JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013

JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013 Soini- Vimpeli- Alajärvi Alajärven Kaupunki 1

SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 3 1. JOHDANTO... 5 1.1. TAUSTAA... 5 1.2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN MERKITYS... 6 1.3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 -HANKE... 7 2. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIIN KUULUVAT KUNTALAISET... 9 2.1. IKÄIHMISET... 9 2.2. PITKÄAIKAISSAIRAAT... 10 2.3. VAMMAISET... 10 2.4. NUORTEN OSALLISUUS... 11 3. ERITYISLIIKUNTAAN SOVELTUVAT TILAT... 12 4. ERITYISLIIKUNTARYHMÄT JA OHJAAJAT JÄRVI- POHJANMAALLA... 14 4.1. ALAJÄRVEN KAUPUNGIN JA SOININ SEKÄ VIMPELIN KUNTIEN ERITYISLIIKUNTARYHMÄT... 14 4.2. YHDISTYSTEN JA JÄRJESTÖJEN JÄRJESTÄMÄT ERITYISLIIKUNTARYHMÄT... 15 4.3. KANSALAIS- TAI TYÖVÄENOPISTO... 17 4.4. ERITYISLIIKUNNAN OHJAAJARESURSSIT JÄRVI- POHJANMAALLA... 19 5. KYSELYTUTKIMUS, YKSIKÖT, YHDISTYKSET JA SEURAT... 20 5.1. YHTEENVETO KYSELYTUTKIMUKSESTA... 20 5.2. KUNNAN ROOLI ERITYISLIIKUNNASSA... 22 5.3. KUNNALLE PALAUTETTA ERITYISLIIKUNNAN OSALTA... 23 6. ERITYISLIIKUNTA JÄRVI-POHJANMAAN LIIKUNTAPALVELUISSA... 24 LÄHTEET... 28 2

YHTEENVETO Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan peruskartoituksessa esitellään Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen erityisliikunnan nykytilanne, kehittämiskohteet ja tarpeet. Kartoitus on osa Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanketta, johon Järvi-Pohjanmaa lähti mukaan keväällä 2013. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli 10 000 asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluva Alajärvi on yksi tällaisista kunnista. Kartoituksesta on vastannut suurelta osin Alajärven kaupungilla harjoittelijana ollut sosionomi-opiskelija Katja Tallbacka, jolle suuri kiitos kartoitustyöstä! Mukana kirjoittamisessa ovat olleet myös Alajärven liikuntasihteeri Kirsti Kivelä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hankkeen projektipäällikkö Saku Rikala. Kartoituksen pohjalta on hyvä aloittaa erityisliikunnan kehittämistyö Järvi-Pohjanmaalla. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996.) Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin 20 25% väestöstä. Alajärvellä oli vuonna 2011 asukkaita noin 11 300, joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin 2 100 2 600 henkilöä. Kun erityisryhmäläisten määrää arvioidaan koko Järvi-Pohjanmaan alueella (asukkaita noin 15 900), nousee luku noin 3 200 4 000 henkilöön. Kartoitustyössä selvisi, että Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella järjestetään vähintään 56 erityisliikuntaryhmää tai erityisryhmiin kuuluville soveltuvaa liikuntaryhmää. Osa ryhmistä on lähinnä kuntouttavaa toimintaa tai hyväkuntoisten liikuntaryhmiä eivätkä ole näin ollen varsinaisesti erityisliikuntaa. Selkeästi viikoittain 3

toimineiksi erityisliikuntaryhmiksi voidaan laskea noin puolet ryhmää. Eniten ryhmiä järjestivät sosiaali- ja terveyspalvelut, kansalaisopisto ja eläkeläisjärjestöt. Ryhmät oli suunnattu pääasiassa joko iäkkäille tai pitkäaikaissairaille. Alueen ohjaajaresurssit muodostuvat liikuntapalveluiden ohjaajista ja liikuntasihteereistä, terveydenhuollon fysioterapeuteista ja kuntohoitajasta, kansalaisopiston tuntiopettajista sekä Lehtimäen opiston vapaa-ajan ohjaajista, fysioterapeuteista, kuntohoitajasta ja ratsastuksenohjaajista. Lisäksi Järvi-Pohjanmaalla on koulutettu aikanaan suuri määrä KunnonHoitajia (terveydenhuollon henkilöstö), vertaisohjaajia ja iäkkäiden ulkoiluttajia. Yhdistyksissä toimii jonkin verran liikuntavastaavia ja ohjaajia, jotka järjestävät erityisliikuntaa. Järvi-Pohjanmaalla on paljon liikuntatiloja, mutta esteettömistä tiloista ja vuoroista on puutetta eikä esteettömyydestä ole tarkkaa tietoa. Keskeisin tila on vuonna 2013 valmistunut lähes esteetön uimahalli. Erityisliikunta on huomioitu alueen liikuntatoimessa muun muassa erityisryhmien liikuntaan jaettavissa yhdistysten kohdeavustuksissa, uimahallin seniorikortissa ja uimahallin pääsymaksuissa. Keskeisenä ongelmana Järvi-Pohjanmaalla on puute selkeästä ja pysyvästä toimintamallista, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin koordinoidusti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Järvi-Pohjanmaalla ei ole selvää kuka järjestää mitäkin erityisliikuntaa. Kaikki toimivat erityisliikunnan kentällä pitkälti omineen. Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikapalveluissa ei ole riittävää osaamista ja kokemusta erityisliikunnasta eikä niukkojen henkilöstöresurssien takia vapaaaikapalvelut ole pystynyt organisoimaan ja koordinoimaan alueen erityisliikuntaa. Kun toiminnasta puuttuu suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys, se ei ole erityisen tehokasta. Hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla voitaisiin saavuttaa taloudellisia etuja. Järvi-Pohjanmaan alueen muut keskeisimmät erityisliikunnan ongelmat ovat ryhmien puute, eri toimijoiden ohjaajapula ja erityisliikunnan osaaminen, tiedottamisen hajanaisuus, toiminnan rahoitusongelmat, kuljetusongelmat sekä puute esteettömistä tiloista ja vähäinen tieto tilojen esteettömyydestä. 4

