Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Vesienhoidon keskeiset kysymykset Etelä-Savossa vesienhoidon 3. kaudella

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesienhoito ja maatalous

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Joroisten vesienhoito

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesien tila ja vesiluvat

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Vesienhoito Etelä-Savossa

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Lapinlahden Savonjärvi

Metsätalouden vesiensuojelu

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Toimenpiteiden suunnittelu

Vesienhoidon kuulemispalaute

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesienhoidon suunnittelu

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Puulan arvoja tukevat hankkeet ja uhkien torjunta

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen

Hanhijärven valuma-alueen vedenlaatu- ja kuormitusselvitys

Karhijärven kalaston nykytila

Hanhijärven valuma-alueen vedenlaatuja kuormitusselvitys JUHO KOTANEN, JUKKA HIRVONEN, JANI PULKKINEN JA ANTTI HAAPALA

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Lestijärven tila (-arvio)

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Transkriptio:

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1

Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Tavoitteena pintavesien vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila Tavoitteena pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Tietyin edellytyksin tavoitteita voidaan lieventää tai määräaikoja pidentää Ensimmäinen vesienhoitokausi 2010-2015 takana tilatavoitteita ei saavutettu kaikilta osin 2. vesienhoitokausi 2016-2021 käynnissä; valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat tausta-asiakirjoineen voimassa 3. vesienhoitokauden 2022-2027 suunnittelu käynnistynyt; 1. kuuleminen 2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 2

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat www.ymparisto.fi/vaikutavesiin Vesienhoidon toteuttaminen Etelä- Savossa https://esvesienhoito.wordpress.com 3

Vesienhoitosuunnitelmalla on välillinen vaikutus Viranomaiset: päätökset lainsäädännön perusteella, vesienhoitosuunnitelmat huomioitava Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtio ja kunnat: edistävät toteuttamista määrärahojen ja puitteissa ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla Asetus vesienhoidon järjestämisestä Toiminnanharjoittajat: erityisesti lupapäätösten ja kaavoituksen kautta Useat toimenpiteistä perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen valmiuteen osallistua niiden rahoitukseen ja toimeenpanoon Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Lupapäätös Hoitosuunnitelmissa esitetyt tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet -maakuntakaava -yleiskaava TOIMINNANHARJOITTAJA

Pintavedet tyypiltään erilaisia Suomessa kaikkiaan 13 järvi-, 11 joki- ja 11 rannikkovesityyppiä Tyypittelyn taustalla maantieteelliset ja luonnontieteelliset ominaispiirteet, mm: valuma-alueen maaperä (turve, kivennäismaa, savi vesistön koko (joet ja järvet) syvyys ja viipymä (järvet) Etelä-Savossa 12 järvi- ja 6 jokityyppiä Mukana > 50 ha järvet ja valumaalueeltaan > 80 km 2 joet Tyyppikohtaiset raja-arvot ekologisen luokittelun pohjana 5

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 6

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 7

Ekologinen tilaluokittelu mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu kullekin pintavesityypille on määritetty vertailuolot ja oma luokitteluasteikkonsa tilaluokittelussa tarkastelun kohteena ensisijaisesti biologiset laatutekijät pintavesimuodostuman eri eliöryhmien ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatutekijät (typpi ja fosfori, kokonaisravinteet, ph, näkösyvyys) ja säännöstelyn tai rakentamisen vaikutukset Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Voimassa oleva luokitus laadittu 2013 Seuraava luokitus valmistuu v. 2019 (käytetään v. 2013-2018 seurantatietoja) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 8

Ekologisen luokituksen laatutekijöitä Kasviplankton, piilevät,haittalevät Pohjaeläimet Makrofyytit (vesikasvit) Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Kalat

Tyyppikohtaisia raja-arvoja esim. kokonaisfosfori Hyvä/Tyydyttävä raja-arvot suuri vähähumuksinen järvi (Svh), esim. Saimaa, Luonteri 18 µg/l keskisuuri humusjärvi (Mh), esim. Saarijärvi 25 µg/l matala runsashumuksinen järvi (MRh), esim. Loukeinen, Lisko, Lylyjärvi 45 µg/l 10

Pintavesien ekologinen tila Etelä-Savossa 2013 93 % järvipinta-alasta ja 80 % jokipituudesta vähintään hyvässä tilassa ranta- ja lahtialueet paikoin nuhraantuneet, mikä ei välttämättä näy luokittelussa koska seuranta kattaa yleensä vain selkävedet

Hanhijärven kuormitusselvitys Laadittu v. 2016-17 Julkaistu 4/2018 v. 2014-15 näytteenotto ja virtaamamittaukset ph-kenttämittaukset 4/2016 Aikasarjojen tarkastelu: vedenlaatu 1960-luvulta lähtien Kuormituslaskelmat: VEMALA v1: kuormitus laskettu aikavälille 2006-2011 12

