Sivistyslautakunta 9 08.02.2017 Sivistyslautakunta 11 13.03.2017 Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta 5 30.03.2017 Sivistyslautakunta 7 30.01.2018 Sivistyslautakunta 12 21.02.2018 Johtamisjärjestelmän muutos 1.8.2017-31.7.2018, koskien Lapuan yläkoulua, Keskuskoulua ja Hautasen koulua 152/00.02.04/2015, 501/10.03.02.03/2010, 115/00.05.00/2016, 60/10.03.02.00/2017, 158/01.00.01/2017 Sivla 08.02.2017 9 Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö Teija Karvonen Taustaa: 1) Hautasen erityiskoulun tilat ovat ahtaat ja toimintaan huonosti sopi vat. Ylä kou lus sa oppilasmäärä kasvaa sekä osas sa ope tus käy tössä olevia tiloja on sisäilmaongelmia (ent. Lyseon tilat). Näihin seikkoi hin liit tyen koulujen suunnittelutoimikunta esitti lisärakentamista Ylä kou lu - Kes kus kou lun alueelle. Kaupunginvaltuusto päätti 30.1.2017 pitämässään kokouksessa, että Hautasen koulun tilat sekä lisäluokkatilaa rakennetaan Yläkoulu - Keskuskoulu alueelle noin kym me nen luokkatilan verran. Alustavien suunnitelmien mukaan uudis ra ken nus valmistuisi vuoden 2018 loppuun mennessä. Kau pungin val tuus ton päätös liitteenä. 2) Keskuskoulun rehtori on irtisanoutunut tehtävästään 1.8.2017 alkaen. Edellä mainittujen asioiden johdosta on perusteltua ottaa tar kas teluun johtamisjärjestelmän kehittäminen koskien Keskuskoulun, Yläkou lun ja Hautasen kouluja. Vaihtoehtoina ovat nykyinen joh ta mismal li tai esim. yhtenäiskoulumalli. Yhtenäiskoulujen määrä Suomen perusopetuskentässä on 2000-luvun aikana lisääntynyt kovaa vauhtia. Olosuhteet ja toimintamuodot vaih te le vat, mutta kaikkien tavoitteena on luoda oppilaille eheä ja turval li nen yhdeksänvuotinen oppimispolku. Yhtenäiskoulun oppiva yhtei sö muodostuu eri ikäisistä, eri tavoin oppivista lapsista ja nuo ris ta sekä opetushenkilöstöstä, jonka tieto-taito-osaaminen on laaja ja monipuolinen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voidaan antaa jousta vas ti ja tarkoituksenmukaisesti. Erityisen tuen oppilaiden in teg roi tumi nen yleisopetukseen tapahtuu luontevasti. Lapualla tämä tarkoittaisi, että nämä nykyiset kol me koulua (Hau ta-
sen erityiskoulu, Yläkoulu ja Keskuskoulu) voitaisiin lakkauttaa ja niiden tilalle perustaa Lapuan yh te näis kou lu, jossa olisi noin 350 op pilaan 0-6 -luokat, kaikki Lapuan 7-9 -luo kat sekä 1-9 -pienluokat. Oppi lai ta koulussa olisi tällöin noin 900, ope tus hen ki lös töä noin 85-90 ja koulunkäynninohjaajia noin 20-25. Aikaisemmin kol me na eri kouluna toimineen koulun tilat ja välineet se kä kaikki muut kin resurssit olisivat tehokkaammin käytössä yhden hal lin non alla. Hallinnon johtamisjärjestelmän muuttaminen kahden vir ka reh to rin, eri tyis kou lun rehtorin ja kahden apu lais reh to rin mal lis ta yh te näis kou luk si, jossa olisi esim. rehtori ja kolme apulaisrehtoria, toi si myös ta lou del lis ta säästöä hallinnosta. Yhtenäiskoulu-malliin siirtyminen tapahtuisi kahdessa vaiheessa: 1 vaihe: Johtamisjärjestelmän muutos 1.8.2017-31.7.2018 1.8.2017-31.7.2018 väliseksi ajaksi Hautasen erityiskoulun, Ylä koulun ja Keskuskoulun johtamisjärjestelmä yhdistetään, näitä kol mea kou lua johtaa yksi rehtori, apunaan kolme apulaisrehtoria, ja vaik ka kou lut vielä toimisivat kokonaan eri rakennuksissa, alettaisiin jär jestel mäl li ses ti luomaan yhtenäiskulttuuria. 