TEM Tilastotiedote 2010:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2009

Transkriptio

1 TEM Tilastotiedote 2010:2 Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna Työttömät työnhakijat vuonna Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilaston vuositilastot

3 1 TYÖNVÄLITYKSEN VUOSITILASTOT VUONNA AVOIMET TYÖPAIKAT TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOISSA VUONNA 2009 Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä kääntyi nopeaan laskuun vuonna Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2009 avoinna kaikkiaan työpaikkaa. Paikkojen määrä oli eli 25 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Eniten työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan ( ), Pirkanmaan (33 100), Varsinais-Suomen (32 400) ja Pohjois- Pohjanmaan (31 700) TE-keskusten alueilla (vuoden 2010 alusta ELY-keskuksia). Edellisestä vuodesta työpaikat vähenivät kaikkien TE-keskusten alueilla; eniten Uudenmaan ( ), Pirkanmaan ( ), Varsinais-Suomen ( ) ja Hämeen ( ) TE-keskusten alueilla. Vähiten työpaikat vähenivät Pohjois-Pohjanmaan (-7 %), Lapin (-13 %) ja Kainuun (-16 %) TEkeskusten alueilla. Taulukko 1. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat TE-keskuksittain, vuosina 2009 ja 2008 TE-keskus Avoinna olleet työpaikat Avoinna- Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % ol.kesto 1 km.vrk Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/ Uusimaa , ,5-27,5 23 Varsinais-Suomi , ,4-31,9 19 Satakunta , ,3-20,9 22 Häme , ,0-29,3 22 Pirkanmaa , ,0-34,8 20 Kaakkois-Suomi , ,7-26,1 26 Etelä-Savo , ,9-17,0 23 Pohjois-Savo , ,6-14,5 21 Pohjois-Karjala , ,0-23,1 16 Keski-Suomi , ,4-18,4 20 Etelä-Pohjanmaa , ,7-21,9 23 Pohjanmaa , ,4-20,0 26 Pohjois-Pohjanmaa , ,0-7,1 17 Kainuu , ,1-15,8 20 Lappi , ,7-13,0 21 Koko maa , ,0-24, Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto 2 Sisältää ulkomaan paikat Vuoden 2009 aikana avoimina olleista työpaikoista täyttyi vuoden aikana ja työnantaja peruutti työpaikan avoinnaolon. Vuoden 2009 lopussa oli avoinna työpaikkaa. Täyttyneistä työpaikoista 34 % ( ) täyttyi työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla ja 3 % täyttyi muuten. Avoinnaolo työ- ja elinkeinotoimistoissa päättyi 53 %:lle paikoista, koska työnhaun määräaika oli loppunut.

4 2 Työpaikoista 44 % täyttyi kahden viikon kuluessa, 79 % yhden kuukauden kuluessa ja 95 % kahden kuukauden kuluessa. Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto vuonna 2009 oli keskimäärin 22 vuorokautta, mikä on vuorokauden vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avoinnaolon kesto nousi ainoastaan terveydenhuolto ja sosiaalialan työssä (kasvua 5 vrk) sekä muualla luokittelemattomassa työssä (4 vrk). Hallinto- ja toimistotyössä avoinnaolon kesto pysyi ennallaan. Kaikissa muissa ammattiryhmissä keskimääräinen avoinnaolon kesto laski. Eniten avoinnaolon kesto laski rakennusja kaivosalan (-5 vrk) ammateissa. Nopeimmin täyttyivät rakennus- ja kaivosalan työn (16 vrk) ja kaupallisen työn paikat (17 vrk). Työpaikoista 89 % täyttyi työnantajan ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Taulukko 2. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat ammattiryhmittäin, vuosina 2009 ja 2008 Ammattiryhmä Avoinna olleet työpaikat Avoinnaolon Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % kesto 1 km.vrk. Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/ Tieteellinen, tekninen, ym. työ , ,0-25,0 21 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,9-13,5 28 Hallinto- ja toimistotyö , ,2-27,8 19 Kaupallinen työ , ,9 6,0 17 Maa- ja metsätaloustyö , ,6-16,0 28 Kuljetus- ja liikenne , ,4-48,5 21 Rakennus- ja kaivosala , ,5-42,1 16 Teollinen työ , ,4-56,8 23 Palvelutyö , ,9-31,1 24 Muualla luokittelematon työ 715 0, ,2-34,3 20 Yhteensä , ,0-24, Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna eniten kaupallisen työn (30 %), terveydenhuolto- ja sosiaalialan (17 %) sekä palvelutyön (16 %) ammattiryhmien paikkoja. Edellisestä vuodesta lisääntyivät ainoastaan kaupallisen työn (6 %) työpaikat. Vastaavasti avoimet työpaikat vähenivät vuonna 2009 eniten teollisen työn (-57 %), kuljetus- ja liikennetyön (-49 %), rakennus- ja kaivosalan työn (-42 %), luokittelemattoman työn (-34 %) sekä palvelutyön (-31 %) ammattiryhmissä.