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 13

14

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 15

Loukeinen Loukeinen on 137 ha:n kokoinen vesistö, rantaviivaa 8,6 km, luotaamaton Näytteenottopaikka Loukeinen 066, syvyys n. 2 m Tyypiltään matala runsashumuksinen järvi, väriluku keskimäärin 245 mg Pt/l v. 2008 ekologinen luokitus hyvä, v. 2013 luokittelussa tyydyttävä Tilan heikentyminen johtuu pitkälti siitä, että on saatu enemmän/luotettavampaa seuranta-aineistoa Biologiset laatutekijät A-klorofylli 34,3 µg/l (tyydyttävä) Veden fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu kokonaisfosfori 37 µg/l (hyvä) kokonaistyppi 660 µg/l (hyvä) näkösyvyys n. 0,7 m 16

Lisko Loukeinen on 80 ha:n kokoinen vesistö, rantaviivaa 6,1 km, luotaamaton Näytteenottopaikka Loukeinen 066, syvyys n. 2 m Tyypiltään matala runsashumuksinen järvi, väriluku keskimäärin 100 mg Pt/l v. 2008 ekologinen luokitus hyvä, v. 2013 luokittelussa hyvä Biologiset laatutekijät A-klorofylli 11,3 µg/l (erinomainen) Veden fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu kokonaisfosfori 40,7 µg/l (hyvä) kokonaistyppi 650 µg/l (hyvä) näkösyvyys n. 1 m 17

Lylyjärvi Loukeinen on 80 ha:n kokoinen vesistö, rantaviivaa 6,1 km Luotaamaton Näytteenottopaikka Lylyjärvi 003, syvyys 1,5 m Tyypiltään matala runsashumuksinen järvi, väriluku keskimäärin 220 mg Pt/l v. 2008 ekologinen luokitus erinomainen, v. 2013 luokittelussa tyydyttävä Tilan heikentyminen johtuu pitkälti siitä, että on saatu enemmän/luotettavampaa seuranta-aineistoa Biologiset laatutekijät A-klorofylli 25,7 µg/l (tyydyttävä) Veden fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu kokonaisfosfori 42 µg/l (hyvä) kokonaistyppi 669 µg/l (hyvä) näkösyvyys n. 0,9 m 18

18.2.1981 7.3.1985 28.4.1987 8.2.1989 15.2.1993 2.1.1996 20.5.1996 22.7.1996 12.9.1996 3.10.1996 13.1.1997 19.5.1997 26.6.1997 27.8.1997 1.12.1997 23.2.1998 19.3.1998 16.9.1998 4.3.1999 11.6.2007 7.6.2010 23.3.2016 27.7.2016 µg/l 12.8.1982 7.3.1985 4.2.1987 28.5.1987 28.2.1991 15.2.1993 9.4.1996 24.6.1996 14.8.1996 26.9.1996 7.11.1996 7.4.1997 2.6.1997 24.7.1997 2.10.1997 7.1.1998 19.3.1998 16.9.1998 4.3.1999 2.9.1999 11.6.2007 7.6.2010 7.3.1985 4.2.1987 28.5.1987 28.2.1991 15.2.1993 9.4.1996 24.6.1996 14.8.1996 26.9.1996 7.11.1996 7.4.1997 2.6.1997 24.7.1997 2.10.1997 7.1.1998 19.3.1998 16.9.1998 4.3.1999 2.9.1999 11.6.2007 7.6.2010 23.3.2016 27.7.2016 µg/l µg/l 70 60 50 40 30 20 10 0 Lisko 052, syvyys 1 m Kokonaisfosfori, suodattamaton 60 50 40 30 20 10 0 Loukeinen 066, syvyys 1 m Kokonaisfosfori, suodattamaton 120 Lylyjärvi 003, syvyys 1 m Kokonaisfosfori, suodattamaton 100 80 60 40 20 0 19

18.2.1981 7.3.1985 28.4.1987 8.2.1989 15.2.1993 2.1.1996 20.5.1996 22.7.1996 12.9.1996 3.10.1996 13.1.1997 19.5.1997 26.6.1997 27.8.1997 1.12.1997 23.2.1998 19.3.1998 16.9.1998 4.3.1999 11.6.2007 7.6.2010 23.3.2016 27.7.2016 mg/l 12.8.1982 7.3.1985 4.2.1987 28.5.1987 28.2.1991 15.2.1993 9.4.1996 24.6.1996 14.8.1996 26.9.1996 7.11.1996 7.4.1997 2.6.1997 24.7.1997 2.10.1997 7.1.1998 19.3.1998 16.9.1998 4.3.1999 2.9.1999 11.6.2007 7.6.2010 7.3.1985 4.2.1987 28.5.1987 28.2.1991 15.2.1993 9.4.1996 24.6.1996 14.8.1996 26.9.1996 7.11.1996 7.4.1997 2.6.1997 24.7.1997 2.10.1997 7.1.1998 19.3.1998 16.9.1998 4.3.1999 2.9.1999 11.6.2007 7.6.2010 23.3.2016 27.7.2016 mg/l mg/l 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lisko 052, syvyys 1 m Väriluku 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Loukeinen 066, syvyys 1 m Väriluku 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Lylyjärvi 003, syvyys 1 m Väriluku 20

