Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja 1
2
Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa: varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena 3
Maakunta vastaa palvelujen saatavuudesta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. 4
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia ym. 59 99 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin ja saamen kielen vaikuttamistoimielin Viestintä Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Toimitilat ja kiinteistöt 5
Muutoksessa olennaista Kuntien ja maakunnan yhteistyön rakentaminen Maakunnan järjestäjän vahva rooli => yksilön tasolle menevä palveluiden integraation varmistaja => yksilön oikeuksien turvaaja Modernin järjestämistoiminnon perustaminen Tietointegraatio ja tiedolla johtamisen rakentaminen Palveluiden integraatio käyttäjän näkökulmasta => ei ole vain tuotannollista integraatiota ja hallinnollista integraatiota 6
7
Palvelut ihmisen tarpeen mukaan - eri tavoin toteutettuna Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään uudenlaisilla lähipalveluilla: Enemmän digitaalisia palveluja ja neuvontaa hyvinvoinnin tueksi Palveluja kotiin: - neuvolan perhetyöntekijät - iäkkäiden palvelut - hätätilanteessa ensihoito Liikkuvat palvelut esim. hammaslääkäribussi 8
Digitalisaatio on avain palveluiden kehittämiseen, integraatioon ja säästöihin. 9
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Ensisijaista uudistuksessa on lapsen etu ja oikeudet sekä vanhemmuuden tuki. Perheet saavat tarvitsemansa avun ja tuen oikeaan aikaan. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (2016 2018) johtavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka vastuulla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Ohjelman toimeenpanon tuesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 10
11
12
Integraatiomuutosohjelma 13
Tavoitteena pysyvä muutos 14 Moniammatillinen ja laaja-alainen - yhteistyö
Lainvalmistelusta toimeenpanoon Lainvalmistelu alkaa olla valmista, lait ovat eduskunnan käsittelyssä Uudistuksen painopiste siirtyy toimeenpanoon Toimeenpanossa paljon valtakunnallista valmistelua, mutta vielä enemmän tapahtuu maakunnissa Oleellista on toimiva yhteistyö valtioneuvoston ja maakuntien kesken Samalla rakennetaan pysyviä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden sekä maakuntien yhteistyön (ja ohjauksen) muotoja 15
16
Uudistuksen toimeenpano etenee MAAKUNNISSA Valmistelutyö hyvässä vauhdissa Valtion rahoitusta vuoden 2017 alusta Yhteensä noin 700 palkattua valmistelijaa Odotus lakien hyväksymisestä ja voimaantulosta VALTAKUNNALLISESTI Maakuntien ja ministeriöiden väliset simulaationeuvottelut Digitalisaatiossa voimakas kehitystyö Uudet toimintatavat otettavissa käyttöön Aito vuorovaikutus: Maakunnat valtio Maakunnat kunnat Maakunnat järjestöt ja sidosryhmät maakunnat keskenään Uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on onnistunut toimeenpano. 17
alueuudistus.fi regionreformen.fi Kiitos! 18