Mitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa?

Samankaltaiset tiedostot
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta?

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

muutos *) %-yks. % 2017*)

Erasmus liikkuvuus Suomesta

*) %-yks. % 2018*)

muutos *) %-yks. % 2016

JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Elämää PISA:n varjossa

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

PERUSTUSLAKI TURVAA KAIKILLE YHTÄLÄISET JA RIITTÄVÄT SOTE- PALVELUT. MISTÄ RAHAT JULKISESTI TUOTETTAVILLE SOTE-PALVELUILLE?

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Lapin psykiatria. Levi Erkki Vauramo

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Sisältöä sote-uudistukseen

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

M058, M059, M060, M068, M069

Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.

Mainosvuosi 2015 TNS

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

ICT, tuottavuus ja talouskasvu

Työvoimapoliittisia laskelmia. Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Kymenlaakso Väestö päivitetty

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

turvataan myös talouden hitaan kasvun aikana Finlandia talo, Peruspalveluministeri Paula Risikko

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo Forssa

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Sairaalahoidossa olevat influenssa A(H1N1)v-tapaukset Suomessa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC

Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Miten suomalaista terveysjärjestelmää tulisi kehittää?

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Koulutuksen globaalit muutostrendit miten ennakoimme tulevaa? Ylijohtaja Tapio Kosunen

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo Lisätietoja

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Transkriptio:

Mitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa? Erkki Vauramo, professori (h. c.) Aalto-yliopisto, Sotera instituutti Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien johdon neuvottelupäivät 30.11.2017

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien väestöennuste 2018-2040 Lapin SHP 2018 2025 2030 2035 2040 2040/2018 Ikäluokat yhteensä 117829 118011 118087 117910 117474 99,7-14 17807 17637 17293 17003 16819 94,5 15-64 71466 67156 65431 65363 66269 92,7 65-74 16077 17373 16819 14769 12446 77,4 75-12479 15845 18544 20775 21940 175,8 Syntyneet 1145 1107 1076 1071 1080 94,3 Kuolleet 1297 1355 1399 1461 1539 118,7 Väestönlisäys henkilöitä -24 45-7 -57-109 Länsi-Pohjan SHP 2018 2025 2030 2035 2040 2040/2018 Ikäluokat yhteensä 62216 60520 59555 58639 57692 92,7-14 10036 9354 8998 8796 8693 86,6 15-64 36301 33233 31861 31212 31011 85,4 65-74 9150 9142 8355 7405 6522 71,3 75-6729 8791 10341 11226 11466 170,4 Syntyneet 594 554 542 540 537 90,4 Kuolleet 731 736 758 797 838 114,6 Väestönlisäys henkilöitä -304-200 -191-185 -191

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien resurssitarve 2018-2040 Lapin SHP 2018 2025 2030 2035 2040 Hoivan tarve (= 75 v. lkm) 100 127 149 167 176 Perushoidon tarve (= kuolemien määrä) 100 104 108 113 119 Veronmaksukyky 100 98 97 97 98 Hoivaresurssi 75 + vuotiasta kohti 100 77 65 58 56 Perushoitoresurssi 100 93 90 86 82 Länsi-Pohjan SHP 2018 2025 2030 2035 2040 Hoivan tarve (= 75 v. lkm) 100 131 154 167 170 Perushoidon tarve (= kuolemien määrä) 100 101 104 109 115 Veronmaksukyky 100 98 98 99 100 Hoivaresurssi 75 + vuotiasta kohti 100 75 64 59 59 Perushoitoresurssi 100 97 94 91 87 Johtopäätös: Vanhusten hoivan organisoiminen on avainasemassa

Havaintoja nykytilasta Erikoissairaanhoito on erilaista Vanhustenhuolto on uudistettava