21 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 7.3.1985 4.2.1987 28.5.1987 8.2.1989 28.9.1992 2.1.1996 20.5.1996 22.7.1996 14.8.1996 12.9.1996 3.10.1996 13.1.1997 19.5.1997 26.6.1997 24.7.1997 27.8.1997 1.12.1997 23.2.1998 20.4.1998 1.12.1998 30.6.1999 2.9.1999 11.6.2007 23.2.2010 7.6.2010 23.3.2016 22.6.2016 metriä Loukeinen 066 Näkösyvyys 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 12.11.1973 7.3.1985 28.5.1987 8.2.1989 15.2.1993 2.1.1996 20.5.1996 22.7.1996 14.8.1996 12.9.1996 3.10.1996 13.1.1997 19.5.1997 2.6.1997 24.7.1997 27.8.1997 2.10.1997 7.1.1998 23.2.1998 20.4.1998 16.9.1998 30.6.1999 2.9.1999 11.6.2007 23.2.2010 7.6.2010 23.3.2016 22.6.2016 metriä Lylyjärvi 003 Näkösyvyys 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 12.8.1982 7.3.1985 4.2.1987 28.5.1987 8.2.1989 28.9.1992 2.1.1996 20.5.1996 22.7.1996 14.8.1996 12.9.1996 3.10.1996 13.1.1997 19.5.1997 2.6.1997 24.7.1997 27.8.1997 2.10.1997 23.2.1998 20.4.1998 16.9.1998 4.3.1999 2.9.1999 11.6.2007 7.8.2007 7.6.2010 metriä Lisko 052 Näkösyvyys

22

23

24

Yhteenvetoa vesien tilasta Lylyjoen valuma-alue hyvin turvemaavaltainen Orgaanisen aineksen määrä vedessä suuri Näkyy korkeana kemiallisessa hapenkulutuksena ja väriarvona Orgaanisen aineksen pitoisuudet riippuvat paljon hydrologisista oloista -> huuhtoumat, kevättulvan aikana yleensä suurimmillaan ph keväisin erittäin alhainen Tyypillisistä turvemaavaltaisille valuma-alueille ja niiden vesistöille kasviplanktonin osalta pitoisuudet ajoittain suurehkoja Riittävästi ravinteita vedessä leville Humusvesissä tyypillisesti esiintyy ajoittain limalevää, joka kohottaa a-klorofyllin pitoisuuksia 25

Mihin tulee keskittyä? Humuskuormituksen hallitseminen teknisesti haastavaa Hoitotoimien suunnittelussa tulisi keskittyä eri lähteiden kiintoainekuormituksen ehkäisemiseen erityisesti turvemaapohjaisilla alueilla samalla fosforikuormitusta ja sitä kautta kasviplanktonin määrää vähennetään => ekologinen tila tyydyttävästä hyväksi Kunnostusojitustarpeen huolellinen arviointi tärkeää Vesiensuojelun huomiointi turvemaiden hakkuissa Maataloudessa tulisi vähentää pintavalumien syntyminen ja maa-aineksen kulkeutuminen vesistöön Toimenpiteinä: Kiintoainetta pidättävät rakenteet Vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja huoltaminen Maatalouden suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat ja kosteikot Kalaston tila? koeverkkokalastukset mahdollisen poistokalastustarpeen selvittämiseksi? 26

Lisätietoja internetistä Etelä-Savon vesienhoidon blogi-sivut: https://esvesienhoito.wordpress.com/ mm. kuormitusselvitykset, hoitosuunnitelmat, toimenpiteiden toteutusraportit, pöytäkirjat Etelä-Savon Ely-keskuksen vesienhoidon sivut: www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo vesienhoidon suunnitelmat ja ohjelmat Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta karttapohjainen palvelu, jossa mm. vesien tilan luokitukset ym. 27

Vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset 2022-2027 Kuulemisaika 8.1.-9.7.2018 Kuulemisaineisto: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin Karttapalvelu: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin Etelä-Savoa koskee kaksi kuulemisasiakirjaa: Vuoksen vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Kansalaispalaute: Kyselylomake: (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin) Kirjaamo: Vuoksen vesienhoitoalue: Etelä-Savon ELYkeskuksen kirjaamo Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon