SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: 0825508-3 Kunta Kunnan nimi: Hirvensalmi X Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Etelä-Savon sosiaali ja terveyspalvelujen ky Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: Toimintayksikön nimi Vanhusten palvelut/ Kotihoito Hirvensalmi Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Hirvensalmi, Palvelupäällikkö, puh.044 351 6615, Kotihoidon ja asumispalveluiden esimies, puh. 050 375 4852 Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Kotihoito vanhuksille, vammaisille ja päihde- ja mielenterveysasiakkaille Toimintayksikön katuosoite Hirvensalmen kotihoito, Heikinniementie 7 Postinumero 52550 Toimintayksikön vastaava esimies Palvelupäällikkö Kotihoidon ja asumispalveluiden esimies Postitoimipaikka Hirvensalmi Puhelin 044 351 6615 050 375 4852 Sähköposti Palvelupäällikkö pirjo.ihalainen@essote.fi Kotihoidon ja asumispalveluiden esimies leena.torniainen@essote.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut (Essote) voi järjestää asiakkaan palvelun omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelein. Palvelusetelillä annettava kotihoito on säännöllistä tai tilapäistä apua. Palvelusetelejä myönnetään palveluseteliin varatun määrärahan puitteissa. Asiakkaat voivat itse valita palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta sen jälkeen kun palveluseteli on myönnetty. Palvelusetelituottajat löytyvät Palse.fi sivuilta. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Kotihoidon tarkoituksena on tukea asiakkaan itsenäistä arkea hänen omassa elämänympäristössään ja järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut kotiin niin, että asuminen kotona onnistuu turvallisesti mahdollisimman pitkään. Arvot ja toimintaperiaatteet Asiakas ja läheinen osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen yhdessä kotihoidon työntekijän kanssa Asiakas ja läheinen osallistuvat hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Asiakas tuntee tulleensa kohdelluksi yksilönä ja tuntee olonsa turvalliseksi Omatoimisuuden tukeminen kuntouttavan työotteen keinoin Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Yksilöllisyys Kotihoidon toimintaa ohjaa asiakaslähtöisyys, asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yksilöllinen ja arvostava kohtaaminen sekä asiakkaan omatoimisuuden tukeminen kuntouttavalla työotteella asiakkaan omia voimavaroja kunnioittaen.. Asiakas ja hänen läheinen on mukana hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. RISKINHALLINTA (4.1.3) Työsuojelupäällikkö ohjeistaa riskien arvioinnista ja yksikön esimies vastaa siitä, että lähiesimiehet ja työntekijät ovat ohjeistettu, koulutettu ja toteuttavat riskien hallintaa sovituilla menettelyillä. Riskien arvioinnista vastaa aina kunkin yksikön lähiesimies. Omavalvontasuunnitelma perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskien tunnistaminen Kotihoidossa toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan niin, että mahdolliset epäkohtaa ja uhkaa aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan ennakolta ja siten riskejä on mahdollista ehkäistä ja korjata. Riskinhallintaan sisältyy asiakkaiden, työntekijöiden, toimintaa ja työtapoihin sekä työympäristöön liittyvät osa-alueet. Toimintaa liittyvät epäkohdat, riski ja laatupoikkeamat tai niiden mahdollisuudet tuodaan esille tiimipalavereissa ja raportointitilanteissa. 2
