Puulan arvoja tukevat hankkeet ja uhkien torjunta

Transkriptio

1 Puulan arvoja tukevat hankkeet ja uhkien torjunta Puula-forum V Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus

2 Esityksen sisältö Johdanto Vedenkorkeudet Vedenlaatu Luontoarvot Kaavatilanne Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 2

3 3

4 Puulaveden ja Liekuneveden laskeminen Ensimmäinen laskusuunnitelma jo v luonnollista laskuväylää pitkin Armollisen kirjeen kautta ( ) sai Koskenperkausjohtokunta käskyn jotta, niin paljon kuin mahdollista on, Savon ja Karjalan väestö autettaisiin nykyisestä voimattomuudestaan ja köyhästä tilastaan varallisuuteen ja hyvään oloon, laskea näihin maakuntiin rajoittuvia tai kuuluvia suurempia sisäjärviä ja niitten joukossa etupäässä Puulavettä, joten ympäristön asukkaille saataisiin tilaisuus tarpeellisen pellon- ja niityn viljelykseen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 4

5 Puulaveden ja Liekuneveden laskeminen Insinööriluutnantti Munck toimitti tutkimuksen v ja jätti seuraavana vuonna ehdotuksen jonka mukaan: Puulaveden vedenpinta oli alennettava 6 jalkaa Vahvajärveä oli laskettava 2 jalkaa Tuusjärveä oli laskettava 6 jalkaa Lahnavettä oli laskettava 2 jalkaa Vuohijärveä oli laskettava 2 jalkaa Koskenperkausjohtokunnan v hyväksymän työsuunnitelman mukaan työ valmistuisi 10 vuodessa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 5

6 Puulaveden ja Liekuneveden laskeminen Kymijoen Pyhäjärven ja Puulaveden välillä kolme työpiiriä aloitti työt 1931 Kissakosken kanava avattiin ensimmäisen kerran syksyllä 1942 Vuosina 1943 ja 1844 Kissakosken kanavaa laajennettiin Riittämättömän laskun ja alapuolisen tulvien takia tehtiin vv täydentäviä töitä eri puolilla vesireittiä Vuoteen 1852 Puulavesi oli alentunut 6 jalkaa Kissakosken kanava oli kuitenkin syöpynyt, jonka vuoksi sitä vv syvennettiin ja vahvistettiin kiveyksellä, jolloin Puula aleni vielä 2,5 jalkaa Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 6

7 Mikkelin läänin maaherran päätökset v ja v Oy Kissakoski Ab:n paperitehdas ja puuhiomo 1910-luvulla Mikkelin läänin maaherran päätöksien määräykset: Puulavedelle laivakulun ajalle alaraja Muutoin veden purkautumista tulee järjestellä niin, että vedenkorkeudet pysyvät ennallaan Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 7

8 Puulan säännöstelyluvan (1964) määräykset Vedenkorkeus ei alita alarajaa NN+94,22 m Vedenkorkeuden ylärajan ylittyminen pyrittävä mahdollisuuksien mukaan välttämään Jos yläraja ylittyy, on juoksutettava luvassa määrätyt minimivirtaamat Yläraja kulkee seuraavien taitepisteiden kautta: ,70 m ,40 m ,65 m ,65 m ,70 m ,70 m Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 8

9 Puulan säännöstelyluvan (1964) määräykset Uiton aikana juoksutettava aina vähintään 15 m 3 /s, jos se on mahdollista alittamatta alarajaa Myös muita uiton toimittamiseen liittyviä sopimusehtoja on kirjattu lupaan Merkittävimmät näistä ovat kesäkuun alun tavoitekorkeus +94,50 m ja purjehduskauden suositusalaraja +94,40 m Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 9

10 Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 10

11 Valunnan muuttuminen

12 Alhaisen kesävedenkorkeuden toistuvuus ilmaston muutoksen seurauksena Purjehduskauden vedenkorkeuden alarajan alittuminen (+94,40 m) 6 vuotena 12 vuotena 16 vuotena Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 12

13 Virkistyskäytölle optimaalinen vedenkorkeus +94,50-94,75 m Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 13

14 Pintavesien ekologinen tila 2014

15 Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio Etelä-Savossa pintavesien tila Etelä-Savossa keskimääräistä parempi useimpiin muihin maakuntiin nähden monet ranta- ja lahtialueet nuhraantuneet, mikä ei välttämättä näy luokittelussa seuranta kattaa yleensä selkävedet 15

16 Pintavesien ekologisen luokittelun taso Etelä-Savossa 16

17 Pohjavesien tila ja riskialueet kpl 5 kpl 7 kpl 12 kpl 17

18 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalue 18

19 Arvio vesistöihin kohdistuvan kokonaisfosforikuormituksen jakautumisesta päästölähteittäin Etelä-Savossa 15 % Peltoviljely Peltoluonnonhuuhtouma 7 % 5 % 0 % 40 % Metsätalous Metsäluonnonhuuhtouma Haja-asutus Hulevedet Pistekuormitus 26 % 5 % 2 % Laskeuma Lähde: VEMALA, Suomen ympäristökeskus ihmistoiminnan paineista maatalous kuormittaa eniten erityisesti maatalouspainotteisilla valuma-alueilla metsätalouden merkitys kuormittajana (ravinteet ja orgaaninen kuorma) on monin paikoin merkittävä pistemäisellä kuormituksella paikallista merkitystä (yhdyskuntien jätevedet, turvetuotanto) 19

20 Riskinalaisiksi arvioidut pintavesimuodostumat Etelä-Savossa 20

21 Maatalouden vesiensuojelun painopistealueita Etelä-Savossa 21

22 Metsätalouden vesiensuojelun painopistealueita Etelä-Savossa 22

23 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 23

24 Lähde: Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille Soiden ojitustilanne SYKE, pohjautuu MML aineistoon Vesimuodostumat: SYKE, ELY-keskukset.) 24

25 mg/l Pt Vesistöt tummentuneet Suomessa muutos alkanut 1990-luvulla, kiihtynyt viime vuosina humuksen ja raudan pitoisuus vesissä kasvanut kehitykseen ei ole yhtä selkeää syytä, todennäköisesti - happaman laskeuman väheneminen - ilmastonmuutos (sademäärät, valuma-alueelta tulevien huuhtoumien vuodenaikaisvaihtelun muuttuminen, orgaanisen aineksen hajotusprosessien kasvaminen/nopeutuminen) vaikutuksia mm. eläin- ja kasviplanktoniin ja kalastoon -> voi heikentää virkistyskäyttöä ilmiö näkyy myös Puulalla mm. veden väriluvussa Puula 85, väriluku, syvyys 1 m 0 25

26 Valunta

27 Järven vedenkorkeus

28 Fosforipitoisuus

29 Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman tavoitteet Ainespuun hakkuukertymä 1000 m3/v TAVOITE kertymm3/v 1000 m3/v Mäntytukki Kuusitukki Lehtipuutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Lehtikuitupuu YHTEENSÄ Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 29

30 Puula vesienhoidon toteutuksessa Puulan länsiosan kuormitusselvitys 2014 Puulaveden käyttö- ja hoitosuunnitelma Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Asiakirjat löytyvät internetistä: 30

31 Mitä toimia tehtiin 1. vesienhoitokaudella ? yhdyskuntien vesiensuojelu mm. Kerimäki-Savonlinna -siirtoviemäri, Heinäveden kirkonkylän puhdistamon purkupaikan siirto poistokalastushankkeet mm. Puulan Ruovedenselkä, Pieksänjärvi, Rantasalmen lähivedet kalatiet ja virtavesien kunnostushankkeet mm. Puulan Kissakosken kalatie, Sulkavan Uitonvirran reitin koskikunnostukset maatalouden vesiensuojelu mm. kosteikot Kyyvedellä ja Joroisselällä metsätalouden vesiensuojelu hankkeita mm. Pieksänjärvellä ja Kyyvedellä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen riskialueilla sekä pohjavesialueiden rakenneselvitykset 31

32 Suunniteltuja toimenpiteitä 2. vesienhoitokaudelle Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo maa- ja metsätalouden vesiensuojelu erityisesti painopistekohteissa vesiensuojelun koulutus ja neuvonta maanomistajille ja toimijoille vesiensuojelurakenteet hankkeissa maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mukaiset toimenpiteet useita virtavesien kunnostushankkeita ja kalateiden rakentamishankkeita mm. Puulaan laskevat virtavedet ja Vuojakosken kalatie useita poistokalastushankkeita mm. Mikkelin alapuolinen Saimaa, Joroisselkä, Kyyvesi pienempien kohteiden tarkentuminen koekalastustulosten perusteella osakaskuntien yhdistäminen keskeisillä vesienhoidon painopistealueilla -> vesienhoidon toimenpiteiden toteutus nykyistä helpompaa Freshabit LIFE Puruvesi EU-hanke vesistökuormituksen hallintaan liittyvät toimenpiteet (erityisesti metsätalous) ja vesistökunnostus riskinalaisilla pohjavesialueilla suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutus, mm. vedenottamoiden luvittaminen, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset jne. 32

33 Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

34 Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

35 Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

36 Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

37 Linkkejä Etelä-Savon vesienhoidon blogi-sivut: Etelä-Savon Ely-keskuksen vesienhoidon sivut: Vesikartta: Avoin tieto, ympäristötietojärjestelmät: FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat 37

38 Puulan ja Kyyveden Natura-aluekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 38

39 Natura-aluekokonaisuuden keskeiset arvot Järvi- ja suoekosysteemit Luonnonmetsät, suot ja vedet Linnut: Lokkilinnusto, tikat ja kaakkuri Saaristoerämaa Vesiretkeily Kestävä luonto- ja kalastusmatkailu Kalastus ja metsästys Saaristo- ja kyläkulttuuri Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49 Puulan rantayleiskaavat