Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Emolehmätuotannon parhaat käytännöt Laidunkauden ratkaisuja. Minustako emotuottaja Susanna Vehkaoja, AtriaNauta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Babi Nusciencen uusi, erinomainen rehuohjelma pikkuporsaille

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Eläinten hyvinvointikorvaus

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Seinäjoki Emolehmäkarjan ruokinta

Eläinten hyvinvointikorvaus

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

MaitoManagement 2020

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella


NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

Vasikoiden aloitusohjelma

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Vasikkaripulit ja näytteenotto

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Aperehuruokinnan periaatteet

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Emolehmätilojen eläinaines

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa

KUIVITTAMINEN ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA. ELL Aino Wainio, Emovet Oy Kuivikepäivä to , Juva

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Eläinten hyvinvointiseminaari Tampere Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

Parhaat käytännöt välikasvattamossa

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Valio Oy. E-luokka 1/2011

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Vasikoiden hoito ja terveysseuranta vasikkakasvattamossa. Vaavi-vaali viisaasti vasikkaa koulutus Korhonen Arja 3.5.

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Minustako emolehmätuottaja

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Ruokinta ennen vieroitusta. Kunnon pihvivasikka Perho Maiju Pesonen

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Transkriptio:

Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Imetys Vasikkapiilo Vieroitus

Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen aikana emä aloittaa imetyksen, myöhemmin myös vasikka Luonnonoloissa vieroitus 8-12 kk iässä

Onnistunutta imetyskautta varmistaa Vahva emo-vasikkasuhde Onnistunut leimautuminen Emon hyvät emo- ja maidontuotantoominaisuudet maidontuotantokyky Emojen hyvä ruokinta ja kuntoluokka maitotuotos Hyvä laidun nurmen hyvä ruokinnallinen arvo

Vasikkapiilo Poikimakarsinasta muun lauman joukkoon lasketut vasikat tarvitsevat edelleen kuivan, puhtaan, hyvin kuivitetun makuupaikan Parhaiten tämä toteutuu vasikkapiilon avulla Vasikkapiiloa voi hyödyntää myös vasikoiden käsittelyssä

Vasikkapiilo = vasikoille varattu makuualue, johon aikuisten eläinten pääsy on estetty esim. riittävän pienen portin avulla Runsas kuivitus: kuivuus, pehmeys, lämpö, hygienia Huolellinen puhtaanapito Vedottomuus esim. kiinteiden seinien avulla

Vasikkapiilo

Vasikkapiilo

VIEROITUS

Vieroitus on syntymän jälkeen toiseksi merkittävin stressi eläimen elämässä! Stressillä huomattavia negatiivisia vaikutuksia, mm. heikentynyt vastustuskyky, sairastumisalttiuden lisääntyminen

Vieroitus On suuri stressitekijä sekä vasikoille että emälle: Lauman kokoonpano muuttuu Emon luoma turva ja ohjaus katoavat Olosuhteet muuttuvat Maidon saanti loppuu Ruokinta muuttuu Emän utareen maidontungos

Vieroitus Ei suositeltavaa ajoittaa muita stressiä aiheuttavia toimenpiteitä samaan yhteyteen, eikä muutamaan viikkoon vieroituksen jälkeen

Keväällä syntyneet vasikat vieroitetaan laidunkauden loppupuolella Vieroitus syytä tehdä, kun laidunrehun laatu heikkenee Ikä yleensä 4-6 (-8) kk Paino yli 250-300 kg Syyspoikivissa karjoissa vieroitus ajoittuu keväälle, ennen laidunkauden alkua

Nopeakasvuiset lehmävasikat Erittäin nopeasti kasvavat liharotuiset vasikat voivat tulla sukukypsiksi jopa 4-5 kk ikäisinä VIEROITA AJOISSA TEINITIINEYKSIEN EHKÄISEMISEKSI Voivat tiinehtyä siitossonnista mutta myös yli puolivuotiaista sonnivasikoista! Eläinlääkäri voi katkaista tiineyden, jos sellainen on tiedossa Varmista ainakin epäilyttävät!