Kotihoidon käytössä olevat toimintavavat mahdollisten riskien ja laatupoikkeamien tunnistaminen 1. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Henkilökunta tekee kaikista läheltä piti- tilanteista tai asiakkaalle tapahtuneista poikkeamatilanteista sähköisesti ilmoituksen ja lähettävät sen lähiesimiehen käsiteltäväksi. Lääkepoikkeamissa otetaan lisäksi suoraan yhteys lääkäriin toimintaohjeiden saamiseksi. 2. Vaarojen ja riskien arviointi tehdään kautta kaikissa työpisteissä säännöllisesti kahden vuoden välein tai aina tarvittaessa. 3. Asiakaskohteista tehdään turvallisuuskartoitus lomakkeelle. Henkilökunta välittää tiedon esimiehelle, mikäli asiakaskohteessa on turvallisuusriski. Jokaisella työntekijällä on sosiaalihuoltolain 48 j 49 mukaan ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat tehtävissään epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa tai riskejä asiakkaan hoitoon liittyvissä tilanteissa tai turvallisuudessa asiakaskohteessa tai muualla työpaikalla. Usein epäkohdat, riskit ja laatupoikkeamat tulevat esille viikoittaisissa tiimipalavereissa ja päivittäisissä raportointitilanteissa. Riskien käsitteleminen 1. Esimies käsittelee HaiPro ilmoitukset ja käy ne säännöllisesti läpi henkilökunnan kanssa tiimipalavereissa. Poikkeamatilanteet, jotka vaativat johdon toimenpiteitä, lähetetään jatkokäsittelyyn ohjelmaan nimetyille johdon henkilöille. Haittatapahtumat kirjataan Efficapotilastietojärjestelmään. Asiakkaaseen ja hänen läheiseensä otetaan mahdollisimman pian yhteyttä tapahtuman jälkeen ja sovitaan menettelytavasta heille sopivalla tavalla. Heille annetaan ohjeistus muistutus ja kantelumenettelystä. 2. Työpisteiden vaarojen ja riskien arvioinnissa esille nousseiden riskien osalta tehdään toimenpideohjelma ja seuranta-aikataulu. 3. Kotikäynneille on tehty turvallisuusohjeet, jotka on käyty henkilökunnan kanssa yhdessä läpi. Päivitetään ohjeet Essoten ohjeilla. Tiimeihin on nimetty turvallisuusvastaavat. Vaaratilanteista tehdään aina kirjallinen ilmoitus. Liite 1: Uhkaavan tilanteen ilmoitus Liite 2: Henkilöturvallisuusohje kotikäynnille Korjaavat toimenpiteet Mikäli riskitilanne uhkaa asiakkaan tai työntekijän turvallisuutta tai terveyttä, tilanteeseen reagoidaan viipymättä. Ratkaisu ongelmaan pyritään saamaan moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan/ työntekijän, esimiehen, lääkärin, SAS-hoitajien, turvapalveluiden ja sosiaalityöntekijän kanssa. SAS-hoitaja (lyhenne sanoista Selvitä - Arvioi - Sijoita) on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä, joka pyrkii arvioimaan ja suosittelemaan hoivan ja hoidon tarpeessa oleville henkilöille oikeaa ja asianmukaista hoiva- ja hoitopaikkaa. Muista haittatapahtumista keskustellaan tiimipalavereissa esimiehen kanssa ja mietitään yhdessä vaihtoehtoista toimintatapaa, mikä estäisi tapahtuman toistumisen. 3
Lääkepoikkeamat, läheltä piti -tilanteet ja vaaralliset tilanteet käydään läpi tiimipalavereissa. Tuolloin annetaan lisäohjeita sen mukaan millaisia tilanteita on ollut ja miten niihin voidaan paremmin varautua tulevaisuudessa. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Lähiesimiehet, ylempi johto ja työntekijät Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Palvelupäällikkö puh 044 351 6615 pirjo.ihalainen@essote.fi Kotihoidon ja asumispalveluiden esimies puh. 050 375 4852, leena.torniainen@essote.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5). Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä kotihoidon tiimitilassa, o-asemalla sekä essoten verkkosivuilla, osoitteessa www.essote.fi. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Kotihoidon toimesta kartoitetaan palvelun tarve. Palvelupyynnön tultua asiakkaaseen otetaan yhteyttä 7 arkipäivän kuluessa. Tällöin tehdään alustava kartoitus ja sovitaan tarvittaessa kartoituskäynti. Kartoituskäynnin perusteella aloitetaan palvelusopimuksen tekeminen ja aina laaditaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä lakisääteinen palvelusuunnitelma. Apuna palvelutarpeen arvioinnissa on mittareina mm. RAVA, MMSE ja GDS. Mittarit ovat toimintakykyä ja muistia kuvaavia mittareita. Asiakkaan luvalla läheinen voidaan pyytää osallistumaan palvelutarpeen arviointia varten sovitulle kotikäynnille. Läheisillä on tärkeä rooli asiakkaan tilanteen kuvaamisessa. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan/läheisen/ tai hänen edustajansa kanssa, suunnitelma annetaan asiakkaalle ja se päivitetään asiakkaan tilanteen muuttuessa. Hoito- ja palvelusuunnitelman pohjalta asiakkaalle laaditaan palvelu- ja maksupäätös. Asiakasmaksulakiin perustuva maksupäätös tehdään kotihoidon maksutaksan perusteella ja päätös lähetetään asiakkaalle, läheiselle tai hänen edustajalleen. 4
