IPN, BKD, ISA ja SAV

Samankaltaiset tiedostot
Kalataudit vuonna 2017

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA

Sairauden oireet viljelykaloilla. ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Kalatautien leviäminen Suomessa: historiallinen perspektiivi Perttu Koski, Evira Parikkala Lappeenrannan museot/kuvaaja Paajanen August Emil

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Kalatautikatsaus vuodelle 2016

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Ajankohtaista kalatautilainsäädännöstä sekä viranomaisvalvonnasta

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Kalataudit vuonna 2014

Penikkatauti turkiseläimillä

Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila

Sanna Nikunen ELL

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Sisällysluettelo. 1 luku Yleiset säännökset

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kalojen loiset

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

TAUTIEN RISKIANALYYSI KALANVILJELYLAITOKSILLA

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto?

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Tietopaketti seksitaudeista

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Tuloksia vesihomekyselystä

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

Kalanviljelijän ja eläintautiviranomaisen yhteistyö kalataudin hävittämisessä. Hanna Lounela ja Paula Junnilainen

Lepakkorabiestutkimus

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta Heikkilä Jukka c/o T Hämäläinen Kaarinan kaup. Pl KAARINA

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

Broilerin yleisimmät sairaudet Ahlman-Instituutti ELL Petri Yli-Soini

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Elimistö puolustautuu

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Itämeren kala elintarvikkeena

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

MALDI-TOF MS menetelmä. Uuden laitteen myötä tarkka bakteeridiagnoosi nopeasti

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 312/2007

Autoimmuunitaudit: osa 1

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Elimistö puolustautuu

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tarkastus ja näytteenotto-ohje vesiviljelylaitoksia valvoville eläinlääkäreille

Maa- ja metsätalousministeri

FIP perustietoa kasvattajille ja kissanomistajille Outi Niemi, Poison s kissala (julkaistu Korvalehdessä 2/2009)

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä

Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei vastustuskykyä columnaris-taudille?

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

Ajankohtaista eläintaudeista

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Kalojen lääkitykset. Antibiootit. Loiskäsittelyt. Anestesia. Hormonihoidot. Rokotteet

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Transkriptio:

IPN, BKD, ISA ja SAV Pia Vennerström Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Erikoistutkija/ Kalajaosto Tarttuvat eläintaudit 21.5.2013

Tarttuva haimakuoliotauti - IPN Infectious pancreatic necrosis Miksi vain Genoryhmä 5 vastustettava?

Epidemiologiset selvitykset Kalaliikenne Kontaktilaitokset tutkittiin Kantavertailuja

2012 Epidemiologisen selvityksen tulos: 3 pistetartuntaa josta virus levinnyt kalasiirtojen mukana eteenpäin. Kahdessa tapauksessa virus todettiin tautiepäilynäytteistä ja yksi vientitutkimusten yhteydessä. Oireet lieviä ja kuolleisuus hyvin alhaista olematonta. (toisessa yhtaikainen F. psychrophilum infektio). Kaikki positiiviset kontaktinäytteet oireettomista kaloista. Tartunta todettiin varsin lämpimässä vedessä, jopa + 17 C. Kantavertailujen perusteella tartunnan alkuperä vaikuttaisi olevan merialue.

Tarttuva haimakuoliotauti - IPN Infectious pancreatic necrosis Taudin aiheuttaja on Aquabirnavirus, pieni vaipaton RNA-virus Iso ryhmä viruksia joita todetaan laajasta joukosta vedessä eläviä organismeja, myös muista kuin kaloista. Joukossa sekä taudinaiheuttamiskyvyltään vahvoja että heikkoja kantoja.

IPN Kalatautiasiantuntijat maailmalla ovat ehdottaneet: Vain lohikaloilta eristettyjä tai kliinisiä oireita aiheuttavia Aquabirnaviruksia tulisi kutsua IPN viruksiksi ja niiden aiheuttamaa sairautta IPN taudiksi EU-lainsäädäntö ei erottele eri Aquabirnavirus kantoja. Ei kuulu OIE:n listaamiin tauteihin.

Aquabirnavirus ja IPN kantojen jaottelu IPNV- jaottelu Serogroup Serotypes genogroup A West buxton (WB) ( VR- 299) A1 1 A Sp A2 5 A Ab A3 2 A He A4 6 A Te A5 3 A Canada (Can1) A6 3 A Can2 A7 4 A Can3 A8 4 A Jasper A9 1 B Tv-1 B1 Lohikaloilla Euroopassa Blake et al. 2001

IPN taudin aiheuttama kuolleisuus Kuolleisuus vaihtelee viruskannan ja kalalajin sekä kalan koon mukaan. Pikkupoikasilla muutamasta % jopa 90 % (genoryhmä 5, Sp). Genoryhmä 2 (Ab), ei raportteja yli 10 % kuolleisuuksista. Lohi-smolteilla 4-30 % (merensiirron jälkeen, Norja ja Skottlanti, vain Sp. -kannat). Vastaavaa ei raportoitu kirjolohella Oireettomat tartunnat yleisiä. Heikentää kalojen vastustuskykyä?

