Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2. Missä olemme nyt? 3. Mitä tehdään? Mitä pitäisi tehdä? 4.Yhteenveto
1. MITÄ ILMASTOTAVOITTEET EDELLYTTÄVÄT? GLOBAALISTI? SUOMELTA?
Maailma: 2050 mennessä päästöt nollaan - hiilensidonta ylös Ns. hiililaki (carbon law): 1. Päästöt ½ 10 vuoden välein 2. Päästöttömän energian tuplaus 5-7 vuoden välein 3. LULUCF-päästöt alas ja hiilinielu ylös 4.hiilensidontateknologia (mm. BECCS)
Suomi: hiilineutraalius 2045 negatiiviset päästöt sen jälkeen Lähde: Sitra / Climate Analytics 2016
Hiilineutraalius: millä aikataululla tulisi ajaa fossiiliset alas?* Sähkön ja lämmön tuotanto 2030 kivihiili 2035 öljylämmitys 2040 turve 2045 maakaasu Liikenne 2040 henkilöautoliikenne 2045 raskas liikenne 2045 lentoliikenne Kuva: Sakari Kiuru/Helsingin kaupunginmuseo Lähde: Ilmastopaneeli / Ollikainen 2017 * suuntaa-antava arvio, -90 % 2050 mennessä, hiilinielu nykytasolla
2. MISSÄ OLEMME NYT?
Globaalit päästöt kasvoivat 2017 (ennuste) Päästöt: 2014-16 nollakasvu, 2017 ylöspäin Energia: Fossiiliset ja vähäpäästöiset kasvavat rinnakkain Lähteet: Peters(2017), Global Carbon Budget (2017)
Suomen päästöt kasvoivat 6 % vuonna 2016 - Päästöt kasvoivat kaikilla sektoreilla (pl. jätteiden käsittely) - Nielut pienenivät 6 % - Sekä fossiilisten että uusiutuvien kulutus kasvoi - Talouden taantuma 2012-15 - Talouskasvu alkoi 2016 mitä tapahtuu seuraavaksi? Lähde: Tilastokeskus
3. MITÄ TEHDÄÄN? MITÄ PITÄISI TEHDÄ? ARVIOITA SUOMEN 2030- PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMIEN KUSTANNUKSISTA JA RISKEISTÄ
Ilmasto ja energiapolitiikan tavoitteet ja toteutus helppo homma?
Polkuriippuvuus ja upotetut kustannukset 30 vuotta, kaksi mahdollisuutta tehdä päätöksiä Lähde: Deep Decarbonization Pathways Project
Valinnoilla on väliä: 2030- toimien riskit vaihtelevat - Biomassan käytön lisäämisen kustannukset ja laskennalliset päästövähennyshyödyt riippuvat EU-lainsäädännöstä Suomen kokonaispäästöt 2014 =38 MT 2030 =37-41 Mt - Riskienhallinta: 1. toimien tasaisempi (ja kustannustehokkaampi) jako sektoreiden välillä 2. säännöllinen arviointi ja tarkastelu toimintaympäristön muutoksen myötä 29 Mt (ETS) 25 Mt (ESR) -21 Mt (LULUCF) 22 Mt (ETS) 21 Mt (ESR) -6-3 Mt (LULUCF) Lähde: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot 2017
Valinnoilla on väliä 2030- toimien kustannukset vaihtelevat - Hallituksen energia ja ilmastostrategia: kustannus 900 MEUR - VTT-arvio kustannustehokkaasta keinovalikoimasta: kustannus 170 MEUR Mistä ero johtuu? - Öljylämmityksen ja maatalouden toimet isommassa roolissa - Epävarmuudet: raakaöljyn ja sähköautojen hintakehitys vaikuttaa liikenteen toimien kustannushaitariin (vaaleansiniset palkit) Lähde: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot 2017
Toimien ja ohjauskeinojen kohdentuminen ja vaikuttavuus? Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) - 57 toimea, yksin liikenteessä 17 - Taloudellisia ohjauskeinoja vain 5% kaikista toimista - Rahoitus: 1 MRD, josta 265 MEUR päästökauppasektorilla vaikuttaviin tukiin (uusiutuvan sähkön lisäys) - Koko talouden kattava ohjaus? Vaikuttavuus? Kustannukset ja hyödyt? Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat
Energiajärjestelmän tarkastelu kokonaisuutena Case kivihiilikielto 2025/2030-1. Millä korvataan? Maakaasu -40 % Turve +10 % - 2. Miten huomioidaan päästökauppavaikutukset? Vapautuvat yksiköt, siirretäänkö pois markkinoilta? - 3. Maakaasun verotuksen muuttaminen, vaikutukset eri polttoaineiden hintoihin ja ajojärjestykseen? - 4. Kustannukset ja hyödyt? Sama päästövähennys halvemmalla? 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kivihiilen alasajo 2025 mennessä 49 TWh kumulatiivinen tuotantovaje 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2016 strategia Kielto 2025 Luvut: energia ja ilmastostrategia 2016, oma laskelma
Yhteenveto 1. Päästövähennyksiä on kiristettävä Suomesta hiilineutraali seuraavien vuosikymmenien aikana. Fossiiliset pois, vähäpäästöiset tilalle (yhtä aikaa) 2. Sen jälkeen tulee negatiiviset päästöt Suomessa tarvitaan keskustelu tavoitteista ja keinoista 3. Suomen 2030-tavoitteet ovat saavutettavissa, riskienhallinta avainkysymys - valinnoilla on väliä, nykytoimiin liittyy avoimia kysymyksiä ja riskejä joita pitäisi aktiivisesti pyrkiä vähentämään 4. Ilmastopolitiikka vaatii systeemitarkastelua ja lisää taloudellista ohjausta nettovähennykset ja kustannustehokkuus keskeinen toimintaperiaate
matti.kahra@sitra.fi @mattikahra Kiitos!