Hoito- ja palvelusuunnitelma on selvitys asiakkaan toimintakyvystä ja voimavaroista sekä yhdessä sovituista asioista ja suunnitelluista kotihoidon palveluista. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan myös asiakkaan omat toiveet. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista seurataan potilastietojärjestelmään tehtävillä kirjauksilla. Uusien asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat käydään läpi tiimipalavereissa. Asiakkaille sovitut palvelut kirjataan potilastietojärjestelmään asiakkaan viikko-ohjelmaan. Toiminnanohjausjärjestelmä ohjaa työntekijöiden työtä viikko-ohjelmiin kirjattujen käyntien mukaisesti. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Kotihoidon asiakkailla toteutuu yksityisyys ja vapaus päättää omistaan ja hoitoon liittyvissä asioista, koska asiakkaat asuvat kotona itsenäisesti. Mikäli asiakkaan päätös hoitoonsa liittyen heikentää hänen terveyttään, keskustellaan lääkärin kanssa hoitolinjoista. Asiakkaan toiveet ja tahto kirjataan Effica- potilastietojärjestelmään. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Kotihoidossa osalla asiakkaista on käytössä kulunvalvonta. Kulunvalvontaa käytetään harkinnan mukaan ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä asiakkaan turvallisuuden kannalta. Liite 3: Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Asiakkaan kohtelu Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa esimiehelle, jos huomaa epäasiallista kohtelua. Käytössä on myös palvelun laatuun liittyvä palautelomake. Palautelomake löytyy myös verkkosivuilta. Asiakkaaseen ja/ tai hänen edustajaansa otetaan mahdollisimman pian yhteyttä tapahtuman jälkeen ja tilanne selvitetään. Tarvittaessa heitä ohjataan tekemään muistutus tai ottamaan yhteys sosiaali- ja potilasasiamieheen. Asia käsitellään palautteiden käsittelystä laaditun ohjeen mukaisesti. 1.1.2016 alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Liite 4: Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoituslomake ja ohje Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen 5
Palautteen kerääminen Kirjallinen asiakaspalaute voidaan jättää sosiaali- ja terveystoimen eri toimintayksiköissä oleviin asiakaspalaute laatikoihin tai se voidaan toimittaa suoraan kotihoidon työntekijälle. Kirjallinen palaute voi olla vapaamuotoinen kirje. Sähköistä palautetta voi lähettää internetsivujen kautta sekä sähköpostilla. Sähköiset asiakaspalautelomakkeet löytyvät Essoten verkkosivuilta (www.essote.fi) kohdasta Palaute. Asiakaspalautteisiin vastaa tulosyksikön esimies. Vastaus tulee antaa kirjallisesti viimeistään kahden viikon kuluessa, mikäli asiakas on pyytänyt palautteeseen vastausta. Vain asialliset palautteet käsitellään. Ennen asiakkaalle vastaamista tulee varmistaa, että hän on oikeutettu saamaan kyseisiä tietoja, esim. hoitotietoja. Mikäli palautteen lähettäjällä ei ole oikeutta tietoihin, vastauksena lähetetään tieto tästä. Mediassa olevaan palautteeseen ei pääsääntöisesti vastata. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakaspalautteet käsitellään tulosyksiköissä ja niiden perusteella kehitetään toimintaa. Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä kuukausittain ja kiireelliset asiakasturvallisuutta vaarantavat palautteet välittömästi. Yksiköiden työntekijöiden tulee olla tietoisia sovituista käytännöistä. Lisäksi kertynyttä asiakaspalautetta ja sen vaikuttavuutta toiminnan parantamiseen seurataan ja arvioidaan Essoten johtoryhmässä sosiaali- ja potilasasiamiehen valmistelun pohjalta. Kotihoidossa palautteet käsitellään kyseisessä työyksikössä tiimipalavereissa lähiesimiehen johdolla. Palautteiden ja keskustelujen pohjalta sovitaan kehitettävistä asioista ja keinoista. Asiakkaan oikeusturva Muistutus lähetetään osoitteella: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky, Kirjaamo, Porrassalmenkatu 35 37, 50100 Mikkeli. Muistutukset toimitetaan kirjaamosta vastaavalle virkamiehelle sekä tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaaliasiamiehen työhuone sijaitsee Mikkelin keskussairaalassa: Sosiaaliala- ja potilasasiamies Miia Brunou Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden ky. Porrassalmenkatu 35 37, 1.kerros, kahvion takana huone O1036 A, 50100 Mikkeli puh. 040 359 7241 Sosiaaliasiamies neuvoo ja ohjaa asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Hän avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Sosiaaliasiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. 6
c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Talous- ja velkaneuvoja Sirpa Vahvaselkä p. 040 129 4240 sirpa.vahvaselka(at)essote.fi Käyntiosoite (ajanvarauksella) Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9-12 Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaalle maksutonta palvelua. Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan oman toiminnan ja päätöksenteon tukeminen. d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) tarkoituksena on muun ohella edistää asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisessa että yksityisessä sosiaalihuollossa. Lain 23 mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) korostetaan potilaan oikeutta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lain 10 mukaan terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti, sen voi tehdä vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella. Muistutukseen annettavan ratkaisun allekirjoittaa ratkaisun antajan lisäksi tämän lähin esimies. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 10 :n tarkoittamissa muistutuksissa toisena allekirjoittajana on kuitenkin aina palvelutuotantoyksikön johtava lääkäri. Ratkaisu lähetetään tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle sekä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hallintoon johdon sihteereille. Muistutusmenettelyssä on kuitenkin syytä korostaa, että asiakkaita tulee aina ensisijaisesti ohjata selvittämään tilannetta heidän asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai esimiesten kanssa heti, kun ongelmia ilmenee. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, toimintayksikön henkilökunnan ja sosiaaliasiamiehen/potilasasiamiehen on autettava asiakasta ongelmien selvittelyssä ja tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Muistutuksen asianmukainen käsittely on osa palvelujen hyvää laatua ja laadun kehittämistä. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Muistutukseen vastataan kirjallisesti noin neljän viikon kuluessa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Asiakkaan hoitoa toteutetaan kuntouttavalla työotteella ottaen huomioon hänen omat voimavaransa. Palveluohjausta tekevät kaikki asiakastyötä tekevät toimijat. Asiakkaalle järjestetään toimintaa hänen toiveittensa ja tarpeittensa mukaan yhdessä mm. jär- 7
jestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa ja päivätoiminnassa. Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja tuetaan ravitsemuksessa hänen tarpeittensa mukaisesti suositukset huomioiden. Tarvittaessa ohjataan ateriapalvelun piiriin. Huolehditaan riittävästä ravitsemuksesta huomioiden suositeltu ruokailuvälien maksimipituus. Asiakkaan painoa seurataan. Hygieniakäytännöt Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattu, miten kunkin asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan. Asiakastyössä käytetään suojavaatteita. Toimitiloissa siivouksen hoitaa koulutettu erillinen henkilökunta. Jätteet lajitellaan ohjeiden mukaan. Asiakastyö tapahtuu