Kansalaisjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018

Samankaltaiset tiedostot
Kansalaisjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi Vastuullinen lahjoittaminen ry

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

TUTKIMUSRAPORTTI Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset VaLa, KANE, Fingo (ent. Kepa ja Kehys), SOSTE /Taloustutkimus Oy

Tutkimusraportti - kooste LAHJOITTAJATUTKIMUS 2017

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti VM005:00/2015

Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset Vastuullinen lahjoittaminen ry

Tutkimusraportti VAATELAHJOITTAJATUTKIMUS 2017

TOIMINTA- KERTOMUS 2014

JÄRJESTÖJEN TALOUDELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET Selvitys oikeusministeriölle Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Rahankeräyslaki Kuulemistilaisuus VaLa on Suomen kolmannen sektorin yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on:

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2015

Rahankeräyslain uudistaminen - KANEn työryhmän raportti

Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014

TOIMINTA- KERTOMUS 2018

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus Liisanpuiston auditorio, Pori

MITÄ NYT PITÄISI TEHDÄ? FT AARO HARJU YTT JORMA NIEMELÄ SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTTI 2011

Kaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen?

AVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS

Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä

Vapaaehtoisena vaikutat

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

TOIMINTA- KERTOMUS 2016

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

TOIMINTA- KERTOMUS 2017

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Ajankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta. Yksinäisyysverkosto 4.10.

STEAn avustuksista. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari

5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Sisäasiainministeriö Lausuntoyhteenveto id (11) Poliisiosasto

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf. Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf

SUOMEN PUNAISEN RISTIN TOIMINNAN RAHOITUS

STEAn strategian uudistamistyöstä

TOIMINTA- KERTOMUS 2013

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh

Kansalaistoiminnan rooli tulevaisuuden Suomessa

RAHAPELITOIMINNAN TUOTTOJEN JAKO VUONNA 2018 TERVEYDEN JA SOSIA- LAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

VIESTINNÄN AMMATTILAISET Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf

PIHTIPUTAAN KUNNAN AVUSTUSOHJE KUNNANHALLITUS: VOIMASSA:

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

1. Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta ja avustussäännökset

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Peräpohjolan kehitys ry

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Sidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto. Lisätiedot: järjestölakimies Anneli Pahta, puhelin ,

Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät STEA Hilppa Tervonen

Valtionavustusten talousseuranta ja raportointi. Marleena Luopa, OKM

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu

Ohje Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotto pääomittamisesta ja valtion vastinrahaan oikeuttavasta varainhankinnasta

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta selvittänyt työryhmä keskeisiä kohtia muistion lausuntoyhteenvedosta. Erityisasiantuntija Ilkka Lahti

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt

TEKNIIKKA TUTUKSI HAKU PÄÄLLÄ 2018

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf

Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koskien kaupungin roolia yhdistysten ja järjestöjen yhteistyökumppanina

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Oheismateriaali Kult

Esitys syyskokoukselle

MUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY

Mistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Järjestöjen hallinnollisen työn kuormittavuus

KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2009

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Transkriptio:

Tutkimusrapor, - KOOSTE Kansalaisjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018 VaLa, Allianssi, KANE, Kepa, Olympiakomitea ja SOSTE Katja Mikkonen, Soila Koponen 19.06.2018

Tutkimuksen toteutus! Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) ja sen yhteistyökumppaneiden Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n, Suomen Olympiakomitean, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin toimeksiannosta. Tuloksia verrataan soveltuvin osin vuosien 2011, 2014 ja 2016 tuloksiin.! Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten rahankeräysluvan omaavien ja varainhankintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä julkisen sekä yksityisrahoituksen osalta. Lisäksi kartoitetaan näkemyksiä siitä, millä eri julkisilla toimenpiteillä yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehittää, mistä eri lähteistä on saanut julkista rahoitusta ja miten paljon sekä onko avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittynyt ongelmia.! Puhelinhaastattelut tehtiin 15.-25.5.2018 välisenä aikana. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 15,50 minuuttia.! Vastaava tutkija Taloustutkimuksessa:! Katja Mikkonen, puh. 010 7585 257, katja.mikkonen@taloustutkimus.fi.! Raportoinnissa avusti Soila Koponen, puh. 010 7585 258, soila.koponen@taloustutkimus.fi. 2

Tausta3edot 3

Vastaajien taustatiedot JÄRJESTÖN PALKATTU HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 1 henkilö 2 4 henkilöä 5 9 henkilöä 10 15 henkilöä 16 19 henkilöä 20 29 henkilöä 30 39 henkilöä 40 49 henkilöä 50 74 henkilöä 75+ henkilöä Ei yhtään, kaikki työntekijät vapaaehtoisia 3 5 2 4 4 7 8 11 15 22 19 JÄRJESTÖN LIIKEVAIHTO Alle 200 000 euroa 200 000 500 000 euroa 500 001 1 000 000 euroa 1 000 001 2 000 000 euroa 2 000 001 5 000 000 euroa 5 000 001 10 000 000 euroa 10+ milj. euroa Eos/ ei vastausta 2 6 7 12 16 16 20 21 Kaikki vastaajat = 122 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 4

Vastaajat järjestöryhmittäin vuosivertailu n=kaikki vastaajat (122) 33 Kehitysyhteistyö 34 33 34 Sosiaali- ja terveysala, koymaan hyvinvoiny 33 34 25 Liikunta, nuoriso- ja kulzuurityö 25 24 2018, n=122 Ympäristö- ja luonnonsuojelu 8 8 10 2016, n=121 2014, n=125 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 5

Miten järjestön varainhankinta on järjestetty Varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaan 78 Meillä on vapaaehtoiset varainhankkijat 26 Meillä on omat palkatut varainhankkijat 19 Meillä varainhankinta on ulkoistezu 4 Jotenkin muuten 7 Meillä ei ole varainhankintaa 6 Ei osaa sanoa 3 Kaikki vastaajat = 122 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 6

TÄRKEIMMÄT LAHJOITUS- JA TUKIMUODOT 7

Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisten 12 kk aikana Jäsenmaksut 56 Kertalahjoitukset 53 Tapahtumat ja tuotemyyny 34 Julkinen avustus 31 Yritysyhteistyö Yksityinen avustus 27 26 Säännölliset lahjoitukset 19 Testamen\ 15 Arpajaiset KolehY Joku muu Ei osaa sanoa 5 5 5 4 Kaikki vastaajat = 122 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 8

Järjestöjen lahjoitus- ja tukimuodot Tärkeimmät viim. 12 kk aikana ja mihin aikoo panostaa seur. 12 kk aikana Kaikki vastaajat, n=122 Jäsenmaksut Kertalahjoitukset Tapahtumat ja tuotemyyny Julkinen avustus Yritysyhteistyö Yksityinen avustus Säännölliset lahjoitukset Testamen\ Arpajaiset KolehY Joku muu Ei osaa sanoa 2 5 4 5 5 4 4 8 9 20 16 19 19 16 15 26 38 34 31 27 30 26 53 56 Tärkeimmät viimeisen 12 kk aikana Aikoo panostaa seuraavan 12 kk aikana 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 9

TOIMINNAN TULOKSISTA KERTOMINEN 10

Miten järjestö kertoo toiminnan tuloksista - vuosivertailu n=kaikki vastaajat Toiminta ja vuosikertomukset Järjestön verkkosivuilla Sosiaalisessa mediassa RahoiZajan edellyzämällä raportoinnilla JäsenposYn yhteydessä/ uuyskirjeet Järjestön Ylaisuuksissa Oman asiakaslehden kauza SuoramarkkinoinYkirjeillä Jotenkin muuten Ei mitenkään 6 6 1 0 3 11 17 18 18 32 23 26 30 30 26 40 39 50 47 45 50 45 57 56 54 64 70 73 83 2018, n=122 2016, n=121 2014, n=125 84 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 11

SUURIMMAT HAASTEET VARAINHANKINNAN YKSITYISRAHOITUKSEN KEHITTÄMISESSÄ 12

Suurimmat haasteet tai ongelmat varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä vuosivertailu n=kaikki vastaajat Henkilöresurssit 48 Taloudelliset resurssit Uusien varainhankintatapojen kehizäminen Järjestön julkisuuskuva / näkyvyys / tunnezuus Toiminnan tuozeistaminen varainhankintaan Työntekijöiden/vapaaehtoisten rekrytoiny Osaamisen kehizäminen Varainhankkijoiden amma\taito Jäsenkunnan ikääntyminen OrganisaaYo ei ole sitoutunut Hallitus tai johto ei ole sitoutunut Toiminnan tuloksista kertominen 18 17 11 11 8 7 7 5 4 2 2 2018, n=122 2016, n=121 2014, n=125 Varainhankinta on vasta alkanut, käynnistäminen 1 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 13

YKSITYISRAHOITUKSEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN 14

Yksityisrahoituksen toimintaedellytyksien kehittäminen Rahankeräyslainsäädännön kehizäminen mm. byrokrayan vähentäminen Kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posy-, puhelinpalveluista Eri toimijoiden välisen yhteistyön tukeminen kuten yritysten ja järjestöjen yhteistyö LahjoiZamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viesyntä Yleishyödyllisten yhteisöjen kevyempi verokohtelu mm. arvonlisäverotuksen kompensoiny 66 70 71 71 82 Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen 63 Joukkorahoituksen kehizäminen 58 Arpajaislainsäädännön kehizäminen mm. byrokrayan vähentäminen 52 Järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus 47 Jotenkin muuten 10 Ei osaa sanoa 2 Kaikki vastaajat = 122 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 15

JULKISEN SEKTORIN TUKIMUODOT JULKISEEN AVUSTUKSEEN LIITTYVÄT HAASTEET 16

Mistä eri lähteistä on saanut julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana (toukokuun 2017 jälkeen) Kaikki vastaajat, n=122 Opetus- ja kulzuuriministeriö 45 Sosiaali- ja terveysministeriö (STEA) 42 Kunta 37 Ulkoministeriö 28 Muut ministeriöt 14 Kirkko ja seurakunnat 10 Muualta 21 Emme ole vastaanozaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana 8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 17

Minkälaisia haasteita ollut julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoimisessa n=ollut ongelmia ByrokraYa, monimutkaisuus, työläys Aikatauluongelmat Kielteiset päätökset / hakemusten hylkääminen Epäselvät ohjeistukset Muutokset hakuprosesseissa Rahaa jaossa vähemmän RahoiZaja ei ymmärrä järjestöjen roolia/työn luonneza Kriteerit ovat muuzuneet järjestöille huonompaan suuntaan Erilaiset käytännöt eri rahoizajilla RahoiZajalähtöisyys ja rahoizajan asezamat rajoitukset järjestöjen työlle Teknisiä ongelmia Suositaan isoja järjestöjä Työmme jää eri rahoizajien kriteerien välimaastoon (vaikea löytää sopivaa rahoizajaa) Mahdollisuus hallinnollisten kulujen kazamiseen eri rahoituslähteistä Omarahoitusta vaaditaan yhä enemmän Ongelmia yhteydenpidossa rahoizajan kanssa / ei saa vastauksia Muu 63 21 21 19 18 17 15 14 12 12 10 8 8 7 7 7 10 2018, n=84 2016, n=72 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 18

MERKITTÄVÄT ASIAT TOIMINNAN RAHOITUKSEN JA VARAINHANKINNAN KANNALTA 19

Eri asioiden merkitys järjestön varainhankinnan kannalta Kaikki vastaajat, n=122 3=EriZäin merkizäväksi 2=Melko merkizäväksi 1=Ei merkizäväksi Eos Keskiarvo Rahapelitoiminnan tuozojen suuntaaminen järjestötoimintaan 63 19 16 2 2,49 Yleisavustusten myöntäminen projeky- ja kohdennetun rahoituksen sijaan 48 34 11 7 2,39 Kootun Yedon ja neuvonnan saaminen eri rahoitusmahdollisuuksista 46 40 13 1 2,33 Yleishyödyllisyyden ja voizoa tavoizelemazoman taloudellisen toiminnan huomioiminen hankintalaissa 47 27 17 9 2,32 Mahdollisuus hallinnollisten kulujen kazamiseen eri rahoituslähteistä 48 31 17 4 2,32 Julkishallinnon käytäntöjen yhtenäistäminen avustusten myöntämisessä ja valvonnassa 48 31 18 2 2,31 Vapaaehtois- ja talkootyön verotusasioiden selkeyzäminen 41 27 29 3 2,13 Rahankeräysten mahdollistaminen vain yleishyödyllisille toimijoille 30 34 24 12 2,07 Ohjelmaperusteista rahoitusta suuriin, järjestörajat ylizäviin kehityshankkeisiin 21 48 26 4 1,95 RekisteröimäZömien yhteisöjen sekä pienten vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjen mahdollisuus saada julkisia avustuksia 24 20 50 6 1,72 Kansallisen puskurirahaston luominen EU-tukien maksatusten viiveisiin 15 24 39 23 1,69 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 20

VARAINHANKINNAN YKSITYISRAHOITUKSEN EDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN 21

Miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä Kaikki vastaajat, n=122 Jakamalla Yetoa 78 Koulutuksella 77 VaikuZamalla pääzäjiin 72 Luomalla verkostoitumismahdollisuuksia 66 VaikuZamalla rahoizajiin 57 Jotenkin muuten 16 Ei osaa sanoa 3 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 22 18.6.2018 18370 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018