottajalta asiasta selvitystä asettamassaan riittävässä määräajassa. Epäkohtien tai puutteiden ilmettyä maakunnan on vaadittava niiden korjaamista asettamassaan riittävässä määräajassa. Jollei suoran valinnan palveluntuottaja tai asiakassetelipalveluntuottaja korjaa epäkohtia tai puutteita maakunnan asettamassa määräajassa, eivätkä 72 :ssä tarkoitetut keinot ole riittäviä tai soveltuvia, maakunnan on ryhdyttävä 47 :ssä tarkoitettuun menettelyyn hyväksymisen peruuttamiseksi ja 50 :ssä tarkoitettuun menettelyyn sopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi. Maakunnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta palveluntuottajalta valvonnan toteuttamiseksi välttämättä tarvittavat tiedot ja selvitykset tämän toiminnasta sekä palvelujen asianmukaisuuden arvioimiseksi välttämättä tarvittavat tiedot ja asiakirjat asiakkaiden saamasta hoidosta ja palveluista. Lisäksi maakunnalla on oikeus tarkastaa palveluntuottajan toiminta ja toimitilat.
10 Tarkastusoikeutta ei ole kuitenkaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin, ellei tarkastaminen ole välttämätöntä asiakkaan aseman ja oikeuksien sekä asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastuksen saa tehdä ennalta ilmoittamatta. Tässä omavalvontaohjelmassa puhutaan maakunnan omavalvonnasta erotuksen valtakunnallisen valvontaviranomaisen suorittamaan valvontaan. Valvontaviranomaisen ja maakuntien työnjako palveluntuottajien valvonnassa tulee olla tiivistä ja yhdenmukaista. Parhaimmillaan eri toimijoiden käytössä olevat valvontakeinot tukevat toisiaan. Sekä valvontaviranomaisella että maakunnalla on oikeus puuttua palveluntuottajan toimintaan. Maakunta voi estää palveluntuottajaa toimimasta oman maakuntansa alueella poistamalla sen hyväksynnän ja purkamalla sopimuksen, kun taas valvontaviranomainen voi poistaa palveluntuottajan kansallisesta palveluntuottajarekisteristä. Valvontaviranomaisella on oikeus puuttua myös yksittäisten ammattihenkilöiden toimintaan. Maakunnalla puolestaan on, toisin kuin valvontaviranomaisella, käytössään koko sote-järjestämisen työkalupakki palveluntuottajien ohjaamiseen. Maakunnan järjestäjällä on järjestämisvastuulleen kuuluvan palveluntuotannon valvontaan, seurantaan ja ohjaukseen käytössä viuhkamainen ohjausvalikko: normiohjaus, talous- ja tavoiteohjaus, sopimusohjaus ja informaatio-ohjaus. Näitä ohjauskeinoja sovelletaan eri palveluntuottajiin eri tavoin ja ohjaustarvetta voidaan arvioida esimerkiksi asiakas- ja potilasturvallisuudesta saatujen tietojen ja tuottajien kanssa tehtyjen riskienarviointien perusteella (Palveluntuottajalaki 22 ja 23). 3.1 Omavalvonnan ja sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Uudenmaan maakunnassa omavalvontaohjelmasta ja palvelutuotannon valvonnasta vastaa Sote-järjestäjän viranomaistoiminto. Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet on määritelty seuraavasti: Asukkaan ja asiakkaan / potilaan näkökulma Asukkaiden yhdenvertaisuus on perustuslaillinen oikeus. Palveluntuottajan ja viranomaisen on kohdeltava kaikkia asukkaita yhdenvertaisin periaattein. Samalla erityisesti sote-järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että asukkaiden oikeusturva toteutuu heidän käyttäessään maakunnan sote-palveluita. Järjestäjä on asukkaan edunvalvoja palveluntuottajiin nähden.