2 vaihe: Yhtenäiskoulun perustaminen 1.8.2018 alkaen Hautasen erityiskoulu, Yläkoulu ja Keskuskoulu lak kau tet aan 31.7.2018 mennessä ja uusi Lapuan yhtenäiskoulu perustetaan 1.8.2018 alkaen. Mikäli tähän ratkaisuun päädytään, vaatii se yhteistoimintalain mukai set kuulemiset ja erinäiset keskustelu- ja tiedotustilaisuuksien järjes tä mi set. Ajankohdat tarkentuvat mikäli asian valmistelua jat ketaan. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta käy asiasta lä he te keskus te lun ja päättää, että asian valmistelua jatketaan ottaen huo mioon yhteistoimintalain mukaiset kuulemis-, tiedotus- ja kes kus te lu tilai suuk sien järjestämiset. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli si vis tys joh taja Mika Kamusta ja opetuspäällikkö vt. Teija Karvosta asiassa ja päät ti, että asian valmistelua jatketaan sivistysjohtajan ehdotuksen mu kai ses ti. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen Sivla 13.03.2017 11
Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö Teija Karvonen Hautasen erityiskoulun, Keskuskoulun sekä Yläkoulun henkilöstölle jär jes tet tiin 20.2.2017 keskustelutilaisuus johtamisjärjestelyistä ky seisis sä kouluissa ajanjaksolla 1.8.2017-31.7.2018 sekä mahdollista yh te näis kou lu-aja tus ta 1.8.2018 alkaen. Henkilöstön on ollut mahdol li suus kommentoida asiaa myös sähköisesti SWOT-analyysin kaut ta sekä sähköpostitse ym. Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut pidettiin 20.2.2017, 7.3.2017, 9.3.2017 ja 10.3.2017. Neuvotteluihin on osallistunut ky seis ten koulu jen rehtorit, apulaisrehtorit, erityisopetuksen koor di naat to ri sekä luot ta mus mie hiä. Hautasen erityiskoulun, Keskuskoulun ja Yläkoulun vanhempia on tie do tet tu asian valmistelusta oppilashallintojärjestelmän kaut ta. 1. vaihe: Johtamisjärjestelmän muutos 1.8.2017-31.7.2018 1.8.2017-31.7.2018 väliseksi ajaksi Hautasen erityiskoulun, Ylä koulun ja Keskuskoulun johtamisjärjestelmä yhdistetään, näitä kol mea kou lua johtaa yksi rehtori, apunaan kolme apulaisrehtoria. Kaksi apu lais reh to ria on luottamustoimisia sekä yksi apulaisrehtori on virka-apu lais reh to ri. Virka-apulaisrehtorin viran perustaminen (1.8.2017 alkaen) esitetään valtuustolle omana pykälänään. 2. vaihe: Yhtenäiskoulun perustaminen 1.8.2018 alkaen Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta 1. päättää, että johtamisjärjestelmä muutetaan Hautasen eri tyiskou lun, Keskuskoulun ja Yläkoulun osalta määräaikaisesti ajalle 1.8.2017-31.7.2018, näitä kol mea kou lua johtaa yksi reh to ri, apu naan kolme apulaisrehtoria. 2. määrää Yläkoulun rehtori Petri Saunamäen hoitamaan myös Hau ta sen erityiskoulun ja Keskuskoulun rehtorin tehtäviä määrä ai kai ses ti ajalla 1.8.2017-31.7.2018 3. päättää, että luottamustoimiset apulaisrehtorit valitaan mää räai kai ses ti ajalle 1.8.2017-31.7.2018 samanaikaisesti vir ka-apulais reh to ria valittaessa. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli si vis tys joh taja Mika Kamusta ja opetuspäällikkö vt. Teija Karvosta asiassa ja hyväk syi sivistysjohtajan ehdotuksen.
Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen Tsyhtmk 30.03.2017 5 Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh. 06 438 4003, 044 438 4003 Sivistyslautakunta on 13.3.2017 11 päättänyt Hautasen eri tys koulun, Lapuan yläkoulun ja Keskuskoulun johtamisjärjestelmän muut tami ses ta määräajaksi 1.8.2017-31.7.2018. Kouluilla on tässä vaihees sa yhteinen rehtori, virassa oleva apulaisrehtori (valtuustossa viran perustaminen 27.3.2017) sekä kaksi luottamustoimista apu laisreh to ria. Asiasta on käyty neuvottelut asiaa koskevien henkilöiden kanssa 20.2.2017 sekä 10.3.2017. Tämän lisäksi ammattijärjestöjen kanssa on käyty paikallisneuvottelu 22.3.2017 sekä keskustelutilaisuus 10.3.2017. Neuvotteluissa on käyty läpi muodostuvia toimenkuvia se kä palkkausta. Henkilöstölle asiasta on informoitu 20.2.2017. Tässä vaiheessa henkilöstövaikutus on käytännössä viisi henkilöä eli yläkoulun rehtori, Hautasen erityskoulun rehtori sekä yläkoulun ja Kes kus kou lun apulaisrehtorit. Tämän lisäksi muutos vaikuttaa yhden eri tyis opet ta jan toimenkuvaan. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain 5 :n mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 tai 4 a :ssä tar koite tun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yk simie li syy den saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen pe rusteis ta, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kans sa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mah dol lis ta. Saman lain 4 :ssä todetaan, että työnantajan ja henkilöstön vä li sessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka kos kevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kun tien välisessä yhteistyössä. Mikäli myöhemmin sivistyslautakunta päättää, että yhtenäiskoulu perus te taan ja tätä myötä tulee koulujen yhdistämiset, jotka tarkoittavat käy tän nös sä nykyisten koulujen lakkauttamisia ja uuden koulun muo dos ta mis ta, vaikutus on tällöin koko näissä kouluissa toimivaa hen ki lö kun taa koskeva. Tuossa vaiheessa aloitetaan työnantajan ja hen ki lös tön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain mukaiset yh teistoi min taneuvottelut. Koulujen lakkauttamisen ja uuden koulun pe rus-
ta mi sen päättää kaupunginvaltuusto, joten ennen kau pun gin val tuuston päätöstä tulee ko. neuvottelut käydä. Vs. henkilöstöpäällikkö: Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta käy asiasta keskustelun ja mer kitsee asian tiedoksi. Päätös: Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta merkitsi asian tie dokseen. Kokeilupäätös on voitava purkaa, henkilöstön ja työnantajan väliset yt-neu vot te lut pidettävä ajoissa. Sivla 30.01.2018 7 Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen Hautasen erityiskoulu, Keskuskoulu ja Yläkoulu ovat 1.8.2017 al kaen toimineet hallinnollisesti yhtenäiskouluna. Kolmea koulua ovat joh taneet yhteinen rehtori, virka-apulaisrehtori sekä kaksi luot ta mus toimis ta apulaisrehtoria. Johtamisjärjestelmään liittyen kartoitettiin opetushenkilöstön ko kemuk sia säh köi sel lä kyselyllä 21.12.2017-8.1.2018 välisenä aikana (ky se ly kaa va ke liitteenä). Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse 109 hen ki löl le ja vastauksia saatiin 55. Yli puolet vastaajista (30) oli Yläkou lun hen ki lös töä. Maanantaina 22.1.2018 opetuspäällikkö kes kuste li rehtoreiden kanssa syksyn kokemuksista ja 29.1.2018 jär jes tetään/järjestettiin ko. koulujen henkilökunnalle keskustelutilaisuus kyse lyyn liittyen. 