1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Erityisliikunta on tarkoitettu kaikille henkilöille, joiden on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntamuotoon vamman, sairauden, muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi. Erityisryhmien liikunta tai soveltava liikunta on suurimmaksi osaksi tavallista terveyttä tai toimintakykyä edistävää liikuntaa, kuitenkin mukaan lasketaan myös erityisryhmien huippu-urheilu. Yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Erityisryhmiin kuuluvista osa käyttää yleisiä liikuntapalveluja ja osa tarvitsee kohderyhmälle suunnattua liikuntaa, missä tarvitaan erityisosaamista. Kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuolto ja koulut järjestävät erityisryhmiin kuuluville soveltavaa liikuntatoimintaa. Myös lajiliitot ja urheiluseurat osallistuvat erityisliikunnan järjestämiseen tekemällä yhteistyötä em. toimijoiden kanssa. Avaintekijä erityisryhmien liikuntaa järjestettäessä on tilojen ja ympäristöjen esteettömyys, missä kunnilla on keskeinen rooli. Kuntien velvollisuus luoda edellytyksiä erityisliikunnalle on sisällytetty liikuntalakiin (1054/1998). Suomen kunnissa työskentelee tällä hetkellä noin 90 nimettyä erityisliikunnanohjaajaa. (Valtion liikuntaneuvosto. Erityisliikunta. Viitattu 6.11.2013) Alajärven kaupungin ja samalla koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen liikuntapalvelut lähti mukaan valtakunnalliseen Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 - hankkeeseen keväällä 2013. Hanketta varten perustettiin kehittämistyöryhmä, johon kutsuttiin kaksitoista henkilöä Järvi-Pohjanmaan eri toimijoista. Hankkeen alussa jokainen kunta tekee kartoituksen oman alueen erityisliikunnan nykytilanteesta ja kehittämiskohteista sekä tarpeista. Peruskartoituksen pohjalta hankkeessa ryhdytään kehittämään alueen erityisliikuntapalveluita. 5

1.2. Erityisryhmien liikunnan merkitys Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996.) Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu hyvin karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin 20 25 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996.) Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin 250 000 henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. (Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012.) Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa (Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003.) Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien 6

ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. (Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012.) Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet.( Kari Koivumäki 2004. Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä.) Erityisliikuntaa on kuntoutuksesta ja kuntouttavasta liikunnasta huippu-urheiluun asti. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen kannalta keskeisimmät osa-alueet ovat kunto- ja virkistysliikunta sekä erityisliikuntakasvatus. Sen sijaan kilpa- ja tulosurheilu sekä huippu-urheilu eivät kuulu hankkeen toiminta-alueeseen. Tärkeimmät toimijat erityisliikunnassa ovat kunnan liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi sekä erilaiset järjestöt. (Nurmon peruskartoitus 2007.) Toimintamuoto Huippu-urheilu Kilpa- ja tulosurheilu Kunto- ja virkistysliikunta Erityisliikuntakasvatus Kuntoutus /kuntouttava liikunta Toimijat Vammaisurheilujärjestöt valtion tuella Vammaisurheilujärjestöt Kunnan liikuntatoimi ja seurat+ omaehtoisuus Koulutoimi Terveydenhuolto Erityisliikunnan toimintamuodot ja toimijat 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta 1997 1999, 2004 2006 ja 2007 2009. Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, -tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. 7

Neljäs kuntien erityisliikunnan kehittämiseen kohdistuva hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2013 ja sen on tarkoitus kestää joulukuuhun 2015. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli 10 000 asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa. Yhteistyökunniksi ovat lähteneet mukaan seitsemän kuntaa tai kaupunkia: Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden, kuten Liikkuva Koulu -ohjelman kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. Alajärven ja Järvi-pohjanmaan (myös Soinin ja Vimpelin kunta) erityisliikunnan kehittämishankkeen alustavina tavoitteina ovat: Käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä (erityisesti niille kohderyhmille, joille ei vielä palveluja järjestetä) Saada ammattitaitoisia erityisliikunnan ohjaajia Kehittää toimintaa, joka synnyttää uusia toimintatapoja Lisätä ja kehittää erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä Luoda perusteet eri hallintokuntien määrärahojen kohdentamiseksi / lisäämiseksi erityisliikuntatoimintaan 8

2. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIIN KUULUVAT KUNTALAISET Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin 20 25% väestöstä. Alajärvellä oli vuonna 2011 asukkaita noin 11 300 (käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni tilastoista koskee vuotta 2011), joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin 2 100 2 600 henkilöä. Kun erityisryhmäläisten määrää arvioidaan karkeasti koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella (asukkaita noin 15 900), nousee luku noin 3 200 4 000 henkilöön. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Jatkossa sulussa oleva luku kertoo saman tilaston koko Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella. 2.1. Ikäihmiset Vuonna 2011 Alajärvellä oli 2 189 (3 491) yli 65 vuotiasta henkilöä eli noin 21 % (22 %) asukkaista. Vanhuseläkkeellä yli 65-vuotiaista oli 2 388 (3 822) henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Alajärvellä yli 2 600 (4 100) henkilöä, mikä tarkoittaa noin 27 % (28 %) asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan esimerkiksi niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Alajärvellä vuonna 2011 arviolta noin 550 650 (850 1 000) henkilöä.(käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora, toimittanut: Terveys, hyvinvointi ja 9

toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus.) 2.2. Pitkäaikaissairaat Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Alajärvellä oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 3 098 (4 890) henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista.) Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 % Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009, jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Alajärven asukasmäärällä tämä tarkoittaisi noin 2 900 (4 400) henkilöä. (Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009 -kysely) Vuonna 2011 Alajärvellä oli työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 684 (1 062) henkilöä. (Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela 2012) Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Alajärvellä noin 2 900 3 100 henkilöä, joista yli 65 vuotiaita on arviolta noin 1 300 1 550 henkilöä. Järvi- Pohjanmaan yhteistoimintaalueella pitkäaikaissairaita voi arvioida olevan noin 4 400 4 900 henkilöä, joista iäkkäitä on arviolta noin 2 100 2 500 henkilöä. 2.3. Vammaiset Vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, minkä takia vammaisten määristä esiintyy erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 %. Tämän arvioin mukaan Alajärvellä olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 500 (800) henkilöä, jolla on jokin 10

merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta jopa yli tuhanteen (1 500) henkilöön. Vammaisten määrää voi arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Alajärvellä etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 826 (1 317) henkilölle seuraavasti: - Lasten vammaistukia 95 (135) henkilölle - Aikuisten vammaistukia 34 (47) henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 697 (1 135) henkilölle (Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela 31.12.2011) Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Vammaisia voidaan arvioida olevan Alajärvellä noin 500 1 000 henkilöä. Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella vammaisia voidaan arvioida olevan noin 800 1 600 henkilöä. 2.4. Nuorten osallisuus Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Puhutaan liikunnasta syrjäytyneistä tai syrjäytymisvaarassa olevista lapsista ja nuorista. Eri syistä erityistä tukea liikunnassa tarvitsevia on noin 25 % kaikista lapsista ja nuorista koko Suomesta. (Nuori Suomi.) Erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarkkaa määrää on hankala arvioida Järvi- Pohjanmaalla, koska he eivät tuo esille huonoa oloaan. Heille pitäisi olla järjestettynä liikuntamahdollisuuksia, jotta he pääsisivät muiden kanssa tasapuolisesti liikkumaan. 11

3. ERITYISLIIKUNTAAN SOVELTUVAT TILAT Alajärvellä sijaitsevat liikuntatilat: Uimahalli Urheiluhalli Keilahalli Paavolan koulun liikuntasali Koulukeskuksen liikuntasali Hoiskon koulun liikuntasali Järvi- Pohjanmaan liikuntatilat: Uusikylän koulun liikuntasali Paalijärven koulun liikuntasali Jamin liikuntasali Myllykankaan koulun liikuntasali Alajärven terveyskeskuksen fysioterapiatila (pienryhmätila) Vimpelin liikuntahalli Yhtenäiskoulun liikuntasali Lakaniemen koulun liikuntasali Rantakylä koulun Sali Vinnin koulun sisäliikuntatila Sääksjärven koulun sali Aapiskujan koulun liikuntasali Vimpelin yhteiskoulun peilisali Hautakylän liikuntasali Lehtimäen kuntosali Lehtimäen nuorisoseuran liikuntasali Lehtimäen opiston liikuntasali Kylätalo Metso Uimahalli + kuntosali, Lehtimäen opisto Ratsastusmaneesi, Lehtimäen opisto Ampumatila Pilkka Soinin liikekeskus, kuntosali+ uimahalli Soinin yhteistalo Soinin yhtenäiskoulun liikuntasali Vimpelin terveyskeskuksen fysioterapiatila (pienryhmätila) Soinin terveyskeskuksen fysioterapiatila (pienryhmätila) Vimpelin avopalvelukeskus Alajärvellä on kaksi liikuntahallia (uimahalli ja urheiluhalli), joissa on mahdollista harrastaa eri liikuntamuotoja. Uimahalli on uusin rakennuksista ja palveluista Alajärvellä. Uimahalli on tehty esteettömäksi, minkä johdosta erityisryhmiin kuuluvat pystyvät liikkumaan tilassa. Tosin jotain ongelmia on jo havaittu, kuten invaparkkipaikkojen ja -merkkien puuttuminen. Uimahallilla on lisäksi kolme erillistä pienryhmähuonetta, joihin myös pääsee pyörätuolilla. Urheiluhalli on vanha rakennus, minkä vuoksi se ei ole esteetön. Pienellä avustuksella erityistä apua tarvitsevat pääsevät kuitenkin tiloihin. Pahimpina ongelmakohtina ovat vanhoissa rakennuksissa ovien leveydet, kynnykset, pesutilat/vessat ja portaat. Järvi-Pohjanmaalla on koulujen yhteydessä olevia liikuntasaleja ainakin 15. Liikuntatiloja voivat käyttää urheiluseurat ja yhdistykset. Koulujen yhteydessä olevat liikuntatilat ovat hyvin erilaisia. Jotkut tiloista ovat suht esteettömiä liikuntatiloja, kuten Uudenkylän koulun 12

liikuntasali ja Lehtimäen opiston liikuntasali, kuntosali ja uimahalli sekä ratsastusmaneesi. Lehtimäen opiston liikuntatilat ovat päänsääntöisesti käytössä omille erityisopiskelijoille, mutta opistolla järjestetään myös muille tarkoitettuja ryhmiä. Lähes kaikissa liikuntatiloissa on käyttäjiä päivittäin: päivisin järjestetään koulujen liikuntatunteja ja iltaisin liikuntasaleja käyttävät eri urheiluseurat ja yhdistykset. Ulkoliikuntakentät Järvi- Pohjanmaalla: Saarikenttä Aapiskujan koulun kenttä Lakaniemen kenttä Rantakylän kenttä Vinnin kenttä Soinin yhtenäiskoulun kentät (nurmi + hiekkatekonurmi) Soinin keskusurheilukenttä Tenniskenttä Ankkurikenttä Kitron stadion Järviseudun ammatti-instituutti Alajärven yksikkö Järviseudun ammatti-instituutti Kurejoen yksikkö Järvipohjanmaan ampumarata Rannan urheilukenttä Keskikylän jalkapallokenttä Taimelan koulun pallokenttä Länsikylän kenttä Kirkonkylän kenttä Vieresniemi, esteetön luontopolku Leijonanlenkki, esteetön luontopolku Lehtimäen frisbee -golf rata Soinin frisbee- golf rata Hoiskon frisbeegolf Järvi- Pohjanmaan ampumarata Lehtimäen jalkapallokenttä Toukolankenttä Lehtimäen kirkonkylän kenttä Soinin tenniskenttä Kitro 2.pesäpallo ja jalkapallo Lentopallokentät Koulukeskuksen kaksi pesäpallokenttää Sunisalmi lentopallokenttä Alakylän koulunkenttä Ylikylän koulun kenttä Levijoen kaukalo ja tenniskaukalo Uusikylän kenttä Paalijärven kaukalo Menkijärven koulukenttä ja kaukalo Ankkurikentän golfin puttauspaikka Myllykankaan koulun kaukalo ja tenniskenttä sekä skeittirata Ylle on merkitty Järvi-Pohjanmaan ulkoliikuntapaikat, joissa voi järjestää erityisryhmien kanssa liikuntaa. Nämä liikuntapaikat toimivat kesäisin mm. jalkapallokenttinä, pesäpallokenttinä sekä yleisurheilun suorituspaikkoina ja eripituisina ulkoiluratoina. Talvisin ulkona olevat liikuntatilat ovat luistelualueita sekä jääkiekkokaukaloita. Järvi- Pohjanmaan alueella on erilaisia ja eri pituisia luonto- ja ulkoilureittejä on noin 25 kpl. Talvisin ulkoiluradat ja pururadat toimivat pääsääntöisesti hiihtoreitteinä. Ulkoliikuntapaikkojen esteettömyydestä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa. 13