11 Maakunnan asukkaan tulee voida joka hetki luottaa siihen, että hänellä on saatavissaan laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tilanteessa, jossa hän sattuisi sellaisia tarvitsemaan. Palveluista, niiden saatavuudesta ja käytöstä sekä tarvittaessa oikeusturvakeinoista on saatavilla riittävästi tietoa ja ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat helposti saatavilla. Maakunta myös tiedottaa näistä aktiivisesti. Asiakkaalla / potilaalla on mahdollisuus tehdä muistutus tai oikaisuvaatimus tai ilmoittaa tai kannella huonosta hoidosta tai palvelusta. Muistutuksen tai kantelun käsittelyprosessi on sujuva ja tasapuolinen ja se varmistaa asiakkaan / potilaan oikeuksien toteutumisen. Maakunnan asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toimintaan myös viranomaistoimintojen osalta. Palveluntuottajan näkökulma Palveluntuottajalle asetettavat vaatimukset ja muut toimintaedellytykset ovat ymmärrettäviä ja tarkoituksenmukaisia sekä järjestäjän että palveluntuottajan näkökulmasta. Vuorovaikutus järjestäjän ja tuottajan välillä toimii matalan kynnyksen periaatteella siten, että se koetaan molemmin puolin toimivaksi. Palveluntuottajalla on käytettävissään helposti saavutettavat ohjaus- ja neuvontapalvelut. Palveluntuottaja laatii omavalvontasuunnitelman, jossa kuvataan palveluntuottajan ne toimet, joilla varmistetaan potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutuminen ja laadukas toiminta, sekä käyttää suunnitelmaa oman toimintansa seuraamiseen ja kehittämiseen. Omavalvontasuunnitelma jalkautetaan osaksi palveluntuottajan johtamista ja toimintakulttuuria. Omavalvontasuunnitelman toteuttaa osaltaan maakunnan omavalvontaohjelmaa. Palveluntuottajien toiminnan seuranta, arviointi ja valvonta on selkeää, ennustettavaa ja oikeudenmukaista. Kaikkia palveluntuottajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Palveluntuottajien toimintaan liittyvät prosessit ovat sujuvia ja tarkoituksenmukaisia. Palveluntuottajat huolehtivat osaltaan henkilöstönsä ammattitaidosta ja hyvinvoinnista. Maakuntajärjestäjän näkökulma Suunniteltu palvelujärjestelmä, erityisesti valinnanvapauden lisääminen, edellyttää toimiakseen vahvaa järjestäjää. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestäjällä on sekä keinot että osaaminen ohjata ja tarvittaessa suunnata ja rajoittaa palveluntuottajien toimintaa. Sote-viranomaistoiminta, tarkoittaen erityisesti palveluntuottajien ohjausta ja valvontaa, on kiinteä osa vahvaa järjestäjää, eikä sitä voida, eikä ole järkevää, erottaa erilliseksi toiminnakseen. Maakunnan toimiva omavalvonta varmistaa laadukkaan toiminnan ja ehkäisee haittatapahtumia. Samalla viranomaisvalvonnan tarve vähenee. Omavalvonta on ennakoivaa ja riskiperusteista ja se on mitoitettu oikein uuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Omavalvonta perustuu omavalvontaohjelmaan ja palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmiin. Maakunnan viranomaistoiminnalla on käytössään hyvät ja helposti käytettävät mittarit sekä oman toimintansa että palveluntuottajien toiminnan seuraamiseen. Sote-viranomaistoiminnoissa syntyvää tietoa käytetään hyväksi palveluntuottajien ennakoivassa ohjauksessa sekä järjestämistehtävän muilla osa-alueilla: Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Maakunnalla on selkeä ja toimiva oma organisaatio. Päätöksentekoprosessit ovat toimivat. Viranomaistehtävien hoito ja viranomaispäätökset ovat hyvin perusteltuja ja juridisesti kestäviä. Viranomaistoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Valtionhallinnon näkökulma (STM, VM, Luova, muut viranomaiset) Luottamus maakuntaan ja sen alueella toimiviin palveluntuottajiin syntyy siitä, että maakunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeudet toteutuvat ja että asukkaat ja palvelujen käyttäjät luottavat maakuntaan ja palveluntuottajiin. Maakunnalla on myös kattava ja käytännössä toimintaa ohjaava omavalvontaohjelma sekä hyvät ja läpinäkyvät päätöksentekoprosessit omavalvontaan liittyvissä asioissa.