5 3 Taulukko 3. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat työnantajasektorin mukaan, vuosina 2009 ja 2008 Työnantaja Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2008 Valtio , ,4-20,3 Kunta, kuntainliitto , ,9-16,7 Muut , ,7-26,6 Yhteensä , ,0-24,8 Työ- ja elinkeinotoimistojen avoimista työpaikoista 2 % oli valtion, 19 % kuntien ja 79 % yksityisten työnantajien ilmoittamia työpaikkoja. Työpaikkojen määrä väheni edellisestä vuodesta yksityisellä sektorilla 27 %, valtiosektorilla 20 % ja kuntasektorilla 17 %. Taulukko 4. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat työpaikan työajan mukaan, vuosina 2009 ja 2008 Työaika Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2008 Säännöllinen kokopäivätyö , ,2-25,8 2-vuorotyö , ,6-41,1 3-vuorotyö , ,0-42,5 Osapäivätyö , ,6-5,2 Muu osa-aikatyö , ,6-13,0 Yhteensä , ,0-24,8 Vuonna 2009 avoinna olleista työpaikoista 66 % oli säännöllisiä kokopäivätöitä, 7 % kaksivuorotöitä, 4 % kolmivuorotöitä, 11 % osapäivätöitä sekä 12 % muita osa-aikatöitä, joita ei tehdä viikon kaikkina työpäivinä. Avoinna olleista työpaikoista 48 % oli tarkoitettu yli vuoden kestäviksi, 25 % yli 3 kk mutta alle vuoden kestäviksi, 24 % oli väliaikaisia (alle 3 kk mutta yli 10 vrk kestäviä) ja 3 % oli tilapäisiä töitä (kesto alle 11 vrk). Yli vuoden kestävien paikkojen osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä ja väliaikaisten paikkojen osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

6 4 Kuvio 1. Vuoden 2009 aikana avoinna olleet työpaikat täyttymisen syyn mukaan 52,8 % 6,1 % 4,0 % 33,7 % 3,5 % Täyttynyt TE-toimiston hakijalla Täyttynyt muuten Ehdokkaita riittävästi tai hakuaika päättynyt Peruutetut työpaikat Avoinna edelleen Kuvio 2. Vuoden aikana täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto (vrk) vuosina työpaikkaa yli

7 5 2. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN TYÖNHAKIJAT VUONNA 2009 Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2009 aikana työnhakijana kaikkiaan henkilöä 1. Työnhakijoiden määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Työnhakijoiden määrä nousi kaikkien TE-keskusten alueella; eniten Uudellamaalla (23 %), Varsinais-Suomessa (20 %) ja Pirkanmaalla (20 %). Työnhakijoiden määrä lisääntyi vähiten Kainuussa (2 %), Lapissa (4 %) ja Pohjois-Karjalassa (6 %). Määrällisesti eniten työnhakijoita oli Uudenmaan TE-keskuksen alueella ( ). Taulukko 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2009 ja 2008 TE-keskus Työnhakijoiden määrä Työnhaun Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % kesto 2009/ km. vkoa Työnhakijat % Työnhakijat % Uusimaa , ,5 22,6 35 Varsinais-Suomi , ,8 20,2 38 Satakunta , ,7 11,4 55 Häme , ,3 17,5 45 Pirkanmaa , ,5 20,1 42 Kaakkois-Suomi , ,1 12,1 48 Etelä-Savo , ,4 7,7 46 Pohjois-Savo , ,6 10,5 43 Pohjois-Karjala , ,5 6,1 54 Keski-Suomi , ,1 9,9 45 Etelä-Pohjanmaa , ,4 18,3 34 Pohjanmaa , ,9 18,3 40 Pohjois-Pohjanmaa , ,7 10,0 34 Kainuu , ,4 2,3 52 Lappi , ,1 4,0 39 Koko maa , ,0 15, Sisältää ulkomailla olevat työnhakijat Työnhakijoista yli viidennes (22 %) kuului teollisen työn ammattiryhmään. Ammattitaidottomien, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ryhmän (muualla luokittelematon työ) osuus oli 16 %, korkeasti koulutettujen 11 % sekä hallinto- ja toimistotyön hakijoiden 11 %. Työnhakijoiden määrä väheni edellisestä vuodesta ainoastaan terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä (-1 %). Työnhakijoiden määrä lisääntyi eniten teollisen työn (31 %), kuljetus- ja liikennetyön (28 %), rakennus- ja kaivosalan työn (25 %) sekä korkeasti koulutettujen (20 %) ammattiryhmissä. 1 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset.