42 vastaajista on sitä mieltä, että kolmen koulun joh ta mis jär jes tel mä on kokonaisuutena toiminut hyvin tai kohtalaisesti. 13:n mie les tä järjes tel mä on toiminut heikosti. Perusteluissa todetaan, et tä lop puvuot ta kohden tilanne on parantunut eikä odotettua kaa os ta ole tullut. Lakisääteiset asiat on hoidettu ja rehtorin todetaan ole van hyvä ih mis joh ta ja. Kritiikkiä annetaan vastuualueiden epä sel vyy des tä, arki päi vän tilanteiden käytännönjärjestelyistä ja tie dot ta mi ses ta. Reh torin työmäärän todetaan olevan suuri, kun kyseessä on kak si isoa yksik köä ja erityiskoulu, jotka ovat toimintatavoiltaan eri lai sia ja toi mi vat fyysisesti eri rakennuksissa. Moni vastaaja on sitä miel tä, että ko keiluun siirryttiin liian nopealla aikataululla ilman suun nit te lua. Yh tei ses-
tä visiosta ja kehittämissuunnasta ei ehditty kes kus tel la. Vastaajista suurimman osan mielestä rehtori on tavoitettavissa kohta lai ses ti tai hei kos ti (49) ja loppujen mielestä hyvin. Perusteluissa to de taan, et tä rehtori tekee parhaansa ollakseen mahdollisimman hy vin pai kal la. Päivät on jaettu puoliksi Keskuskoululle ja Ylä kou lul le. Silti suuri osa vas taa jis ta toivoisi rehtorin olevan omalla koululla koko ai kai ses ti. Pu he li men tai sähköpostin välityksellä toimivaa yh teyden pi toa pi de tään kou lun arkeen huonosti sopivana. Apulaisrehtorit ovat saavutettavissa heikosti vain kolmen mielestä. Lä hes puolet vastaajista (26) on sitä mieltä, että heidät saavuttaa koh ta lai ses ti ja loppujen mielestä heidät saa kiinni hyvin tai kii tet täväs ti. Vas taa jat ovat sitä mieltä, että apulaisrehtoreiden ope tus velvol li suus on liian suuri. Apulaisrehtoreilla pitäisi olla nykyistä enemmän aikaa osal lis tua arkitilanteiden hoitoon, oppilashuoltoryhmän toimin taan se kä koulunkäynninohjaajien tukeen ja ohjaukseen. Koulujen kehittämistiimien toiminnasta on selvästi epäselvyyttä. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että tiimit toimivat hyvin tai koh ta laises ti (44). Osa ei ole edes tietoinen, mitä ke hit tä mis tii me jä kou luis sa toimii. Tiimien oma toiminta voisi olla ryhdikkäämpää ja toi min nas ta olisi hyvä tiedottaa koko henkilökuntaa nykyistä pa rem min. Vastaajat esittävät tiimien tehtäväksi aikaisempaa selvemmin pe da go gis ta kehittämistä sekä myös koko koulun yhteisiä tiimejä. Neljännes vastaajista (14) on sitä mieltä, että koulujen yhteisiä ti laisuuk sia kokeilun aikana on ollut riittävästi. Kolmanneksen mie les tä (18) tilaisuuksia on ollut kohtalaisesti ja loppujen mielestä lii an vähän. Syksyn aikana on tapahtunut paljon erilaisia asioita ja siir ty mäkau teen olisi toivottu enemmän aikaa. Kokouksissa on näin ol len ollut liian paljon asiaa ja vastaajat kokevat, että asioita on eh dit ty kä sitel lä liian pintapuolisesti. Opettajat eivät tunne toisiaan. Vas tauk sis sa tulee esille myös skeptisyys yhteisten tilaisuuksien suh teen siinä mie les sä, että kyseessä on ollut pelkästään hal lin nol li nen kokeilu. Var si nais ta yhtenäiskoulun toimintaa ei tässä vaiheessa ole läh det tykään kokeilemaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista (39) toivoo kokeilun tässä vaihees sa, että kouluja kehitettäisiin tulevaisuudessa kahtena eril li se nä kou lu na.vain kolme vastaajista toivoo, että kehittämistä jat ket tai siin yh te näis kou lu mal lin mukaisesti. Loppujen mielestä mo lem mat mallit käy vät. Vastaajat toivovat, että johtohenkilöstö olisi hyvin saatavilla ja että reh to reil la olisi riittävästi aikaa kehittää koulua sekä tukea hen ki löstöä arjessa. Yhdistäminen nähdään näennäiseksi koulujen toimiessa eri rakennuksissa. Yhtenäiskoulun toiminnan kannalta opettajilla pi-