12 Maakunta seuraa aktiivisesti omaa toimintaansa ja sillä on käytössään ajantasainen tilannekuva, joka on raportoitavissa helposti käytettävässä muodossa tarvittaessa nopealla aikataululla. Maakunta on luotettava kumppani ja toimii aloitteellisesti ja yhteistyöhakuisesti valtionhallinnon eri toimijoiden kanssa. Sote-viranomaistoiminnassa asetetaan omavalvonnan tavoitteiden toteutumiselle mittarit ja seurataan niiden toteutumista, arvioidaan palvelutuotannolle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä vaikutetaan palvelustrategiaan ja maakunnan kehittämistoimintaan valvonnasta nousevien teemojen kautta. 3.2 Omavalvontaohjelman laatiminen Omavalvontaohjelman hyväksyy maakunnan sote-lautakunta Omavalvontaohjelman valmistelusta vastaa sote-järjestäjän osana toimiva sote-viranomaistoiminto Omavalvontaohjelman valmisteluun osallistuvat maakunnan liikelaitokset, sote-keskukset ja muut maakunnan järjestämisvastuun piirissä olevat palveluntuottajat. Omavalvontaohjelman valmistelua varten jokaisen palveluntuottajan tulee toimittaa laatimansa omavalvontasuunnitelma sote-järjestäjälle. 4 ASUKKAAN, ASIAKKAAN JA POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET 4.1 Asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen Suomessa asuvien henkilöiden perusoikeuksista säädetään perustuslaissa. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Käytännössä asukkaiden perusoikeuksia toteutetaan esimerkiksi yhdenvertaisen kohtelun, kielellisten oikeuksien varmistamisen ja esteettömän kulun jne. avulla. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan miten Uudenmaan maakunnassa edistetään ja varmistetaan asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen 4.2 Väestön, asiakkaiden ja potilaiden ohjaus ja neuvonta Maakunta tiedottaa asiakkaiden ja potilaiden etuuksista ja oikeuksista. Maakunta huolehtii väestön ohjaamisesta ja neuvonnasta palveluiden saatavuudessa ja käyttämisessä. Maakunnalla on rooli myös ennaltaehkäisyyn liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa yhteistyössä kuntien, valtion palveluiden, kasvupalveluiden sekä kolmannen sektorin palveluiden kanssa. Maakunta käyttää tähän monikanavaista tiedotusta. Tavoitteena on, että maakunnan asukas saa tarvitsemaansa tietoa, ohjausta ja neuvontaa helposti ja nopeasti. Valinnanvapauslaissa säädetään erikseen valinnanvapauden käyttämiseen liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta. Lain mukaan maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakkaat ja potilaat saavat palveluja, valinnanvapautta ja valinnanvapauden käyttämistä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä tukea valinnanvapauden käyttämiseen. Myös suoran valinnan palveluntuottajan on annettava asiakkailleen palveluihin ja valinnanvapauteen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tukea. Palveluntuottajien on ohjauksellaan, neuvon-
13 nallaan ja muilla toimenpiteillään huolehdittava siitä, että sekä sosiaalihuoltolaissa että potilas- ja terveydenhuoltolaissa tarkoitettu asiakkaan etu toteutuu ja että asiakas/potilas saa em. laeissa tarkoitetulla tavalla tarvettaan vastaavan julkiseen palveluvalikoimaan kuuluvan hoidon ja palvelun. Valinnanvapauteen liittyvä ohjausta, neuvontaa ja tukea annettaessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaisiin ja potilaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja, paljon palveluja tai ovat erityisen tuen tarpeessa. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan ohjauksen ja neuvonnan toteutuminen 4.3 Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Kun asiakas tai potilas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan, hänelle on tehtävä palvelutarpeen arviointi sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa säädetyllä tavalla ja säädetyissä aikarajoissa. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle tai potilaalle laaditaan tarvittaessa asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmassa ovat kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotantovastuusta riippumatta. Maakunnan liikelaitos sekä suoran valinnan palvelut eli sosiaali- ja terveyskeskus ja suun hoidon yksikkö ovat kukin omalta osaltaan vastuussa suunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta. Maakunnan liikelaitos vastaa siitä, että asiakassuunnitelma muodostaa asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Suoran valinnan palveluntuottaja arvioi asiakkaan/potilaan palvelutarpeen sen vastuulla olevissa palveluissa. Jos