Poikimakauden vaikutus Tavoitteena vieroitettujen vasikoiden tasalaatuisuus jos poikimakausi on tiivis, voidaan kaikki vasikat vieroittaa yhdellä kertaa teinitiineyksien riski pienenee Jos poikimakausi venyy pitkäksi, vieroitus voi olla hyvä tehdä kahdessa erässä

Vieroitusta edeltävä lisäruokinta Vasikka ehtii tottua vieroituksen jälkeen käytettyihin rehuihin Erityisen tärkeää, jos emojen maitotuotos on huono emot ovat nuoria laidunrehua on vähän tai se on huonoa Tarjoa lisärehu paikasta, johon emot ja sonni eivät pääse

Lisäruokinta väkirehua vapaasti tai sallitaan vasikoille kulku viereiselle, paremmalle laidunlohkolle tai syötetään vasikoille hyvälaatuista karkearehua

Lisäruokinta Lisäväkirehu tarjolle jo ennen kuin vasikoilla on varsinaista tarvetta lisäruokinnalle oppivat syömään kohtuullisia määriä pikkuhiljaa Ahmiminen johtaa helposti ruoansulatushäiriöihin, mm. puhaltuminen Tavoitteena, että vasikka söisi vieroitusvaiheessa vähintään 1 kg lisäväkirehua päivässä

Vieroitustapoja Perinteinen vieroitus Aitavieroitus Kaksivaihevieroitus

Perinteinen vieroitus Vasikat erotetaan emistään kerralla Sekä imetys että emon hoiva loppuvat samalla kertaa Pahimmillaan sekä näkö- että kuuloyhteys katkeavat Erittäin suuri stressi sekä vasikalle että emälle Vasikan stressi on suurempi, jos se ei lainkaan näe tai kuule emoa

Voidaanko perinteisen vieroituksen stressiä helpottaa? Totuta vasikat vieroituksen jälkeisiin rehuihin jo hyvissä ajoin Tuo vasikat emineen jo muutama päivä ennen vieroitusta vieroituspaikkaan Kun vieroitat, siirrä emot pois, mieluiten siten, että näkö- ja kuuloyhteys säilyy Unohda poissa silmistä, poissa mielestä - periaate!

Aitavieroitus Aitavieroituksessa emät erotetaan vasikoistaan vahvan aidan toiselle puolelle, jolloin läheinen näkö- ja kuuloyhteys säilyy Vasikat eivät saa pystyä imemään aidan läpi eivätkä murtautumaan aidan läpi Myös aitavieroituksessa kannattaa käyttää perinteisen vieroituksen stressiä vähentäviä periaatteita tuttu vieroituspaikka, johon tutustunut emon kanssa, tutut rehut

Aitavieroitus vähentää stressiä perinteiseen vieroitukseen nähden Edestakaisin kävelyä 18 % vähemmän Makuuaika 7,3 % pidempi Syömisaika 13,6 % pidempi Huutamista noin puolet vähemmän kuin perinteisesti vieroitetuilla vasikoilla

Kaksivaihevieroitus Vaihe I: Vasikoille laitetaan 4-5 vrk ajaksi nenään läppä, joka estää imemästä, mutta vasikat jäävät laumaan emien kanssa Vaihe II: Vasikat erotetaan emistä Läppä ei haittaa syömistä ja juomista Pidä vasikkaa ruokinnan suhteen vieroitettuna heti kun nenäläppä laitettu maidon saanti loppuu, lisäruokinnan oltava kohdallaan!

Kaksivaihevieroitus Vasikat huutavat 96 % vähemmän kävelevät 79 % vähemmän käyttävät 23 % enemmän aikaa syömiseen käyttävät 24 % enemmän aikaa makaamiseen verrattuna perinteiseen vieroitukseen merkkejä vähentyneestä stressistä

Kaksivaihevieroitus Vähentyneellä stressillä positiiviset vaikutukset vastustuskykyyn, terveyteen ja yleiskuntoon

Vasikoiden seuranta vieroituksen jälkeen Seurattava vasikoiden Syöntiä Veden saantia osaavatko juoda? Yleiskuntoa Sairauksien oireita stressi lisää sairastumisriskiä Ryhmädynamiikkaa sorretaanko jotakin?

Emojen seuranta vieroituksen jälkeen Seurattava erityisesti utareterveyttä Pakkautuuko maitoa Utaretulehdukset

Vieroituspaino, 200 pv:n paino Painon seuranta keskeistä tuotannon kehittämisessä ja jalostuksessa Päiväkasvu vieroitukseen Vasikat punnitaan 150-200 pv:n iässä lasketaan korjattu vieroituspaino

Indeksit Korjatun vieroituspainon perusteella lasketaan kaksi indeksiä: 200 pv:n painoindeksi: kuvaa vasikan omasta perimästä johtuvaa kasvupotentiaalia Emoindeksi: kuvaa emon emo-ominaisuuksia ja maidontuotantokykyä