Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia



Samankaltaiset tiedostot
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Valtion rooli yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

Energiatuki Kati Veijonen

Ilmiöpohjaiseen budjetointiin liittyviä näkökohtia selvittävä työryhmä

1.1 Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja sen rakenteet maakunta- ja sote-uudistuksessa

Odotukset ja mahdollisuudet

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet

Yritysten verotuet. Ylijohtaja Terhi Järvikare Yritystukia uudistavan työryhmän kokous Vero-osasto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Yritystukijärjestelmän uudistaminen

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Energian tuotanto ja käyttö

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Bioenergiapolitiikka & talous

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Yritystukijärjestelmän uudistaminen

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

1(8) luonnos. Rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu: 2.1b Ympäristön kannalta haitalliset tuet

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Yritystuet ja kilpailukyky I Marita Laukkanen & Mika Maliranta

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Transkriptio:

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia

Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita palvelevia taustaselvityksiä 2012 ja 2013 VM, YM, MMM, LVM Ø Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisia tukia on tarkasteltu näissä taustaselvityksissä

Esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisista tuista maailmalta Hiilikaivokset suorat tuet, alhainen vahinkovastuu Kalastus suorat tuet, takuut, verotuet, ei vastuuta ympäristöhaitoista ym. Vesi vedenkäytön alihinnoittelu Sademetsän tuhoaminen raaka-aineen alihinnoittelu, Energia: öljy- ja ydinvahingot haitan aiheuttamisesta Suorat ja verotuet, ei vastuuta vain osittainen vastuu/ korvaus ei rangaista ympäristöhaitoista ym. aiheutetusta haitasta Maatalous kansantalousosasto kansantalousosasto 17.6.2013 23.8.2012

Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tukia globaalitasolla Veden alihinnoittelu/ kastelu $200-300(?) mrd./vuosi ES $1 mrd.; USA >$0,5 mrd. Kalastus $15-35 mrd./vuosi 25 % sektorin tuloista $50 mrd./vuosi kalakanta Ydinvoima suuruusluokka? Fossiiliset polttoaineet $400-700 mrd./vuosi pääosin kulutustukia tuotantotuet >$100 mrd. (IMF-arvio $ 1900 mrd.) Maatalous Tuottajatuet $252 mrd. (OECD, 2011) Tuet yhteensä $407 mrd. (OECD, 2011) lisäävät ylituotantoa teollisuusmaissa Biopolttoaineet(?) >$20 mrd./vuosi pääosin teollisuusm. tuet kasvussa Ø Tuet yhteensä yli $ 1100 mrd. vuodessa Lähteet: IISD-Global Subsidies Initiative ja OECD.

Tukien tavoitteet ja suunnittelu Tuen taustalla hyvä aikomus ruuan tuotanto (EU:n maataloustuet) energiaturvallisuus/omavaraisuus (turve, hiili) teknologia- ja teollisuustuet (uusiutuva energia) kilpailukyky (energiaverotuet) sosiaaliset perusteet, köyhyyden poistaminen (ruoka, vesi, polttoaineet, sähkö) ilmastonmuutoksen torjunta (biopolttoaineet & uusiutuvat) ympäristöperusteet Tavoitteet voivat vanhentua (ruuan & energian omavaraisuus) Asetetut tavoitteet voivat poiketa todellisista vaikutuksista (biopolttoaineet) Tuki voi olla väärä instrumentti tai huonosti suunniteltu Tuen ympäristövaikutuksia ei osata ennakoida Tuki hidastaa/estää rakennemuutosta

Kartoittamalla ja arvioimalla löydetään tuista ne hyvät relevantit, hyvin kohdennetut, tehokkaat, tavoitteet saavuttavat, vaikuttavat, pienet ympäristöhaitat pahat epärelevantit, rahaa tuhlaavat, suuret ympäristöhaitat rumat huonosti suunnitellut esim. tehottomat, huonosti kohdennetut, ympäristöhaitat mahdollisia Laaditaan tiekartta haitallisten tukien poistolle