Väestön erikoissairaanhoidon käyttö vuonna 2016 lähde: Kuntaliitto Erikoissairaanhoidon käyttäjiä 1000 asukasta kohti ja muutos % Lähetteiden määrä 1000 asukasta kohti ja muutos % Lähetteettä esh:n käyttäjiä 1000 asukasta Sairaala/shp Väestö vuodesta 2015 vuodesta 2015 kohti 2016 HUS 1 630 506 Vaasan 312 3,3 Kymenlaakson 244-3,3 HUS 68,4 Pirkanmaan 530 274 Kymenlaakson 314 1,5 Päijät-Hämeen 252 0,3 Pohjois-Savon 61,3 Varsinais-S. 478796 H:gin ja 322 2,5 Pohjois-Poh. 261 3,0 Lapin 60,4 Pohjois-Pohj. 410 360 Pohjois- 328 2 Pirkanmaan 265 0,5 Etelä-Pohjanmaa 62,5 Keski-Suomen 252 380 Satakunnan 342 5,4 Pohjois-Karj. 271 2,0 Kanta-Hämeen 71,0 Pohjois-Savon 248 457 Keski-Suomen 342 3,3 HUS 291 0,9 Etelä-Karjalan 50,8 Satakunnan 222887 Etelä-Karjalan 345 0,1 Vaasan 294 1,6 Pirkanmaan 50,3 Päijät-Hämeen 212 924 Pirkanmaan 348 8,8 Keski-Suomen 297 5,0 Keski-Suomen 50,8 Etelä-Pohj. 197 815 Etelä-Pohjanmaa 355 0,4 Kanta-Hämeen 312 2,4 H:gin ja 43,0 Kanta-Hämeen 175 783 Kanta-Hämeen 367 0,9 Lapin 320-5,0 Kymenlaakson 47,6 Kymenlaakson 171697 Lapin 375 0,1 Itä-Savon 334-2,2 Pohjois-Pohj. 41,3 Vaasan 171 129 Etelä-Savon 381 7,2 Länsi-Pohjan 344 9,3 Vaasan 36,6 Pohjois-Karj. 168 281 Pohjois-Savon 385 4,2 Varsinais-Suo. 348 2,9 Satakunnan 37,1 Etelä-Karjalan 131 025 Pohjois-Karjalan 433 1,1 Satakunnan 349 5,0 Päijät-Hämeen 84,3 Lapin 117 905 Varsinais- 449 2,3 Etelä-Savon 374 12,8 Varsinais- 75,6 Etelä-Savon 102 736 Keski- 452 4,1 Kainuun 376-1,7 Keski-Pohj. 76,6 Keski-Pohj. 78 444 Päijät-Hämeen 453 3,2 Etelä-Karjalan 381 0,2 Pohjois-Karjalan 72,2 Kainuun 74 768 Kainuun 471 6,4 Pohjois-Savon 382 1,4 Kainuun 89,0 Länsi-Pohjan 62 841 Länsi-Pohjan 528 1,1 Keski-Pohj. 437 3,0 Länsi-Pohjan 90,5 Itä-Savon 43 273 Itä-Savon 581-1,1 Etelä-Pohj. 456 1,1 Itä-Savon 124,4

Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö vuonna 2016 lähde: Kuntaliitto Päiv.käynnit 1000 as. koht. Muutos 2016 % Avohoitokäynnit yht. Muutos 2016 % Hoitojaksot Muutos 2016 % Varsinais-S. 45 2,6 Pirkanmaan 1117 2,9 HUS 103-0,7 Pirkanmaan 61-2,8 Keski-Suomen 1234 4,4 Kymenlaakson 114 1,1 Keski-Suomen 122 6,1 Kymenlaakson 1246 1,7 Etelä-Pohj. 119 1,1 Kymenlaakson 124-8,2 Pohjois-Pohj. 1286 2,8 Varsinais-S. 126-5,1 Pohjois-Pohj. 127 2,4 Vaasan 1428 3,2 Keski-Suomen 126-0,3 Satakunnan 128-2,3 Lapin 1450 2,0 Pohjois-Pohj. 127 0,2 Vaasan 130-1,6 HUS 1456 1,9 Vaasan 140-2,3 Lapin 130-0,9 Etelä-Karjalan 1555-3,4 Pirkanmaan 142-1,0 Etelä-Karjalan 154-6,1 Kanta- 1635 6,0 Etelä-Karjalan 142-2,6 Etelä-Pohj. 160-5,4 Etelä-Savon 1690 9,0 Satakunnan 145 0,6 HUS 181 2,2 Pohjois-Karj. 1767 4,0 Kanta-Hämeen 159-4,1 Etelä-Savon 194 9,7 Kainuun 1876 5,3 Lapin 161-0,6 Pohjois-Savon 216 20,7 Pohjois-Savon 1961 8,9 Pohjois-Karj. 164-0,2 Keski-Pohj. 226 2,7 Keski-Pohj. 1980 11,4 Etelä-Savon 168 9,0 Kanta-Hämeen 271 3,7 Satakunnan 2017 5,8 Pohjois-Savon 173-4,3 Kainuun 300 16,3 Varsinais-S. 2026 4,2 Itä-Savon 178-13,8 Länsi-Pohjan 394-3,4 Etelä-Pohj. 2111 1,6 Länsi-Pohjan 178 3,4 Pohjois-Karj. 397 2,2 Päijät-Hämeen 2226 5,6 Keski-Pohj. 188 3,0 Päijät-Hämeen 428 7,7 Itä-Savon 2321-4,7 Päijät-Hämeen 189 0,6 Itä-Savon 703 8,4 Länsi-Pohjan 2334 3,5 Kainuun 198-1,2

