Talouden näkymät Keva-päivä 15.3.2018 Martti Hetemäki
Ikääntyminen Työpanoksen kasvu Teknologia Työn tuottavuuden kasvu Globalisaatio Talouden kasvu
Ikääntyminen Teknologia Globalisaatio Työpanos Julkisen talouden pilarit Tuottavuus
Demografia Teknologia Globalisaatio Työpanos Julkisen talouden pilarit Tuottavuus
Demografia Teknologia Globalisaatio Sote Työpanos Julkisen talouden pilarit Tuottavuus
Demografia Teknologia Globalisaatio Työpanos Tuottavuus
70 68 66 64 62 60 58 56 54 Huoltosuhde eli lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Tanska Norja Suomi Ruotsi 52 50 Lähde: Eurostat 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 7
Syntyneet 2010-2016 ja 2017* ja syntyneet väestöennusteen mukaan 2015-2020 62000 61000 60000 59000 58000 57000 Ennuste 56000 55000 54000 53000 52000 Toteutunut 51000 50000 Lähde: Tilastokeskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 8
25000 20000 Syntyneet kuolleet, henkilöä 15000 10000 5000 0-5000 Lähde: Tilastokeskus 9
65-74-v. määrä ja 75 v. täyttäneiden määrä, 2016 2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 v. täyttäneet 65-74-v. 10
65-74-v. määrä ja 75 v. täyttäneiden määrä, 2016 2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65 v. täyttäneiden hoivamenot, /asukas (Liite 1 tarkastelee terveydenhuoltomenoja lähemmin) 75 v. täyttäneet 65-74-v. 75 vuotta täyttäneet 11
Verot ja julkiset menot/henkilö iän mukaan, UK, Menot yhteensä Verot Koulutus Etuudet Terveys Pitkäaik.hoito Marja Riihelä, Risto Vaittinen ja Reijo Vanne ovat laatineet samanlaisia arvioita Suomen aineistolla, ks. esim. Vaittinen ja Vanne (2013)* *Risto Vaittinen ja Reijo Vanne (2013), Pensions and public finances in Finland: A generational accounting perspective, Finnish Centre for Pensions, Working Papers 01/2013. 12 http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/wp%2001%202013.pdf
Lähde: Andersen, Torben (2016), Intergenerational fairness. EEAG 2016 report. 13
Julkiset nettomenot, euroa/henkilö Työikäiset rahoittavat lapset ja vanhukset 0 Lapset Työikäiset Vanhukset Ikä
Julkiset nettomenot, euroa/henkilö Työllisyysasteen noustava menojen rahoittamiseksi, kun vanhusväestön määrä kasvaa 0 Lapset Työikäiset Vanhukset Ikä Työllisyysasteen nousu
90 Miesten työllisyysaste 2000-2017, % 89 88 35-44-v. 87 86 85 84 83 82 44-54-v. 81 80 79 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 25-34-v. 16
90 Miesten työllisyysaste 2000-2017, % 89 88 35-44-v. 87 86 85 84 83 44-54-v. 82 81 25-34-v. 80 79 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 17
90 Miesten työllisyysaste 2000-2017, % 62 89 88 35-44-v. 60 58 55-64-v. 87 56 86 85 84 83 82 81 44-54-v. 25-34-v. 54 52 50 48 46 80 44 79 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 42 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 000 001 002 003 004 005 006 007 008 009 010 011 012 013 014 015 016 017 18
Työllisyysaste koulutusasteittain (18-64-v.), % 90 Ylempi korkeakoulututkinto Alin korkeakoulututkinto 80 Keskiaste 70 60 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 50 40 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto
90 Työllisyysaste koulutusasteittain (18-64-v.), % Ylempi korkeakoulututkinto Ylemmän korkeakoulun suorittaneiden ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhde, 25-34-v. 1,4 Alin korkeakoulututkinto 1,2 Naiset 80 Keskiaste 1 70 0,8 60 0,6 Miehet 50 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 0,4 0,2 Eli 25-34-v. miehistä ylempi korkeakoulututkinto joukolla, jonka suuruus n. 50 % suhteessa joukkoon, jolla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 40 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 0 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakennetilasto
Korkeakoulutettujen ja perusasteen koulutuksen varassa olevien suhde Uudellamaalla v. 2015 (alimman, alemman tai korkeamman korkea-asteen koulutuksen omaavien määrä /ei perusasteen jälkeistä tutkintoa omaavien määrä) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Miehet Naiset Miesten koulutustaso selvästi naisia matalampi Uudellamaalla Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 21
Heikon koulutuksen (vain perusaste) ja työttömyyden korrelaatio pääkaupunkiseudulla (PKS) 1. Jaetaan PKS:n asutut alueet 250x250 metrin (n. 6 ha) ruutuihin (6 640 ruutua 2011) 2. Tarkastellaan peruskoulutuksen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatiota ruuduissa 0,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1990 2000 2010 Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (2015), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 80:6. 22
50 45 Köyhyysriski työllisenä ja työttömänä Pohjoismaissa ja EU-maissa 2015, % 43,6 47,5 40 37,6 39,6 39,3 35 30 25 20 22,5 Työllinen Työtön 15 10 5 5,5 3,5 6,9 5,5 7,1 9,5 Lähde: Eurostat 0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU-28
20-59-v. miesten ei-työllisyysaste, joilla on tai ei ole alle 18-vuotiaita lapsia, % 30 27 25 20 15 10 9,9 Työn ulkopuolella oleva on todennäköisemmin köyhä ja ehkä epätodennäköisemmin perustaa perheen ja hankkii lapsia 5 0 Lapsia Ei lapsia Heikosti koulutettu todennäköisemmin työn ulkopuolella Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 24
Lähde: Kvartti 3/2007 Minna Salorinne, Sanna Ranto http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/lapsi perheiden-vanhempien-tyollisyyshelsingissa 25
Perusasteen koulutettu menettää elinvuosia syövän takia n. 50 % enemmän kuin keski - korkeatason koulutettu 26
Perusasteen koulutettu menettää elinvuosia verenkiertoelinsairauksien takia lähes 100 % enemmän kuin keski - korkeatason koulutettu 27
Globalisaatio ja teknologia - 1990-luvun alkuun asti tuotannon siirto täältä ns. tehdasmaihin (esim. Kiina) vielä pientä Pääkonttorimaat (esim. Suomi, USA) Tehdasmaat (esim. Kiina, Intia) - Korkea tietotaito (knowhow), korkeat palkat - Matala tietotaito, matalat palkat Baldwin, R. (2016), The Great Convergence. Harvard University Press. (tiivistelmä: https://piie.com/system/files/documents/baldwin20161115ppt.pdf ) ja Baldwinin esitys ETLA:n tilaisuudessa 24.8.2017 https://m.youtube.com/watch?v=zcpysfehnkq 28
1990-luvun alun jälkeen tuotanto siirtyi enenevästi tehdasmaihin Tietotaito Teknologia Pääkonttorimaiden (Suomi, USA) teollisuustyöntekijöiden Tehdasmaiden (Kiina, Intia) työntekijöiden - Teollisuustyöntekijöiden monopoli teknologiaan poistuu - Pääsy teknologiaan toteutuu - Palkat alenevat tai työpaikat vähenevät - Työpaikat lisääntyvät, palkat nousevat 29
Jatkossa myös asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän tehdasmaissa Asiantuntijapalvelut Pääkonttorimaiden (Suomi, USA) toimihenkilöiden Tehdasmaat (Kiina, Intia) tuottavat - Monopoli asiantuntemukseen poistuu - Mm. ohjelmisto- ja kirjanpitopalveluita - Palkat alenevat tai työpaikat vähenevät - Tekoäly poistaa mm. kieliongelmia 30
40 35 30 % Arvostettujen eurooppalaisten ekonomistien kannat väitteeseen: - Robottien ja tekoälyn käyttö todennäköisesti nostaa kehittyneissä maissa huomattavasti pitkään työttömänä olevien henkilöiden määrää 25 20 15 10 5 0 Vahvasti samaa mieltä Samaa mieltä Epävarma Eri mieltä Vahvasti eri mieltä Lähde: http://www.igmchicago.org/surveys/robots-and-artificial-intelligence Automaatio ei aiheuta työttömyyttä, jos pienikin palkka kelpaa tai jos osaaminen kunnossa 31
Kun talouden kitkat olivat vielä suuret, verojen ja muiden vääristymien vaikutukset olivat pienet Verot + muut vääristymät Talouden kitkat A.C. Pigou n second best-teorian vertaus henkilöön, joka kantaa orrella kahta taakkaa 32
Talouden kitkojen poistuminen ja optimointi korostavat mm. verojen haittavaikutuksia Verot + muut vääristymät Talouden kitkat poistuneet 33
Osaamiseen vaikuttaa sen tuoton veroaste Pienipalkkaisen (67 % keskipalkasta ansaitsevan) työn rajaverokiila 2015, % 60 Suomessa pienipalkkaisenkin osaamisen ja palkan nousun mukaisen työvoimakustannusten lisäyksen veroaste yli 50 50 % 40 30 Jos osaaminen edellyttää esim. teknologian muutoksiin sopeutumista ja oppimista, sen tuoton korkea vero on pulma. Osaamisen puute voi johtaa mm. työstä syrjäytymiseen. 20 10 0 Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Lähde: OECD, Taxing Wages 2016, Table 3.6 (single), p. 61 34
Lopuksi Talouden näkymiä varjostavat Demografia Globalisaatio Teknologia Talouden näkymiä kirkastaa osaaminen, joka Nostaa työllisyysastetta ja syntyvyyttä On valtti globalisaatiossa Luo hyvinvointia