Annastiina Alastalo Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2017
Sisällys Tiivistelmä... 1 Summary... 3 1. Tutkimuksen tavoite... 5 2. Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä... 6 3. Aiempi työkokemus... 7 4. Kesätyöt kesällä 2017... 9 Työllistyminen kesällä 2017... 9 Kesätöiden sijainti... 11 5. Kesätyöpaikan haku... 13 Kokemukset kesätyön hausta... 13 Kesätöiden hakukanavat... 14 6. Työnantajat ja työaika kesällä 2017... 16 Työnantajien toimialat... 16 Työsuhde ja työajan pituus... 17 7. Kesätyön työtehtävät ja työharjoittelu... 18 Työtehtävät... 18 Työharjoittelu... 19 8. Kesätyön merkitys opiskelulle ja työtehtävien sisällön kehittyminen... 21 Kesätyöt opintojen tukena... 21 Työtehtävien sisällön kehittyminen... 23 9. Palkat kesällä 2017... 25 10. Työssäkäynti opintojen aikana... 28 Syyt opintojen aikaiseen työssäkäyntiin tai miksi työssä ei käydä... 30 Työssäkäynti opintojen tukena... 31 11. Avoin palaute... 33 12. Vastaajat... 36 Sukupuoli... 36 Ikärakenne... 36 Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet... 36 Koulutusala... 38 Liitteet... 40
Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnistä kesällä ja lukuvuoden aikana. Tutkimus toteutetaan vuosittain syksyllä lukuvuoden alussa kyselytutkimuksena. Vuonna 2017 tutkimukseen osallistui 5073 opiskelijaa 29 ammattikorkeakoulusta. Usealla mittarilla tarkasteltuna työtilanne parani viime vuodesta. Viime vuonna taittunut lasku kesätöissä olleiden osuudessa sekä lukuvuoden aikaisen työskentelyn lisääntyminen pitkästä aikaa viittaavat siihen, että talouden noususuhdanne näkyy opiskelijoiden työllistymisessä. Työt liittyivät myös aiempaa enemmän opintoihin. Kesätyöt Vuonna 2017 kesätöissä oli 85 prosenttia vastaajista. Vuotta aiemmin alkanut nousu sai jatkoa ja vuodesta 2011 jatkunut lasku näyttäisi taittuneen. Tänä vuonna kahdeksan prosenttia vastaajista jäi hakemisesta huolimatta ilman kesätöitä, mikä on hiukan viime vuotta vähemmän. Naisten ja miesten työssä käymisessä ei ollut eroa. Työssäkäynti lisääntyi kaikilla aloilla ja vuosikursseilla ensimmäistä vuosikurssia lukuun ottamatta. Työnhaku koettiin kaikilla aloilla helpommaksi kuin muina kesinä viimeisen viiden vuoden aikana. Noin neljännes vastaajista koki työnhaun helpottuneen, osuus on ollut nousussa muutaman vuoden. Kesätyön saaneet vastaajat hakivat keskimääriin kolmeen työpaikkaan ja he, jotka eivät saaneet työtä, keskimäärin kahdeksaan työhön mediaanilla mitattuna. Viime vuonna luvut olivat neljä ja seitsemän. Suhteiden merkitys työpaikan saamisessa väheni hiukan, ja alle kolmannes oli päätynyt kesätyöhön verkostojensa kautta. Edellisvuotta useampi vastaaja sai työpaikan ottamalla itse yhteyttä uuteen työnantajaan. Lähes puolet vastaajista palasi työpaikkaan, jossa oli ollut aikaisemmin joko kesätöissä tai lukuvuoden aikana. Uuden työpaikan saaminen oli yleisintä rakennusalalla, jossa työtilanne viime vuosien tapaan oli jonkin verran muita aloja parempi. Työnantajien toimialojen osuudet kesällä 2017 pysyivät suunnilleen samoina kuin viime vuosina. Viime vuosina laskussa ollut teollisuuden osuus pysyi lähes viime vuoden tasolla. Rakennusala oli jälleen suurin työllistäjä ja työllisti noin viidenneksen vastaajista. Suurimmat työssäkäyntialueet olivat pääkaupunkiseutu ja Häme. Tekniikan alaan liittymättömät työt ja tekniikan alan suoritustason työt vähenivät kaikilla vuosikursseilla ja koulutusaloilla. Kaikista vastaajista noin viidennes teki tekniikan alaan liittymättömiä töitä, poikkeuksena tietotekniikan alan opiskelijat, joilla osuus oli lähes kaksinkertainen (37 %). Myös naiset olivat edelleen hiukan miehiä useammin muissa kuin oman alan töissä. Harjoittelun suoritti kesällä 2017 kolme viidestä vastaajasta ja harjoitteluista valtaosa oli palkallisia. Työtehtävien koettiin myös liittyvän opiskelualaan hiukan viime vuotta paremmin kaikilla koulutusaloilla. Lähes kaksi kolmannesta vastaajista koki töiden tukevan opintoja, lähes yhtä moni kuin ennen talouden notkahdusta vuonna 2008. Viime vuotta useampi koki työtehtävien kehittyneen ja opintojen edetessä näin ajatteli yhä useampi opiskelija. Myös 1
vuosikursseja vertailtaessa työt koettiin merkityksellisemmiksi opintojen kannalta ja useampi vastaaja ilmoitti työtehtävien kehittyneen kuin vuotta aiemmin. Kesätöiden mediaanipalkka nousi pysyttyään viime vuosina samana ja oli nyt 2000 euroa. Erityisesti noususuhdanne näytti hyödyttäneen naisia, sillä naisten ja miesten mediaanipalkan ero pieneni lähes 80 eurolla. Miesten mediaanipalkka pysyi ennallaan 2000 eurossa. Työskentely lukuvuoden aikana Myös lukuvuoden aikainen työssäkäynti kääntyi usean vuoden laskun jälkeen nousuun ja työssäkäyvien osuus oli kyselyhetkellä 46 prosenttia. Koulutusaloista työskentely on ollut usein yleisintä rakennusalalla, mutta vuoden 2017 vastaajista yhtä suuri osuus konetekniikan opiskelijoista kävi töissä lukuvuoden aikana. Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ilmoittivat eniten työssäkäyntiä, mikä kertoo pääkaupunkiseudun korkeammista elinkustannuksista. Mediaanityöaika oli 15 tuntia viikossa kuten viime vuonna. Miesten mediaanityöaika oli hiukan naisia pidempi. Naisista taas suurempi osuus kävi töissä lukuvuoden aikana ja heillä oli enemmän työkokemusta. Miehet kuitenkin kokivat naisia useammin töiden tukevan opintoja ja heillä oli enemmän oman alan työkokemusta. Tärkein syy lukuvuoden aikaiseen työssäkäyntiin oli taloudelliset syyt. Työssäkäyvistä 42 prosenttia ilmoitti syyksi lisätienestien hankkimisen ja 29 prosenttia opintotuen riittämättömyyden. Viidennes kävi töissä saadakseen työkokemusta. Lähes puolet vastaajista myös koki töiden kerryttävän opintoja tukevaa työkokemusta ja heidän osuutensa nousi jälleen kuten viime vuosinakin. Työllisyystilanne siis parani kaikilla koulutusaloilla verrattuna vuoteen 2016. Tietotekniikan alalla työllistyminen oli kuitenkin edelleen selvästi muita heikompaa ja työt liittyivät muita opiskelijoita harvemmin tekniikan alaan ja opintoihin. Tuloksia lukiessa on myös muistettava, että vastaajat olivat keskimäärin jonkin verran pidemmällä opinnoissaan kuin muutamana edellisvuotena. Tämä voi tarkoittaa, että työllisyystilanne näyttää kohentuneen hiukan todellista enemmän vertailussa edellisvuosiin. Kuitenkin useilla mittareilla tulokset paranivat opintojen vaiheesta riippumatta, eli kohentuminen johtuu myös suhdannemuutoksesta. 2
Summary The survey on employment of engineering students inspects the amount and the quality of students employment during summer leave as well as during terms. The survey was conducted at the beginning of the school year in the autumn of 2017 as a questionnaire for the students studying technical fields at the universities of applied sciences. 5073 students from 29 universities of applied sciences participated in the survey. Many indicators of this year s survey pointed to improving economic situation. More respondents worked in the summer of 2017 (85 %) than in the summer of 2016. Since 2010 s level of 88 per cent, the percentage of students working in the summer has declined until the year 2016 and never reached the levels before the recession in 2009. In addition to the rising amount of employment, the jobs were related to the technology field more often than in the past couple of years. Working during summer There was no significant difference between the proportions of women and men who worked during summer in 2017 (85.5 % and 84.9 %). The employment rate in the summer rose across the fields of study and regardless of the year of study. Eight per cent of all respondents didn t manage to find a job in spite of searching. A quarter of the students were of the opinion that they found employment for the summer more easily than a year before, which is the biggest percentage in five years. The proportion has risen for a few years. The median of positions applied for was three among the students who eventually found a job and among those who didn t the median was eight. In 2016 the numbers were four and seven. The proportion of the jobs not related to the technology field diminished. More respondents than in 2016 told that they got the summer job by contacting a new employer by themselves, and prior personal contacts and networks became slightly less significant in the search for jobs. Less than a third of the respondents profited from networks: Some returned to their old work places acquired with the help of contacts (23 %) and a small proportion got a new job through contacts (8 %). Many students returned to the work place where they had worked in previous summers or during terms (48 %). Construction technology students found most often a new job and their employment rate, like in previous years, was even better than in other fields of study. Employment by the employers industries was almost similar to the last four years situation. Construction companies were the biggest single employer group, and 15 per cent of women and 22 per cent of men worked for them. The proportion of technology industry remained roughly the same (34 %) after a decline in past years. The average working period was 15 weeks, one week more than a year before. Three-in-five students performed their practical trainings in the summer and most of the trainings were paid. The three biggest working areas where the metropolitan area, Tavastia and Eastern Finland. In 2017 slightly more students managed to find a job in the technology field, regardless of the stage of studies. This tendency has already continued for a couple of years. The proportion of positions not related to the technical field was now less than one fifth in all fields of study 3
except for the information and communications technology students (37 %). Women more often than men worked outside the technology field. The assignments in the summer jobs were also more related to the studies according to the students in all fields of study. Almost two thirds of the respondents assessed that the assignments were related to their studies, almost as many as before 2009. In addition to that, more students than in the last few years were of the opinion that the tasks had developed through the studies. When proceeding in the studies, more and more students thought so. After a stagnation in the last couple of years, the median monthly salary of the students in full-time jobs in the summer rose from 1900 euros to 2000 euros in 2017. Especially women seemed to profit from the economic upturn and the gap between median salaries of women and men narrowed by 80 euros. Working during terms The proportion of the students working during terms increased as well after falling for some years and was now 46 per cent. Construction technology students have typically worked more often than others; this year mechanical engineering students worked more during terms (51 % vs. 50 %). Working during terms was most common among the respondents from Metropolia University of Applied Sciences, which probably reflects the higher living costs in the metropolitan area. The median working time per week was 15 hours like in 2016. The median working time of men was slightly longer than that of women, whereas women worked more often and had more overall working experience. A bigger percentage of men found the work useful with respect to the studies and they had more work experience in their own field of study. The most typical reasons for working during terms were financial, i.e. insufficient study grant (29 %) and getting extra incomes (42 %). About one fifth worked to gain work experience. Almost half of the students who worked during terms felt that they gained study-related experience at the work. However, every fourth felt that the work had no relevance at all to the studies, even though the proportion has been declining. Students who had studied longer found their work relevant to the studies more often than students at the beginning of their studies. All in all, both working in the summer and during terms increased across the fields of study and at all stages of study in 2017. However, ICT students still had more difficulty in finding employment and their jobs were less related to the studies than in other fields, even though their employment improved as well. It seems like the economic When reading the results of this survey, it is also good to keep in mind that in average, the respondents had studied longer than the respondents in the past couple of years and therefore the results may be brighter than in reality. However, the percentage of the students working during summer and many other indicators rose regardless of the stage of studies. Therefore, the results seem to be due to the economic upturn as well rather than merely the structure of the data. 4
1. Tutkimuksen tavoite Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen (TOTT) tavoitteena on kerätä tietoa tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäynnistä. Pääpaino tutkimuksessa on kesätöiden sisällön, töiden opintojen aikaisen kehittymisen ja palkkauksen tarkastelussa. Myös lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä tutkitaan esimerkiksi selvittämällä töiden ja opintojen yhteensovittamista. Tutkimusta tekniikan alan kesätyöpaikoista on tehty jo yli kolmekymmentä vuotta, mikä mahdollistaa pitkän aikavälin muutosten havainnoinnin ja vertailun aiempiin vuosiin. Lukuvuoden aikainen työssäkäynti lisättiin tutkimukseen vuonna 2008. Koska kyseessä on opintojen aikainen työssäkäynti, tutkimuksen kohteena ovat vähintään puoli vuotta opiskelleet vastaajat. Työskentely opintojen aikana tukee vahvasti työllistymistä valmistumisen jälkeen ja myös opintoja. Hyödyllisintä on, jos työtehtävien sisältö ja vaativuustaso kasvavat opintojen edetessä, jotta siirtyminen työelämään oman alan tehtäviin olisi sujuvaa Tutkimuksen tuloksia käytetään apuna Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton hahmottelemien tekniikan alan opiskelijoiden kesätöiden tavoitteiden asettamiseen. Lisäksi tuloksia käytetään ohjenuorana Insinööriliiton määrittelemiin suosituspalkkatasoihin kesätöissä ja harjoittelussa. Palkkasuosituksissa lähtökohtana on opintoja tukeva työ. 5
2. Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä Tutkimuksen aineisto kerättiin Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton IOL:n yhteistyönä heti lukuvuoden alussa syksyllä 2017. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja vastaukset oli mahdollista jättää paperi- ja verkkolomakkeella. Liiton opiskelijatoimijat vastasivat kyselylomakkeiden jakamisesta ja paperilomakkeiden keräämisestä yhdessä paikallisyhdistysten aktiivien ja oppilaitosten kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijat. Tutkimuksesta jätettiin pois syksyllä 2017 opintonsa aloittaneet opiskelijat. Kyselyyn vastasi yhteensä 5073 opiskelijaa, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin vastaajia oli 5550. Verkkolomakkeen käyttäjiä oli huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina eli noin puolet vastaajista, kun viime vuonna noin neljä viidestä vastaajasta käytti paperilomaketta. Englanniksi vastanneiden opiskelijoiden osuus lähes puolittui edellisvuodesta 2,5 prosenttiin ja ruotsinkielisiäkin vastaajia oli hiukan vähemmän. Verkko- ja paperilomaketta käyttäneiden vastaajien sekä vastauskielten mukaiset jakaumat on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Verkkolomaketta käytettiin huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja muiden kuin suomenkielisten vastausten osuus väheni Vastauskieli Paperilomake (%) Verkkolomake (%) Lkm yhteensä % suomi 50 50 4892 96,4 ruotsi 7 93 56 1,1 englanti 62 38 125 2,5 kaikki vastaajat 50 50 5073 100 Lähes joka viides vastaaja opiskeli Metropolia-ammattikorkeakoulussa (965 vastaajaa). Heitä oli aineistossa taas eniten ja heidän osuutensa oli kasvanut. Toiseksi eniten vastaajia oli Tampereen ammattikorkeakoulusta (484 kpl). Kolmanneksi eniten vastauksia saatiin Savoniaammattikorkeakoulusta, jossa tuli noin joka kymmenes vastaaja (448 kpl) ja se ohitti vastaajamäärässä Jyväskylän ammattikorkeakoulun. Vastaajamäärissä oli paljon vaihtelua viime vuoteen verrattuna. Uutena mukaan tuli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka syntyi Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdistyttyä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen vastaajamäärät ja prosenttiosuudet löytyvät liitteestä 1. 6
3. Aiempi työkokemus Tämän vuoden vastaajilla oli hiukan enemmän työkokemusta sekä yleisesti että omalta alalta verrattuna edellisvuoteen. Tämä johtuu osaksi siitä, että kahden nuorimman vuosikurssin osuus oli viime vuotta pienempi vastaajissa. Työkokemusta oli keskimäärin 46 kuukautta (3v 10kk) keskiarvolla mitattuna, kun viime vuonna keskiarvo oli 42 kuukautta (3v 6kk). Mediaanilla mitattuna työkokemusta oli kertynyt 31 kuukautta (2v 7kk), kuukausi enemmän kuin viime vuoden tutkimuksessa. Oman alan työkokemuksen mediaani oli tänä vuonna yksi vuosi ja kymmenen kuukautta, kaksi kuukautta enemmän kuin viime vuonna. Naisilla oli edelleen miehiä enemmän työkokemusta, mutta miesten työkokemus liittyi selvästi useammin omaan alaan. Oman alan työkokemus on tärkeä tekijä myös valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä ja verkostojen hankkimisessa (Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien työllistymisraportti, IL ry), joten tulos on kiinnostava. Työkokemus ikäluokittain ja sukupuolen mukaan on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Naisilla on enemmän työkokemusta yleisesti, miehillä enemmän oman alan työkokemusta. Kaikki työkokemus (kk) Oman alan työkokemus (kk) ikä alle 23 v. 23 25 26 28 yli 28 v. alle 23 v. 23 25 26 28 yli 28 v. mediaani 20 33 66 102 18 22 30 46 sukupuoli naiset miehet kaikki naiset miehet kaikki mediaani 38 30 31 18 26 22 Naisten ja miesten välinen ero oman alan työkokemuksessa oli aineistossa kaksi kertaa suurempi kuin viime vuonna, kahdeksan kuukautta. Ero tuli esiin 23-vuotiaiden ja vanhempien ikäluokissa ja oli suurin yli 28-vuotiaiden ikäluokassa, jossa oli myös muita selvästi vanhempia vastaajia. Mahdollisesti tässä aineistossa oli paljon ammattikoulututkinnon suorittaneita, aiemmin työssä olleita miesvastaajia. kk 60 50 40 30 20 10 26 18 18 18 18 20 23 30 30 41 52 46 18 26 22 0 alle 23 v. 23-25 26-28 yli 28 v. kaikki ikäluokat Kuvio 1. Ero oman alan työkokemuksen määrässä naisilla ja miehillä oli suurin yli 22-vuotiailla ja selittyy mahdollisesti työelämästä opintoihin palanneiden miesvastaajien osuudella aineistossa. 7 naiset miehet naiset+miehet
Työkokemus vaihteli myös koulutusalan mukaan. Tänä vuonna eniten oman alan työkokemusta oli prosessi- ja materiaalitekniikan alan opiskelijoilla, joilla työkokemuksen mediaani kasvoi jopa 12 kuukautta vuodesta 2016. Toiseksi eniten oman alan kokemusta oli rakennusalan opiskelijoilla, joilla on useina vuosina ollut suhteessa paljon työkokemusta. Vähäisintä oman alan työkokemus kokemus oli sähkö- ja tietotekniikan aloilla. Myös tietotekniikan opiskelijoiden oman alan työkokemuksen mediaani nousi kolmella kuukaudella, samoin rakennusja muilla opintoaloilla. konetekniikan ala sähkötekniikan ala tietotekniikan ala rakennusala prosessi- ja materiaalitekniikan ala muut opintoalat 20 18 18 21 30 28 30 26 30 31 34 38 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Oman alan työkokemus (mediaani) Kaikki työkokemus (mediaani) kk Kuvio 2. Oman alan työkokemus nousi noin puolella aloista viime vuodesta, eniten oman alan työkokemusta oli tänä syksynä prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijoilla. Ammattikorkeakouluista eniten työkokemusta oli Metropolian (41 kk), Hämeen (40 kk) ja Kajaanin (49 kk) ammattikorkeakoulun opiskelijoilla mediaanilla mitattuna. Eniten oman alan työkokemusta oli Centria- ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla, 30 ja 29 kuukautta mediaanilla mitattuna. 8
4. Kesätyöt kesällä 2017 Työllistyminen kesällä 2017 Kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista 85 prosenttia työskenteli kesällä 2017. Luku on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti niiden opiskelijoiden osuus, jotka eivät löytäneet kesätyötä vuonna 2017, laski kahdella prosenttiyksiköllä kahdeksaan prosenttiin. Kesällä opiskelleiden tai vaihdossa olleiden opiskelijoiden osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan (3 % ja 0,4 %), samoin heidän, jotka eivät halunneet kesällä töihin (4 %). Naisten ja miesten kesätöissä käynnissä ei ollut tänä vuonna lainkaan eroa. Opiskelijoiden työssäkäynti kesällä 2017 on esitetty kuviossa 3. 8% 0,4 % 4% 3% Olin töissä kesällä 2017 En saanut työpaikkaa En halunnut töihin kesäksi Opiskelin Olin vaihto-opiskelijana 85% Kuvio 3. Kesätyön saaneiden opiskelijoiden osuus nousi hiukan viime vuodesta ja entistä harvempi ilmoitti, ettei saanut kesätyöpaikkaa. Vuonna 2016 alkanut pieni nousu kesätöissä käyneiden osuudessa vaikuttaa siis saaneen jatkoa ja vuodesta 2011 jatkunut lasku näyttää kääntyneen. Vuoden 2008 tasoon, jolloin jopa 93 prosenttia opiskelijoista oli kesätöissä, on kuitenkin vielä matkaa. Vuotta 2008 seurasi yli 10 prosenttiyksikön sukellus kesätöissä käyneiden osuudessa, jonka jälkeen työllisyyden taso palautui vuonna 2010 lähelle 90 prosenttia. 2010-luvulla kesätöissä käyminen on kuitenkin ollut lähes jatkuvasti laskussa vuoteen 2016 saakka. Insinööriopiskelijoiden työllistyminen kesäisin näyttää siis noudattavan yleisiä suhdannevaihteluita. Kesätöissä käyneiden osuudet vuosittain on esitetty kuviossa 4. 9
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 100 90 85 % 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 Kuvio 4. Kesätyössä käyneiden määrä kääntyi vuonna 2016 nousuun vuodesta 2011 jatkuneen laskun jälkeen ja nousu jatkui vuonna 2017. Koulutusaloista rakennusalan opiskelijat työllistyivät jälleen eniten kesällä, mutta ero muihin aloihin kaventui. Työssäkäynti kesällä lisääntyi kaikilla aloilla kolmesta kuuteen prosenttiyksikköä. Myös heikoimmin työllistyneillä tietotekniikan alan opiskelijoilla kesätöissä käyminen lisääntyi parin edellisvuoden laskun jälkeen. Koulutusalakohtaista työssäkäyntiä kesällä 2017 on tarkasteltu kuviossa 5. konetekniikan ala 91 5 4 sähkötekniikan ala 89 6 4 tietotekniikan ala 61 16 23 rakennusala 93 4 4 prosessi- ja materiaalitekniikan ala 87 6 7 muu opintoala 90 5 5 0 20 40 60 80 100 Olin töissä kesällä 2017 En saanut työpaikkaa muu tilanne % Kuvio 5. Kesätöissä käyminen lisääntyi kaikilla aloilla, eniten kesätöissä kävivät jälleen rakennusalojen opiskelijat ja vähiten tietotekniikan alojen opiskelijat. 10
Kaikilla vuosikursseilla kesätöissä käyminen lisääntyi kesällä 2017 viime vuodesta ensimmäistä vuosikurssia lukuun ottamatta. Heitä oli aineistossa tosin huomattavasti muita vuosikursseja vähemmän, mikä voi tuoda heilahtelua lukuihin. Kesätöissä käyneiden osuus kasvoi eniten, noin kuusi prosenttiyksikköä, kolmannella vuosikurssilla. Vaikuttaisi siis, että kesätöissä käymisen lisääntyminen koko aineistossa ei johdu ainoastaan vanhempien vuosikurssien suuremmasta osuudesta tämän vuoden aineistossa. Kesätöissä käyminen näyttää lisääntyvän opintojen mittaan neljänteen vuosikurssiin asti, jonka jälkeen kesätöissä käyminen hiukan vähenee. Poikkeuksena tästä olivat tietotekniikan opiskelijat, joilla kesätöissä käyneiden osuus nousi 80 prosenttiin viidennellä ja sitä vanhemmilla vuosikursseilla. Tämä saattaa kertoa myös tietotekniikan opiskelijoiden pidemmäksi venyvistä opiskeluajoista (Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus, IL ry). Kesätyötilanne vuosikursseittain vuonna 2017 löytyy kuviosta 6. Myös aiemmin hankittu työkokemus omalta alalta näytti parantavan työllistymismahdollisuuksia. 1. vuosikurssi (kevät 2017) 64 15 21 2. vuosikurssi 82 8 10 3. vuosikurssi 88 6 6 4. vuosikurssi 89 5 7 5. tai myöhempi vuosikurssi 81 8 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Olin töissä kesällä 2017 En saanut työpaikkaa muu tilanne % Kuvio 6. Kesätöissä käyminen näyttää lisääntyvän opintojen edetessä valmistumisen tavoiteaikaan asti. Kesätöiden sijainti Kesätöissä käyneistä opiskelijoista yhteensä 70 prosenttia työskenteli koti- tai opiskelupaikkakunnallaan. 29 prosenttia vastaajista oli jossakin muualla töissä ja vain yksi prosentti ulkomailla. Luvuissa ei ole juuri tapahtunut muutosta viime vuodesta. Osuudet on esitetty kuviossa 7. 11
29% 1% 39% sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta sama kuin kotipaikkakunta sama kuin opiskelupaikkakunta 10% 21% jokin muu kuin koti- tai opiskelupaikkakunta olin töissä ulkomailla Kuvio 7. Kesätöissä käytiin enimmäkseen koti- tai opiskelupaikkakunnalle ja jossain muualla kesätöissä oli alle kolmannes vastaajista. Kesätyöpaikkojen jakautumista alueittain on kuvattu kuviossa 8. Suurin työssäkäyntialue oli pääkaupunkiseutu ja toiseksi suurin Häme, joissa työskenteli 19 ja 18 prosenttia vastaajista. Kolmantena tulivat Itä- ja Lounais-Suomi, joissa työskenteli 13 prosenttia vastaajista kummassakin. Luvut muuttuivat hiukan vuodesta 2016; esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja Häme kasvattivat osuuttaan ja Itä-Suomi ohitti Lounais- ja Pohjois-Suomen. Tämä johtunee myös vastaajamääristä, sillä esimerkiksi Metropolia-ammattikorkeakoulusta ja Hämeen ammattikorkeakoulusta oli viime vuotta enemmän vastaajia. Pääkaupunkiseutu Häme Itä-Suomi Lounais-Suomi Pohjois-Suomi Vaasan alue Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Muu Uusimaa 4 6 6 10 12 13 13 18 19 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Kuvio 8. Pääkaupunkiseutu ja Häme olivat suurimmat työssäkäyntialueet kesällä 2017. % 12
5. Kesätyöpaikan haku Kokemukset kesätyön hausta Kesätöiden hakeminen koettiin kaiken kaikkiaan helpommaksi vuonna 2017 kuin vuonna 2016. Noin neljännes oli sitä mieltä, että kesätöiden hankkiminen oli selvästi helpompaa kuin viime vuonna. Hieman yli puolet koki työnhaun olleen yhtä helppoa tai vaikeaa kuin edellisvuonna ja 11 prosenttia vastaajista ei ollut kesätöissä tänä tai edellisenä kesänä. Entistä useampi vastaaja koki työnhaun helpottuneen ja entistä harvempi koki työnhaun vaikeutuneen edellisvuodesta. Työnhaun vaikeutta vastaajien näkökulmasta vuodesta 2007 lähtien on tarkasteltu kuviossa 9. Kuviosta näkyy, että viimeksi miltei näin suuri osuus koki työnhaun helpottuneen vuonna 2011 ja sitä ennen vuonna 2008, juuri ennen talouden laskua. 100 90 3 3 3 4 8 8 10 9 10 11 11 80 70 60 54 55 42 54 53 52 51 53 53 54 52 % 50 40 30 20 10 0 12 31 2007 14 28 2008 44 11 2009 19 23 2010 14 25 2011 17 23 2012 22 17 2013 21 17 2014 19 18 2015 15 20 2016 12 26 2017 selvästi helpompaa ei muutosta edellisvuoteen selvästi hankalampaa en ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä Kuvio 9. Entistä useampi koki vuonna 2017 kesätöiden hakemisen edellisvuotta helpommaksi, viimeksi näin moni koki työnhaun helpottuneen vuonna 2011. Naisisista kolmisen prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin miehistä koki työnhaun helpommaksi. Toisaalta naisista suurempi osuus kuin miehistä koki työnhaun olleen hankalampaa kuin viime vuonna. Luvut ovat vaihdelleet neljän viime vuoden. Mahdollisesti osa naisista on hyötynyt noususuhdanteesta, mutta osalle etua ei ole ollut. Työnhaun koettiin helpottuneen kaikilla koulutusaloilla. Yli neljännes vastaajista koki kesätöiden hakemisen helpommaksi tietotekniikan alaa lukuun ottamatta. Heistä 17 prosenttia koki työnhaun helpottuneen edellisvuodesta, hieman useampi kuin viime vuonna. Prosessi- ja materiaalitekniikan alalla jopa 31 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että työnhaku oli tänä vuonna helpompaa. 13
Myös kaikilla vuosikursseilla työnhaku koettiin selvästi helpommaksi edellisvuoteen verrattuna. Kolmannella vuosikurssilla oli tapahtunut eniten muutosta: Heistä 29 prosenttia koki työnhaun selvästi helpommaksi, kun osuus oli vuonna 2016 seitsemän prosenttiyksikköä pienempi. Mitä pidemmällä opinnoissaan opiskelijat olivat, sitä helpommaksi työnhaku koettiin neljänteen vuosikurssiin asti. Tavoiteajan ylityttyä kesätöiden hakua ei enää pidetty alempia vuosikursseja helpompana, joskin tänä vuonna ero neljänteen vuosikurssiin oli edellisiä vuosia pienempi. Kokemukset työnhaun vaikeudesta vuosikursseittain on esitetty kuviossa 10. 1. vuosikurssi (kevät 2017) 20 10 45 25 2. vuosikurssi 19 13 52 16 3. vuosikurssi 29 11 52 9 4. vuosikurssi 33 10 51 6 5. tai myöhempi 31 10 51 9 selvästi helpompaa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 selvästi hankalampaa % ei muutosta edellisvuoteen en ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä Kuvio 10. Kesätöiden haku koetaan sitä helpommaksi, mitä pidemmälle opinnoissa on edetty valmistumisen tavoiteaikaan asti. Ammattikorkeakouluja vertailtaessa Kaakkois-Suomen ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista muita suurempi osuus oli sitä mieltä, että työnhaku vaikeutui (17 % ja 16 %). Saimaan, Satakunnan, Lapin ja Centria-ammattikorkeakoulun vastaajista suurin osuus taas katsoi työnhaun helpottuneen (29 38 %). Kesätöitä haettiin aktiivisesti myös vuonna 2017. Vastaajat, jotka löysivät kesätyöpaikan, hakivat keskimäärin kolmea työpaikkaa mediaanilla mitattuna. Vuonna 2016 luku oli neljä. Noin kahdeksan prosenttia vastaajista ei hakemisesta huolimatta saanut tänä vuonna kesätöitä. He hakivat keskimäärin kahdeksaan työpaikkaan mediaanilla mitattuna, kun luku vuonna 2016 oli seitsemän. Naiset hakivat keskimäärin hieman useampaa työpaikkaa kuin miehet ja pidemmälle opinnoissaan ehtineet useampiin tehtäviin kuin opintojensa alussa olleet vastaajat. Kesätöiden hakukanavat Vaikka suhteet olivat merkitseviä työpaikan haussa, niiden merkitys väheni hiukan edellisvuosista. Hieman alle kolmannes kesätöissä käyneistä vastaajista palasi työpaikkaan, jonka oli saanut verkostojen kautta (29 %) tai sai tänä kesänä uuden työpaikan verkostojensa avulla (8 %), kun aiemmin osuus on ollut yli kolmanneksen. Sen sijaan yhä useampi, 23 prosenttia, hankki kesätyön ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. Viime vuonna näin sai 14
kesätyön viidennes kesätöissä käyneistä. Muuten työnsaantitavat ovat pysyneet miltei ennallaan. Kun huomioidaan työpaikkailmoitukseen vastanneet opiskelijat, uuden työpaikan sai lähes puolet, kun taas 46 prosenttia kesätyön saaneista palasi vanhaan työpaikkaan. Ammattikorkeakoulun harjoitteluvälitys ja muut työnsaantitavat olivat harvinaisempia. Työpaikan hankintatavat on esitetty kuviossa 11. Otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan Olen ollut samassa paikassa aiemminkin; sain paikan aikanaan suhteilla Olen ollut samassa paikassa aiemminkin: en saanut aikanaan paikkaa suhteilla Vastasin lehdessä/internetissä olleeseen työpaikkailmoitukseen (uusi työpaikka) 15 17 23 23 suhteilla (uusi työpaikka) 8 Työskentelin samassa paikassa lukuvuoden aikana 6 muulla tavoin 4 ammattikorkeakoulun harjoitteluvälityksen kautta 3 0 5 10 15 20 25 % Kuvio 11. Edellisvuosien tapaan suhteilla oli suuri merkitys opiskelijoiden kesätyön saannissa, mutta moni sai kesätyön myös ottamalla itse yhteyttä uuteen työnantajaan. Miehet saivat naisia useammin työpaikan suhteiden avulla (32 % ja 25 %). Miehet myös palasivat useammin vanhaan työpaikkaansa, kun taas naiset pääsivät miehiä useammin kesätöihin vastaamalla ilmoitukseen. Vuosikursseittain ei ilmennyt selkeitä eroja työnhaussa, mutta suhteiden merkitys väheni jonkin verran opintojen edetessä ja opiskelijat toisaalta palasivat useammin tuttuun työpaikkaan kuten vuotta aiemminkin. Alueittain verkostoja hyödynsivät eniten Lounais-Suomessa ja Vaasan alueella työskennelleet opiskelijat, joista kummistakin 35 prosenttia oli saanut työn suhteiden avulla. Vaasassa tätä saattaa selittää vastaajien nuori ikärakenne. Näillä alueilla myös yli puolet vastaajista palasi kesäksi työpaikkaan, jossa oli ollut aiemmin töissä kesällä tai lukuvuoden aikana. Koulutusalojen välillä sen sijaan ei ollut yhtä paljon eroja työllistymistavoissa kuin vuonna 2016. Eniten suhteiden kautta työllistyttiin sähkötekniikan alalla (35 %) kuten viime vuonnakin, vähiten konetekniikan aloilla (28 %). Rakennusalalla sekä prosessi- ja materiaalitekniikan alalla työllistyttiin muita useammin uuteen kesätyöpaikkaan (58 % ja 56 %). 15
6. Työnantajat ja työaika kesällä 2017 Työnantajien toimialat Kesällä 2017 rakennusliikkeet työllistivät eniten opiskelijoita (22 %). Osuus oli miltei sama kuin vuonna 2016, vaikka rakennusalan opiskelijoita vastaajista oli silloin selvästi enemmän. Myös muilta osin osuudet pysyivät miltei ennallaan. Viime vuosina on tosin ollut havaittavissa insinööri- ja suunnittelutoimistojen hienoista nousua. Vaikka ne työllistävät suuren osan tekniikan alalta valmistuneista opiskelijoista, niiden osuus kesätyön tarjoajina on ollut pieni (Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus, IL ry). Työnantajien toimialat löytyvät kuviosta 12. Ryhmässä muu yksityinen työnantaja suurimmat työnantajaryhmät olivat kuljetus- ja logistiikka-alan sekä kiinteistöhuollon työpaikat. rakennusliike teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka) muu yksityinen insinööri-, suunnittelutoimisto muu palvelualan yritys muu teollisuus kunta, kuntayhtymä kaupanalan yritys elintarviketeollisuus tietotekniikan palvelualan yritys metsäteollisuus energia-ala kemianteollisuus valtio oma tai vanhempien yritys 2 4 4 3 3 2 7 6 6 6 6 5 8 16 22 0 5 10 15 20 25 Kuvio 12. Rakennusliikkeet ja teknologiateollisuus olivat jälleen suurimmat työnantajat kesällä 2017. Rakennusliikkeet olivat suurin työllistäjä sekä naisilla että miehillä (22 % ja 15 %). Miesten toiseksi suurin työllistäjä oli teknologiateollisuus (18 %). Naiset työskentelivät toiseksi eniten insinööri- ja suunnittelutoimistoissa, kaupanalan yrityksissä ja kunnilla; näistä jokaisella työskenteli noin kymmenesosa naisista eli yhteensä vajaa kolmannes. Julkisen sektorin osuus kasvoi hiukan viime vuodesta ja siellä työskenteli nyt 13 prosenttia naisista ja 7 prosenttia miehistä. Teollisuuden osuus yhteensä pysyi ennallaan ja viime vuosien lasku pysähtyi. Työsopimus solmittiin kirjallisesti 90 prosentissa työsuhteista. Noin kaksi prosenttia kesätyön saaneista vastaajista ei tehnyt työsopimusta ollenkaan ja loput kahdeksan prosenttia sopi työehdoista suullisesti. Suullinen työsopimus oli tyypillisempi miehillä kuin naisilla (10 % ja 4 %), yleisin tietotekniikan opiskelijoilla (12 %) ja harvinaisempi neljännellä ja sitä myöhemmillä vuosikursseilla (6 7 %) sekä pääkaupunkiseudulla ja muulla Uudellamaalla (5 % ja 7 %). Vuokratyöfirman kautta työskenteli kaksi prosenttiyksikköä enemmän opiskelijoita kuin viime vuonna, seitsemän prosenttia kesätöissä käyneistä vastaajista. 16
Työsuhde ja työajan pituus Kesätöissä käytiin vuonna 2017 pääasiassa yhden työnantajan palveluksessa. Joka kymmenes kesätöissä käynyt vastaaja työskenteli kahdella työnantajalla ja noin joka sadas useammalla kuin kahdella työnantajalla. Kesätyöt olivat useimmiten kokopäiväisiä ja päivätöitä. Kokopäivätyön osuus oli yli 90 prosenttia. Viidennes kävi vuorotyössä. Osapäivätöissä kävi vain viisi prosenttia ja lisäksi muunlaisissa työsuhteissa, esimerkiksi niin sanotulla nollatuntisopimuksella, kaksi prosenttia kesätöissä olleista vastaajista. Luvut ovat parin edellisvuoden kaltaisia. Työsuhdetyypit työajan mukaan löytyvät kuviosta 13. 21% 5% 2% kokopäivätyö; säännöllinen päivätyö kokopäivätyö; vuorotyö (kaksi- tai kolmivuorotyö) osapäivätyö 72% muu Kuvio 13. Valtaosa kesätöistä oli kokopäiväisiä päivätöitä kuten edellisvuosinakin. Naiset kävivät miehiä kaksi kertaa useammin osapäivätöissä: Kesätyössä olleista naisista kahdeksan prosenttia oli osapäivätöissä ja miehistä neljä prosenttia. Koulutusaloista osapäiväinen kesätyö oli tyypillisintä tietotekniikan alalla, jolla osapäivätyötä teki noin kymmenen prosenttia vastanneista. Rakennusalalla tyypillisintä oli päivätyö ja muut työmuodot olivat harvinaisia. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla viime vuotta selvästi suurempi osuus, 61 prosenttia kesätöistä, oli tänä vuonna päivätöitä ja vuorotyön osuus oli vastaavasti pienentynyt. Osa-aikatyöt olivat yleisimpiä kaupanalan ja muun palvelualan yrityksissä (20 % ja 19 %). Todellinen työaika kokopäivätöissä vastaajien mukaan oli 39 tuntia keskiarvolla mitattuna ja 40 tuntia mediaanilla mitattuna. Luvut ovat samat kuin viime vuosina. 75 prosenttia vastaajista työskenteli 37 40 tuntia viikossa kesällä 2017. Miehillä työajan mediaani oli hiukan naisia pidempi (40 ja 39 h) ja mediaanityöaika oli hieman pidempi yksityisillä kuin julkisilla työnantajilla (40 ja 38 h). Työnantajista suunnittelutoimistoissa, tietotekniikan ja muun palvelualan sekä kaupan alan yrityksissä mediaanityöaika oli hiukan muita lyhyempi (37 38 h/vko). Osapäiväisesti työskennelleiden vastaajien keskimääräinen työaika oli 20 tuntia viikossa mediaanilla mitattuna, saman verran kuin vuonna 2016. Kesätyösuhteen mediaanipituus kesällä 2017 oli 15 viikkoa, yhden viikon enemmän kuin edellisvuotena. Puolet kesätöissä käyneistä vastaajista työskenteli kolmesta neljään kuukautta. Alle kaksi kuukautta kestäneet työsuhteet olivat harvinaisia kuten viime vuosinakin. 17
7. Kesätyön työtehtävät ja työharjoittelu Työtehtävät Kesällä 2017 useampi kuin neljä viidestä kesätöissä käyneestä vastaajasta oli töissä tekniikan alan tehtävissä ja tekniikan alaan kuulumattomien töiden osuus väheni. Yleisimpiä kesätöitä olivat muut tekniikan alan suoritustehtävät (22 %), kun kesällä 2016 tekniikan alaan kuulumattomat työt olivat yleisimpiä (22 %). Tulos johtuu osaksi siitä, että tämän vuoden vastaajat olivat opinnoissaan keskimäärin edellisvuotta pidemmällä (ks. luku 12, vuosikurssi), mutta näyttäisi myös, että tulos liittyy parantuneeseen taloustilanteeseen. Muut tekniikan alan tehtävät -ryhmän sekä asennus-, laboratorio- ja valvomotyön osuudet pienenivät hiukan. Muiden työtehtävien osuudet nousivat vähän tai pysyivät ennallaan. Eri työtehtävien osuudet vuoden 2017 kesätöistä on esitetty kuviossa 14. muu tekniikan alan suoritustason tehtävä ei tekniikan alaan kuuluva työ asennus-, laboratorio- ja valvomotyö työnjohto suunnittelutyö muu tekniikan alan työ IT-alan työt* insinöörin kesälomasijaisuus teknisen alan kaupallinen tehtävä opinnäytetyön teko 1 3 4 6 8 8 15 16 18 22 0 5 10 15 20 25 Kuvio 14. Tekniikan alan työtehtävien osuus kasvoi ja tekniikan alaan kuulumattomat työt vastaavasti vähenivät viime vuodesta. *IT-alan työt: esim. järjestelmän hallinta, ohjelmointi, testaus, mikrotuki % Tekniikan alaan liittymättömiä töitä tekivät koulutusaloista eniten tietotekniikan alan opiskelijat (37 %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikan ja muiden alojen opiskelijat (20 % molemmista). Alueista Keski-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla tehtiin eniten tekniikan alaan liittymättömiä kesätöitä (23 % ja 21 %). Pohjois-Suomessa ja Hämeessä työtehtävät liittyivät muita alueita useammin tekniikan alaan (88 % ja 85 %). Työnjohdon tehtävät keskittyivät tänäkin vuonna pääkaupunkiseudulle ja muulle Uudellemaalle. Myös IT-alan työt keskittyivät pääkaupunkiseudulle. Suunnittelutöitä tehtiin eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa, joissa kummassakin noin 12 % työtehtävistä oli suunnittelutöitä. Naiset tekivät useammin tekniikan alaan liittymättömiä töitä kuin miehet (27 % ja 15 %). Miehet työskentelivät tekniikan alan suoritustason tehtävissä useammin kuin naiset, jotka taas olivat hieman miehiä useammin muissa tekniikan alan töissä (tekniikan alan työt pois lukien IT-alan työt ja suoritustason tehtävät). Osuudet löytyvät kuviosta 15. Naiset olivat miehiä useammin suunnittelutöissä, miehet taas laboratorio-, valvomo- ja asennustöissä. 18
Edellisvuoteen verrattuna tekniikan alan töiden osuus lisääntyi myös vuosikursseja vertailtaessa, eli muutos ei johdu ainoastaan vastaajarakenteesta. Suoritustason tehtävät vähenivät eli työt olivat myös edellisvuotta haastavampia kaikilla vuosikursseilla. Tekniikan alan töiden osuus kasvaa opintovuosien myötä neljänteen vuosikurssiin saakka. Vastaavasti suorittavan työn ja muiden kuin tekniikan alan töiden osuus vähenee: ensimmäisellä vuosikurssilla näitä töitä teki 78 prosenttia vastaajista, neljännellä vuosikurssilla enää 31 prosenttia vastaajista. Tavoiteajan eli neljän lukuvuoden jälkeen tekniikan alaan kuulumattomien töiden osuus näyttää taas nousevan jonkin verran. Myös IT-alan työt lisääntyivät vielä vanhimmilla vuosikursseilla. Tulos liittyy mahdollisesti alan opintoaikojen venymiseen ja työtilanteeseen. Osuudet on esitetty kuviossa 15. naiset 43 5 25 27 miehet 39 6 41 15 1. vuosikurssi (kevät 2017) 16 6 43 35 2. vuosikurssi 25 2 47 26 3. vuosikurssi 43 6 38 13 4. vuosikurssi 59 10 23 8 5. tai myöhempi vuosikurssi 53 13 21 14 kaikki 39 6 38 18 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % tekniikan alan työt (poislukien IT-ala) tekniikan alan suoritustason tehtävät IT-alan työt ei tekniikan alaan kuuluva työ Kuvio 15. Tekniikan alaan liittyvien kesätöiden osuus kasvaa opintojen mittaan; naiset työskentelivät miehiä useammin tekniikan alaan liittymättömissä töissä. Tekniikan alan opiskelijoiden yleisimpiä työnimikkeitä kesällä 2017 olivat muun muassa erilaiset asentajat, harjoittelijat, (IT-)asiantuntija, kiinteistönhoitaja, kokoonpanotyöntekijä, koneenhoitaja, kuljettajat, laadunvalvoja, laboratoriotyöntekijä, myyjä, prosessityöntekijä, rakennusmies, software engineer, suunnittelija, tuotantotyöntekijä ja työnjohtaja. Työharjoittelu Vastaajista 60 prosenttia suoritti työharjoittelun kesällä 2017. Valtaosa harjoittelun suorittaneista sai harjoittelusta palkkaa, mutta noin joka kymmenes harjoittelun kesällä 2017 tehneistä vastaajista teki harjoittelun palkattomana. Harjoittelun tekeminen oli yleisempää vanhemmilla vuosikursseilla: ensimmäistä vuotta opiskelevista vastaajista vain vähän yli neljännes oli kesällä harjoittelussa, kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla 68 ja 70 prosenttia vastaajista. 19
Harjoittelun suorittamisessa oli eroa myös koulutusaloittain. Rakennusalalla 74 prosenttia vastaajista teki harjoittelun kesällä 2017, mutta tietotekniikan alojen opiskelijoista vain 34 prosenttia. Neljännellä vuosikurssilla heilläkin osuus nousi lähelle 60 prosenttia. Muilla aloilla harjoittelun teki 57 66 prosenttia vastaajista. Kesäharjoittelun tehneiden opiskelijoiden osuudet koulutusalojen mukaan löytyvät kuviosta 16. rakennusala konetekniikan ala muu opintoala sähkötekniikan ala prosessi- ja materiaalitekniikan ala tietotekniikan ala kaikki 23 68 62 62 60 52 11 55 5 5 4 3 4 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % palkallinen harjoittelu palkaton harjoittelu Kuvio 16. Eniten harjoitteluita kesän aikana tehtiin rakennusalalla ja vähiten tietotekniikan alalla, ja tietotekniikan opiskelijat tekivät muita useammin palkattomia harjoitteluja. Myös harjoittelusta saadussa korvauksessa oli eroja koulutusaloittain: Tietotekniikan opiskelijoilla palkallisten harjoitteluiden osuus oli 68 prosenttia kesän harjoitteluista, kun taas kaikilla muilla aloilla palkallisten harjoitteluiden osuus oli yli 90 prosenttia kesän 2017 harjoitteluista. 20
8. Kesätyön merkitys opiskelulle ja työtehtävien sisällön kehittyminen Kesätyöt opintojen tukena Suurin osa opiskelijoista koki töiden liittyvän hyvin opintoihin. 64 prosenttia kesätöissä käyneistä koki töiden liittyvän hyvin tai erittäin hyvin opintoihin, ja osuus lähestyy vuoden 2008 tasoa, jota seuranneen suhdannelaskun jälkeen työn on koettu liittyvän heikommin opintoihin. 20 prosenttia oli sitä mieltä, että työt liittyivät vähän opintoihin ja 15 prosenttia ilmoitti, ettei yhteyttä ollut lainkaan. Niiden osuus, jotka katsoivat töiden tukevan erittäin hyvin opintoja, oli suurempi kuin kymmeneen vuoteen, kuten kuviosta 17 näkyy. 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 37 32 31 31 31 29 30 27 26 32 30 28 29 29 29 29 30 32 30 27 34 35 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 liittyi erittäin hyvin opiskeluun liittyi hyvin opiskeluun Kuvio 17. Kesätyöt liittyivät tämän vuoden vastaajien mielestä paremmin opiskeluun kuin useana edellisvuotena ja tulos näyttää liittyvän suhdannevaihteluihin. % Työn sisältöön vaikuttaa myös opintojen vaihe. Pidemmälle opinnoissa päässeet opiskelijat saavat viime vuosien tutkimusraporttien perusteella keskimäärin enemmän tekniikan alan töitä, mikä näkyy myös siinä, että työtehtävät tukevat tiiviimmin opiskelua. Vuonna 2017 töiden koettiin myös kaikilla vuosikursseilla liittyvän useammin opiskeluun kuin viime vuoden aineistossa. Havaittu muutos liittyy siis myös suhdannemuutokseen eikä ainoastaan aineiston vastaajarakenteeseen. Töiden liittymistä opintoihin vuosikursseittain on tarkasteltu kuviossa 18. Ensimmäisen vuosikurssin vastaajista 34 prosenttia koki töiden liittyvän opiskeluun, mutta neljännen vuosikurssin vastaajista näin ajatteli jo 79 prosenttia. Viidennellä ja sitä myöhemmillä vuosikursseilla osuus jälleen laski ja töiden koettiin hyödyttävän opintoja hiukan heikommin. 21
1. vuosikurssi (kevät 2017) 19 25 23 33 2. vuosikurssi 27 26 25 22 3. vuosikurssi 41 31 18 10 4. vuosikurssi 50 29 13 8 5. tai myöhempi vuosikurssi 47 22 20 11 liittyi erittäin hyvin opiskeluun liittyi vähän opiskeluun 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % liittyi hyvin opiskeluun ei liittynyt lainkaan opiskeluun Kuvio 18. Kesätöiden koetaan liittyvän paremmin opiskeluun opintojen edetessä. Ensimmäisen vuosikurssin vastaajia oli vain 64 kpl, mikä voi vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Kesätyöt koettiin eri aloilla vaihtelevissa määrin mielekkäiksi opintojen kannalta. Rakennusalojen töissä käyneistä vastaajista suurin osuus, 80 prosenttia, koki töiden liittyneen opintoihin. Tietotekniikan aloilla tätä mieltä oli vain 44 prosenttia vastaajista ja muilla aloilla 64 70 prosenttia vastaajista. Osuudet nousivat etenkin prosessi- ja materiaalitekniikan alalla, jolla osuus nousi 18 prosenttiyksikköä vuodesta 2016. Konetekniikan alalla osuus nousi toiseksi eniten, 8 prosenttiyksikköä. Nousua tapahtui lähes kaikilla aloilla. Töiden liittyminen opintoihin eri koulutusalojen opiskelijoiden mielestä on esitelty kuviossa 19. rakennusala 55 25 13 8 prosessi- ja materiaalitekniikan ala 38 32 22 9 sähkötekniikan ala 31 34 20 15 konetekniikan ala 30 34 25 10 muu opintoala 36 28 23 13 tietotekniikan ala 27 17 16 40 kaikki 37 28 20 15 liittyi erittäin hyvin opiskeluun liittyi vähän opiskeluun 0 20 40 60 80 100 % liittyi hyvin opiskeluun ei liittynyt lainkaan opiskeluun Kuvio 19. Rakennusalan opiskelijat kokivat useammin töiden liittyvän opintoihin, toiseksi useimmin prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijat. Alueita vertailtaessa eroavaisuudet eivät olleet suuria kesätöiden liittymisessä opintoihin. Niiden osuus, jotka kokivat työn olevan yhteydessä opiskeluun, vaihteli 66 70 prosenttiin. 22
Kesätöissä käyneet vastaajat olivat myös lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että työ vastasi erittäin tai melko hyvin luvattua (67 % ja 31 %). Vain kaksi prosenttia oli sitä meiltä, että työ vastasi vain vähän tai ei vastannut lainkaan luvattua. Opiskelijat vaikuttavat siis saavan realistisen kuvan työtehtävistä ennen työsuhteen alkua. Luvuissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Työtehtävien sisällön kehittyminen Työkokemuksen kertyminen ja työtehtävien kehittyminen jo opintojen aikana on tärkeää tulevalle työuralle. Kesätöitä tehneistä vastaajista hieman yli kaksi kolmasosaa koki, että työtehtävät kehittyivät ainakin jonkin verran opintojen edetessä ja osuus kasvoi hiukan. Noin neljännes koki työtehtävien sisällön kehittyneen huomattavasti. Lähes kolmannes koki kuitenkin edelleen, ettei edistystä tapahtunut. Työtehtävät kehittyivät opiskelijoiden mielestä opintojen edetessä, kuten niiden kuuluisikin. Toisen vuosikurssin opiskelijoista, joilla siis oli kyselyhetkellä 1 1,5 vuotta insinööriopintoja takana, työtehtävät kehittyivät vain hieman yli puolella kesätöissä käyneistä. Neljännellä vuosikurssilla osuus sen sijaan oli jo yli 80 prosenttia. Tosin edelleen yli viidennes katsoi, että työtehtävät eivät olleet kehittyneet lainkaan. Töiden koettiin kuitenkin edistyneen entistä enemmän ja entistä useampi opiskelija koki työtehtävien kehittyneen myös vertailtaessa vuosikursseja edellisvuoteen. Työtehtävien sisällön kehittyminen eri vuosikurssien vastaajien mielestä on esitetty kuviossa 20. 2. vuosikurssi 14 42 44 3. vuosikurssi 28 46 27 4. vuosikurssi 41 41 18 5. tai myöhempi vuosikurssi 35 42 22 kaikki 25 43 32 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % ovat kehittyneet huomattavasti ovat kehittyneet jonkin verran eivät ole kehittyneet lainkaan Kuvio 20. Työtehtävät kehittyivät opintojen edetessä, vaikka vielä neljännellä vuosikurssilla noin viidennes kesätöissä käyneistä koki, että tehtävät eivät olleet kehittyneet. Edellisvuosien tapaan muita suurempi osuus rakennusalan kesätöitä tehneistä vastaajista koki tehtävien muuttuneen vaativammiksi opintojen mittaan: Heistä lähes 80 prosenttia oli sitä mieltä, että tehtävät kehittyivät opintojen edetessä. Miltei kaikilla aloilla viime vuotta useampi vastaaja koki työtehtävien edenneen. Eniten parannusta tapahtui prosessi- ja materiaalitekniikan alalla, jossa lähes 70 prosenttia koki tänä vuonna työtehtävien kehittyneen, kun viime vuonna 55 prosenttia heistä ajatteli näin. Tietotekniikan alalla sen sijaan jäätiin edellisvuoden tasolle. Heistä huomattavasti muita opintoaloja pienempi osuus, 55 prosenttia, koki 23
tehtävien kehittyvän opintojen myötä. Työtehtävien kehittyminen eri opintoalojen opiskelijoiden mielestä on esitetty kuviossa 21. rakennusala 37 44 19 prosessi- ja materiaalitekniikan ala 20 49 32 muu opintoala 25 43 32 sähkötekniikan ala 22 46 33 konetekniikan ala 24 44 33 tietotekniikan ala 21 34 46 kaikki 25 43 32 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % ovat kehittyneet huomattavasti ovat kehittyneet jonkin verran eivät ole kehittyneet lainkaan Kuvio 21. Rakennusalalla kesätyöt liittyivät eniten opiskeluun ja kaikilla aloilla tietotekniikkaa lukuun ottamatta työt liittyivät viime vuotta paremmin opiskeluun Itä- ja Lounais-Suomessa työskennelleiden vastaajien mielestä työtehtävät olivat kehittyneet eniten; 73 ja 71 prosenttia vastaavasti koki tehtävien edistyneen. Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä työskennelleistä taas hiukan muita harvempi koki työtehtävien kehittyneen (65 % ja 68 %). Muulla Uudellamaalla eli Uudellamaalla pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta työskennelleistä vastaajista yli 32 prosenttia koki tehtävien kehittyneen huomattavasti. Miehistä hiukan harvempi kuin naisista koki työtehtävien polkeneen paikallaan (30 % ja 35 %). 24
9. Palkat kesällä 2017 Kokopäiväisesti työskennelleiden vastaajien palkka ilman lisiä kesällä 2017 oli keskiarvolla mitattuna 2044 euroa ja mediaanipalkka 2000 euroa. Palkkakeskiarvoissa oli mukana ainoastaan suomen- ja ruotsinkielisiä vastaajia, jotta vertailu edellisvuosiin on helpompaa. Monimuoto-opiskelijat eivät myöskään olleet mukana. Verrattuna kesään 2016 mediaanipalkka nousi 100 euroa. Viimeksi kesätöiden mediaanipalkka on noussut vuonna 2014. Palkkojen keskiarvo nousi 77 euroa, mikä on jälleen hiukan edellisvuotta suurempi nousu, kuten muutamana viime vuotenakin. Palkkoja tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös työnantajan toimialaan, työtehtävän vaativuuteen ja työkokemukseen. Naisten keskiarvopalkka nousi hieman enemmän kuin miesten: naisten ja miesten keskiarvopalkkojen ero oli nyt 176 euroa, kun kesällä 2016 oli lähes sata euroa enemmän. Mediaanilla mitattuna naisten palkka nousi 78 euroa, kun taas miesten mediaanipalkka pysyi ennallaan. Mediaanien ero kaventui siis enemmän kuin neljänä viime vuotena. Tämän vuoden aineistossa viime vuosia pienempi osuus naisista työskenteli muissa kuin oman alan työtehtävissä, joten kehitys näyttää johtuvan työtehtävien muutoksesta. Palkkojen keskiarvot ja mediaanit kesällä 2017 ja 2016 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kesätöiden palkat nousivat keskimäärin edellisvuodesta. Kesä 2016 Kesä 2017 kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset keskiarvo 1967 2015 1743 2044 2078 1902 mediaani 1900 2000 1800 2000 2000 1878 Taulukossa 4 on tarkasteltu palkkoja vuosikursseittain. Palkkojen keskiarvo kesätöissä nousee opintojen edetessä; ensimmäisen ja neljännen vuosikurssin välinen ero oli yli sata euroa. Keskiarvopalkka nousi edellisvuoteen verrattuna toisella, kolmannella sekä viidennellä ja sitä vanhemmilla vuosikursseilla noin sata euroa. Suurin osa vastaajista kuului näihin vuosikursseihin viime vuosien tapaan, joten nämä ryhmät nostivat keskiarvoa koko aineistossa. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin osuus tosin oli hiukan viime vuosia pienempi vastaajissa, mikä vaikuttaa myös tuloksiin. Taulukko 4. Pidemmälle opinnoissaan ehtineet vastaajat saivat suurempaa palkkaa kesätyöstä. Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % 1. vuosikurssi (kevät 2017) 60 1951 1500 1700 2000 2200 2300 2. vuosikurssi 1400 2017 1400 1700 1950 2300 2700 3. vuosikurssi 1345 2048 1600 1800 2000 2200 2600 4. vuosikurssi 712 2058 1600 1800 2000 2250 2600 5. tai myöhempi vuosikurssi 146 2247 1600 1950 2100 2500 3000 Muutamasta edellisvuodesta poiketen konetekniikan opiskelijoilla oli kesällä 2017 keskimäärin suurin palkka, keskiarvolla mitattuna 2171 euroa ja mediaanilla 2050 euroa. 25
Materiaali- ja prosessitekniikan sekä sähkötekniikan alan opiskelijoiden mediaanipalkat nousivat 2000 euroon rakennusalan rinnalle, jolla on usein ollut muita suuremmat palkat. Eniten nousua oli prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijoilla, joilla mediaanipalkka kasvoi 200 euroa edellisvuodesta. Matalin palkka keskimäärin oli tietotekniikan alalla, vaikka heilläkin keskiarvopalkka nousi 125 euroa. Koulutusalojen mukaiset palkkatiedot näkyvät taulukossa 5. Taulukko 5. Konetekniikan opiskelijoiden keskimääräinen palkka nousi tänä vuonna rakennusalaa korkeammaksi ja palkkakeskiarvot nousivat kaikilla aloilla. Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % konetekniikan ala 591 2171 1600 1800 2050 2400 2900 sähkötekniikan ala 574 2044 1600 1779 2000 2200 2600 tietotekniikan ala 411 1853 1200 1600 1850 2100 2400 rakennusala 700 2068 1528 1800 2000 2363 2700 prosessi- ja materiaalitekniikan ala 395 2102 1600 1800 2000 2300 2600 muu opintoala 990 2011 1500 1700 1950 2200 2600 Palkoissa on eroa myös työnantajan toimialan mukaan. Metsäteollisuudessa työskennelleiden opiskelijoiden keskiarvopalkka oli edellisten vuosien tapaan korkein, 2324 euroa. Mediaanipalkka kuitenkin kääntyi laskuun pysyttyään muutaman vuoden paikoillaan, ja omassa tai vanhempien yrityksessä työskennelleiden mediaanipalkka oli jo metsäteollisuutta suurempi. Muilta osin toimialojen väliset erot muistuttavat edellisvuotta. Palkat nousivat useilla aloilla ja 2000 euron mediaanipalkkaan ylsivät tänä vuonna myös tietotekniikan palvelualan yritykset, kemianteollisuus sekä muu teollisuus ja muut yksityiset työnantajat. Julkisella sektorilla palkat olivat pienimmät, vaikka mediaanipalkka nousi myös valtiolla ja kunnilla (75 euroa ja 100 euroa). Toimialakohtaiset palkkatiedot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Omassa tai vanhempien yrityksessä työskennelleiden vastaajien mediaanipalkka nousi suurimmaksi metsäteollisuuden ohi ja mediaanipalkat nousivat useilla muillakin aloilla. Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka) 603 2011 1600 1725 1900 2200 2500 metsäteollisuus 145 2324 1800 1920 2120 2500 3200 kemianteollisuus 110 2080 1660 1800 2000 2200 2600 elintarviketeollisuus 191 1955 1525 1725 1900 2200 2500 muu teollisuus 229 2069 1560 1700 2000 2200 2700 energia-ala 130 2015 1600 1750 1900 2100 2580 insinööri-, suunnittelutoimisto 235 2048 1550 1800 2000 2200 2500 rakennusliike 853 2203 1750 1990 2100 2450 2700 tietotekniikan palvelualan yritys 127 2013 1500 1800 2000 2270 2530 kaupanalan yritys 171 1846 1400 1600 1800 2000 2300 muu palvelualan yritys 186 1849 1200 1600 1900 2100 2500 oma tai vanhempien yritys 48 2144 1200 1600 2300 2500 2900 muu yksityinen 286 2123 1474 1700 2100 2500 2800 valtio 86 1827 1200 1550 1845 2000 2500 kunta, kuntayhtymä 213 1797 1270 1550 1800 2000 2300 26
Kuten edellisinä vuosina eniten tienattiin työnjohdon tehtävissä, joissa mediaanipalkka nousi 2180 euroon kuukaudessa. Mediaanipalkka nousi kaikilla aloilla insinöörin sijaisuuksia, suunnittelutyötä ja muu tekniikan alan työ ryhmää lukuun ottamatta. Matalin teknisen alan mediaanipalkka oli IT-alan töissä, 1900 euroa, joka sekin nousi 100 euroa edellisvuodesta. Palkkakeskiarvot eri työtehtävissä löytyvät taulukosta 7. Taulukko 7. Työnjohdon tehtävissä tienattiin keskimäärin eniten, vähiten IT-alan töissä. Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % insinöörin kesälomasijaisuus 158 2037 1669 1800 2000 2200 2500 opinnäytetyön teko 24 2075 1775 1800 2075 2200 2300 työnjohto 571 2248 1800 2000 2180 2500 2800 teknisen alan kaupallinen tehtävä 96 2051 1600 1800 1950 2200 2800 suunnittelutyö 310 2009 1560 1775 2000 2200 2500 IT-alan työt 183 2007 1500 1800 1900 2200 2652 asennus-, laboratorio-, valvomotyö 598 2073 1558 1700 2000 2300 2720 muu tekniikan alan suoritustason tehtävä 802 2038 1500 1700 2000 2300 2625 muu tekniikan alan työ 299 1975 1400 1700 1900 2200 2698 ei tekniikan alaan kuuluva työ 508 1837 1200 1600 1800 2001 2400 Mediaanipalkat nousivat myös lähes kaikilla alueilla edellisvuodesta. Kaakkois- ja Pohjois- Suomessa mediaanipalkat pysyivät ennallaan 2000 eurossa. Palkat olivat hieman korkeampia pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, 2058 euroa ja 2010 euroa mediaanilla mitattuna. Vaasan alueella taas palkat olivat matalimmat kuten edellisvuonnakin. Mediaanipalkat ylsivät yli 2000 euroon muualla paitsi Itä-Suomessa ja Vaasan alueella, kun edellisvuonna yli 2000 euroon ylsivät vain pääkaupunkiseutu, muu Uusimaa, Kaakkois- ja Pohjois-Suomi. Palkkatiedot alueittain on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Mediaanipalkka nousi lähes kaikilla alueilla viime vuodesta. Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % Pääkaupunkiseutu 594 2116 1600 1800 2058 2350 2600 Muu Uusimaa 138 2180 1700 1800 2010 2450 2998 Häme 590 2013 1555 1790 2000 2200 2600 Lounais-Suomi 410 2065 1400 1750 2000 2200 2700 Kaakkois-Suomi 197 2034 1500 1750 2000 2200 2800 Itä-Suomi 433 1944 1400 1680 1950 2200 2500 Keski-Suomi 175 1978 1500 1724 2000 2200 2500 Vaasan alue 332 1918 1500 1600 1850 2100 2500 Pohjois-Suomi 403 2108 1600 1800 2000 2300 2700 27
10. Työssäkäynti opintojen aikana Vastaajista suuri osa, 46 prosenttia, kävi lukuvuoden aikana töissä joko satunnaisesti tai jatkuvasti. Luku ei sisällä monimuoto-opiskelijoita (ent. aikuisopiskelijat), jotka tekevät opintoja työn ohessa. Viime vuosina jatkunut lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin lasku taittui, mikä johtuu osaksi vastaajarakenteesta. Edellisvuosien tapaan opintovuosilla mitattuna vanhemmat opiskelijat kävivät enemmän töissä, ja vanhempien vuosikurssien opiskelijoita oli suhteessa enemmän kuin edellisvuonna (ks. luku 12, vuosikurssit). Kyselyhetkellä syksyllä 2017 työssä käyvien osuus oli kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousua tapahtui etenkin jatkuvasti työssä käyneidenien osuudessa. Vuosikursseja vertailtaessa kaikkien työssäkäyvien määrässä ei ole tapahtunut muutosta vuodesta 2016. Ainoastaan kolmannella vuosikurssilla työssäkäynti lisääntyi viisi prosenttiyksikköä. Työssäkäyvistä opiskelijoista tosin edellisvuotta suurempi osuus oli jatkuvasti töissä lähes kaikilla vuosikursseilla, joten työssäkäynti oli tiiviimpää. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudet vuosikursseittain on esitetty kuviossa 22. 1. vuosikurssi 13 17 71 2. vuosikurssi 12 30 57 1 3. vuosikurssi 16 31 53 1 4. vuosikurssi 23 30 46 1 5. tai myöhempi vuosikurssi 38 26 35 1 kaikki 17 30 53 1 0 20 40 60 80 100 % jatkuvasti satunnaisesti en työskentele monimuoto-opiskelija Kuvio 22. Opiskelijoiden työssäkäynti lisääntyy opintojen edetessä. Naiset työskentelivät edelleen hieman useammin kuin miehet kuten edellisvuosinakin. Kyselyyn vastanneista naisista puolet ja miehistä 46 prosenttia työskenteli lukuvuoden aikana. Osuudet ovat samat kuin kaksi vuotta sitten. Naisista selvästi suurempi osuus, 22 prosenttia, työskenteli jatkuvasti, kun miehistä jatkuvasti työskenteli 15 prosenttia. 28
Lukuvuoden aikainen työssäkäynti näyttää lisääntyneen etenkin prosessi- ja materiaalitekniikan sekä konetekniikan alojen opiskelijoilla. Useana vuotena rakennusalalla on käyty eniten töissä mutta vuonna 2017 konetekniikan opiskelijat kirivät ohi. Heistä vähän yli puolet ja rakennusalan vastaajista tasan puolet kävi töissä. Tietotekniikan alan vastaajat ilmoittivat vähiten työssäkäyntiä, vaikka heilläkin työssä käyneiden osuus nousi hiukan 39 prosenttiin. Muilla aloilla 45 49 prosenttia vastaajista kävi töissä lukuvuoden aikana. Työssäkäynti eri vuosikursseilla näkyy kuviossa 23. konetekniikan ala 20 31 49 1 rakennusala 20 30 49 1 muu opintoala 16 33 51 1 sähkötekniikan ala 14 31 54 1 prosessi- ja materiaalitekniikan ala 13 32 54 1 tietotekniikan ala 17 22 61 1 kaikki 17 30 53 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % jatkuvasti satunnaisesti en työskentele monimuoto-opiskelija Kuvio 23. Työssäkäynti lisääntyi etenkin konetekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla, eniten töissä kävivät konetekniikan ja rakennusalan opiskelijat. Opintoalan ja vuosikurssin lisäksi opiskelupaikkakunta vaikuttaa työssäkäyntiin. Pääkaupunkiseudulla työskenneltiin jälleen muita enemmän: Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista 62 prosenttia työskenteli jatkuvasti tai satunnaisesti. Tähän vaikuttaa muun muassa pääkaupunkiseudun asumiskustannukset sekä parempi työpaikkatarjonta. Myös Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulujen opiskelijoista moni kävi töissä (55 % ja 51 %), samoin Novia-ammattikorkeakoulun opiskelijat (61 %). Keskimääräinen työaika mediaanilla mitattuna oli 15 tuntia viikossa ja pysyi samana edellisvuodesta. Kuten viime vuonnakin miehet työskentelivät viikossa hiukan enemmän kuin naiset. Mediaanityöaika miehillä oli 15 tuntia ja naisilla 13 tuntia. Viikkotyöaika kasvoi opintovuosien myötä hiukan ja neljännellä vuosikurssilla työajan mediaani oli 16 tuntia viikossa. Alueittain eniten työtunteja tekivät Lapin ja Kajaanin ammattikorkeakoulujen opiskelijat, joiden viikkotyöajan mediaani oli 20 tuntia, toiseksi eniten Metropolia-, Seinäjoen ja Hämeen ammattikorkeakoulujen opiskelijat 15 tunnin mediaanityöajalla. Suurin osa työssä käyvistä opiskelijoista työskenteli vain yhdelle työnantajalle. Neljännes vastaajista ilmoitti, että heillä on kaksi tai useampi työnantajaa, mikä oli jonkin verran enemmän kuin kolmena viime vuotena. Myös vuokratyöfirmojen osuus työnantajana kasvoi hieman ja oli nyt 12 prosenttia. 29
Syyt opintojen aikaiseen työssäkäyntiin tai miksi työssä ei käydä Opintojen aikaisen työssäkäynnin tärkeimmät syyt olivat taloudellisia: Taloudelliset tekijät olivat syynä 73 prosenttia työssäkäyvistä opiskelijoista. Toiseksi yleisin syy oli työkokemuksen hankkiminen (29 %). Hiukan useampi vastaaja ilmoitti syyksi halun saada työkokemusta ja vastaavasti harvempi lisätienestien saamisen, mutta muuten osuudet ovat pysyneet ennallaan edellisvuodesta. Työssäkäynnin syyt on esitetty kuviossa 24. Taloudellisia syitä olivat lisätienestien saaminen (42 %) sekä opintotuen riittämättömyys tai päättyminen (29 % ja 2 %). Avoimessa jokin muu syy kysymyksessä korostuivat taloudelliset syyt kuten tukien puuttuminen syystä tai toisesta, opintolainan välttäminen sekä muut toimeentuloon liittyvät syyt. Myös työkokemuksen ja osaamisen hankkiminen, yrittäjyys, harjoittelun tai opinnäytetyön teko, aiempi vakituinen työ sekä työ vastapainona opinnoille mainittiin. 7% 2% Halusin tienata ylimääräistä 21% 42% Opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen Halusin saada työkokemusta jokin muu syy, mikä 29% En saa enää opintotukea Kuvio 24. Taloudelliset syyt ja työkokemuksen hankkiminen nousivat esiin tärkeimpinä syinä opintojen aikaiselle työssäkäynnille. Opintojen edistyessä työkokemuksen merkitys korostuu työssäkäynnin syissä. Ensimmäisellä vuosikurssilla vain kuusi prosenttia ilmoitti sen syyksi työssäkäynnille ja 51 prosenttia vastaajista halusi lisätienestejä, kun taas neljännellä vuosikurssilla lähes 30 prosenttia ilmoitti työkokemuksen hankkimisen tärkeimmäksi syyksi. Luvut ovat viime vuoden suuntaisia. Miehistä hiukan suurempi osuus kuin naisista ilmoitti käyvänsä työssä saadakseen työkokemusta. Naisista vastaavasti suurempi osuus ilmoitti syyksi taloudelliset syyt. Koulutusaloista rakennus- ja tietotekniikan alan opiskelijat ilmoittivat muita useammin syyksi halun saada työkokemusta. Hieman yli puolet opiskelijoista ei käynyt töissä lukuvuoden aikana. Yleisin syy oli halu keskittyä opintoihin (71 %) ja edellisvuotta useampi vastaaja ilmoitti tämän syyksi. Työssä käymättömistä vastaajista 17 prosenttia ilmoitti, ettei löytäneet työpaikka ja loput 12 prosenttia heistä jonkin muun syyn. Avoimessa jokin muu syy -vastauksessa syyksi ilmoitettiin muun muassa ajanpuute, opinto- ja muiden tukien tulorajojen täyttyminen, yleinen jaksaminen, harrastukset ja perhe. 30
Kuten edellisvuonnakin tietotekniikan opiskelijoista selvästi muita useammat vastaajat, 25 prosenttia, ilmoitti syyksi, että työpaikkaa ei löytynyt. Rakennusalan vastaajista puolestaan vain kymmenen prosenttia ilmoitti tämän syyksi työssä käymättömyydelle. Työssäkäynti opintojen tukena Viime vuotta useampi töissä käynyt vastaaja ilmoitti töiden kerryttävän opintoja tukevaa työkokemusta ja osuus nousi myös vuonna 2016. Työssä käyneistä vastaajista 48 prosenttia oli sitä mieltä, että sai työskentelystä paljon tai melko paljon työkokemusta, kun vuonna 2016 osuus oli 44 prosenttia. Vastaavasti heidän osuutensa, joiden mukaan työkokemusta ei lukuvuoden aikaisesta työskentelystä kerry, vähentyi viisi prosenttiyksikköä. Kaikkien lukuvuoden aikana työssä käyneiden opiskelijoiden vastaukset on esitetty kuviossa 25. 25% 25% paljon melko paljon melko vähän vähän 11% ei lainkaan 15% 23% Kuvio 25. Opintojen aikainen työkokemus kerrytti tämän vuoden vastaajien mukaan enemmän työkokemusta kuin viime vuoden vastaajien mielestä. Kuten edellisvuosina naiset kokivat miehiä harvemmin työn tukevan opintoja, vaikka ero kaventuikin hiukan. Tämä on linjassa sen tuloksen kanssa, että naisilla oli vähemmän oman alan työkokemusta ja he ilmoittivat miehiä useammin työssäkäynnin syyksi taloudelliset syyt. Töissä käyneistä miehistä neljä prosenttiyksikköä vuotta 2016 suurempi osuus eli 79 prosenttia koki työkokemuksen hyödyttävän ainakin jonkin verran opintoja ja 52 prosenttia koki töiden hyödyttävän paljon opintoja. Naisista 63 prosenttia eli kuusi prosenttiyksikköä useampi koki töiden tukevan opintoja ainakin jonkin verran. Koulutusaloista rakennusalan opiskelijat kokivat työskentelyn hyödyttävän opintoja selvästi muita enemmän (81 %), kun taas tietotekniikan opiskelijat kokivat tekevänsä vähiten opintoja tukevia töitä (58 %) viime vuoden tapaan. Työskentely opintojen aikana tukee opintoja sitä enemmän, mitä pidemmälle opinnoissa edetään. Neljännellä vuosikurssilla jo yli 80 prosenttia töissä käyneistä vastaajista koki työn tukevan opintoja, kun ensimmäisellä vuosikurssilla näin ajatteli 55 prosenttia vastaajista. Myös viidennellä ja sitä vanhemmilla vuosikursseilla opintoja hyödyttävän työn osuus oli 31
kasvanut. Etenkin vanhemmilla vuosikursseilla tapahtui myös kasvua edellisvuodesta. Jakaumat on esitetty kuviossa 26. nainen 36 27 37 mies 52 27 21 1. vuosikurssi (keväällä 2017 aloittaneet) 29 26 45 2. vuosikurssi 35 32 34 3. vuosikurssi 53 25 22 4. vuosikurssi 61 22 18 5. tai myöhempi vuosikurssi 67 22 12 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % paljon vähän ei lainkaan Kuvio 26. Opintojen edetessä yhä useamman vastaajan mielestä työskentely kerrytti opintoja tukevaa työkokemusta ja naisista pienempi osa kuin miehistä ajatteli näin. 32
11. Avoin palaute Kyselyn verkkolomakkeessa oli myös mahdollisuus kertoa omin sanoin työnhausta, työkokemuksesta, IOL:n toiminnasta ja muista mieleen nousseista asioista. Noin seitsemän prosenttia verkkolomakkeella vastanneista hyödynsi mahdollisuuden. Verkkolomakkeella vastanneita oli viime vuotta enemmän, joten myös avovastauksia tuli enemmän, noin 160 kappaletta. Avovastauksissa kerrottiin enimmäkseen työkokemuksista ja työnhausta ja lisäksi esiin nousivat harjoittelu ja opinnäytetyön teko, palkkaan ja toimeentuloon liittyvät asiat, yrittäjyys sekä toiveet IOL:lle ja opintojen järjestämiseen liittyen. Työnhaussa esiin nousi usein työpaikan löytymisen vaikeus, etenkin mikäli työkokemusta ei syystä tai toisesta ollut vielä kertynyt. Ilman työkokemusta ja lukiopohjaisena oli äärimmäisen hankalaa saada työharjoittelupaikkaa ensimmäisen vuoden opiskelujen jälkeen ilman suhteita. Työpaikkailmoituksissa oli melko kovat vaatimukset aina IT-alan työtehtävissä eikä sellaisia "entry level" duuneja löytynyt helpolla. Toisaalta ekan vuoden opinnot eivät ehkä olleet riittävän kattavia työpaikan/harjoittelun saamiseen vaikka opintoni sujuivat hyvin (ka. 4,25). Kesätöiden hakeminen on järjetön prosessi, jossa käytännössä kaikki hakevat kaikkia paikkoja. Lisäksi koulussa opettajat eivät tunnu ymmärtävän kuinka paljon aikaa työnhaku koulun ohessa todellisuudessa vie. Myös työnhaun onnistumisia kuvattiin. Suhteet mainittiin muutamassa avovastauksessa työnsaannin apuna. Jotkut löysivät työn heti, mutta toiset saivat työtä vasta useiden yhteydenottojen jälkeen. Moni kertoi päätyneensä jatkamaan samassa työpaikassa harjoittelun tai kesätyön jälkeen. Ilman omatoimista opiskelua en olisi saanut tämäntasoista työpaikkaa. Tein ensimmäisen vuoden aikana myös toisen vuoden kursseja, joiden erittäin hyvin tehdyillä projekteilla pääsin töihin. Hain töitä kesäksi, mutta työt ovat jatkuvia. Sain työharjoittelupaikan oman alani inssitoimistossa helmikuussa 2017. Firman löysin googlettamalla alan firmoja, ja olin samassa paikassa töissä koko kesän. Kaverin kautta yksi puhelu. 33 Hain n. 30 paikkaan, kävin kahdessa työhaastattelussa [eri paikkakunnilla] autolla, matkaa kertyi noin 600km. Tämän jälkeen hain vielä paikkaan, josta lopulta sain harjoittelupaikan, tosin palkattomana. Lisäksi paikka oli toisella paikkakunnalla, joka tarkoitti muuttoa ( ) kesäksi eroon avopuolisostani. Työpaikan eteen sai siis tehdä todella paljon uhrauksia. Koen kuitenkin, että se kannatti sillä työ oli todella mielenkiintoista, ja tuki erinomaisesti koulutustani suunnittelutyöhön. Tämän lisäksi pääsin palkattoman harjoittelun jälkeen loppukesäksi firman palkkalistoille mielestäni aivan kohtuullisella palkalla.
Ensimmäistä harjoittelua varten hankittu työpaikka on kasvanut varmaksi työpaikaksi opiskelujen jälkeen. Olen pystynyt rakentamaan työtehtävissä tietotaitoa jota muilta yrityksen [saman koulutusalan] insinööreiltä ei löydy. Lähes poikkeuksetta englanninkielisissä vastauksissa tuli esiin työnsaannin vaikeus, vaikka onnistumisiakin oli. My main role at work ( ) fits perfectly my current study as an electronics students. After the summer period, my contract was extended due to the fact that I am doing my bachelor thesis at the current company. I applied for this job through company career portal website in January. The number of applications was pretty large. Nevertheless, I am happy to get this job. I wish that the school gives more advertisements as it was hard to find some "hidden" jobs. ( ) it's a huge challenge to the foreign non-finnish speaking student to get a job in Finland! Osassa vastauksia kerrottiin palkattomista harjoitteluista. Osin muissakin töissä nousi esiin työkokemuksen hankkimisen ja palkan vastakkainasettelu. Korvauksen maksamista harjoittelusta pidettiin oikeudenmukaisena. Toisaalta työkokemusta oltiin valmiita hankkimaan olosuhteiden pakosta pienelläkin korvauksella. Palkan lisäksi nousi esiin muita tärkeitä tekijöitä työssä. Mikä tahansa harjoittelupaikan saamista edistävä toiminta olisi tervetullutta [IOL:lta]. Harjoittelupaikan valinnassa kokemuksen kartuttaminen painaa enemmän kuin palkka. Koululla harjoittelussa, aika surkea palkka 650 vaikka normi toimistotyöaika, harjoittelupisteet oli saatava. Mielenkiintoinen työ silti. ( ) Kokemuksena erinomainen, MUTTA olisin silti toivonut saavani myös harjoittelusta palkkaa. Työtehtäväni olivat vastuullisia ja vaativiakin ja olisin ehdottomasti palkkani ansainnut. Nyt kuitenkin tyydyin edellä mainittuun ratkaisuun, joka ainakin tuotti minulle paljon työkokemusta ja myöskin hyvin varteenotettavan paikan opinnäytetyötä varten. Toimeentulon takia työskenneltiin toisaalta täysin omaan alaan liittymättömissä tehtävissä muun muassa opintotuen riittämättömyyden vuoksi. Töiden ja opintojen tekeminen yhtä aikaa lukuvuoden aikana vaati jonkin verran tasapainoilua. Toimeentulon, opintojen, työkokemuksen hankkimisen ja opintotuen tulorajojen yhteen sovittaminen näyttäytyy siis kaiken kaikkiaan melko monimutkaisena palapelinä vastauksissa. Olen ollut noin viiden vuoden ajan leipomoalan hommissa, joilla olen pääasiassa rahoittanut omaa opiskelua. Tarkoituksena olisi seuraavana kesänä 2018 olla oman alan työssä. 34
En pidä [omaan alaan liittymättömästä] työstäni, mutta pakko on töitä tehdä, jotta on rahaa ruokaan, tuki kun ei riitä edes vuokraan. Työn (vuorotyön/yötyön) ja opiskelun yhdistäminen on erittäin vaikeaa, varsinkin kun on parisuhteessa. Olisi kannattanut ottaa lainaa ja valmistua vaikka etuajassa eikä jäädä loukkuun töihin ja antaa koulun venyä. Kolmessa avovastauksessa mainittiin yrittäjyys: En löytänyt haluamaani työtä vastaavaa työtä, joten päätin työskennellä oman yritykseni kautta. Opiskelujen aikana olen ollut jatkuvasti ongelmissa tulorajan kanssa. ( ) Perustin syksyllä yrityksen joustavuuden, kokemuksen ja parempien tulojen takia, tavoitteena pystyä rahoittamaan omat opiskeluni kokonaisuudessaan yritystuloilla ja opintolainalla. Tämä on kuitenkin hankalaa, koska yritys vie aika paljon aikaa ja se tuo jonkun verran kuluja. Opiskelijana tunnen tässä yhteiskunnassa kuuluvani alempaan ryhmään kuin työttömät. Perustin kesän aikana osakeyhtiön yhdessä kahden muun tytön kanssa. Yritys tarjoaa sisustussuunnittelua ja 3d-visualisointia ja tulevaisuudessa kun olen valmistunut, myös arkkitehtipalveluita. Yrityksen perustamisessa oli niin paljon työtä, etten olisi edes ehtinyt muihin töihin. IOL:lle suunnatussa palautteessa nousivat esiin toivomukset erilaisten työtilaisuuksien ja yritysyhteistyön järjestämisestä, palkkasuositusten toteutuminen ja lomaketta koskeva palaute. 35
12. Vastaajat Sukupuoli Tutkimuksen vastaajista 79 prosenttia oli miehiä ja 19 prosenttia naisia. Yksi prosentti vastaajista ilmoitti sukupuoleksi muu ja yksi prosentti ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Koska osuudet olivat näin pieniä, tulokset raportoitiin ainoastaan naisten ja miesten osalta tilastollisen luotettavuuden ja anonyymiyden säilyttämiseksi. Ikärakenne Vastaajien iän keskiarvo kyselyhetkellä oli 25 vuotta ja mediaani 23 vuotta. Vastaajien ikä vaihteli 18 55 vuoteen. Verrattuna edellisvuoteen vastaajien mediaani-ikä oli pysynyt ennallaan ja iän keskiarvo hiukan noussut. Kolme neljästä vastaajasta oli alle 26-vuotiaita ja nuorimpia eli alle 23-vuotiaita vastaajia oli noin kaksi viidesosaa vastaajista. Vanhimpia, yli 28- vuotiaita vastaajia oli noin 14 prosenttia vastaajista. Edellisvuodesta alle 23-vuotiaiden vastaajien osuus vähentyi hiukan ja vastaavasti vanhempien, yli 28-vuotiaiden vastaajien osuus kasvoi. Kuten edellisvuonna, naisista hieman suurempi osuus oli alle 23-vuotiaita kuin miehistä, samoin yli 28-vuotiaiden osuus oli naisilla suurempi. Miehiä oli vastaavasti suhteessa enemmän 23 25-vuotiaiden ryhmässä. Sekä naisilla että miehillä alle 23-vuotiaiden osuus oli vähentynyt edellisvuodesta ja vanhimpien ikäluokkien osuus hieman kasvanut. Vastaajien ikäjakaumat on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Kolme neljästä opiskelijasta oli alle 26-vuotias, keski-ikä nousi vuodella. Ikä miehet (%) naiset (%) kaikki (%) alle 23 vuotta 40 43 41 23 25 vuotta 36 28 34 26 28 vuotta 11 13 11 yli 28 vuotta 13 16 14 Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet Vastaajilta kysyttiin opintojen aloitusvuotta ja kuukautta, joiden perusteella heidät jaettiin vuosikursseihin. Ensimmäiseen vuosikurssiin tulivat vuoden 2017 keväällä aloittaneet opiskelijat, toiseen vuosikurssiin vuoden 2016 aikana aloittaneet ja niin edelleen. Toisen vuosikurssin opiskelijoiden osuus väheni selvästi edellisvuodesta, kun vastaavasti kolmannella vuosikurssilla olevia vastaajia oli aineistossa enemmän. Nyt toisen vuosikurssin vastaajia oli 40 prosenttia ja kolmannen vuosikurssin vastaajia 35 prosenttia aineistosta, kun viime vuonna toisen vuosikurssin osuus oli 47 prosenttia ja kolmannen vuosikurssin osuus 30 prosenttia vastaajista. Neljännen vuosikurssin vastaajia oli 18 prosenttia aineistosta eli hieman edellisvuotta enemmän. Ensimmäisen vuosikurssin sekä enemmän kuin neljä vuotta opiskelleiden vastaajien osuudet pysyivät samoina, kaksi ja viisi prosenttia aineistosta. Vastaajien lukumäärät vuosikursseittain löytyvät kuviosta 27. 36
1. vuosikurssi (keväällä 2017 aloittaneet) 114 2. vuosikurssi 2034 3. vuosikurssi 1754 4. vuosikurssi 915 5. tai myöhempi vuosikurssi 233 0 500 1000 1500 2000 2500 Kuvio 27. Vuoteen 2016 verrattuna toisen vuosikurssin opiskelijoiden osuus väheni selvästi ja kolmannen vuosikurssin osuus kasvoi. lkm Vastaajille kertyneiden opintopisteiden keskiarvo oli 114 opintopistettä ja mediaani 111 opintopistettä. Kummallakin mittarilla opintopisteiden määrä nousi vuodesta 2016: keskiarvolla mitattuna yhdeksän opintopistettä ja mediaanilla mitattuna jopa 20 opintopistettä. Opintopisteiden keskiarvo oli myös neljää edellisvuotta korkeampi. Kasvu johtuu luultavasti siitä, että tässä aineistossa kolmannen vuosikurssin opiskelijoita oli suhteessa enemmän ja toisen vuosikurssin opiskelijoita vastaavasti selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Opintopisteiden määrän keskiarvo ja mediaani eri vuosikursseilla on esitetty kuviossa 28. Keskiarvo nousi aineistossa suurin piirtein 60 opintopisteellä opintovuotta kohti, mikä vastaa hyvin insinööritutkinnon tavoiteaikaa (koko laajuus 4 v./240 op). Tavoiteajan ylittäneillä opiskelijoilla opintopisteiden kertyminen oli ollut hitaampaa. Vuoteen 2016 verrattuna kolmannen ja neljännen vuosikurssin mediaanit olivat neljästä viiteen opintopistettä suurempia. 1. vuosikurssi (keväällä 2017 aloittaneet) 30 37 2. vuosikurssi 62 67 3. vuosikurssi 125 127 4. vuosikurssi 5. tai myöhempi vuosikurssi 189 182 200 193 0 50 100 150 200 250 mediaani keskiarvo Kuvio 28. Opintopisteiden keskiarvot vuosikursseilla vastasivat insinööritutkinnon tavoiteaikaa. 37
Koulutusala Vastaajilta kysyttiin tutkinto-ohjelmia, jotka on tässä jaoteltu laajempiin koulutusaloihin. Jaottelu koulutusohjelmiin vastaa viime vuoden jaottelua. Suurin yhtenäinen koulutusala muut opintoalat ryhmän jälkeen oli tietotekniikan alan opiskelijat, joita oli 18 prosenttia vastaajista. Tähän ryhmään kuuluivat esimerkiksi tieto-, ohjelmisto- ja mediatekniikan opiskelijat. Toiseksi suurin oli rakennusala, johon kuuluivat muun muassa rakennusalan työnjohto, rakennustekniikka ja talotekniikka. Rakennusalaa opiskeli 17 prosenttia vastaajista. Seuraavina tulivat kone- ja sähkötekniikan alat, joihin kumpaankin kuului 15 prosenttia vastaajista. Konetekniikan alaan laskettiin auto- ja kuljetustekniikan, ajoneuvotekniikan, energiatekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat. Sähkötekniikan alaan puolestaan kuuluivat automaatiotekniikan, sähkötekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat. Prosessi- ja materiaalitekniikan alaan luokiteltiin muun muassa bio- ja elintarvike-, kemian-, biotuote- ja prosessitekniikan sekä puutekniikan opiskelijat, ja heidän osuutensa oli kymmenen prosenttia vastaajista. Eniten opiskelijoita oli ryhmässä muut opintoalat (26 %), joita olivat esimerkiksi energia- ja ympäristötekniikka, hyvinvointiteknologia, liikenneala, logistiikka ja merenkulku. Koulutusalat ja niiden vastaajaosuudet on esitelty kuviossa 29. konetekniikan ala sähkötekniikan ala 15 15 tietotekniikan ala rakennusala 17 18 prosessi- ja materiaalitekniikan ala 10 muu opintoala 26 0 5 10 15 20 25 30 Kuvio 29. Tietotekniikan alojen opiskelijat olivat suurin yhtenäinen vastaajaryhmä, toiseksi eniten vastaajia oli rakennusalalta. % Edellisvuonna suurin ryhmä eli rakennusalan vastaajat pienentyi 12 prosenttiyksikköä, kun taas muut alat ryhmän vastaajia oli lähes 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Konetekniikan opiskelijoita oli nelisen prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Muiden alojen osuudet pysyivät suurin piirtein ennallaan. Kuviossa 30 on esitelty lisäksi naisten ja miesten osuudet eri koulutusaloilla. Siitä huomataan, että naisten osuus oli suurin prosessi- ja materiaalitekniikan alalla ja pienin sähkö- ja konetekniikan aloilla. Myös muilla opintoaloilla ja rakennusalalla naisten suhteellinen osuus oli muita aloja selvästi suurempi. Naisten osuus laski viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta prosessi- ja materiaalitekniikan alalla, mutta osuudet muistuttavat muilta osin edellisvuoden jakaumia. 38
konetekniikka 9 91 sähkötekniikan ala 6 94 tietotekniikan ala 16 84 rakennusala 22 78 prosessi- ja materiaalitekniikan ala 36 64 muu opintoala 28 72 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % naiset miehet Kuvio 30. Naisten suhteellinen osuus oli suurin prosessi- ja materiaalitekniikan alalla. Tämän vuoden aineistossa vastaajat olivat siis viime vuotta hiukan vanhempia siten, että vanhimpia vastaajia oli suhteessa hiukan enemmän ja nuorimpia suhteessa vähemmän kuin viime vuonna. Vuosikursseista toisen vuosikurssin vastaajaosuus oli edellisvuotta selvästi pienempi (40 % ja 47 %) ja vastaavasti kolmannen vuosikurssin vastaajien osuus suurempi (35 % ja 30 %). Koulutusalojen osuuksia vertailtaessa suurin ero oli, että vuonna 2016 runsaasti edustettuna olleen rakennusalan osuus pieneni ja muut opintoalat ryhmän osuus kasvoi huomattavasti. Prosessi- ja materiaalitekniikan alalla naisten osuus pieneni, mutta muuten sukupuolijakauma koulutusaloilla oli edellisvuoden kaltainen. 39
Liitteet Liite 1. Vastaajamäärät ja työssäkäyntitietoja ammattikorkeakoulujen mukaan Ammattikorkeakoulu 40 Lkm Osuus vastaajista (%) Työskenteli jatkuvasti lukuvuonna 2016 2017 (%)* Töissä kesällä 2017 (%) Centria amk, yht. 118 2 4 87 Centria, Kokkola 57 1 2 85 Centria, Ylivieska 61 1 5 88 Hämeen amk, yht. 379 7 15 76 Häme, Forssa 1 0,01 0 100 Häme, Hämeenlinna 162 3 11 90 Häme, Riihimäki 141 3 22 61 Häme, Valkeakoski 75 2 11 72 Jyväskylän amk 348 7 11 77 Kaakkois-Suomen amk 351 7 6 76 Kaakkois-Suomi, Kotka 159 3 6 68 Kaakkois-Suomi, Mikkeli 192 4 6 82 Kajaanin amk 92 2 10 65 Karelia amk 149 3 9 83 Lahden amk 148 3 15 80 Lapin amk 123 2 9 92 Lappi, Kemi-Tornio 52 1 8 94 Lappi, Rovaniemi 71 1 11 90 Metropolia amk 965 19 29 85 Oulun amk, Oulu 399 8 15 85 Saimaan amk 118 2 9 97 Satakunnan amk 252 5 12 93 Satakunta, Pori 185 4 11 92 Satakunta, Rauma 67 1 14 94 Savonia amk, yht. 448 9 14 87 Savonia, Kuopio 443 9 13 87 Savonia, Varkaus 5 0,1 50 60 Seinäjoen amk 199 4 10 87 Tampereen amk 484 10 19 93 Turun amk 310 6 18 80 Vaasan amk 133 3 11 92 Arcada, Helsingfors 9 0,2 44 100 Novia, yht. 42 1 22 98 Novia, Raseborg 1 0,01 0 100 Novia, Vasa 41 1 23 98 Högskolan på Åland, Mariehamn 5 0,1 0 80 Amk-tieto puuttuu 1 0,01 0 0 Kaikki 5073 100 16 85 *Jatkuvasti työskennelleiden osuus kysymyksestä työskenteletkö lukukausien aikana; luvut eivät sisällä työn ohella opiskelevia monimuoto-opiskelijoita (ent. aikuisopiskelija).
2. Opintojen kesto ja suoritetut opintopisteet Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2017 Työssäkäyntitutkimuksen avulla kartoitamme tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä. Tulosten pohjalta selvitämme työssäkäynnin kehittymistä opiskelujen edetessä ja muodostamme palkkasuositukset seuraavan kesän kesäharjoittelulle ja kesätöille. Meille on yhtä arvokasta saada tietoa työskentelystäsi kuin saada tieto siitä, että et ole ollut työssä, vastaa siis kyselyyn, vaikka et olisi ollut kesällä töissä. Tuloksia käytämme apuna neuvotteluissa työnantajien ja viranomaisten kanssa. Tavoitteenamme on saada opiskelijoiden harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Toivomme ensisijaisesti sähköistä vastausta osoitteessa: www.ilry.fi/opiskelijakysely Vastaa kyselyyn 7.10.2017 mennessä. Jos nettilomakkeella vastaaminen ei ole mahdollista, voit vastata myös täyttämällä ja palauttamalla tämän lomakkeen luokkasi yhteyshenkilölle. Hän toimittaa lomakkeen edelleen Insinööriliittoon. Nettilomakkeella vastatessasi sinulla on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa arvotaan 3 kpl 50 euron arvoisia lahjakortteja Verkkokauppa.comiin. Tietoja tutkimuksen tuloksista saat niiden valmistuttua mm. Insinööriliiton nettisivuilta (www.ilry.fi/tutkittuatietoa). Lisätietoja tutkimuksesta antavat nuorjäsentoiminnan asiamies Heini Ristell (0201 801 858/heini.ristell@ilry.fi) tai tutkimusasiamies Jenni Larjomaa (0201 801 870/jenni.larjomaa@ilry.fi). 1. Oppilaitos / opiskelupaikkakunta 01 Centria amk, Kokkola 02 Centria amk, Ylivieska 03 Hämeen amk, Forssa 04 Hämeen amk, Hämeenlinna 05 Hämeen amk, Riihimäki 06 Hämeen amk, Valkeakoski 07 Jyväskylän amk 08 Kaakkois-Suomen amk, Kotka 09 Kaakkois-Suomen amk, Mikkeli 10 Kajaanin amk 11 Karelia amk 12 Lahden amk 13 Lapin amk, Kemi-Tornio Aloitin opinnot vuonna ja aloituskuukausi oli Olen tähän mennessä suorittanut opintopistettä Olen monimuoto-opiskelija 3. Sukupuoli 1 mies 3 muu 2 nainen 4 en halua kertoa 4. Ikä vuotta 14 Lapin amk, Rovaniemi 15 Metropolia amk 16 Oulun seudun amk 17 Saimaan amk 18 Satakunnan amk, Pori 19 Satakunnan amk, Rauma 20 Savonia amk, Kuopio 21 Savonia amk, Varkaus 22 Seinäjoen amk 23 Tampereen amk 24 Turun amk 25 Vaasan amk 33 Muu, mikä kuu LUKUVUODEN SYKSY 2016-KEVÄT 2017 AIKAINEN TYÖSSÄKÄYNTI 6. Työskenteletkö lukuvuoden aikana? 1 jatkuvasti 2 satunnaisesti 3 en työskentele 4 olen monimuoto-opiskelija ja opiskelen työn ohessa 7. Jos työskentelet lukuvuoden aikana jatkuvasti, kuinka monta tuntia viikossa työskentelet keskimäärin? h/vko 8. Jos et työskentele lukuvuoden aikana, mikä on tärkein syy tähän? Valitse yksi vaihtoehto seuraavista 1 haluan keskittyä opintoihin 2 en ole löytänyt itselleni työpaikkaa 3 jokin muu syy, mikä 9. Jos työskentelit viime lukuvuoden aikana, kuinka monen eri työnantajan palveluksessa työskentelit (=olit työsopimussuhteessa)? 1 yhden 2 kahden 3 useamman 10. Oliko työnantajasi vuokratyöfirma? 1 kyllä 2 ei 5. Tutkinto-ohjelma 01 Auto- ja kuljetustekniikka 02 Ajoneuvotekniikka 03 Automaatiotekniikka 04 Bio- ja elintarviketekniikka 05 Bio- ja kemiantekniikka 06 Biotuotetekniikka 07 Biotuote- ja prosessitekniikka 08 Energiatekniikka 09 Energia- ja ympäristötekniikka 10 Energia- ja ympäristöteknologia 11 Hyvinvointiteknologia 12 Kemiantekniikka 13 Konetekniikka 14 Kone- ja tuotantotekniikka 15 Liikenneala 16 Logistiikka 17 Maanmittaustekniikka 18 Materiaalitekniikka 19 Mediatekniikka 20 Merenkulku 21 Prosessitekniikka 22 Prosessi- ja materiaalitekniikka 23 Puutekniikka 24 Rakennusalan työnjohto 25 Rakennustekniikka 26 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 27 Rakennusarkkitehti 28 Rakennusmestari 29 Sähkö- ja automaatiotekniikka 30 Sähkötekniikka 31 Talotekniikka 32 Tietotekniikka 33 Tieto- ja viestintätekniikka 34 Tuotantotalous 35 Ympäristöteknologia 36 Ympäristötekniikka 37 Muu, mikä 11. Jos työskentelit viime lukuvuoden aikana, kertyikö työskentelystä koulutusta tukevaa työkokemusta? 1 paljon 2 melko paljon 3 melko vähän 4 vähän 5 ei lainkaan 12. Jos työskentelit viime lukuvuoden aikana, mikä oli tärkein syy työssäkäyntiin? Valitse yksi vaihtoehto seuraavista. 1 halusin saada työkokemusta 2 halusin tienata ylimääräistä 3 en saa enää opintotukea 4 opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen 5 jokin muu syy, mikä 13. Työkokemus, merkitse vain täydet kuukaudet 1. Kaikki työkokemuksesi koko työurasi aikana v kk 2. Työkokemuksesi omalta opintoalaltasi v kk Käännä