kodeissa, joissa järjestelyt tapahtuvat asiakkaan ehdoilla. Riskijätteiden käsittelystä on erillinen ohje. Liite 6: Veritapaturmaohje henkilökunnalle Toimintaohje infektioiden ehkäisemiseksi: Liite 7: Hygieniaopas Liite 8: Henkilökunnan ja opiskelijoiden henkilöhygieniaan ja ulkoasuun liittyviä ohjeita Terveyden- ja sairaanhoito Kiireellisissä sairaanhoitoa vaativissa tapauksissa otetaan yhteys 112:een, toimisto lääkäriin tai Ensineuvoon p. 015-211411 tilanteen mukaan. Mikäli asiakkaalla on hammashoidon tarve, yhteyttä otetaan suun terveydenhuollon ajanvaraukseen soittamalla arkisin klo 08:00 15:30 numeroon (015) 19 444 10. Maanantaista perjantaihin klo 7-21 ja viikonloppuisin klo 7-15 yhteys otetaan Ensineuvoon. Yöaikaan ja viikonloppuna sekä arkipyhinä iltaisin puhelinpalvelu on numerossa 015 225 588. Liite 9: Äkillistä kuolemantapausta koskeva ohje Tiimin sairaanhoitaja vastaa asiakkaiden vuosi- ja kontrollikokeiden ottamisesta ja tulosten näyttämisestä lääkärille, tilaa tarpeen mukaan lääkärikäynnin sekä seuraa asiakkaittensa terveydentilaa. Seuranta ja terveyden edistäminen kuuluu kaikkien hoitotyötä tekevien perustehtävään. Terveysaseman lääkäri vastaa säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoidosta. Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin muutostilanteessa. Kotihoidon esimies vastaa sen päivityksestä. Liite 9: Lääkehoitosuunnitelma Vanhus- ja vammaispalveluiden ylilääkäri, mutta jokainen lääkehoitoa toteuttava työntekijä on vastuussa lääkehoidon toteuttamisesta omalta osaltaan. 8
Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Asiakkaan tiedot kirjataan alueelliseen effika- potilastietojärjestelmään reaaliaikaisesti, josta toimijat löytävät ajantasaisen tiedon. Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.) Vaadimme omavalvontasuunnitelmat kaikilta alihankkijoilta. Omavalvontasuunnitelmat ovat nähtävillä verkkosivuilla. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Asiakasturvallisuussuunnitelma: Kotihoidon asiakkaat on luokitettu neljään (4) kiireellisyysryhmään. Välitön avuntarve, 1-2 vrk, alle viikko ja yli viikon. Asiakkaista otetaan lista osoitteineen potilastietojärjestelmästä, johon merkitään asiakkaan kiireellisyys väreillä. Listan päivittävät vastuutyöntekijät. Näiden pohjalta tehdään kriisitilanteessa auttamistoimenpiteet. Tarvittaessa asiakkaita siirretään väistötiloihin, jotka ovat valmiussuunnitelmassa lueteltu. Kotiin jäävien asiakkaiden auttaminen tapahtuu yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Henkilökuntaa kutsutaan tarpeen mukaan työhön. Asiakasturvallisuudesta vastaava henkilö: Kotihoidon esimies vastaa kotihoidon asiakasturvallisuudesta. Kotihoidon henkilökunta ilmoittaa lääkärille asiakkaan edunvalvonnan tarpeesta ja palo-ja pelastuslaitoksen yhteyshenkilölle paloturvallisuusriskeistä. Tarvittaessa ilmoitus tehdään myös terveystarkastajalle. Liite 10: Ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Kotihoito toimii joka päivä klo 07-22 välisenä aikana. Aamuvuorossa työskentelee maanantaiperjantaina 4 lähihoitajaa ja yksi terveydenhoitaja. Lauantaina ja sunnuntaina aamuvuorossa työskentelee kolme lähihoitajaa. Iltavuorossa työskentelee kaksi lähihoitaja. Yövuorot hoidetaan turvapuhelinhälytyksiin perustuen. Päivätoiminnassa työskentelee kolme hoitajaa tiistaisin ja keskiviikkoisin sekä torstaisin kaksi hoitajaa. Kotihoidossa työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat sairaanhoitaja, lähihoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja muistihoitaja. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta saadaan raportti työntekijöiden määrän riittävyydestä. Vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät täyttävät sosiaalihuollon henkilöstölle asetetut kelpoisuusehdot. Ajantasaista henkilöstöluetteloa ylläpidetään Essote Ky:ssä sähköisessä henkilös- 9