suoran valinnan palveluntuottaja arvioi, että asiakkaalla/potilaalla on tarve maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevaan muuhun kuin suoran valinnan palveluun, palveluntuottajan on ohjattava asiakas/potilas palvelutarpeen arvioinnista vastaavaan maakunnan liikelaitokseen. Suoran valinnan palveluntuottajan on laadittava asiakassuunnitelmaan asiakkaalle/potilaalle annettavia suoran valinnan palveluja koskeva osuus. Maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevissa palveluissa asiakas/potilas voi hakeutua suoraan palvelutarpeen arvioinnista vastaavaan liikelaitoksen palveluyksikköön. Asiakkaan ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää kuitenkin terveydenhuoltolaissa tarkoitettua lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan/potilaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta liikelaitoksen tuotantovastuulla olevissa muissa kuin suoran valinnan palveluissa. Lisäksi maakunnan liikelaitos on kokonaisvastuussa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta, kun asiakas/potilas saa suoran valinnan palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia palveluja. Maakunnan liikelaitoksen on oltava palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelman laadinnassa yhteistyössä suoran valinnan palveluntuottajan ja muiden asiakkaan/potilaan palveluja toteuttavien palveluntuottajien kanssa. Yhteistyöllä on mahdollistettava se, että arvioitaessa palvelutarvetta asiakas voi asioida mahdollisuuksien mukaan maakunnan liikelaitoksen kanssa sähköisesti tai muutoin ilman erillistä henkilökohtaista asiointia, jos se on palvelun tai hoidon kannalta perusteltua. Jos maakunnan liikelaitos arvioi, että asiakkaalla/potilaalla on tarve suoran valinnan palveluntuottajan tuotantovastuulla olevaan palveluun, liikelaitoksen on ohjattava asiakas/potilas hänen valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen tai suunhoidon yksikköön. Maakunnan liikelaitos voi arvioida asiakkaan/poti-
14 laan palvelutarpeen ja laatia asiakassuunnitelman myös suoran valinnan palvelujen osalta, jos se on asiakkaan/potilaan palvelutarve huomioon ottaen perusteltua. Maakunnan liikelaitoksen tekemä palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma sitoo sosiaali- ja terveyskeskusta ja suunhoidon yksikköä. Niiden on toteutettava asiakkaan/potilaan palvelut maakunnan liikelaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman mukaisesti. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laadinnan toteutuminen 4.4 Asiakas ja potilasturvallisuus Asiakas- ja potilasturvallisuus on sitä, että asiakas tai potilas saa oikeaa palvelua tai hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja palvelusta tai hoidosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Asiakas- ja potilasturvallisuuteen kuuluu esimerkiksi palvelun tai hoidon turvallisuus, lääkehoidon turvallisuus sekä lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuus. Sosiaalihuollossa asiakasturvallisuus pitää sisällään fyysisen turvallisuuden lisäksi myös psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden. Asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri tarkoittaa asiakkaiden ja potilaiden palveluita ja hoitoa edistävää suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintatapaa. Valtioneuvosto on julkaissut Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian vuosille 2017 2021. Strategiassa laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta käsitellään neljästä näkökulmasta, jotka ovat turvallisuuskulttuuri, vastuu, johtaminen ja säädökset. Strategian mukaan asiakas- ja potilasturvallisuuden ja laadun edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tuottajien vastuuseen kuuluu, että asiakas- ja potilasturvallisuus varmistetaan käytännössä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ammattitaitoista, sitoutunutta ja toiminta säädeltyä, vaaratapahtumia ei voida välttää ilman kokonaisvaltaista ja resursoitua laadun ja turvallisuuden hallintaa. Estämällä inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia vähennetään myös kustannuksia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut potilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetun potilasturvallisuuden oppaan, joka on julkaistu verkossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Oppaan tarkoituksena on rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasta ja hänen läheistään potilasturvallisuuden parantamiseen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa myös sosiaalipalveluita sekä sosiaalija terveydenhuollon palveluja tuottavia yksiköitä huomioimaan laaja-alaisesti toimijoiden ja asiakkaiden turvallisuutta sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Onnistuneet turvallisuustoimenpiteet perustuvat toimintayksikössä vallitsevaan hyvään turvallisuuskulttuuriin. Sen ylläpitämisessä organisaation johdolla on tärkeä rooli, johon liittyy vastuu toimintayksikön riskienhallinnan ja siihen liittyvän omavalvonnan ja turvallisuussuunnitelman laadinnan järjestämisestä. Sitä toteuttaessaan organisaation johto huolehtii määrätietoisesti riskienhallinnan strategisen tason toiminnasta ja antaa selkeät suuntalinjaukset käytännön tason toiminnoille, joita operatiivisen tason johto suorittaa päivittäin. Järjestämislain 21 :n mukaan omavalvontaohjelman tulee sisältää suunnitelma laadunhallinnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa edistetään ja varmistetaan potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutuminen
15 4.5 Asiakkaan ja potilaan osallisuus Maakuntalain mukaan maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Maakuntalain mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin; 4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Maakunnan on sisällytettävä asukkaiden osallistumisoikeuksien toteuttamista turvaavat velvoitteet maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöönsä. Palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. Asukkaiden näkemykset on otettava huomioon valmisteltaessa maakunnan palvelulupausta, maakuntien yhteistyösopimusta sekä yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle siitä, miten alueen palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle asetetuissa valtakunnallisissa tavoitteissa. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan osallisuuden toteutuminen Oikeus osallistua Oikeus tulla kuulluksi Oikeus saada perusteltu päätös Oikeus hakea muutosta 4.6 Asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutuminen Apua tarvitsevalla on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja laissa säädetyn ajan kuluessa. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus saada asianmukaista ja laadultaan hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Palvelun, hoidon tai toimenpiteiden vaihtoehdoista on kerrottava avoimesti ja ymmärrettävästi. Asiakasta ja potilasta on kohdeltava loukkaamatta hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan tai yksityisyyttään. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat ja niissä olevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus tietää, mihin hänen tietojaan käytetään. Kun asiakas tai potilas kaipaa neuvoja oikeuksistaan, hän voi selvitellä tilannettaan sosiaali- tai potilasasiamiehen kanssa. Jos asiakas tai potilas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle (palveluntuottaja) tehdä epäkohtailmoituksen maakunnalle (järjestäjä) tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle (Valtion lupa- ja valvontavirasto, Eduskunnan oikeusasiamies, Oikeuskansleri) Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen (oikaisuvaatimus). Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvamaan maakunnan sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnot
16 Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan asiakkaan ja potilaan oikeuksien toteutuminen 5 ASIAKAS- POTILASTIETOJEN KÄSITTELY asiakas- ja potilastietojen käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa annetussa laissa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa. Maakunta on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille. Maakunnan asiakas- ja potilasrekisterit tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Velvollisuus koskee myös yritysten, yhteisöjen ja ammatinharjoittajien maakunnille tuottamien ja maakunnan rahoittamien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakas- ja potilastietoja palvelun tuottamisperusteesta ja -tavasta riippumatta. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalla on oikeus käsitellä maakunnan asiakas- ja potilasrekisterissä olevia tietoja silloin kun se on tarpeen asiakkaan palvelun toteuttamiseksi. 