8 6 Taulukko 6. Työnhakijat ammattiryhmittäin, vuosina 2009 ja 2008 Ammattiryhmä Työnhakijoiden määrä Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % Työnhakijat % Työnhakijat % 2009/2008 Tieteellinen, tekninen, ym.työ , ,6 19,7 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,9-0,6 Hallinto- ja toimistotyö , ,0 12,1 Kaupallinen työ , ,5 16,4 Maa- ja metsätaloustyö , , 8,8 Kuljetus ja liikenne , ,1 27,7 Rakennus- ja kaivosala , ,2 25,5 Teollinen työ , ,3 31,4 Palvelutyö , ,6 3,4 Muualla luokittelematon työ , ,6 5,6 Yhteensä , ,0 15,0 Työnhakijoista alle 25-vuotiaita oli 19 %, vuotiaita 29 % ja yli 40-vuotiaita 52 %. Työnhakijoissa alle 25-vuotiaiden osuus on noussut yhden prosenttiyksikön ja yli 40-vuotiaiden vastaavasti laskenut yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Nuorten osuus työnhakijoista vaihteli TE-keskuksittain Uudenmaan 16 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 25 prosenttiin. Työnhakijoista perusasteen koulutuksen saaneita oli 33 %, keskiasteen ammatillisen koulutuksen saaneita 45 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 20 %. Koulutus oli tuntematon 2 %:lla työnhakijoista. Työnhakijat olivat työnvälityksen asiakkaina vuoden 2009 aikana noin eri työnhaun ajan. Jokaista työnhakijaa kohden oli keskimäärin 1,4 työnhakujaksoa. Työnhaun kesto oli keskimäärin 41 viikkoa eli selvästi alle yksi vuosi. Kesto on lyhentynyt edellisestä vuodesta yhdeksällä viikolla. Pisimpään työnhaut kestivät Satakunnan (keskimäärin 55 viikkoa), Pohjois-Karjalan (54 viikkoa) ja Kainuun (52 viikkoa) TE-keskusten alueella. Lyhin keskimääräinen kesto oli Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla; molemmissa 34 viikkoa. Vuoden 2009 aikana päättyi työnhakujaksoa. Työnhakujakson päättäneistä (43 %) sai työtä avoimilta työmarkkinoilta. Osuus on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä vuonna. Työllistämistoimin sijoitettiin lisäksi työhön , työvoimakoulutuksen aloitti ja muun koulutuksen , työnhakuun ETA/EU-valtioihin siirtyi 500 työnhakijaa, työvoiman ulkopuolelle (eläkkeelle, kotityöhön) siirtyi ja työttömyyseläkkeelle hakijaa. Lisäksi työnhakujaksoa päättyi niin, ettei työnvälitykselle ilmoitettu syytä. Työ- ja elinkeinotoimiston avulla työtä saaneista 70 % sai työpaikan asuinpaikkakunnaltaan ja 30 % asuinpaikkakuntansa ulkopuolelta. Työnvälityksistä noin 110 suuntautui ulkomaisiin työpaikkoihin.

9 7 Taulukko 7. Työnhakujakson päättymisen syyt vuosina 2009 ja 2008 Työnhakujakson päättymisen syy Päättyneet työnhakujaksot Vuonna 2009 Vuonna 2008 % % Saanut työtä avoimilta työmarkkinoilta , ,5 Sijoitettu työllistämistoimenpitein , ,6 Aloittanut työvoimakoulutuksen , ,5 Aloittanut muun koulutuksen , ,2 Mennyt työnhakuun ETA/EU-valtioon 467 0, ,0 Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle , ,5 Työttömyyseläkkeelle , ,1 Muu syy tai ei tietoa , ,6 Yhteensä , ,0 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2009 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä , Virosta ja Ruotsista Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (2 400), somalialaiset (2 000), thaimaalaiset (2 000), turkkilaiset (1 400), iranilaiset (1 300) ja afganistanilaiset (1 300). Vuonna 2009 työnhakijoina olleista henkilöstä oli (65 %) ollut työttömänä. Lisäksi lomautettuna oli ollut vuoden aikana , mikä on 142 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyseläkettä sai vuoden 2009 aikana työnhakijaa, mikä on vajaa 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuvio 3. Työnhakijoiden määrä vuoden aikana TE-keskuksittain vuosina 2008 ja Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanm Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

10 8 3. TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT VUONNA 2009 Vuoden 2009 aikana työnhakijoista oli ollut työttömänä lyhyemmän tai pidemmän aikaa henkilöä 1. Määrä on suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa työttömänä oli työnhakijaa ja uusia työttömiä ilmoittautui työ- ja elinkeinotoimistoihin vuoden 2009 aikana Vuoden aikana päättyi henkilön työttömyys ja vuoden lopussa oli työttömänä työnhakijaa, kun lomautettuja ei lasketa mukaan. Taulukko 8. Työttömät työnhakijat vuonna 2009 TE-keskuksittain ja sukupuolen mukaan TE-keskus Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Eniten työttömiä työnhakijoita oli Uudenmaan ( ) ja Pirkanmaan (50 900) TE-keskuksen alueella. Vuoden aikana työttömänä olleiden määrä nousi Kainuuta (-0,4 %) lukuun ottamatta kaikkien muiden TE-keskusten alueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten työttömien määrä nousi Uudellamaalla (18 %), Varsinais-Suomessa (14 %), Pirkanmaalla (14 %) ja Hämeessä (10 %). Vähiten työttömien työnhakijoiden lukumäärä lisääntyi Lapissa (0 %), Pohjois- Karjalassa (2 %) ja Etelä-Savossa (3 %). Työttömistä työnhakijoista oli vuonna 2009 koko maassa naisia vähemmän kuin miehiä. Työttömänä työnhakijana olleiden miesten määrä nousi edellisestä vuodesta 17 % ja naisten määrä 3 %. 1 Lukuun eivät sisälly lomautetut eivätkä koko vuoden 2009 työttömyyseläkkeellä olleet.

11 9 Taulukko 9. Työttömät työnhakijat vuonna 2009 iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % , , , , , , , , , , , , , , ,8 Yhteensä , , ,0 Työttömistä työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 22 %. Miehillä nuorten osuus työttömistä oli 24 %, mikä on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin naisilla. Nuorten osuus työttömistä oli korkein Etelä- Pohjanmaan (26 %), Pohjois-Pohjanmaan (26 %), Pohjanmaan (25 %) ja Varsinais-Suomen (23 %) TE-keskusten alueella. Alhaisin nuorten osuus oli Uudellamaalla (19 %). Taulukko 10. Työttömät työnhakijat vuonna 2009 koulutuksen ja sukupuolen mukaan Koulutus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Perusasteen koulutus , , ,4 Keskiasteen koulutus , , ,4 Alin korkea-aste , , ,2 Korkeakouluaste ja tutkijakoulutus , , ,5 Tuntematon , , ,6 Yhteensä , , ,0 Vuonna 2009 työttöminä työnhakijoina olleista 32 % oli saanut perusasteen, 46 % keskiasteen ja 20 % korkea-asteen koulutuksen. Perusasteen koulutuksen saaneiden osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä, keskiasteen koulutuksen saaneiden vastaavasti noussut kaksi prosenttiyksikköä ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden säilynyt ennallaan. Työttömillä naisilla oli miehiä korkeampi koulutustaso. Naisista 44 % oli suorittanut keskiasteen ja 25 % korkea-asteen koulutuksen. Työttömillä miehillä vastaavat osuudet olivat 48 % ja 15 %.