Selvitysten pohjana OECD/EU arviointikehikko (*) I. Tukien kartoitus II. Tukien ympäristövaikutusten arviointi III. Laajempi vaikutusarviointi IV. Muutosmahdollisuuksien arviointi Ø Tahtotila ja poliittinen päätös! (*) EU study (2010): Environmentally Harmful Subsidies: Identification and Assessments

I. Tuen kartoittaminen II. Arviointityökalun soveltaminen III. Laajempi arviointi IV. Muutosmahdollisuuksien tarkastelu 1. Onko tuki olemassa? 2. Vaikuttaako tuki ympäristöön? 3. Mikä on tuen rooli ko. politiikkalohkolla? 4. Onko tuki taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeä? 5. Onko tuen poistamiselle ylitsepääsemättömiä esteitä? 1. Johtaako tukitaso ja ehdot tuotannon kasvuun? 2. Rajoitetaanko ympäristöhaittaa muilla politiikkatoimilla? 3. Onko ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja tarjolla tai kehitteillä? 1. Mitkä ovat tuen tavoitteet? 2. Saavutetaanko asetetut tavoitteet? 3. Onko tuki kustannustehokas? 4. Mitkä ovat tuen taloudelliset, sosiaaliset ym. vaikutukset? 5. Mikä on tuen vaikuttavuus pitkällä aikavälillä? 1. Mitä muutoksia voidaan tehdä? 2. Eri vaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt? 3. Muutoksen mahdolliset häviäjät? Voiko kompensoida? 4. Muutoksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät 6. Onko dataa?

Poistuuko ympäristöhaitta jos tuki poistuu? 1. Johtaako tukitaso ja ehdot tuotannon kasvuun? Ei Kyllä 2. Rajoitetaanko ympäristöhaittaa muilla politiikkatoimilla? Kyllä Ei 3. Onko ympäristöystävällisempiä Ei vaihtoehtoja tarjolla tai kehitteillä? Kyllä Ø Tuen poistaminen todennäköisesti pienentää ympäristörasitusta Tuen poisto ei todennäköisesti vähennä ympäristöhaittaa tai -rasitusta

Potentiaalisesti haitallisten tukien kartoitus 1. Suomessa tehty systemaattinen kartoitus ja arviointi Mukana kaikki tuet myös EU-tuet joiden poistamisesta Suomi ei voi yksin päättää myös yhteiskunnallisesti merkittävät tuet joilla epäsuora ympäristövaikutus Verotuet, suorat budjettituet jne. Tiedot vuosilta 2009-2012 Potentiaalisesti haitallisia tukia energia-, liikenne- ja maataloussektoreilla Verotuet dominoivat energia- ja liikennesektoreilla

Tulosten pohdintaa ja johtopäätöksiä Ulkoisvaikutukset, määräykset ym. piilotuet? EU:n päästökauppajärjestelmä: täysi huutokauppa 2027 hinnoittelu osittaista Ei juuri ympäristön kannalta haitallisia suoria tukia Tuet pääosin verotukia, joiden määrän ja vaikutusten arviointi usein vaikeaa Joitain potentiaalisesti haitallisia tukia voitaisiin poistaa kansallisella tasolla Muutokset suurimpiin tukiin (energia, liikenne ja maatalous) tulisi tehdä EU- tai globaalitasolla

Tulosten pohdintaa ja johtopäätöksiä (2) Ympäristönäkökulma on loppujen lopuksi kapea, tuen poistamisella saavutetut taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ylittävät usein ympäristöhyödyt Tuki voi olla valtion kannalta huonoa rahankäyttöä vaikkei se ole ympäristölle haitallinen Huonoista tuista vapautuvat varat voitaisiin ohjata muihin prioriteetteihin Myös vihreät tuet voivat olla huonosti kohdistettuja, kustannustehottomia ja aiheuttaa markkinahäiriöitä