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelma Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on laadittava tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma (Määräys 2/2015,THL/1305/4.09.00/2014). Toimijoiden on huolehdittava omavalvonnan kautta siitä, että heillä on asianmukaiset tietoturva- ja tietosuojakäytännöt arkaluonteisten asiakas- ja potilastietojen suojaamiseksi. Omavalvontaan kuuluu myös se, että tietojärjestelmien käyttöympäristössä huolehditaan tietoturvasta asianmukaisesti. Tietoturva- ja tietosuojan omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista on annettu THL:n määräys, jonka toteuttamisesta vastaa toimintayksikön vastaava johtaja. Tietoturva- ja tietosuojan omavalvontasuunnitelman tulee pitää sisällään esimerkiksi yleiset tietoturvakäytännöt, tietoturvaa ja tietosuojaa sekä potilastietojen käsittelyä koskevan koulutuksen ja perehdytyksen ohjeistus ja kuvaus, käyttöympäristön ja useiden järjestelmien yhteiset tietoturvakäytännöt, menettelyt virhe- ja ongelmatilanteissa, järjestelmien käyttöohjeiden hallinnointi ja saatavuus, järjestelmien asennus ja ylläpito yleisesti, tilojen, työasemien, tallennusvälineiden ja tulosteiden turvallisuus, käyttäjäryhmien määrittely, käyttövaltuushallinnan ja käytön seurannan käytännöt, käyttövaltuuksien hakemisen, myöntämisen, seurannan, muuttamisen, tarkistamisen / varmistamisen ja poistamisen käytännöt, käyttäjien tunnistamisen ja todentamisen käytännöt, lokien hallinnan ja käytön seurannan käytännöt, toimintamalli havaittaessa lainvastaista asiakas- tai potilastietojen käsittelyä, sekä Kelan lokitietojen saanti ja hankinta seurannan ja valvonnan toteuttamiseksi
17 Rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisen ohella EU:n tietosuoja-asetus määrittelee joukon erilaisia velvollisuuksia rekisterinpitäjälle (asetus määrittelee velvollisuuksia myös suoraan henkilötietojen käsittelijälle). Rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan, miten se on varmistanut tietosuojavelvollisuuksien toteutumisen toiminnassaan tarvittavin teknisin, hallinnollisin ja organisatorisin toimenpitein. Tätä kutsutaan osoitusvelvollisuudeksi. Valvontaviranomaisilla on oikeus tehdä tarkastuksia tietoturvan ja tietosuojan omavalvontaan liittyen. Omavalvontaohjelmassa kuvataan työnjako Luovan, THL:n ja maakuntajärjestäjän välillä. Jotta Uudenmaan maakunnan sote-järjestäjä kykenee vastaamaan sille maakunnan rekisterinpidosta ja siihen liittyvästä tietoturvasta ja tietosuojasta koituvista vastuista, laaditaan osana maakunnan omavalvontaohjelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelma. Ohjelma perustuu riskienhallinnan viitekehykseen ja siinä määritellään mm. Uudenmaan maakunnan SOTE:n tietoturvallisuusperiaatteet ja -politiikka, toiminnan riskianalyysi sisältäen keskeiset tietoturvallisuusriskit ja niihin varautumisen (poikkeustilanteissa toimimisen osalta viitataan maakunnan valmiusohjelmaan), tietoturvallisuustyön hallinnointi ja organisointi osana maakunnan sote-viranomaistoimintaa ja palvelutuotantoa palveluntuottajilta edellytettävä tietoturvallisuuden (tietoturva, tietosuoja) omavalvontasuunnitelma ja sen toteutumisen seuranta, rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen henkilötietojen tietoturvaloukkauksissa, sekä tietoturvallisuuden kehittämisohjelma Omavalvontaohjelman liitteenä olevassa tietoturva- ja tietosuojaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan potilas- ja asiakastietojen käsittelyn asianmukaisuus 6 MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN OMAVALVONTA Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistoiminta toimii osana sote-järjestämistehtävää. Se toimii tiiviissä yhteistyössä muiden järjestämistoimintojen, kuten osallisuus-, integraatio- ja sopimustoimintojen kanssa. Järjestämisen päämääränä on mm., että maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut ovat laadukkaita, turvallisia ja oikea-aikaisia ja ne toimivat käyttäjän kannalta integroidusti. Asiakas ja potilas voi käyttää vapauttaan valita. Maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva toteutuvat. Omavalvonta on toimivaa ja vakavien poikkeamien ilmeneminen ja viranomaisvalvonnan tarve minimoidaan. Järjestäjä on riittävän vahva ohjaamaan palvelutuotantoa. Siirtymä toteutuu hallitusti ja turvallisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkokonaisuudet ovat: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Erikoissairaanhoito Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
18 Työikäisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon ulottuvuudet ovat: Saatavuus Laatu ja vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys Yhdenvertaisuus Maakunnan järjestämistoiminnon omavalvontaa tullaan lähestymään riskienhallinnan periaatteiden kautta. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea maakuntaa sen perustehtävän toteuttamisessa, strategian ja tavoitteiden saavuttamisessa. Uudenmaan maakunnan riskienhallinta perustuu kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan malliin ja se toteutetaan systemaattisesti ja dokumentoidusti koko organisaatiossa, kaikilla toiminnan tasoilla ja toiminnoissa. Riskienhallinnan menetelmin turvataan ne toiminnalliset perusedellytykset, joita tarvitaan Uudenmaan maakunnan toiminnan toteuttamiseksi laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja keskeytyksittä. Maakunnan oman toiminnan valvonta mahdollistetaan sellaisilla valvontamenettelyillä, jotka edesauttavat riskienhallinnan toteuttamista. Keskeistä on vahinkoja aiheuttavien uhkien kartoitus ja analysointi. Raportoinnilla ja seurannalla varmistetaan, että toimintaa uhkaavista tekijöistä saadaan riittävästi tietoa johtamis- ja päätöksentekoprosessien pohjaksi. Normaalista poikkeavissa olosuhteissa, erilaisissa häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa riskienhallintaan liittyvät toimintavastuut kuvataan valmiussuunnitelmassa sekä yksikkökohtaisissa turvallisuus-, pelastus- ja valmiussuunnitelmissa. Maakunnan asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heillä on tarvittaessa käytössään laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Asiakkaalla ja potilaalla on puolestaan riittävät ja helposti saavutettavat ohjaus- ja neuvontapalvelut ja tietoa oikeusturvakeinoistaan. Maakunnan velvollisuutena on tiedottaa näistä aktiivisesti. Asiakkaalla ja potilaalla on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus tai muistutus tai ilmoittaa tai kannella puutteista hoidossa tai palvelussa. Muistutuksen tai kantelun käsittelyprosessi on sujuva ja tasapuolinen ja se varmistaa asiakkaan/potilaan oikeuksien toteutumisen. Järjestäjän tavoitteena on, että sote-viranomaistoiminnat on organisoitu selkeästi mutta joustavasti osaksi maakuntakonsernia. Päätöksentekoprosessit ovat toimivat, viranomaistehtävien hoito ja viranomaispäätökset ovat hyvin perusteltuja ja juridisesti kestäviä. Viranomaistoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita (mm. suhteellisuusperiaate). Maakunnan viranomaistoiminnalla on käytössään hyvät ja helposti käytettävät mittarit sekä oman toimintansa että palveluntuottajien toiminnan seuraamiseen. Sote-viranomaistoiminnoissa syntyvää tietoa käytetään hyväksi palveluntuottajien ennakoivassa ohjauksessa sekä palvelurakenteen ja -järjestelmän suunnittelussa ja kehittämisessä. 6.1 Väestön hyvinvointi ja terveys Maakunta asettaa suunnittelussaan järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Se valmistelee valtuustolle kerran valtuustokaudessa, yhteistyössä alueensa kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa, hyvinvointikertomuksen
19 väestönsä hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä ja suoritetuista toimenpiteistä. Erityistä huomiota kiinnitetään hyvinvointi- ja terveyseroihin. Maakunta toimii yhteistyössä kuntien ja muiden yhdyspintapalveluiden sekä sidosryhmien kanssa ja tukee niitä asiantuntemuksellaan. Se kokoaa ja analysoi tietoa, järjestää alueellista koulutusta, koordinoi yhteisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita ja valtakunnallisten ohjelmien toimeenpanoa sekä osallistuu kunnissa ennakkoarviointityöhön ja hyvinvointiryhmien työhön. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa edistämme väestön hyvinvointia ja terveyttä ja varmistamme siihen liittyvää yhteistyön 6.2 Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus Maakunta suunnittelee ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisena kuin asukkaiden tarve maakunnassa edellyttää. Maakunnan asukkailla tulee olla samanlainen mahdollisuus saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Vähimmäiskriteerit määritellään lakisääteisesti (hoitotakuu). Maakunnassa määritetään vähimmäiskriteerit, jotka kaikkien palveluntuottajien on täytettävä saatavuuden ja saavutettavuuden osalta. Saavutettavuuteen kuuluu myös se, että palveluverkko on riittävän kattava sekä rakenteeltaan moniulotteinen. Tästä huolehtiminen on maakunnan vastuulla. Palvelut voivat soveltuvin osin olla saavutettavissa myös erilaisin teknisin menetelmin ilman fyysistä kontaktia. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus 6.3 Maakunnan palvelukokonaisuudet ja palveluintegraation toteutuminen Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakas- ja potilasryhmien ja asiakkaiden/potilaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta/potilasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan ja potilaan palvelujen yhteensovittamisesta myös suoran valinnan palvelujen, käyttämiensä ostopalvelujen sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisen budjetin perusteella myönnettyjen palvelujen osalta, kun asiakas/potilas saa em. palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia muita kuin suoran valinnan palveluja. Liikelaitoksen on huolehdittava palvelujen yhteensovittamisen edellyttämästä yhteistyöstä palveluntuottajien välillä. Lisäksi maakunnan liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että asiakkaat ja potilaat saavat palvelujen yhteensovittamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Palvelujen yhteensovittamisessa ja siihen liittyvässä neuvonnassa ja ohjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tai paljon palveluja tai jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Kun asiakkaan palvelujen yhteensovittamisesta vastaa maakunnan liikelaitos, muiden palveluntuottajien on tehtävä yhteistyötä maakunnan liikelaitoksen kanssa. Suoran valinnan palveluntuottajien, asiakasseteli ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajien sekä liikelaitoksen alihankkimien ostopalvelutuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava
20 integraation toteutumisen edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa asiakkaan suoran valinnan palvelujen yhteensovittamisesta, jos asiakas tai potilas saa vain suoran valinnan palveluja. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan miten, Uudenmaan maakunnassa varmistetaan asiakaslähtöinen palveluintegraation toteutuminen 6.4 Asiakkaan valinnanvapauden toteutuminen Asiakkaan ja potilaan valinnanvapaudesta säädetään laissa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Asiakkaan/potilaan valinnanvapauden toteuttamiseksi on valtakunnalliset tiedonhallintapalvelut. Kaikkien valinnanvapauden piirissä olevien palveluntuottajien on käytettävä näitä tiedonhallintapalveluja. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamisesta säädetään kilpailulaissa. Jotta asukkaiden tasavertaiset oikeudet toteutuisivat, maakunnan tulee osaltaan huolehtia siitä, että maakunnan asukkaat voivat käyttää valinnanvapauttaan lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan asiakaslähtöinen valinnanvapauden toteutuminen 6.5 Maakunnan palveluiden yhteensovittaminen kuntien ja valtion palveluiden kanssa Uudenmaan maakunnassa lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut sekä ikäihmisten palvelut muodostavat palvelukokonaisuudet, joissa kunnilla ja maakunnalla on sovitut yhteiset tavoitteet, selkeä tehtävien- ja työnjako sekä yhteistyön johtamisrakenteet. Palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisena asiakaslähtöisenä ja yhteensovitettuna kokonaisuutena kuntien ja maakunnan kesken. Maakunnassa määritellään yhteistyörakenteet, esim. yhteistyöryhmät kuntien ja maakunnan väliseen yhteistyöhön lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä asumisessa. Maakunnassa määritellään myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja toimintatavat palveluintegraation toteutumiseksi kussakin palvelukokonaisuudessa. Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon- ja kasvupalvelujärjestäjällä on yhteensovitetut ohjausmekanismit ja toimintaperiaatteet yhteisille asiakasryhmille ja asiakasprosesseille. Tavoitteista, tehtävistä ja työnjaosta sovitaan yhteistyösopimuksessa. Soten ja kasvupalveluiden keskeisimmät yhteiset asiakasryhmät ovat vailla koulutusta ja työtä olevat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteensovitettavia palveluja. Toimintamallissa varmistetaan, että yhteensovittaminen toteutuu myös keskeisten muiden yhteistyökumppanien kanssa mm. Kelan kuntoutuspalvelujen ja kunnan palveluiden kanssa. Kasvupalvelu- ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tavoitteet, tehtävät ja työnjako sovitaan selkeästi. Yhteistyö rakenteet kuvataan siten, että keskeisimmät yhteiset asiakasryhmät on tunnistettu ja yhteistyösopimuksilla varmistetaan, että palvelut järjestetään asiakkaiden ja potilaiden palvelutarpeen mukaan tarkoituksenmukaisena asiakaslähtöisenä monitoimijaisena kokonaisuutena maakunnassa. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan maakunnan järjestämisvastuulla olevien sekä kunnan ja valtion palvelujen yhteensovittaminen