4. ERITYISLIIKUNTARYHMÄT JA OHJAAJAT JÄRVI- POHJANMAALLA Alajärvellä ja Järvi-pohjanmaalla on paljon viikoittain kokoontuvia harrasteliikuntaryhmiä. Liikuntaryhmiä järjestävät kuntien liikuntatoimet, kansalaisopisto sekä urheiluseurat ja yhdistykset. Alajärven liikuntatoimi järjestää tällä hetkellä neljä erityisliikuntaryhmää. Liikuntaryhmät kokoontuvat viikoittain. Syyskausi alkaa viikolla 36 ja päättyy joulun alla viikolla 51. Kevätkausi aloitetaan viikolla 2 ja lopetetaan huhti- toukokuussa. Koulujen loma-ajoilla (mm. syysloma, joululoma, hiihtoloma) ryhmät eivät kokoonnu. Työikäisille on järjestetty todella paljon erilaisia kuntoryhmiä. Lukumäärä voi koostua samoista ihmisistä, sillä moni kuntalainen saattaa osallistua useampaan ryhmään. 4.1. Alajärven kaupungin ja Soinin sekä Vimpelin kuntien erityisliikuntaryhmät Liikuntatoimen puolesta Alajärven uimahallilla on neljä erityisliikuntaryhmää, jotka ovat suunnattu ikäihmisille. Ryhmät ovat toimintakykyä ylläpitävää allasjumppaa miehille ja naisille. Ryhmissä on noin 15 osallistujaa viikoittain. Ohjaajana ryhmissä on Salla Hemminki uinninvalvoja/ohjaaja sekä noin kymmenkunta nuorta ohjaajaa. Nuoret on koulutettu tehtävään ja ovat pareittain ohjanneet tunteja. Vimpelissä on yksi erityisliikuntaryhmä, joka alkaa vuoden 2014 tammikuussa. Sosiaali- ja terveystoimi järjestää erityisliikuntaryhmiä / kuntouttavaa toimintaa koko Järvi- Pohjanmaan alueella. Alajärven terveyskeskuksessa on yksi fysioterapeutti ja kolme liikuntasalissa toimivaa ryhmää: neuro-, reuma- ja kuntosali-/tasapainoryhmä. Soinin ja Lehtimäen terveyskeskuksen liikuntatilassa on kaksi ryhmää viikoittain: reumaa sairastavien ja yli 75- vuotiaiden ihmisten ryhmät. Heillä on yhteinen fysioterapeutti. Vimpelin terveyskeskuksessa on viikoittain kuusi allasryhmää (reuma, leikatut 2 kpl, tules - sairaat 4 kpl,) ja lisäksi liikuntatilassa on kaksi ryhmää. Kaksi fysioterapeuttia ja yksi kuntohoitaja jakavat keskenään ryhmien pidon. Kaikki ryhmät ovat diagnoosi-perusteisia. Alajärven toimintakeskuksessa järjestetään säännöllisesti kaksi kertaa viikossa lenkkeilyä, jota tarvittaisiin kuitenkin enemmän. Taukojumppaa (muun muassa keppijumppaa) on toimintakeskuksessa kolme kertaa viikossa, niinä päivinä, jolloin ei ole ulkoilua. Ulkoilusta 14

ja taukojumpista vastaavat toimintakeskuksen omat työntekijät (kaksi ohjaaja ja esimies sekä kaksi henkilökohtaista avustajaa). Toimintakeskus saa välillä mahdollisuuksien mukaan käyttää vieressä olevan päiväkodin juhlasalia luovaan liikuntaan. Lehtimäen toimintakeskus järjestää lenkkeilyä, pallopelejä ja musiikkiliikuntaa päivittäin kehitysvammaisille. Osallistujia on neljätoista, joista naisia viisi ja miehiä yhdeksän. Toiminnan järjestävät toimintakeskuksen ohjaajat. Tämä ei ole avoin ryhmä, sillä vain jäsenet pääsevät osallistumaan. Alajärven asumisyksikössä Sateenkaaressa on maanantaisin ja torstaisin päivätoimintaa. Jumppari käy asumisyksikössä säännöllisesti kerran viikossa. Muutamilla asukkailla on allasterapiaa. Sateenkaaressa ei ole tarjolla kuitenkaan säännöllistä liikuntaryhmää, johon suurin osa asukkaista pystyisi osallistumaan. 4.2. Yhdistysten ja järjestöjen järjestämät erityisliikuntaryhmät Eläkeliiton Soinin yhdistys: Kuntosali/uintivuoro, Soinin liikekeskus, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Liikunnanohjaaja Janne Kujala käy välillä opastamassa kuntosalivuorolla. Ikäihmisten liikuntaryhmä (mummojumppa, 60+ naiset), Soinin Hautakylä, keskiviikkoisin, vapaaehtoinen vetäjä Eläkeliiton Alajärven yhdistys: Sähly, urheiluhallilla, tiistaisin ja torstaisin (osallistujia 20 henkilöä) Keilaus, Alvariinissa, keskiviikkoisin (osallistujia 20 henkilöä) Jumpparyhmä, Kaupinkartanossa, torstaisin (osallistujia 15 henkilöä) Yhdistyksen liikuntavastaavina toimivat Terttu Peltola ja Raimo Seppälä. Eläkeliiton Lehtimäen yhdistykset: Koppis, kevennetty lentopallo, osallistujia 18, tiistaisin Senioritanssi, tanssi, osallistujia 12 (kaikki naisia), tiistaisin Liikkuva minä pilotti, voimistelua, osallistujia 12 (kaikki naisia), perjantaisin Kuntosali, osallistujia kerralla 5 10 (osallistujat vaihtuvat useasti ja lähinnä naisia), keskiviikkoisin 15

Vesijumppa, osallistujia n. 14 (naisia 11, miehiä 3), torstaisin Eläkeliiton Lehtimäen yhdistyksellä on oma liikuntavastaava, joka järjestää erityisliikuntaa. Järvi-Pohjanmaan Kansalliset Seniorit: Keilakerho, Alvariini, tiistaisin, vetäjänä Teuvo Kangas Järviseudun hengitysyhdistykseen kuuluu kolme paikallistoimikuntaa: Lehtimäen Silmu, Soinin Silmu ja Alajärven Silmu. Vuonna 2013 Lehtimäen Silmu järjesti: Allasjumppaa Lehtimäen erityisopistolla yhteensä 28 kertaa, osallistujia yhteensä 45 eri henkilöä. Jumppaa on vetänyt fysioterapeutti Virve Paavola. Kuntosaliryhmä Lehtimäellä opiston uimahallin kuntosalilla yhteensä 28 kertaa, osallistujia yhteensä 33 eri henkilöä. Fysioterapeutti Virve Paavola on käynyt ohjaamassa satunnaisesti ryhmää, mutta pääosiltaan kuntosali on ollut omatoimista liikuntaa. Näiden ryhmien lisäksi Alajärven Silmu aloitti allasjumpan maaliskuussa 2014 Alajärven uudessa uimahallissa. Jumpan vastuullinen ohjaaja on Sirkka Rajala. Alajärven uimahallin kuntosali on vapaassa käytössä allasjumppalaisille ja uimassa käyville liikkujille. Alajärven uimahalliin on lisäksi maksettu yhdistyksen jäsenille normaalista uinnista 2 euroa kerta. Tämän edun käyttäjiä on ollut 158 henkilöä. Lisäksi Vimpelissä on sovittu kuntosaliedut jäsenistölle, mutta käyttö on ollut tähän mennessä vähäistä. Ähtärinjärven Sydänyhdistys, Alavuden Diabetesyhdistys ja Aivohalvaus- ja afasiayhdistys: Kuntosali, Kuntosali & liikuntatila SALI (Ähtäri), 15 20 osallistujaa (vain osa Soinista tai Lehtimäeltä) Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry: Keilausta omaishoitoperheille, Alvariini, joka toinen torstai, ohjaajana vapaaehtoistoimija Matti Joensuu, osallistujia on parhaimmillaan jopa 15 16

