Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö



Samankaltaiset tiedostot
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Kuva: Seppo Tuominen

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

METSO-ohjelma :

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Savon ilmasto-ohjelma

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Ekosysteemilähestymistapa?

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Strategiaprosessit muutosten mahdollistajina. Mikko Kosonen. Lähtölaukaus uuteen luonnonvaraajatteluun

Soidensuojelu Suomessa

TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja,

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Älykkäästi luonnon voimin

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suoseuran esitelmätilaisuus

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiatyön tavoitteet ja toteutus. Eeva Hellström Sitran aamupuuro

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

A7-0277/129/REV

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Transkriptio:

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten vahvistamispäätös kokonaisuudessaan kumottiin KHO:n päätöksellä P-P:n liiton ja ympäristökeskuksen kirje KTM:lle (TEM): - laadittava kansallinen suo-ohjelma KTM siirsi asian MMM:n käsiteltäväksi laaja lausuntokierros; 16 keskeistä tahoa: on tarpeen laatia kansallinen suo-ohjelman / strategia MMM:n keskustelukierros sidosryhmien kanssa syksyllä 2008 strategian tavoitteista ja tarpeista. Suo- ja turvemaiden strategiatyöryhmä asetettiin 10.2.2009.

Suo- ja turvemaiden strategian tavoite Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita. Strategialla määritetään Suomen soihin ja turvemaihin liittyvät tavoitteet ja keinot niiden yhteensovittamiseksi lähivuosikymmenille.

Työryhmän tehtävä Työryhmän tehtävänä on: laatia ehdotus kansalliseksi suo- ja turvemaiden strategiaksi yhteensovittaen näihin kohdistuvat lähiajan ja pitkän tähtäyksen tarpeet sekä olemassa olevat kansainväliset, EUtason ja kansalliset linjaukset, tehdä ehdotus strategian. toteuttamisen keinoiksi ja arvioida soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoihin liittyviä lupamenettelyjä toimivuuden kannalta, sekä tehdä tarvittaessa muita soiden ja turvemaiden kestävän käytön käytännön toteuttamiseen liittyviä ehdotuksia.

Mukana työssä Maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö valtiovarainministeriö, Geologian tutkimuskeskus, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Suomen Luonnonsuojeluliitto ry, Suoseura ry, Turveteollisuusliitto ry, Huoltovarmuuskeskus, BirdLife Suomi ry, prof. Ari Ekroos / HY

Huomioonotettavia, kansalliset Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008), Kansallinen metsäohjelma 2015 (2008), Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (2000 ja tarkistus 2008), Kansallinen kestävän kehityksen strategia (2006), Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 (2007), Luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2006 2016 (2007), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 (METSO) (2008), soidensuojeluohjelmat, Sitran Kansallinen luonnonvarastrategia (2009), Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (2005), (Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992, Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 539/2008), Laki polttoturpeen turvevarastoista (321/07), Asetus polttoturpeen turvavarastoista 498/07

Huomioonotettavia, EU-politiikat ja säädökset EU:n ilmasto- ja energiapaketti - 2020 (ml. direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (RES-direktiivi)) Biologista monimuotoisuutta koskeva strategia ja toimintasuunnitelma Luonnonvarojen kestävän käytön strategia Luontodirektiivi Lintudirektiivi Vesipuitedirektiivi Tulvadirektiivi Maaperän suojelua koskeva strategia EU:n 2. energiastrategia

Huomioonotettavia, globaalit YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja (2008 2012) Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus Ramsarin sopimus (Vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskeva yleissopimus) Bernin sopimus (Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristöjen suojelusta)

Suo- ja turvemaiden strategia Aloitusseminaari tammikuussa 2009 Perehtymisvaihe: mm. kaavoitus, maatalous, metsätalous, suoluonnon monimuotoisuus ja suojelu, turpeen energiakäyttö/huoltovarmuus, ekosysteemilähestymistapa, monikäyttö ja luontopalvelut, kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase, ennallistaminen, elinkaarilähestymistapa, soiden käytön vesistövaikutukset, lupa- ja tukijärjestelmät Joulukuun alussa ryhdytään kokoamaan eri näkökulmien konkreettisia tavoitteita ja valmistelemaan vaihtoehtoja Väliseminaari keväällä 2010, määräaika 30.9.2010

Strategian keskeisiä kysymyksiä soiden kestävä käyttö, soiden kestävän käytön kriteerit turvetuotantoalan tarve energiahuollon näkökulmasta, energiahuoltovarmuus ja rakennetun energiainfran tarpeet, tuotannon ja käytön vaikutukset kansan- ja aluetalouteen ja ympäristöön suotuisan suojelun tason toteuttaminen, aluetarpeet ja suojelun mekanismit Soiden käyttöönoton, käytön ja jälkikäytön muodostaman elinkaaren kokonaisetujen ja -haittojen arviointi Suometsien hoidon ja käytön tavoitteet, ojitettujen eikannattavien/ei-investointikelpoisten alueiden käyttö Turvepeltojen viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Soiden monikäytön, matkailun ja virkistyspalveluiden arvottaminen

Kiitos Onnittelut ja hyvää menestystä 60-vuotiaalle Suoseuralle ja suomalaisen suoluonnon ja suoluonnonvaran asiantuntijajoukolle