Serotyyppi (Hill & Way, 1995) Genoryhmä (Blake et al., 2001) Vanhan serotyypauk sen mukainen jaottelu Kalalaji Esiintyymisalue Aiheuttaa tautia lohikaloilla A1 1 WB Lohikalat USA, Japani Kyllä A2 5 Sp Lohikalat Eurooppa Kyllä A3 2 Ab Lohikalat Eurooppa Lievä A4 6 He Hauki Eurooppa Ei A5 3 Te Nilviäiset Eurooppa Ei A6-8 3-4 Can1-3 Lohikalat ym. Kanada Lievä A9 1 Ja Lohikalat Kanada Lievä A? 7 - Merikaloja Japani Ei B1 - TV-1 Kampelat Pohjanmeri Skagerrak Kattegat Ei

IPN leviämisreitit Elävän kalamateriaalin kautta Voi levitä myös desinfioidun mädin kautta Veden mukana (lähialue) Luonnonvaraiset kalat nilviäiset ja äyriäiset Kalankuljetus kaluston välityksellä Virkistyskalastus Nisäkkäät ja linnut (lähialue)

IPN virus kestävyys ulkoisille olosuhteille Kuuluu kestävimpiin viruksiin mitä tunnetaan. Kuukausia vesiympäristössä. Erittäin kestävä UV-valolle. Kestää hyvin happamia olosuhteita. Emäksiset desinfektioaineet tehoavat paremmin. Tuhoutuu yli 80 C 10 minuutissa. Osa sisävesialueen positiivisista laitoksista isoja kassilaitoksia Saneeraus tavattoman kalliiksi

IPN vastustus jatkossa? Kynnys lähettää näytteitä kun havaitaan kaloissa poikkeavia oireita pitää laskea jotta tiedetään miten tartunta on levinnyt. Estää virulentimpien genoryhmän 5 -kantojen pääsyä emokalalaitoksille (myös genoryhmä 2). Vastustaa vain niitä kantoja jotka merkittäviä taudinaiheuttajia. Sisääntulevan veden tautivapaus. Vain desinfioitua mätiä laitokselle tai lähteestä joka on mahdollisimman luotettavasti tutkittu. Kalalajit erillään, Ikäpolvet erillään, osastojako ( all in all out ), vähemmän stressiä.

Suoritetut Virustutkimukset EU-seurantaohjelman puitteissa vuodesta 2000 lähtien: Sisämaan laitokset: Keskimäärin 70 laitosta ja 4500 kalaa /vuosi on tutkittu virustautien varalta LRL: Keskimäärin 38 hautomoa + lammikkoa ja 3000 kalaa /vuosi + tautinäytteiden ja vientien yhteydessä tutkitut

IPN infectious pancreatic necrosis - tarttuva haimakuoliotauti Kliininen taudinkuva pikkupoikasilla: perakuutti- akuutti korkea kuolleisuus. Vanhemmissa kaloissa (>0+ - 1v) kuolleisuus vähäistä ja ne voivat olla kroonisia viruksen kantajia (laihoja ja isopäisiä tai oireettomia). Tartunnan saanut parvi jää viruksen kantajaksi. Pikkupoikaset: tummia, vatsa pullistunut kuin herneen nielleet. Kierteinen uinti Silmien pullistuminen. Ruuansulatuskanavassa kirkasta ja/tai valkoista limaista sisältöä. Pistemäisiä verenvuotoja haiman alueella. Histologisesti kuolioita haiman eksokriinisessä kudoksessa Kudosvaurioita myös maksassa, munuaisessa ja suoliston limakalvossa

IPN silmin havaittavat muutokset Pistemäisiä verenvuotoja umpisuolten välisessä rasvassa (haimakudos) Maksa vaalea-kirjava Nestettä vatsaontelossa Foto: Tore Håstein og Trygve Poppe

IPN -immunohistologia haimakudoksesta IPN viruksen infektoima haima Kuvat: Pia Vennerström Terve haima

BKD/ Bacterial kidney disease Bakteeriperäinen munuaistauti Renibacterium salmoninarum bakteeri. Hitaasti kasvava bakteeri joka aiheutaa jatkuvan vähäisen kuolleisuuden sekä hidastaa kalojen kasvua. Vertikaalinen leviäminen merkityksellisin /emokalasto oltava tautivapaa. Makroskooppiset oireet: Munuaisten takaosassa vaaleita granuloomeja akuutissa taudissa verenmyrkytyskuva. Diagnoosi: bakteeriviljely (6 viikkoa!), PCR (ovariaalinesteestä), IFAT (vain mikäli kliiniset oireet), histologiaa, nyt myös ELISA validoitu munuaiskudokselle.

Renibacterium salmoninarum, Bacterial kidney disease/bkd Bakteeriperäinen munuaistauti

Lohen tarttuva anemia infectiois salmon anemia (ISA) Ortomyxovirus (muistuttaa influenssaviruksia) Kannat jaetaan kahteen ryhmään: Eurooppalaiseen ja Pohjoisamerikkalaiseen. ISA viruksia on todettu sekä taudinaiheuttamiskyvyltään vahvoja (HPR ) että heikkoja kantoja (HRP0). Vain HPR kannat on todettu aiheuttaneen tautia ja ainoastaan Atlantin lohelle, mutta kirjolohi ja taimen voi kantaa molempia. HRP0 kantoja yleisesti meriympäristössä ja todennäköisesti HPR kantojen esimuoto.

ISA esiintyminen Maa Milloin Tautitilanne Norja 80 laitosta1990 2 laitosta 2012 3-20 tapausta vuosittain Johtaa taudinhävitystoimiin Skotlanti 1998, 2011, 2012 Shetlannin saarilla Irlanti 2002 Kliinisesti terveistä kaloista Färsaaret 2000 - Canada 1996, 2000, 2012 USA 2001 Chile 2007 - Tanska 2011 HPR0 ei toimenpiteitä

ISA oireet Apaattisia ja vajoavat pohjalle. Voimakas anemia yleistä (vaaleat/harmaat kidukset, veri vetinen) Kliiniset oireet 2-4 viikkoa infektion jälkeen, yleensä oltuaan meressä vuoden Kuvat: T.T. Poppe

ISA oireet Kuolleisuus on 2-50 % yhden tuotantokauden aikana Kuolleisuus voi alussa olla hetken hyvin korkea jonka jälkeen laskee 0,05-0,1 %/ päivä, mutta voi jatkua kuukausia ja saavuttaa jopa 90 %. Silmät pullottavat ja niissä usein verenvuotoja. Nestettä kertyy suomujen alle.

ISA: makroskooppiset muutokset Anemia: kalpeat kidukset ja sydän Ascites Suurentunut tumma maksa ja verekäs munuainen Pistemäisiä verenvuotoja Terve Sairas Kuva: T.T. Poppe

ISA muissa kalalajeissa Kirjolohi, taimen, nieriä, turska ja silakka saa tartunnan mutta eivät sairastu. Norjassa ISA virusta eristetty meritaimenista jotka epäillään olevan taudin lähde/ levittäjä

Salmonid alpha virus (SAV) PD / SD Togaviruksia Useita virustyyppejä SAV 1-6 SAV 1-6: Aiheuttavat Atlantin lohelle pancreas disease (PD) SAV-2: aiheuttaa kirjolohelle Sleeping disease (SD)

Kalojen PD ja SD tautien oireet: Atlantin lohella ja kirjolohella lihasvaurioita lihaksessa ja sydämessä sekä kuolioita haimakudoksessa Vaurioitunut lihas Normaali lihas

SAV - Oireet: Kaiken ikäiset sairastuvat ruokahalu apatiaa Vaikeuksia säilyttää oikea asento Kassien reunoilla tai makailevat pohjalla Kuolleisuus kohonnut, alussa 2-5% - kaikenkaikkiaan 10-50 %, 15 % selviytyjistä jää rääpäleiksi, vastaontelon rasva häviää

PD taudin eteneminen populaatiossa Kuolleisuus Akuutti haimatulehdus Akuutti sydänlihastulehdus Haimakudos lähes hävinnyt Lihas vauriot alkavat muodostua Haimakudos alkaa elpyä Viikkoja Vakavia lihasvaurioita Lähde: Marian McLoughlin/ Fish Site: How would you recognize PD on your farm/ http://www.thefishsite.com/articles/175/how-wouldyou-recognise-pancreas-disease-pd-on-your-farm Rupuja alkaa näkyä Sydänlihas vauriota vaihtelevasti

SAV- esiintyminen ja herkät lajit SAV tyyppi Esiintymisalue Herkkä kalalaji SAV-1 Irlanti, Skotlanti Atlantin lohi SAV-2 Manner Eurooppa, Norja Kirjolohi, Atlantin lohi SAV-3 Norja Atlantin lohi, Kirjolohi SAV-4 Irlanti, Skotlanti Atlantin lohi SAV-5 Skotlanti Atlantin lohi SAV-6 Irlanti Atlantin lohi