Alajärven voimistelu ja liikunta: Ikinuoret, Paavolan koulu (Alajärvi), keskiviikkoisin, ohjaajana Leena Virtanen Lehtimäen erityiskansanopiston kannatusyhdistys, Lehtimäen opisto: Ilma-aseammunta, vain jäsenille, viikoittain lukuvuoden ajan Vammaisratsastus, opiston opiskelijoille ja erityistä tukea tarvitseville ulkopuolisillekin, opiston maneesi, ulkopuolisille maksullinen, ratsastuksenohjaaja ja vammaisratsastusohjaaja Sisupartio, luontoliikunta, viikoittain lukuvuoden ajan, opiston tiloissa, vain jäsenille Sählykerho, opiston liikuntasali, vain jäsenille Vesiliikunta, kaksi kertaa viikossa, opiston uimahalli, vain jäsenille Lehtimäen opiston erityisliikuntaryhmät kuuluvat opiston omille jäsenille tai opiskelijoille. Vammaisratsastusta voidaan järjestää sopimuksen mukaan myös ulkopuolisille. Liikuntaryhmät toimivat lukuvuoden ajan, elokuusta toukokuuhun. Hautakylän ja Kukonkylän kyläyhdistykset: Senioriparkki (sisältää liikuntaosion), parittoman viikon tiistai, vapaaehtoiset vetäjät Ähtärinjärven Diabetesyhdistyksen toimialueeseen kuuluu myös Soini. Yhdistys ei ole järjestänyt Soinissa liikuntaa, mutta se tukee soinilaisia yhdistyksen jäseniä kuntosalin ja uimahallin käytössä. Myös yhdistyksen jäsenien Alajärven uimahallin käyttöä tuetaan. 4.3. Kansalais- tai työväenopisto Järvi- Pohjanmaan kansalaisopisto toimii yhteistoiminta-alueella aktiivisesti. Kansalaisopisto järjestää harrasteliikuntaryhmiä viikoittain: Alajärvellä 15 ryhmää, jotka ovat joko kuntoliikuntaa tai erilaisia jumpparyhmiä. Kansalaisopiston syyskausi alkaa viikolla 36 ja päättyy viikolla 48. Kevätkausi alkaa viikolla 2 3 ja päättyy viikolla 16. 17

Kansalaisopiston ryhmistä soveltuu liikunnan erityisryhmille: Kunnossa kaiken ikää, 19 miestä, kansalaisopiston tuntiopettaja Naisten kuntoliikunta, 17 50+ naista, kansalaisopiston tuntiopettaja Kevennetty allasjumppa, Soinin liikekeskus, allastila, 9 naista, kansalaisopiston tuntiopettaja Kivat- piiri A ja B, Toimintakeskus Alarinne, 12 naista ja 6 miestä, kansalaisopiston tuntiopettaja Kultakämmenen piiri, Kultakämmen, n. 20 30 osallistujaa (vaihtuvat) kansalaisopiston tuntiopettaja Kaupinkartanon piiri, Kaupinkartano, n. 20 30 osallistujaa, kansalaisopiston tuntiopettaja Naisten kuntoliikunta varttuneemmille, 24 naista, Alakylän koulu, kansalaisopiston tuntiopettaja Kevennetty kuntopiiri, urheiluhalli, 15 miestä, kansalaisopiston tuntiopettaja Hyvän olon ryhmä, Soinin yhtenäiskoulu, liikuntasali, paikkoja 25, opettaja Kevennetty allasjumppa, Soinin liikekeskus, allastila, paikkoja 14, opettaja JÄRJESTÄJÄ Liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Kansalaisopisto Eläkeläisjärjestöt Muut järjestöt ja toimijat YHTEENSÄ RYHMÄT 4 kpl Alajärven liikuntapalveluiden ryhmää 3 kpl Alajärven terveyskeskuksen ryhmää 2 kpl Lehtimäen terveyskeskuksen ryhmää 2 kpl Soinin terveyskeskuksen ryhmää 8 kpl Vimpelin terveyskeskuksen ryhmää 2 kpl Alajärven toimintakeskuksen ryhmää 1 kpl Lehtimäen toimintakeskuksen ryhmä 11 kpl eri ryhmää Alajärvellä ja Soinissa 5 kpl Eläkeliiton Lehtimäen yhdistyksen ryhmää 2 kpl Eläkeliiton Soinin yhdistyksen ryhmää 3 kpl Eläkeliiton Alajärven yhdistyksen ryhmää 1 kpl Järvi-Pohjanmaan Kansallisten Seniorien ryhmää 2 kpl Järviseudun hengitysyhdistyksen paikalliset ryhmät 1 kpl Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/omaiset mielenterveystyön tukena E-P:n ryhmä 1 kpl Ähtärinjärven Sydänyhdistys, Alavuden Diabetesyhdistys ja Aivohalvaus- ja afasiayhdistys, yhteinen ryhmä 1 kpl Alajärven voimistelun ja liikunnan ryhmä 5 kpl Lehtimäen erityiskansanopiston ryhmää 1 kpl Hautakylän kyläyhdistyksen ryhmä 1 kpl Kukonkylän kyläyhdistyksen ryhmä VÄHINTÄÄN 56 RYHMÄÄ Järvi-Pohjanmaan erityisliikkujille soveltuvia ryhmiä vuonna 2013 18

4.4. Erityisliikunnan ohjaajaresurssit Järvi- Pohjanmaalla Ohjaajaresurssit koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella ovat: Vapaa-aikatoimen ohjaajat: Liikuntasihteeri, Alajärvi/ Soini Liikunnanohjaaja, 50 % Alajärvi, 50 % Soini Tuntipalkkainen uinninvalvoja / ohjaaja, Alajärvi Liikuntasihteeri, Vimpeli Noin kymmenkunta koulutettua nuorta vesijumppien ohjaajaa Terveydenhuollon ohjaajat: Fysioterapeutti, Alajärvi Kaksi fysioterapeuttia, Vimpeli Fysioterapeutti, Soini, Lehtimäki Kuntohoitaja, Vimpeli 30 % kuntoutusohjaaja (70 % muita työtehtäviä) Kansalaisopiston ohjaajat ovat tuntiopettajia ja eri alojen ammattilaisia, joita palkataan tarpeen mukaan. Vuonna 2013 tuntiopettajia on ollut ainakin 11 henkilöä. Lehtimäen opiston erityisliikuntaohjaajat: Kaksi vapaa-ajan ohjaajaa Neljä fysioterapeuttia Kuntohoitaja Kolme ratsastuksenohjaajaa Järvi-Pohjanmaalla on koulutettu Voimaa Vanhuuteen-hankkeen aikana Järvi-Pohjanmaan alueella 115 terveydenhuollon ammattilaista KunnonHoitajiksi. Osa suoritti vielä täydennyskoulutuksena Ikäinstituutin ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yhteistyönä suunnitteleman Kaatumiset kuriin-koulutuksen. Lisäksi on koulutettu muutama ryhmä Vertaisvetureita, joihin osallistujat tulivat Soinin ja Lehtimäen alueelta. Ulkoiluystäväksi iäkkäille- koulutuksissa oli soinilaisia osallistujia. Soinissa nämä koulutetut vertaisohjaajat ovat ohjanneet iäkkäiden liikuntaryhmää kansalaisopiston alaisuudessa jo vuodesta 2008 lähtien. (Tiedot saatu kouluttajana toimineelta Tiina Silvoselta) Lisäksi yhdistyksillä on liikuntavastaajia, jotka järjestävät erityisliikuntaa. Liikuntavastaavat ovat yleensä vapaa-ehtoisia ohjaajia, joita on tiedossa alle kymmenen. 19