12 10 Vuoden 2009 aikana päättyi eri työttömyysjaksoa. Jokaista työttömänä ollutta kohden jaksoja oli keskimäärin 2,0 vuoden aikana. Päättyneistä työttömyysjaksoista (58 %) johti työnvälityksen saaman tiedon mukaan henkilön työllistymiseen. Jakson päättymisen syynä oli (47 %) tapauksessa työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja (11 %) tapauksessa sijoittuminen tukityöhön. Työvoimakoulutuksen aloittaminen päätti (8 %) ja muu koulutus (2 %) työttömyysjaksoa. Työttömyyseläkkeelle siirtyi sekä muulla tavalla työvoiman ulkopuolelle työtöntä työnhakijaa. Näiden lisäksi päättyi työttömyysjaksoa, joiden päättymissyy ei ollut tiedossa työ- ja elinkeinotoimistossa. Taulukko 11. Vuonna 2009 päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto TE-keskus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Keskimäärin viikkoa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Vuonna 2009 päättyneiden yhtäjaksoisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli 14 viikkoa, alle neljä kuukautta. Keskimääräinen kesto oli sama kuin edellisenä vuonna. Naisilla työttömyys kesti keskimäärin huomattavasti lyhyemmän ajan (12 viikkoa) kuin miehillä (17 viikkoa). Työttömyyden lyhyemmän keston vuoksi naisia ( ) oli työttömänä työnhakijana vuonna 2009 keskimäärin kuukauden lopussa selvästi vähemmän kuin miehiä ( ), vaikka naisia oli lukumääräisesti vuoden aikana työttöminä työnhakijoina lähes saman verran kuin miehiä (kts. sivu 8). Työttömyysjaksot ovat sitä pidempiä, mitä vanhemmasta työttömien ryhmästä on kysymys. Nuorilla alle 25-vuotiailla työttömyysjaksot olivat lyhimmät, keskimäärin 7 viikkoa vuotiailla työttömyys kesti keskimäärin 15 viikkoa (neljä kuukautta) ja yli 60-vuotiailla 65 viikkoa (yli 1,3 vuotta). Alueittain tarkastellen työttömyysjaksot olivat pisimmät Pirkanmaan (17 viikkoa), Satakunnan (16 viikkoa), Kaakkois-Suomen (16 viikkoa), Uudenmaan (15 viikkoa) ja Pohjois- Karjalan (15 viikkoa) TE-keskusten alueella. Lyhimpiä työttömyysjaksot olivat Etelä-Pohjanmaalla (10 viikkoa).

13 11 Vuoden 2009 aikana pitkäaikaistyöttömiä (henkilöitä, joiden työttömyys oli kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden) oli Määrä on vajaa viidesosa kaikkien työttömien työnhakijoiden määrästä. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 58 % ja naisia 42 %. Miesten osuus on noussut ja naisten laskenut edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä. Pitkäaikaistyöttömistä (2 %) oli alle 25-vuotiaita. Uusia pitkäaikaistyöttömiä tuli vuoden aikana Vuonna 2009 työttömänä olleista työnhakijoista 53 % oli ollut työssä ennen työttömäksi joutumistaan ja 47 % tuli työvoiman ulkopuolelta. Osuudet säilyivät ennallaan edellisestä vuodesta. 25 % kaikista työttömistä tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta tuli 6 %, kaupan alalta 6 % ja rakennustoiminnasta 2 %. Kaikista työttömistä miehistä 18 % tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta 8 % ja rakennusalalta 4 %. Kaikista työttömistä naisista 31 % oli jäänyt työttömäksi julkisista ja muista palveluista sekä 6 % kaupan alalta. Työvoiman ulkopuolelta tulleista työttömistä (10 % kaikista työttömistä) oli ollut koulussa tai opiskelemassa ennen työttömäksi joutumistaan. Palkattomasta kotitaloustyöstä tuli 4 % ja asepalveluksesta 2 %. Työttöminä olleista naisista 11 % ja miehistä 9 % tuli koulusta tai opiskelemasta. Taulukko 12. Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuonna 2009 Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Alle 25-vuotiaat Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ , , , ,2 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , , , ,9 Hallinto- ja toimistotyö , , , ,2 Kaupallinen työ , , , ,4 Maa- ja metsätaloustyö , , , ,8 Kuljetus ja liikenne , , , ,7 Rakennus- ja kaivosala , , , ,0 Teollinen työ , , , ,5 Palvelutyö , , , ,4 Muualla luokittelematon työ , , , ,9 Yhteensä , , , ,0

14 12 Kuvio 4. Työttömät työnhakijat työttömyyttä edeltäneen toiminnan mukaan vuonna ,4 % 3,8 % 1,8 % 53,1 % Työssä Koulussa, opiskelemassa Asepalveluksessa Kotitaloustyössä Muualla työv. ulkopuolella 9,8 % Kuvio 5. Päättyneet työttömyysjaksot työttömyyden päättymisen syyn mukaan vuonna ,0 % Työllistynyt avoimille työmarkkinoille Työllistynyt toimenpitein 9,6 % 47,0 % Aloittanut työvoima- tai muun koulutuksen Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle Muu syy 9,6 % 10,8 %

15 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO Postitus 2 lk kirje PMM TEM Tilastotiedote 2010:2 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Ella Laakso Petri Syvänen sähköposti: etunimi.sukunimi@tem.fi Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: ISSN painojulkaisu ISSN verkkojulkaisu