Toimenpiteiden käyttö vuonna 2016 lähde: Kuntaliitto Synnytykset Muutos 2016 % Leikkaukset Muutos 2016 % Itä-Savon 6,9-25,0 Vaasan 53-4,1 Etelä-Karjalan 7,7-7,4 HUS 54-3,2 Kymenlaakson 7,9-1,3 Kanta-Hämeen 57-1,3 Kanta-Hämeen 7,9-3,7 Satakunnan 59-5,5 Vaasan 8,1 0,6 Kymenlaakson 59-1,1 Päijät-Hämeen 8,2-4,8 Etelä-Pohj. 65-0,8 Satakunnan 8,3-3,6 Keski-Suomen 66 3,1 Etelä-Savon 8,4-2,5 Etelä-Savon 67 3,9 Kainuun 8,5 6,0 Lapin 69-1,2 Länsi-Pohjan 8,7-3,5 Pirkanmaan 69 2,4 Pohjois-Karj. 8,7-2,9 Päijät-Hämeen 69 0,7 Varsinais-S. 8,7-9,8 Pohjois-Karj. 74-1,6 Lapin 8,8-2,0 Etelä-Karjalan 74 5,5 Pohjois-Savon 9,2-5,7 Kainuun 74 3,4 Pirkanmaan 9,4-6,8 Keski-Pohj. 75 0,6 Etelä-Pohj. 9,8-4,5 Itä-Savon 76-10,1 Keski-Suomen 10,0-5,6 Pohjois-Savon 80 2,3 HUS 10,6-2,2 Pohjois-Pohj. 81-2,3 Pohjois-Pohj. 11,0-6,4 Varsinais-S. 87 3,8 Keski-Pohj. 19,4 1,1 Länsi-Pohjan 102 6,0 Toimenpiteistä on erittely erikoisaloittain verkkojulkaisussa Saadaanko Soteuudistuksella tasalaatua; Kunnallisalan kehittämissäätiö No 82.

Vanhusten 24/7 palvelut 31.12.2016 THL laskenta sisältää vanhainkodit, tehostettun palveluasunnon ja tk-pitkä-aikaisen hoidon y 75v 75 + v. % 75 v. alle 75 v. Alle 75 v.% Etelä-Karjalan SHP 1 021 15427 6,6 165 13,9 Helsingin ja Uudenmaan SHP 9 128 110602 8,3 1 891 17,2 Pirkanmaan SHP 4 045 48889 8,3 637 13,6 Pohjois-Savon SHP 2 211 26083 8,5 326 12,8 Etelä-Savon SHP 1 100 12936 8,5 161 12,8 Päijät-Hämeen SHP 1 914 22250 8,6 335 14,9 Koko maa 45 237 498463 9,1 6 150 12,0 Keski-Pohjanmaan SHP 687 7564 9,1 Vaasan SHP 1 572 17050 9,2 167 9,6 Kainuun SHP 816 8820 9,3 122 13,0 Länsi-Pohjan SHP 620 6663 9,3 92 12,9 Pohjois-Pohjanmaan SHP 2 979 31905 9,3 398 11,8 Lapin SHP 1 161 12285 9,5 216 15,7 Varsinais-Suomen SHP 4 413 46597 9,5 639 12,6 Itä-Savon SHP 563 5851 9,6 94 14,3 Kanta-Hämeen SHP 1 714 17714 9,7 239 12,2 Etelä-Pohjanmaan SHP 2 061 21225 9,7 244 10,6 Keski-Suomen SHP 2 354 23457 10,0 379 13,9 Satakunnan SHP 2 553 25365 10,1 Pohjois-Karjalan SHP 1 878 18228 10,3 Kymenlaakson SHP 2 144 19552 11,0 Ahvenanmaa 303 2604 11,6 45 12,9

Alle 75 vuotiaiden laitoshoito, Lapissa on 3,2 hoitopäivää / asukas, Länsi-Pohjassa 1,6 Lapin shp. Tulosyy, kaikki alle 75 v. Länsi-Pohja Tulosyy, kaikki alle 75 v. Jaksot Jaksot Jaksot (%) Jaksot (%) Hoitopäi vät Hoitopäi vät Hoitopäi vät (%) Hoitopäi vät (%) Hoitopäi vät (ka) Hoitopäi vät (ka) ika_ka ika_ka Jakson hinta (130 /vrk) Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustannus M 11 Itsensä huolehtimisen vajav 63 19 47 558 14 755 64,2 98 136 6 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 39 12 114 743 34 2 942 57,8 382 477 15 2D Muistamattomuus, dementia 114 34 88 614 26 777 67,3 101 051 12 2X Muut hermostolliset syyt Alle 5 0 0 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 16 5 11 325 3 708 63,9 92 016 1 34 Yksinäisyys,turvattomuus Alle 5 0 0 35 Asumisongelmat Alle 5 0 0 37 Hoitajan loma Alle 5 0 0 3X Muut psyyk.-sosiaaliset syy 24 7 23 769 7 990 62,1 128 749 3 4 Kuntoutus 7 2 3 115 1 445 63,1 57 850 0 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 67 20 32 357 10 483 64,4 62 782 4 Yhteensä 339 100 337 248 100 995 64,4 129 328 44 Kertynyt kustannus M 11 Itsensä huolehtimisen vajav 32 25 18 518 20 578,7 62,4 75 229 2 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 16 13 29 524 33 1 845,3 59,9 239 883 4 2D Muistamattomuus, dementia 37 29 23 843 26 644,4 69,5 83 773 3 2X Muut hermostolliset syyt Alle 5 0 0 32 Muu psykiatr. sairaus/oire Alle 5 0 0 34 Yksinäisyys,turvattomuus 0 0 35 Asumisongelmat Alle 5 0 0 37 Hoitajan loma 5 4 21 0 4,2 64,8 546 0 3X Muut psyyk.-sosiaaliset syy 14 11 4 068 4 290,6 62,7 37 774 1 4 Kuntoutus Alle 5 0 0 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 8 6 2 461 3 307,6 62,4 39 991 0 Yhteensä 126 100 90 789 100 720,5 64,1 93 671 12

Lapin shp, yli 75 vuotiaiden hoidon tunnusluvut Lappi Tulosyy, kaikki yli 75 v. Yhteensä 75 hp/ asukas Jaksot Jaksot (%) Hoitopäi vät Hoitopäi vät (%) Hoitopäi vät (ka) ika_ka Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustannus M 11 Itsensä huolehtimisen vajav 265 18 147 025 16 555 85,1 72 125 19 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 68 5 49 496 5 728 85,8 94 625 6 2D Muistamattomuus, dementia 812 54 551 503 61 679 85,5 88 295 72 2X Muut hermostolliset syyt 17 1 15 401 2 906 84,4 117 772 2 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 9 1 10 279 1 1 142 81,9 148 474 1 34 Yksinäisyys,turvattomuus 41 3 51 845 6 1 265 87,6 164 387 7 35 Asumisongelmat 11 1 6 265 1 570 84,9 74 041 1 37 Hoitajan loma 23 2 4 039 0 176 85,6 22 829 1 3X Muut psyyk.-sosiaaliset syy 82 5 23 751 3 290 85,6 37 654 3 4 Kuntoutus 24 2 598 0 25 83,4 3 239 0 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 156 10 44 145 5 283 85,1 36 787 6 Yhteensä 1 508 100 904 347 100 600 85,4 77 961 118

Länsi-Pohjan shp, yli 75 vuotiaiden hoidon tunnusluvut Länsi-Pohja Tulosyy, kaikki yli 75 v. Yhteensä 63 hp/ asukas Jaksot Jaksot (%) Hoitopäi vät Hoitopäi vät (%) Hoitopäi vät (ka) ika_ka Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustannus M 11 Itsensä huolehtimisen vajav 198 27 104 669 25 528,6 86,8 68 722 14 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 42 6 23 264 5 553,9 85,6 72 008 3 2D Muistamattomuus, dementia 372 51 227 182 54 610,7 85,7 79 392 30 2X Muut hermostolliset syyt 30 4 14 626 3 487,5 86,2 63 379 2 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 7 1 2 797 1 399,6 84,4 51 944 0 34 Yksinäisyys,turvattomuus 7 1 5 753 1 821,9 90,4 106 841 1 35 Asumisongelmat 7 1 6 646 2 949,4 88,1 123 426 1 37 Hoitajan loma 8 1 1 203 0 150,4 83,8 19 549 0 3X Muut psyyk.-sosiaaliset syy 15 2 20 880 5 1 392,0 84,1 180 960 3 4 Kuntoutus Alle 5 0 0 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 42 6 16 319 4 388,5 85,0 50 511 2 Yhteensä 732 100 423 768 100 578,9 86,0 75 259 55

Ikääntyneen väestön asumispalvelut Kansanterveyslaki 1972 yhdisti kunnalliskotien koppimaiset sairasosastot terveyskeskuksiin, jotka suunniteltiin myös sosiaalisairaalaksi. Taajaman reunoille rakennettiin 1980-2000 vanhainkoteja ja palveluasuntoja. Saniteettitiloja parannettiin. Pienten tilojen vaihe, jossa saniteettitilat terrorisoivat asumistiloja. Jos koti ei riitä, tarvitaan taajaman keskustan palvalukortteliin tavallisia asuntoja, joissa on normaali asunnon mitoitus 35 50 m2. Palvelut tulevat kävelymatkan päässä olevasta palvelupisteestä. Kylätalotoimintoja yhdistetään palvelukortteliin. Euroopassa uskotaan, että elämän päättymisen tavallisin paikka on oma koti. Tulevaisuuden palvelut liikkuvat kotiin, jopa paikallispuudutuksessa tehtävät toimenpiteet. Useissa kunnissa on jo nyt liikaa vanhusten asumispalveluja.

Yhteenveto Lapin maakunnan tähänastisesta Hoivan tarve lisääntyy noin 1,5 kertaiseksi Perushoidon tarve kasvaa jonkin verran ehkä 15-20 % Alueellinen veronmaksukyky säilyy suunnilleen nykyisellään Erikoissairaanhoidon käytössä on alueellisia eroja, joita on vaikea perustella Vanhuspalveluiden käytössä ollaan maan keskitasossa tai ehkä alue hoitoajalla mitattuna on vähemmän laitostava. Kuntakohtaiset erot ovat suuret

Vastasyntyneiden elinajan odote 2014-2016 Miehet Naiset Molemmat sukupuolet Maakunta vuosia Maakunta vuosia Maakunta vuosia KOKO MAA 78.38 KOKO MAA 84.04 KOKO MAA 81.24 Etelä-Savo 76.59 Pohjois-Karjala 82.97 Etelä-Savo 79.92 Kainuu 76.90 Kymenlaakso 83.34 Pohjois-Karjala 80.09 Etelä-Karjala 77.05 Satakunta 83.43 Kymenlaakso 80.24 Kymenlaakso 77.19 Etelä-Savo 83.43 Kainuu 80.29 Pohjois-Savo 77.21 Päijät-Häme 83.49 Etelä-Karjala 80.30 Pohjois-Karjala 77.32 Lappi 83.65 Pohjois-Savo 80.44 Lappi 77.71 Etelä-Karjala 83.75 Lappi 80.57 Satakunta 78.04 Keski-Suomi 83.77 Satakunta 80.72 Keski-Suomi 78.09 Pohjois-Savo 83.83 Keski-Suomi 80.91 Etelä-Pohjanmaa 78.11 Kanta-Häme 83.97 Päijät-Häme 80.95 Päijät-Häme 78.23 Kainuu 83.98 Kanta-Häme 81.17 Kanta-Häme 78.30 Ahvenanmaa 84.08 Etelä-Pohjanmaa 81.28 Pirkanmaa 78.59 Uusimaa 84.14 Pirkanmaa 81.52 Pohjois-Pohjanmaa 78.68 Varsinais-Suomi 84.34 Pohjois-Pohjanmaa 81.57 Varsinais-Suomi 78.83 Pirkanmaa 84.36 Varsinais-Suomi 81.64 Uusimaa 78.94 Pohjois-Pohjanmaa 84.53 Uusimaa 81.68 Keski-Pohjanmaa 79.73 Etelä-Pohjanmaa 84.58 Ahvenanmaa 82.12 Ahvenanmaa 80.07 Keski-Pohjanmaa 84.71 Keski-Pohjanmaa 82.24 Pohjanmaa 80.39 Pohjanmaa 85.48 Pohjanmaa 82.93

Miehet sininen Naiset punainen 2012 2016 2016-2012 % kasvu 2012-2016 2012 2016 2016-2012 % kasvu 2012-2016 KOKO MAA 77,14 78.38 1,24 1,61 83,39 84,04 0,65 0,78 Uusimaa 77,59 78.94 1,35 1,74 83,42 84,14 0,72 0,86 Varsinais-Suomi 77,56 78.83 1,27 1,64 83,67 84,34 0,67 0,80 Satakunta 76,81 78.04 1,23 1,60 82,84 83,43 0,59 0,71 Kanta-Häme 77,04 78.30 1,26 1,64 83,60 83,97 0,37 0,44 Pirkanmaa 77,38 78.59 1,21 1,56 83,32 84,36 1,04 1,25 Päijät-Häme 76,28 78.23 1,95 2,56 82,93 83,49 0,56 0,68 Kymenlaakso 75,63 77.19 1,56 2,06 82,91 83,34 0,43 0,52 Etelä-Karjala 76,13 77.05 0,92 1,21 83,46 83,75 0,29 0,35 Etelä-Savo 75,59 76.59 1,00 1,32 83,17 83,43 0,26 0,31 Pohjois-Savo 76,22 77.21 0,99 1,30 82,74 83,83 1,09 1,32 Pohjois-Karjala 75,79 77.32 1,53 2,02 83,31 82,97-0,34-0,41 Keski-Suomi 77,05 78.09 1,04 1,35 83,08 83,77 0,69 0,83 Etelä-Pohjanmaa 77,55 78.11 0,56 0,72 83,85 84,58 0,73 0,87 Pohjanmaa 80,19 80.39 0,20 0,25 84,94 85,48 0,54 0,64 Keski-Pohjanmaa 77,74 79.73 1,99 2,56 83,79 84,71 0,92 1,10 Pohjois-Pohjanmaa 77,52 78.68 1,16 1,50 83,83 84,53 0,70 0,84 Kainuu 75,00 76.90 1,90 2,53 82,89 83,98 1,09 1,31 Lappi 76,44 77.71 1,27 1,66 83,26 83,65 0,39 0,47 Ahvenanmaa 79,20 80.07 0,87 1,10 83,75 84,08 0,33 0,39

Naisten eliniän odote maittain OECD 2017 ja Suomi 2016 Japan 85,9 Greece 83,6 Ireland 83,0 France 85,7 Luxembourg 83,6 United Kingdom 83,0 Spain 85,6 Norway 83,6 Pä ijä t-h ä me 82,9 Switzerland 85,0 Ka nta -Hä me 83,6 Kyme e nla a kso 82,9 Pohja nma a 84,9 Israel 83,5 New Zealand 82,9 Italy 84,8 Ete lä -Ka rja la 83,5 Ka inuu 82,9 Australia 84,2 U usima a 83,4 Sa ta kunta 82,8 Iceland 84,1 Canada 83,4 Pohjois-Sa vo 82,7 Korea 84,0 Koko ma a 83,4 Denmark 81,9 Ete lä -Pohja nma a 83,9 Pirka nma a 83,3 Chile 81,4 Pohjois-Pohja nma a 83,8 Pohjois-Ka rja la 83,3 Estonia 81,3 Austria 83,8 Belgium 83,3 Czech Republic 81,1 Finland 83,8 Slovenia 83,3 Poland 81,1 Portugal 83,8 La ppi 83,3 United States 81,1 Sweden 83,8 Ete lä -Sa vo 83,2 Slovak Republic 79,8 Ke ski-pohja nma a 83,8 Germany 83,1 Latvia 78,8 Ahve na nma a - Åla nd 83,8 Netherlands 83,1 Hungary 78,7 Va rsina is-suomi 83,7 Ke ski-suomi 83,1 Mexico 77,2 Tavoite voisi olla saavuttaa naisten eliniän odotteessa 1 % kasvu vuoteen 2023 mennessä eli 84,1 vuotta

Miesten eliniän odote maittain OECD 2017 ja Suomi 2016 Iceland 80,7 Austria 78,3 Slovenia 76,8 Switzerland 80,5 Belgium 78,0 Lappi 76,4 Pohjanmaa 80,2 Greece 78,0 United States 76,3 Israel 79,9 Germany 77,9 Päijät-Häme 76,3 Sweden 79,9 Denmark 77,8 Pohjois-Savo 76,2 Australia 79,7 Keski-Pohjanmaa 77,7 Etelä-Karjala 76,1 Italy 79,7 Uusimaa 77,6 Chile 76,0 Spain 79,5 Varsinais-Suomi 77,6 Pohjois-Karjala 75,8 Japan 79,4 Etelä-Pohjanmaa 77,6 Kymeenlaakso 75,6 Netherlands 79,4 Pohjois-Pohjanma 77,5 Etelä-Savo 75,6 Ahvenanmaa - Åland 79,2 Pirkanmaa 77,4 Kainuu 75,0 Canada 79,1 Finland 77,3 Czech Republic 74,8 New Zealand 79,1 Korea 77,3 Poland 72,5 Norway 79,1 Portugal 77,3 Slovak Republic 72,3 United Kingdom 79,0 Koko maa 77,1 Turkey 72,0 France 78,8 Keski-Suomi 77,1 Estonia 71,4 Ireland 78,6 Kanta-Häme 77,0 Hungary 71,2 Luxembourg 78,5 Satakunta 76,8 Mexico 71,2 Tavoite voisi olla saavuttaa miesten eliniän odotteessa 1,5 % kasvu vuoteen 2023 mennessä eli 77,5 vuotta

Lapin sote-johtamisen tavoitteet ovat: 1. Huolehtia sitä, että nykyinen väestön terveydenhoidon taso paranee yleisen kehityksen mukana 2. Hoitaa ja kuntouttaa lisääntyvä vanhusväestö laadukkaasti 3. Pyrkiä lisäämään alueen terveyttä tavoitteena lisätä väestön tervettä elinikää, miesten osalta eliniän odotetta 1,1 vuotta eli 1,5 % ja naisten osalta 0,8 vuotta 1 % vuoteen 2023 mennessä 4. Tehdä kaikki tämä nykyisillä tai korkeintaan lievästi kasvavilla resursseilla

Visioita keskustelun pohjaksi

OECD valtiot ja Suomen maakunnat Mexico Turkey Greece Latvia Chile Slovak Republic Poland Spain Slovenia Estonia Hungary Italy Czech Republic Portugal Korea Uudenmaan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Israel Keski-Suomen maakunta Pirkanmaan maakunta Etelä-Karjalan maakunta Austria Ireland Suomi Kymenlaakson maakunta Belgium Canada Pohjois-Pohjanmaan maakunta Päijät-Hämeen maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Satakunnan maakunta New Zealand Lapin maakunta Varsinais-Suomen maakunta Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta France United Kingdom Pohjois-Karjalan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Etelä-Savon maakunta United States Iceland Japan Pohjois-Savon maakunta Australia Germany Ahvenanmaa Finland OECD 2017 Luxembourg Switzerland Netherlands Sweden Denmark Norway 120 Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät 1000 asukasta kohti OECD maat ja Suomen maakunnat 109 100 80 60 46 48 49 49 49 51 52 52 52 53 53 53 54 54 54 55 56 56 56 58 59 59 59 61 61 62 63 63 65 66 66 68 70 71 73 77 82 82 89 40 20 9 13 20 24 24 24 25 28 29 29 30 31 31 34 35 0

lukumäärä Lukumäärä 140 Lapin shp, miesten kuolemat 1994-2016 120 Eliniän odotteen kasvu näkyy kuolemien siirtymisenä vanhempaan ikään. 100 80 60 40 20 0 0 1-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95-1994 2000 2008 2016 70 Länsi-Pohja, miesten kuolemat 1994-2016 60 50 40 30 20 10 1994 2000 2008 2016 0 0 1-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95 -

Järjestelmä muuttuu sotesta riippumatta Holistinen terveyskäsitys voittaa alaa. Terveys on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Terveydenhuollossa painopiste on siirtymässä tautien ennalta ehkäisyyn. Kuntoutus keskiöön, Terveydenhuoltoon tulee uusi jako terveyden ylläpito ja ongelmien hoito. Yhteisön rooli kasvaa. Osa terveydenhuollon ammattilaisten tehtävistä hoituu yhteisön omatoimisuuden avulla. Ihmisestä tulee terveyspalvelujen kuluttaja ja terveyspalvelujen tuotantorakenne noudattaa palvelutuotannon lainalaisuuksia. Kunnan uusi tehtävä on luoda edellytykset ikääntyvälle väestölle ja terveelle elämälle. Miten se tehdään, on osa johtamista. Perustasolla lääkärin kannustimet on saatava suosimaan vastaanottotyötä.

Lääketiede muuttuu ja muuttaa palveluja jatkuvasti Digitaalinen terveydenhuolto tulee Aasiasta. Useita satoja miljoonia uusia ihmisiä pystyy maksamaan terveydenhuollosta. Uusia lääkäreitä ei ole riittävästi. Digitaalisille ratkaisuille on tilaus. Digitaalinen terveydenhuolto on maasta riippumaton. USA: lainen puhelinpalveluorganisaatio tarjoaa lyhyttä lääkärinvastaanottoa 10 $ ja pidempää 25$. Yli rajojen tarjotut telelääkäripalvelut ja sen lainsäädäntö ovat keskustelun kohteena jo Keski-Euroopassa. Lääketiede erikoistuu ja kehittyy jatkuvasti. Hoito voidaan antaa yksinkertaisemmin. Potilaspula on jo kansainvälinen realiteetti suursairaaloiden kohdalla. Sairaalakäsite muuttuu talosta organisaatioksi, palveluverkoksi. Tuotantoalueita on liian monta. Yliopistosairaaloiden rooli kasvaa olemme matkalla kohti viittä sote-aluetta. Lainsäädäntöä uusitaan noin 10 vuoden välein ehkä jo ennen 2030 luku.

Johtaminen ja hallinto muuttuvat ja muuttavat Johtamisesta tulee ammatti myös terveydenhuollossa Johtamisen malli on sama kuin muillakin palvelualoilla, asiakas tuo rahan. Järjestelmissä on edelleen kustannusvuotoja: Avohoidon yksiköt ovat potilaskäytössä 20-40 % työajasta Julkisen sektorin aukioloajat evät vastaa väestön tarvetta Diagnostinen teknologia on vajaakäyttöinen ja kallis Leikkaussalien käyttöaste on matala Kannustinjärjestelmä puuttuu perusterveydenhuollon lääkäreiltä Terveydenhuollon laskentatoimea ei ole tai se ei uskalla esittää tuloksia, jos ne muuttavat henkilökunnan mukavuusaluetta. Lapin keskussairaalan uudistaminen lean-järjestelmän avulla on loistava ja poikkeava saavutus!!! Mutta muitakin visioita on!