töhallinnon järjestelmässä. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Avoimet työpaikat löytyvät Kuntarekrystä. Kuntarekry- järjestelmä pitää sisällään työntekijätarpeen kartoituksen, uusien työntekijöiden haastattelut ja henkilö-, tutkinto- ja työtodistusten todentamisen, kelpoisuuden tarkistamisen, varsinaisen työtekijähaun (sisäiset ja ulkoiset ilmoitukset, hakemusten vastaanottaminen, haastatteluvalinnat) sekä valintapäätösten ilmoittaminen Työsopimus allekirjoitetaan tai virkamääräys pyritään antamaan ensimmäisenä työpäivänä. Kotihoidon sijaisuudet suunnitellaan varahenkilöstöyksikön ja Vavan Mikkelin kotihoidon liikkuvan tiimin avulla. Näin turvataan koulutetun henkilöstön saanti. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Kotihoidossa noudatetaan Essoten yleistä perehdytysohjetta. Lähiesimies vastaa perehdytyksestä, sen suunnittelusta ja aikataulusta sekä nimeää asiakastyöhön perehdyttäjän. Omavalvontasuunnitelma toimii omalta osalta perehdytyksen välineenä. Uusi työntekijä suorittaa Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojakoulutus, Potilasturvallisuus taidolla -verkkokoulutuksen, Oppiportin infektiontorjuntakurssi, Kanta. fi -sivuston earkisto- ja ereseptitestit, Love. Liite 11: Yleiset perehdyttämisohjeet Liite 12: Perehdyttäminen kotihoidossa b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Vanhus- ja vammaispalveluiden koulutussuunnitelman mukaan Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Asiakkaiden perusapuvälineasiat hoitavat kotihoidon hoitajat. Tarvittaessa työntekijät voivat konsultoida ja pyytää kotikäynnille kotihoidon fysioterapeutin tai kuntohoitajan sekä alueellisen apuvälineyksikön työntekijän. Erikoisapuvälineasiat hoitavat fysioterapeutti ja kuntohoitaja sekä alueellinen apuvälineyksikkö Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Kotihoidon esimies vastaa siitä, että lainmukainen ilmoitus tehdään Valviraan, jos laite tai tarvike aiheuttaa asiakasturvallisuusriskin. Asiakas- ja potilastietojen käsittely Perehdytyksen yhtenä osana on tietoturvaan liittyvät asiat. Koko henkilöstö suorittaa Navisec- tietosuojatestin. Tietosuojakoulutus annetaan kaikille työntekijöille. Työntekijät suorittavat tietosuojakoulutukset ja testit sekä Potilastiedon arkiston verkkokoulun. Testin tulokset säilytetään esimiehellä. 10
Kaikki työntekijät allekirjoittavat Essoten salassapito ja tietoturvasitoumuksen Omavalvontasuunnitelman liitteenä yksiköissä Liite 15: Rekisteriseloste Effica-terveystoimen järjestelmä Liite 16: Potilastietoja koskevat tietosuojaohjeet Liite 17: Potilastietorekisteri, potilasinformaatio Liite 18: Henkilötietolaki, rekisteriseloste, lyhyt- ja pitkäaikainen sijoitus Liite 19: Sosiaali- ja terveystoimen potilaskertomusjärjestelmien lokitietojen valvonta d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Tietosuojavastaava Sanna Vartia p.040 3596616 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Kehittää kotihoidon toimintaa vastaamaan paremmin palvelun tarvetta. Uuden toimintamallin ja viikko-ohjelman avulla yritetään hallitsemaan kuormitushuippuja ja kehittää kotihoidon toimintaa. Asiakkaan hoidon ja kotikäyntien pohjana olevat viikko-ohjelmat sekä hoito- ja palvelusuunnitelmat vaativat jatkuvaa päivittämistä. Toiminnanohjausta kehitetään edelleen osana kotihoidon tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönottoa. Tarvepohjaisella toimintamallilla hyödynnetään omaa henkilöstöä joustavasti ja täysimääräisesti asiakkaiden hyväksi. Tavoitteena on samanaikaisesti saattaa kotihoidon perusmitoitus kuntoon, luoda joustava sijaispooli osana kotihoitoa, parantaa henkilöstön jaksamista sekä palvelun laatua. Avaimeton muodostuu osaksi kotihoitoa. Uuden hoito- ja palvelusuunnitelman KHHOSU käyttöönotto. OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Hirvensalmi 16.4.2018 Allekirjoitus Pirjo Ihalainen palvelupäällikkö Leena Torniainen kotihoidon- ja asumispalvelujen esimies 11