täi si olla yhteinen opettajanhuone ja oppilailla yhteisesti käytettäviä ti lo ja. Vastauksia analysoitaessa on syytä ottaa huomioon, että 54 hen kilöä jätti vastaamatta kyselyyn. Voinee olettaa, että vastaamatta jät tänei den mielestä kouluja voidaan kehittää sekä yhtenäiskouluna et tä erillisinä kouluina. Syksyyn ja etenkin loppuvuoteen on osunut sellaisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet opetushenkilöstön jaksamiseen joh ta mis jär jestel mäs tä huolimatta: Yläkoulussa 7.-luokkalaiset ovat aloittaneet uuden opetussuunnitelman mukaisen opiskelun 8.-9. -luokkalaisten jatkaes sa vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen oppi las hal lin to jär jes tel mä on vaihdettu uuteen, mikä on lisännyt reh torei den työmäärää merkittävästi. Myös opettajia on koulutettu uu teen järjestelmään. Lisäksi sekä Yläkoulussa että Keskuskoulussa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Alustavan suunnitelman mukaisesti Hautasen koululle oli tarkoitus ra ken taa uudet tilat Yläkoulu-Keskuskoulu -alueelle. Tarkempien selvi tys ten jälkeen koulujen suunnittelutoimikunta on linjannut, että erityis kou lun tilat on tarkoituksenmukaisinta rakentaa uuden Liuh ta rin kou lun yhteyteen. Näin ollen tulevaisuudessa Hautasen koulu jää pois Keskuskoulun ja Yläkoulun osalta tehtävästä kouluratkaisusta. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta kuulee asiassa si vistys joh ta ja Mika Kamusta ja vt. opetuspäällikkö Teija Karvosta sekä kes kus te lee jatkotoimenpiteistä. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli si vis tys joh taja Mika Kamusta ja opetuspäällikkö vt. Teija Karvosta asiassa ja päät ti keskustelun jälkeen jatkaa asian käsittelyä lisäselvitysten hank ki mi sen jälkeen seuraavassa sivistyslautakunnan kokouksessa. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen Sivla Valmistelijat: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen Hautasen erityiskoulu, Keskuskoulu ja Yläkoulu ovat 1.8.2017 al kaen toi mi neet hallinnollisesti yhtenäiskoulu -periaatteella. Kolmea kou lua ovat joh ta neet yhteinen rehtori, virka-apulaisrehtori ja kaksi luot tamus toi mis ta apu lais reh to ria. Johtamisjärjestelmään liittyen järjestettiin henkilöstölle kysely, johon
vas ta si 55 henkilöä 109:stä. 39 vastanneista toivoo, että kouluja kehi te tään tulevaisuudessa erillisinä kouluina. Kyselyyn liittyen ope tuspääl lik kö keskusteli rehtoreiden kanssa 22.1.2018. Koulujen ope tushen ki lös töl le järjestettiin palaute-/keskustelutilaisuus 29.1.2018. Paikal la oli vat sivistyslautakunnan puheenjohtaja, sivistysjohtaja ja opetus pääl lik kö. Kyselyn tulokset esiteltiin sivistyslautakunnalle 30.1.2018. Yhtenäiskoulukokeilun tavoitteena oli selvittää syntyisikö hallinnon yh dis tä mi sel lä taloudellista säästöä sekä voitaisiinko koulujen re sursse ja käyttää aikaisempaa tehokkaammin. Syksyn aikana kou lu jen tiloja ja välineitä ei ole voitu käyttää yhteisesti. Tähän vaikuttaa pääasias sa koulurakennusten sijainti. Tukiresurssien (eri tyis ope tus ja koulunkäynninohjaajien tuki) osalta toiminnallista joustavuutta on vas ta kartoitettu. Opettajien osaamista yli koulumuotorajojen ei ole vie lä päästy toteuttamaan. Merkittäviä taloudellisia säästöjä toi minnan järjestelyillä ei ole vielä syntynyt, poislukien joh ta mis jär jes te lyis tä syntyneet säästöt (arviolta n. 20.000 /vuosi). Kokeiluvuonna kouluissa on tapahtunut paljon tavanomaisuudesta poik kea vaa: Yläkoulussa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma ja koulussa opiskellaan tällä hetkellä kahden opetussuunnitelman mu kai ses ti, perusopetuksen oppilashallintojärjestelmä on uusittu, oppi las käyt töön on hankittu Chromebook-laitteet ja kou luis sa on ol lut sisäilma- ja tilanahtausongelmia. Kokonaistilanne huomioiden vaikuttaa siltä, että koulujen hen ki lö kunta ei ole tällä hetkellä valmis jatkamaan toimintaa "yh te näis kou lu"-- ajatuksen pohjalta Toisaalta kokeiluaika on ollut lyhyt, eikä toi min nalli sia muutoksia ole pys tytty suurimuotoisesti tekemään kes ken kouluvuoden. Ajatuksena ja tavoitteena oli, että niin toi min nal li sia kuin taloudellisiakin etuja saadaan yhtenäiskoulun to teut ta mi ses sa pitemmällä aikavälillä kuin nyt kokeiluun käytetyllä noin 6-7 kuu kauden ajalla. Miten tästä eteenpäin? Vaihtoehto 1. Johtamisjärjestelmän kokeilu päättyy 31.7.2018 ja palataan kahden kou lun malliin: Yläkoululla on oma rehtori ja apulaisrehtori, Kes kuskou lul la on oma rehtori ja apulaisrehtori. Hautasen koulun joh ta minen siirretään kuitenkin erityisopetuksen virka-apulaisrehtorille. Kokei lu lu ku vuo teen (2017-2018) verrattuna johtamiskustannukset nouse vat vuositasolla noin 43.000, johtuen lähinnä rehtorin palk kaa mises ta Keskuskouluun. Kouluissa aloitetaan selkeästi toiminnan muu-
tos (kehittämissuunnitelma), josta seuraavassa tarkemmin: Lapuan Keskuskoulun ja Yläkoulun toiminnan ke hit tä mis suunni tel ma keväälle 2018 Tiedottamista tehostetaan molemmissa yksiköissä suunnitteluaikaa koh den ta mal la. Johtamisjärjestelyyn liittyvät vastuualueet ja toimintaohjeet eri lai sis sa arkisissa tilanteissa tarkennetaan syyslukukauden kokemusten perus teel la. Vahvistetaan kummankin koulun omia käytänteitä. Kehitetään kouluissa toimivien työtiimien roolia ja vai ku tus mah dol lisuuk sia. Järjestetään koulutus- ja kehittämisaikaa vahvistamaan kummankin kou lun omaa yhteisöllisyyttä ja toi min ta kult tuu ria. Rakennetaan pohjaa oppivalle yhteisölle ja etenkin Keskuskoulun osalta hyvää al kua koulun kehittämiselle uuden rehtorin ohjauksessa. Aloitetaan kyseisten koulujen kesken tiiviimpi yhteistyö, hyö dyn netään molempien koulujen vahvuuksia keskinäisen yhteistoiminnan te ke mi seen ja vahvistamiseen, esim. yhteisopettajuus, monialaiset op pi mis ko ko nai suu det, ilmiöpohjainen opetus, kummiluokat Laitetaan alakoulun rehtorin paikka auki. Otetaan henkilökunta mukaan va lin ta pro ses siin. vaihtoehto 2. Johtamisjärjestelmä-/yhtenäiskoulukokeilua jatketaan vielä toinen luku vuo si (2018-2019). Johtamisjärjestelyihin tehdään pa ran nus toimen pi de palautteen perusteella, koskien lähinnä alakoulussa ta pahtu vaa johtamista. Resurssia lisätään muuttamalla luottamustoiminen apu lais reh to rin tehtävä virka-apulaisrehtorin tehtäväksi, kus tan nusvai ku tus ko kei lu lu ku vuo teen (2017-2018) on n.18.000 vuositasolla. Ko kei luun liitetään joh ta mis jär jes te ly jen lisäksi selkeästi toiminnan muu tos (kehittämissuunnitelma) myös muilla osa-alueilla, josta seuraa vas sa tarkemmin: Lapuan Yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmän toi min nan ke hit tämis suun ni tel ma keväälle 2018. Tiedottamista tehostetaan entisestään molemmissa yksiköissä säännöl lis tä yhteistä suunnitteluaikaa kohdentamalla ja vuo si ka len te ria kehittämällä.
Johtamisjärjestelyyn liittyvät vastuualueet ja toimintaohjeet eri lai sis sa arkisissa tilanteissa tarkennetaan syyslukukauden kokemusten perus teel la. Korostetaan yhteisten arvojen ja toimintakulttuurin näkyvyyttä päi vittäi ses sä arjessa, sekä kouluissa toimivien työtiimien roolia ja vai kutus mah dol li suuk sia. Toteutetaan koulujen yhteinen projekti/projekteja, joilla luodaan pohjaa tuleville yhteistoimintamalleille esimerkiksi yrittäjämäisen toi minta ta van ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien muodossa. Johtamisjärjestelyn jatkuessa tulevana lukuvuonna järjestetään kevään 2018 aikana koulujen yhteistoiminnan kehittämiseen ja suun nitte luun koulutus- ja kehittämisaikaa. Käytetään koulun ulkopuolista kon sult ti pal ve lua ja työnohjausta koko henkilöstölle. Tulevan lukuvuoden suunnittelussa koulujen alkamisajat laaditaan pa rem min vastaamaan yhteistoimintaa. Nykyisin koulujen oppitunnit ja välitunnit ovat eriaikaisia. Lukuvuodelle 2018-2019 laaditaan kevään 2018 aikana ke hit tämis-/toi men pi de suun ni tel ma. Mikäli lautakunta päätyy vaihtoehto 2. mukaiseen järjestelyyn, niin ke vään 2019 aikana tehdään lopullinen päätös joko yhtenäiskoulun pe rus ta mi ses ta tai kahden koulun jatkamisesta erillisinä op pi lai tok sina. Sivistysjohtaja ehdotus: Sivistyslautakunta päättää valita Kes kuskou lun ja Yläkoulun johtamisjärjestelmä -malleista vaihtoehdon Ehdotus kokouksessa. Vaihtoehto 1. Johtamisjärjestelmän kokeilu päättyy 31.7.2018 ja 1.8.2018 alkaen pa la taan kahden kou lun malliin: Yläkoululla on oma rehtori ja apulais reh to ri, Kes kus kou lul la on oma rehtori ja apulaisrehtori. Hau ta sen koulun joh ta mi nen siirretään kuitenkin 1.8.2018 erityisopetuksen virka-apu lais reh to ril le. Ko kei lu lu ku vuo teen (2017-2018) verrattuna johta mis kus tan nuk set nou se vat vuositasolla noin 43.000, johtuen lähin nä rehtorin palk kaa mi ses ta Keskuskouluun. Kouluissa aloi te taan toiminnan muutos laatimalla kehittämissuunnitelmat ja ot ta mal la ne käyttöön 1.8.2018 alkaen. vaihtoehto 2. Johtamisjärjestelmä-/yhtenäiskoulukokeilua jatketaan vielä toinen luku vuo si (1.8.2018-31.7.2019). Johtamisjärjestelyihin tehdään pa ran-
nus toi men pi de palautteen perusteella, koskien lähinnä ala kou lus sa ta pah tu vaa johtamista. Resurssia lisätään muuttamalla luot ta mus toimi nen apu lais reh to rin tehtävä virka-apulaisrehtorin teh tä väk si, kustan nus vai ku tus nousee ko kei lu lu ku vuo teen (2017-2018) ver rat tu na n.18.000 vuositasolla. Kokeiluun liitetään joh ta mis jär jes te ly jen lisäk si selkeästi toiminnan muutos (kehittämissuunnitelma) myös muil la osa-alueilla. Asian käsittely kokouksessa: Keskustelun jälkeen sivistysjohtaja teki päätösehdotuksensa: Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta: 1. päättää, että johtamisjärjestelmän kokeilu päättyy 31.7.2018. 1.8.2018 alkaen pa la taan kahden kou lun malliin: Yläkoululla on oma rehtori ja apu lais reh to ri, Kes kus kou lul la on oma rehtori ja apu lais reh to ri. Ko kei lu lu ku vuo teen (2017-2018) verrattuna johta mis kus tan nuk set nou se vat vuositasolla noin 43.000, johtuen lähinnä rehtorin palk kaa mi ses ta Keskuskouluun. Keskuskoulussa ja Yläkoulussa aloi te taan toi min nan muutos laa ti mal la kehittämissuunnitelmat ja ot ta mal la ne käyttöön 1.8.2018 alkaen. Hau ta sen koulun joh ta mi nen siirretään 1.8.2018 al kaen eri tyisope tuk sen vir ka-apu lais reh to ril le siihen saakka kun nes on tehty rat kai su Liuhtarin koulun ja Ritamäen koulun joh ta mis jär jes telmäs tä. 2. pyytää kaupunginhallitukselta lupaa saada täyttää Kes kus koulun rehtorin virka 1.8.2018 alkaen vakinaisesti. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen