Sosiaalihuollon selvitystehtävä Muonio & Enontekiö Itä-Lappi Nina Peronius Asta Niskala Kaisa Kostamo-Pääkkö
Selvitysryhmä Enontekiö Selvityksen yhdyshenkilö Enontekiöllä on perusturvajohtaja Annikki Kallioniemi Muut selvitysryhmän jäsenet ovat Miia Ahlholm sosiaaliohjaaja, Satu- Marja Eira-Keskitalo vastaava hoitaja, Teija Kelottijärvi, toimistosihteeri ja Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä
Ohjausryhmä - Enontekiö kuntakonsernin kehittämisryhmä, lisättynä saamelaiskäräjien edustuksella ja selvitysryhmällä.
Selvitysryhmä, Muonion kunta Selvityksen vastuuhenkilö(t) Eeva Maarit Valkama, vt. sosiaalijohtaja, vastaava Riikka Korhola, sosiaalityöntekijä Pirkko Kuru, vanhustyön ohjaaja Marja-Leena Isometsä, toimistosihteeri
Ohjausryhmä, Muonion kunta Ohjausryhmä Valtuusto puheenjohtajisto Pj Hannaleena Huhtamäki I vpj Kosti Hietala II vpj Manu Friman Hallituksen puheenjohtajisto Anne-Mari Keimiöniemi I vpj Petteri Hirsikangas, sosiaalilautakunnan varapuheenjohtaja II vpj Sakari Silén, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Kunnanjohtaja Lasse Peltonen Henkilöstöjärjestöjen edustajat
Virat ja toimet Muonio Virat ja toimet sosiaalitoimi, 42,87 Hallinto 1,97 (3% johtava koulukuraattori) Sosiaalityö 2,6 (40 % koulukuraattori) Vanhuspalvelut 33,25 Vammaispalvelut 5,05 Enontekiö Virat ja toimet sosiaalitoimi, 33 Sosiaalitoimisto 4 Perusturvajohtalla 40% hallintoa ja 60% asiakastyötä Luppokoti (palveluasuminen) 19 Kotipalvelu 10
Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtämisessä huomioitavaa ja esille noussutta
sosiaalihuolto Taustalla yleislaki (Sosiaalihuoltolaki) sekä useita erityislakeja (esim. lastensuojelulaki, ikälaki, vammaispalvelulaki jne. kaikkiaan noin 30 lakia) => Kuntien sosiaalipalvelut järjestetty eri tavoin, erilaiset soveltamisohjeet Asiakkaalla oikeus päästä sosiaalihuollon arviointiin, paljon tukea tarvitsevilla oikeus päästä sosiaalityöntekijän vastaanotolle palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin
Sosiaalihuoltolainsäädännöstä johdettavat perusteet ja edellytykset Sosiaalihuoltopalvelujen erityiskysymykset Sosiaalipalvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin ja useaan erityislakiin Sosiaalihuollon asiakasprosessi Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja rakenteellinen sosiaalityö Sosiaalipalvelut perustuvat usein hallintopäätöksiin ja vaativat sosiaalihuollon ammattihenkilöstön pätevyyttä sekä viranhaltijaoikeuksia Sosiaalihuollon palveluja järjestävällä organisaatiolla tulee olla sosiaalihuollosta vastaava toimielin Sosiaalipalvelujen tuottajalla tulee olla sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä ja siihen liittyvä taloudellisten tukien maksatusjärjestelmät
Sosiaalipalvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin ja useaan erityislakiin Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. (Suomen perustuslaki 731/1999). Kuntien järjestämisvastuusta säädetään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa laeissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollonsuunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992) Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista määrittelee keskeiset menettelytavat asiakastyössä ja tietosuojakysymyksissä. (Laki sosiaalihuollon asiakkaanasemasta ja oikeuksista 812/2000).
Sosiaali- ja terveyspalveluja säädellään lisäksi noin 30 eri erityislailla, joiden pohjalta sosiaalipalvelut on luokiteltu 44 eri tehtävään ja palveluun:
Sosiaalihuollon asiakasprosessi Sosiaalihuollon asiakasprosessi eroaa terveydenhuollon prosesseista. Asiakasprosessi sisältää sosiaalihuoltolain mukaisesti seuraavia vaiheita:
Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja rakenteellinen sosiaalityö
Sosiaalipalvelut perustuvat usein hallintopäätöksiin ja vaativat sosiaalihuollon ammattihenkilöstön pätevyyttä sekä viranhaltijaoikeuksia Sosiaalihuollossa joudutaan käyttämään paljon harkintavaltaa koska palvelut eivät usein ole subjektiivisia oikeuksia vaan perustuvat on palvelutarpeen arviointiin ja paikallisiin olosuhteisiin. Sosiaalihuoltolaki määrittelee tarkasti palvelutarpeen arvioinnin sekä asiakassuunnitelmien sisällön sekä sen, milloin toiminnasta ja palveluista täytyy tehdä hallinnollinen päätös. Asiakastyötä tekevän virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13 :n mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen. Lastensuojelutoimenpiteistä päättävän viranhaltijan tulee olla sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä joka käyttää päätöksentekovaltaa asioissa, jotka koskevat 38 :n 1 momentissa tarkoitettua kiireellistä sijoitusta ja 39 :n 1 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen lopettamista. (22.4.2016/297)
Sosiaalihuollon palveluja järjestävällä organisaatiolla tulee olla sosiaalihuollosta vastaava toimielin Sosiaalihuollossa on tehtäviä joissa ei aina voida edetä asiakkaan tahdon mukaisesti. Muutoksen hakua varten sosiaalihuollon palveluja järjestävällä organisaatiolla tulee olla yksilöasioista päättävä elin (yksilöjaosto). Päätöksiin voi vaatia oikaisua kunnalliselta sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä siten kuin hallintolaissa säädetään. Kunnallisen sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus voidaan antaa valitusaikana myös toimielimelle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Sosiaalipalvelujen tuottajalla tulee olla sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä ja siihen liittyvä taloudellisten tukien maksatusjärjestelmät Maksuliikenne ulos, mm. Harkinnanvarainen toimeentulotuki Omaishoidontuki Henkilökohtaisen avustajan kustannukset Joitakin muita yksittäisiä tukia
Sosiaalipalvelut vahvasti kiinni kunnan muissa toiminnoissa (varhaiskasvatus & sivistys & nuoriso) Järjestöt usein vahva yhteistyökumppani
Vaikutusten arviointia Kuntalaisen & henkilöstön näkemykset siirrosta
MUONIO & ENONTEKIÖ
ITÄ-LAPPI Vahvuudet Ammattilaisten saanti alueelle Yhtenäiset työkäytännöt Työkierto Kuntien välisen yhteistyön lisääntyminen Ammattitaitoinen henkilöstö, jatkuva koulutus Kyky vastata muuttuviin palvelutarpeisiin Selkeät ohjeet, työnkuvat, työntekijöiden tasa-arvo Askel kohti maakuntaa Mahdollisuudet Yhtenäiset palveluketjut (Perusterveydenhuolto Lshp) Samat asiakas- ja potilastietojärjestelmät Oman osaamisen päivittäminen Toimitilojen modernisointi Konsultaatio/vertaistuki sosiaalityössä Organisoitu ja taloudellisesti kannatta sosiaalihuolto Yhteistyön helpottuminen yli toimialarajojen Säästöt yhtenäistämällä toimintoja ja keskittämällä kilpailutuksia Henkilöstön ja kuntalaisten näkemyksiä siirrosta Heikkoudet Päätöksenteko etääntyy kauas toimijoista Osaavan henkilöstön siirtyminen kaupunkeihin Osaamattomuus sosiaalihuollon palveluiden järjestämisessä Lshp:ssä Apteekin, pesulan loppuminen omassa kunnassa Palveluiden heikkeneminen Tasa-arvoinen palveluiden saanti vaarantuu Uhat Ulkoistamisen ja oman työn menettämisen pelko Palvelut siirtyvät kauas Palvelujen digitalisaatio Siirron vaikutukset kunnan budjettiin Muutosten henkilöstökuormitus Paikallistuntemuksen katoaminen Avoin tiedotus muutoksista puuttuu
Sosiaalihuoltopalvelujen erityiskysymykset Sairaanhoitopiirillä ei ole entuudestaan tehtäviä tai kokemusta sosiaalipalvelujen puolelta (vrt. terveyssosiaalityö terveydenhuollossa). Järjestämisvastuun siirto merkitsisi sairaanhoitopiirille oppimisprosessia ja tarvetta organisaationa mukautumaan ja ymmärtämään sosiaalihuollon palveluiden erityiskysymykset. Sairaanhoitopiirin tulee huolehtia, että sosiaalihuollon johtamisessa on asiantuntemusta sosiaalihuollon lainsäädännöstä sekä tuntemusta sosiaalipalveluista ja niiden prosessista sekä laajasta toimintakentästä.
Tunturi-Lapin kuntien erityiskysymyksiä Enontekiö: Saamelaiset (erillismäärärahaa, jossa vuosittain neuvottelurakenne) Yhteistyö järjestöjen, erityisesti SamiSoster ry:n kanssa Luppo-kodin tilanne Raja-alueyhteistyö (Ruotsi ja Norja) Sosiaalipäivystys (etupäivystys Roi, muuten Tunturi-Lapin seutukunta) Muonio: sosiaalityöntekijän paikka auki Sosiaalipäivystysjärjestely samanlainen kuin Enontekiöllä
Sosiaalihuoltolain muut velvoitteet, mm. Neuvonta ja ohjaus, tiedotus Rakenteellinen sosiaalityö Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Lasten ja nuorten ja ikäihmisten sekä erityisryhmien hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaalihuollon vastuulla olevat strategiat ym. Hyvinvointikertomuksen kehittämispainopisteet
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 määrittää tuen tarpeisiin vastaavat kunnalliset sosiaalipalvelut 1) sosiaalityötä; 2) sosiaaliohjausta; 3) sosiaalista kuntoutusta; 4) perhetyötä; 5) kotipalvelua; 6) kotihoitoa; 7) asumispalveluja; 8) laitospalveluja; 9) liikkumista tukevia palveluja; 10) päihdetyötä; 11) mielenterveystyötä; 12) kasvatus- ja perheneuvontaa; 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa; 13 a) omaistaan ja läheistään hoitavan henkilön vapaata; (29.6.2016/512) 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja.
Kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös kehitysvammaisten erityishuollosta, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle, sosiaalisen luoton myöntämisestä kunnan asukkaille, kuntouttavasta työtoiminnasta, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvista palveluista, omaishoidon tuen, perhehoidon, lasten ja nuorten huollon, lastensuojelun, adoptioneuvonnan, perheasioiden sovittelun ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvien tehtävien sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvien asiantuntijapalveluiden, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvien tehtävien sekä opiskeluhuollon järjestämisestä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään: (29.6.2016/512)
Reunaehdot Aikataulu ja vaihtoehdot: Mikäli sote-uudistus etenee ilmoitetussa aikataulussa kyseenalaistuu järjestämisvastuun siirtäminen ensin Lapin sairaanhoitopiirille vuoden 2019 alussa Mikäli sote ei etene ilmoitetussa aikataulussa, voi järjestämisvastuun siirto tulla kyseeseen, eikä liittymisen aikataulu ole kiireinen, liittyminen tulee vaiheistaa organisaatioittain tai palveluittain Järjestämisvastuun siirtämisen osalta mahdollisuudet ja periaatteet ovat kaikille kunnille samat Lapin sairaanhoitopiiri voi olla myös tukemassa kuntien välistä yhteistyötä mikäli kunnat eivät siirrä järjestämisvastuuta
Reunaehdot Sotekiinteistöt ja ateriapalvelut: Sama linjaus kuin maakunta-uudistuksessa: tilat vuokrataan ja omaisuusjärjestelyt tehdään kustannusneutraalisti Soten alaisuudessa olevat ateriapalvelut jäävät kuntaan > järjestämisvastuun siirto koskee ainoastaan sosiaali ja terveyspalveluita
Reunaehdot Lapin Sairaanhoitopiirin organisaatiorakenne: Organisaatiorakenne edellyttää nykyisen erikoissairaanhoidon organisaation kehittämistä kohti sote-organisaatiorakennetta Koskee myös viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatiota esim. perusturvalautakunnan perustamista
Reunaehdot Henkilöstöresurssit: Henkilöstöresurssien paremman saatavuuden osalta ei voida tehdä lupauksia Tukipalveluiden osalta (henkilöstöhallinto, taloushallinto) riittävät resurssit on turvattava ennen uusien kokonaisuuksien siirtoa
Reunaehdot Kustannukset Kustannussäätöjä ei voida luvata ensimmäisenä vuonna muutoskustannuksista johtuen Esim. Ict-kustannukset