5. KYSELYTUTKIMUS, YKSIKÖT, YHDISTYKSET JA SEURAT Kysetutkimuksella pyrittiin kartoittamaan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen yhdistyksien erityisliikunnan tilannetta. Kysely toteutettiin postitettavilla ja sähköisillä kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeita lähetettiin Järvi-Pohjanmaan yhdistyksille, urheiluseuroille sekä eri toimipaikkojen yksilöille. Lomakkeita lähetettiin kaiken kaikkiaan noin 60 kpl. Lomakkeena hyödynnettiin edellisessä Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa käytettyä lomakepohjaa. Kyselyssä selvitettiin mm. jäsenmäärät, erityisliikunnan nykytilanne ja halukkuus erityisliikunnan lisäämiseen sekä kehittämiseen. Kyselyt lähetettiin 7.10.2013. Vastausaikaa emme laittaneet, mikä oli huono asia. Kysely lähetettiin uudestaan 8.11.2013 sähköisesti ja vastausaikaa oli 15.11.2013 asti. Kyselyihin tuli huonosti vastauksia, minkä vuoksi Katja Tallbacka kävi haastattelemassa Alajärven kaupungissa sijaitsevia yksiköitä henkilökohtaisesti. Kyselypohja oli tarkoitettu yhdistysten toiminnan selvittämiseen, joten se ei soveltunut hyvin kunnan eri yksiköille. Kyselyä ei voitu suoraan käyttää haastattelussa vaan kysymyksiä jouduttiin muuttamaan yksiköiden toimintaan sopiviksi. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneita oli yhteensä 22 kpl. Vastausprosentti on noin 36 %. Kyselyn tulokset antavat siis lähinnä suuntaa alueen erityisliikunnan tilanteesta ja tarpeista. 5.1. Yhteenveto kyselytutkimuksesta Kyselyn vastauksista selvisi, ettei yhdistyksillä ole yleisesti ottaen paljoa erityisliikuntatoimintaa. Varsinaisia aktiivisia viikoittain kokoontuvia erityisliikuntaryhmiä on hyvin vähän, mutta muuten erilaisia liikuntaryhmiä on viikoittain. Yhdeksän yhdistystä tai yksikköä vastasi suoraan kyselylomakkeeseen sähköpostilla että, ei ollut erityisliikuntaryhmiä eikä ohjaajia pitämään erityisliikuntaa. Kysely koostui monivalintakysymyksistä, joissa vastaajat ympyröivät kolme tärkeintä vaihtoehtoa. Vastanneista 14/22 oli kiinnostunut kehittämään erityisliikuntaa ja saamaan koulutusta erityisliikuntaryhmiin. Loput vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. Kiinnostuneita 20

oltiin saamaan koulutusta erityisliikuntaryhmien ohjaamiseksi, koska ohjaajat eivät tiedä mitkä liikuntamuodot sopivat erityisryhmäläisille. Koulutusta on ollut aiemmin mm. KunnonHoitaja -koulutuksena, joka oli vastaajien mielestä hyvää. Nyt olisi hyvä järjestää uudestaan kertauskurssi tai uutta koulutusta. Lisäksi painotettiin, että ohjaajan pitäisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet. Ei pidä suunnitella liian kovaa hikijumppaa, johon asiakkaan valmiudet eivät riitä. Lisäksi haluttiin saada tietoa vammoista ja rajoitteista, jottei vaadita liikaa asiakkailta, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet liikuntaa. Yhteenvetona koulutusta tarvittaisiin seuraaviin teemoihin: - Mitä asioita ohjaajan on hyvä huomioida, jotta harjoittelu on turvallista - Erityisryhmän tuomat lisähaasteet - Eri liikuntamuotojen esittely - Ohjaamiseen liittyvät erityispiirteet - Vammoista ja sairauksista sekä kuinka ne vaikuttavat ryhmässä toimimiseen - Kuntosalin laitteiden käyttöä - Kuinka motivoida masentunutta ja sosiaalistentilanteiden pelosta kärsivää nuorta osallistumaan liikunta harrastuksiin Erityisliikuntatoiminnan järjestämisen suurimpina esteinä vastaajat kokivat (saivat valita kolme vaihtoehtoa): 1. Ohjaajapula ja Rahoitusongelmat (19/22 vastaajasta) 2. Jäsenistön mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin, Sopivia tiloja ei ole, Kuljetusongelmat ja Avustajapula (10/22 vastaajasta) 3. Tarve kartoittamatta ja Muut ongelmat (4/22 vastaajasta) mielestä suurimpia syitä erityisliikuntatoiminnan järjestämisen esteenä. Esille tuli että koulutusta ei ole tarpeeksi ryhmien järjestämiseen. Kyselylomakkeeseen vastanneiden mielestä suurin este on ohjaajapula. Vastaajien mielestä ei ole riittävästi ohjaajia, joilla on osaamista ja koulutusta erityisliikunnan ohjaamiseen. Erityisliikunnan ohjaajalla pitää olla tietämys eri asiakkaiden vaatimuksista ja 21

oireista. Kunnilla ei ole varaa palkata uusia ohjaajia pitämään ryhmiä ja vapaaehtoisia ohjaajiakin on vähän tarjolla. Eri toimipaikoissa ja yhdistyksissä on hyvin vähän henkilökuntaa, minkä takia tarvittaisiin erikseen erityisliikunnanohjaaja, joka tulisi toimipaikkoihin ulkopuolisina järjestämään erityisliikuntaa. Huomiota herätti myös se, ettei yksi ohjaaja pysty kattamaan koko asiakasryhmää läpi. Yksi erityisliikunnanohjaaja olisi kuitenkin parempi kuin ei yhtään, jos ohjaaja olisi tasapuolisesti käytettävissä eri yksiköiden välillä. Kyselyssä selvitettiin myös millaisille liikuntamuodoille olisi kysyntää (vastaajat saivat valita kolme mieluisinta vaihtoehtoa). Vastaukset hajosivat kaikkien vaihtoehtojen kesken, mutta eniten toivottiin lisää: Uinti tai vesivoimistelua Jumppa tai voimistelua Kävely/ sauvakävely Kuntosali harjoittelu Pallopelit Tuolivoimistelu tai tanssi Luova liikunta, johon pystyisivät kaikki osallistumaan toimintakyvystä riippumatta Ulkoilu Tasapainoharjoitteita 5.2. Kunnan rooli erityisliikunnassa Kartoituksessa selvitettiin myös millaisen roolia kunnalla toivotaan olevan erityisliikunnan järjestäjänä ja kehittäjänä. Vastauksista kävi ilmi, että päävastuu erityisliikunnan järjestämisestä kuuluu kunnille ja yhdistykset ovat mukana täydentämässä palvelua. Yhdistykset voivat tiedottaa jäsenilleen tarjolla olevasta toiminnasta ja mahdollisesti osallistua kuluihin esim. maksamalla osan jäsenistönsä pääsymaksuista. Monet vielä painottivat että, erityisliikunnan ohjaus vaatii ammattilaisen taitoja, jotta harjoittelu/harrastus olisi turvallista. Vapaaehtoistoimijan ohjauksessa nousee esille vastuukysymykset. Joidenkin mielestä tulevana roolina kunta kustantaisi kuljetukset toiminta-alueelle (invataksi kiertäisi, jotta kaikki pääsisivät osallistumaan toimintaan). Lisäksi toivottiin liikunnanohjaajaa, jolle voisi ohjata yksittäisiä asiakkaita. Asiakas saisi 22

henkilökohtaista tukea liikkumiseen ja ruokavalioon. Toivottiin matalan kynnyksen ohjausta (ei tarvitsisi lääkärin lähetettä), joka olisi asiakkaille ilmaista. Lehtimäen opisto olisi valmis tekemään yhteistyötä kunnan kanssa. Opiston henkilökunnalla on vankka erityisliikunnan osaaminen sekä monipuoliset liikuntatilat ja välineet. Niitä on mahdollisuus vuokrata sopimuksesta ostopalveluna. Muun muassa Lehtimäen eläkeläiset vuokraavat opiston tiloja liikuntakerhoja varten (esim. kuntosaliliikunta ja allasjumppa). 5.3. Kunnalle palautetta erityisliikunnan osalta Kunnalta toivottiin yhteistyötä erityisliikunnan kehittämisessä mm. tarjoamalla koulutusta vertaisohjaajille ja maksuttomia liikuntatiloja, koska monilla yhdistyksillä ei ole varaa maksaa liikuntatiloista vuokraa. Kulkuyhteyksiin toivottiin myös kunnalta apua. Kuntien eri alueille toivottiin mahdollisuudet järjestää eri liikuntamuotoja ja että niihin löytyisi tilat. Lisäksi haluttaisiin lisää erilaisia liikunta- ja virkistyspäiviä, joilla voitaisiin suoda erityisryhmäläisille mahdollisuus osallistua liikuntatoimintaan jos oman elämäntilanteen vuoksi ei pysty osallistumaan joka viikko johonkin ryhmään. Yhteistyötä haluttaisiin lisää eri toimijoiden kanssa, kuten seurakunnan. Yhtenä toiveena esitettiin, että erityisryhmäläisiä ei veisi liikkumaan yksikön sisältä tuleva ohjaaja vaan ulkopuolinen erityisliikunnanohjaaja tulisi toimipaikkaan ja järjestäisi erityisliikuntaa. Muuten liikkuminen on hyvin vähäistä juuri ohjaajapulan takia. Vastaajien mielestä resurssipulan tai kiireen takia käytöstä poistettuja palveluita olisi hyvä saada takaisin. Kunnalle haluttiin antaa konkreettista palautetta uimahallista, jossa on tukikaiteet pystysuunnassa vaikka parhaiten auttaisivat poikittaiset tukilaitteet. Asiakkaiden kanssa on hankala käydä terapioissa, kun ei ole erikseen pukuhuonetta/suihkua, jossa voisi olla avustajan kanssa yhdessä. Nykyinen käytäntö herättää paljon katseita pukuhuoneissa ja avustajan pitää olla samaa sukupuolta kuin avustettavan. Lisäksi toivottiin, että uimahallille tulisi aika, jolloin halli olisi varattu ainoastaan terapiakäyttöön. Tällöin asiakkaat voisivat olla rauhassa eivätkä herättäisi niin paljon katseita. 23

Vimpelin kunnalle haluttiin antaa palautetta Toimelan terapia-altaista. Allashissi on ollut jo kolme vuotta rikki, minkä vuoksi asiakkaita on jouduttu nostamaan käsin altaaseen ja altaasta pois. Muuten Toimelan allasterapiat ovat toimineet hyvin, koska siellä on paikka varattuna vain terapioille eikä yleisö pääse samaan aikaan uimaan. Vastauksien pohjalta voidaan todeta, että Järvi-Pohjanmaalla on hyvin vähän tarjolla erityisliikuntaa eri ikäryhmille. Nykyiset ryhmät ovat suuntautuneet lähinnä ikäihmisille ja niitäkin on vähän. Erityisliikuntaryhmiä ei ole Järvi- Pohjanmaalla tarjolla tasa-puolisesti kaikille ikäryhmille. Myös nuorten liikunnasta syrjäytyneiden/syrjäytymisvaarassa olevien fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista olisi tärkeää huolehtia. Liikunta auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä ja siitä kuntoutumisessa. Nuorille pitäisi järjestää matalan kynnyksen paikkoja, joihin nuoret voisivat osallistua. Liikunta pitäisi olla kaikkien saatavilla ja kaikille pitäisi tarjota mahdollisuus harrastamiseen. Erityisryhmät eivät saisi jäädä tarjonnasta pois. Erityisliikunnalla on esimerkiksi vahva lainsäädännöllinen tuki, jonka mukaan liikunnan julkinen tuki edistää kaikkien kansalaisryhmien mahdollisuuksia järjestää liikuntaa. Liikuntalaissa on muun muassa painotettu erikseen kolmea teemaa eli lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla, terveyttä edistävää liikuntaa sekä juuri erityisryhmien liikuntaa. Yhtenäisenä toiveena olisi eri yksiköiden osalta saada kuntaan edes yksi erityisliikunnanohjaaja, joka vastaisi ainoastaan erityisliikunnasta. Erityisliikunnanohjaajan olisi hyvä olla niin sanotusti kiertävä eli ohjaaja kiertäisi paikasta toiseen ja osaisi ohjata eri tason erityisryhmäläisiä. 6. ERITYISLIIKUNTA JÄRVI-POHJANMAAN LIIKUNTAPALVELUISSA Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -kehittämishanke on erittäin tärkeä ja ajankohtainen, jotta Järvi-Pohjanmaalla päästään syvällisesti kehittämään alueen erityisliikuntaa ja luomaan erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Järvi-Pohjanmaan Alajärven, Soinin ja Vimpelin liikuntapalveluilla ei ole voimassa olevaa liikuntastrategiaa tai 24

-suunnitelmaa, joten erityisliikunnalle ei ole määritelty toimenpiteitä tai tavoitteita. Yhteistoiminta-alueelta puuttuu selkeä ja pysyvä toimintamalli, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Positiivista on ollut kuitenkin havaita, että alueen toimijoilla (kuten yhdistyksillä) on kiinnostusta lähteä kehittämään yhteistyössä liikuntatoimen kanssa erityisliikuntaa sekä järjestämään esimerkiksi ohjaajakoulutuksia. Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Järvi-Pohjanmaan liikuntapalvelujen ohjaajaresurssit ovat niukat. Alueella ei ole riittävästi ohjaajia, joilla olisi osaamista ja koulutusta erityisryhmien liikunnanohjaukseen. Alueen eri toimipaikoissa ja yhdistyksissä on hyvin vähän henkilökuntaa, minkä takia tarvittaisiin erikseen erityisliikunnanohjaaja, joka olisi tasapuolisesti käytettävissä eri yksiköiden välillä ja tulisi eri toimipaikkoihin ulkopuolisena järjestämään erityisliikuntaa. Yksi ohjaaja ei pysty kattamaan koko asiakasryhmää läpi, mutta osaavan erityisliikunnanohjaajan avulla olisi mahdollista kouluttaa lisää osaavia ohjaajia alueelle ja rekrytoida uusia ohjaajia ryhmiin, jolloin toiminta ja ohjaajan työn vaikutukset laajenisivat merkittävästi. Ammattitaitoiset ohjaajat mahdollistaisivat alueen liikuntapalveluketjun pitkän tähtäimen suunnittelun ja toteuttamisen, mikä parantaisi palveluketjun toimintaa entisestään ja keventäisi kuntien terveysmenoja pitkällä tähtäimellä. Tärkeää on suunnitella, että mikä on jatkossa Järvi-Pohjanmaan Alajärven, Soinin ja Vimpelin toimintamalli, jolla erityisliikuntapalvelut järjestetään. Perustettaisiinko oma tai useamman kunnan yhteinen päätoiminen erityisliikunnanohjaajan toimi, jossa yksi ohjaaja koordinoi koko alueen erityisliikuntatoimintaa, kouluttaa ohjaajia, ohjaa itse ryhmiä jne. Tai luodaanko osapäiväisen ohjaajan varaan rakentuva malli? Vai luodaanko malli, jossa ei ole yhtä erityisliikunnanohjaajaa koordinoimassa koko toimintaa ja vetämässä ryhmiä vaan kaikki tapahtuu verkostomaisesti yhteistyössä yhdistysten ja muiden kuntatoimijoiden kanssa hyödyntäen yksittäisiä tuntiohjaajia? Järvi-Pohjanmaan liikuntapalvelut ei juurikaan järjestä tällä hetkellä ryhmiä, jotka olisivat suunnattu varsinaisesti erityisryhmille. Joitakin allasjumpparyhmiä ja tapahtumia 25

järjestetään senioriryhmille. Yhteistoiminta-alueellamme on vähän tarjolla erityisliikuntaa eri ryhmille. Nykyiset ryhmät ovat suuntautuneet lähinnä ikäihmisille ja niitäkin on vähän. Liikuntatoimeen on tullut paljon yhteydenottoja ja toivottu lapsille ja nuorille omia erityisliikuntakerhoja. Erityistä tukea tarvitsisivat lapset ja nuoret jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Alajärven uusi uimahalli antaa hyvät mahdollisuudet järjestää erityisliikuntapalveluja. Myös uimahallin erityisliikuntapalvelujen tuottamiseen tarvittaisiin selkeä ja pysyvä toimintamalli, jolla erityisliikuntapalvelut voitaisiin järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Alajärven uimahallilla on myynnissä seniorikorttia 77 euron hintaan, joka on tarkoitettu yli 70-vuotiaille henkilöille. Seniorikortti oikeuttaa uimahallin ja kuntosalin rajattoman käytön. Kortti on voimassa yhden vuoden ostopäivästä alkaen. Uimahallin pääsymaksuissa on huomioitu myös muita ryhmiä, kun esittää lippua ostaessa alennukseen oikeuttavan esim. kelakortin tai opiskelijakortin, ystäväkortin (avustaja pääsee avustettavan kanssa ilmaiseksi tiloihin). Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta alueella tiedottaminen erityisliikuntaryhmistä tai erityisliikkujille soveltuvista ryhmistä on ollut hajanaista. Tarkoitus on jatkossa koota alueen erityisliikuntatapahtumista ja -ryhmistä kalenteri. Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikalautakunta (kuntien liikuntapalvelut) myöntää kohdeavustuksia erityisryhmien liikuntaan harkinnan mukaan liikunta- ja nuorisotoimintaa tuottaville toimijoille tai yhdistyksille. Yleisavustukset päättää kaupunginvaltuusto/kunnanvaltuusto. Toiminnan on oltava kaikille avointa ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Harkinnassa otetaan huomioon hakevan järjestön liikuntatoiminnan laajuus ja laatu. Avustuksista tiedotetaan mm. paikallislehdissä. Avustusehtoihin ja -politiikan sekä avustuksista tiedottamisen tarkistus olisi kuitenkin ajankohtaista. 26

Alueen liikuntapaikkojen esteettömyydestä ja soveltuvuudesta erityisryhmille ei ole riittävästi tietoa. Olevassa olevien tilojen osalta tulee tehdä tarkempi kartoitus, jossa tarkastellaan liikuntapaikkoja myös erityisliikunnan kannalta. Erityisryhmät tulee huomioida myös paremmin vuoroja jaettaessa. Yhteistyön kehittäminen teknisen toimen kanssa nähdään tärkeänä, jotta jo liikuntatilojen suunnitteluvaiheessa kuultaisiin tilojen käyttäjiä ja että liikuntatilat ja -alueet soveltuisivat erityisryhmille. Keskeisin viimeksi rakennettu tila (valmistunut 2013) on Alajärven uimahalli, jossa on jo rakentamisvaiheessa huomioitu esteettömyys. Erityisliikunnan kehittämistoiminnalla tullaan tulevaisuudessa saamaan vuosien mittaan merkittäviä tuloksia aikaan, kun yhteistoiminta-alueellemme aletaan nyt valmistelemaan selkeää ja pysyvää toimintamallia, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan peruskartoitus 2013 ja kehittämissuunnitelma (valmistuu 2014) esitellään ja käsitellään Järvi-Pohjanmaan vapaaaikalautakunnassa, lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa/kunnanhallituksessa. Tavoitteena on saada myös erityisliikunnan asema Alajärven/Järvi-Pohjanmaan kunnissa näkymään ja käytännössä toimimaan nykyistä paremmin. 27

LÄHTEET Valtion liikuntaneuvosto. Erityisliikunta. [Viitattu 6.11.2013]. Saatavana; http://www.liikuntaneuvosto.fi/valtion_liikuntaneuvosto/jaostot/erityisryhmien_liikunnan_jao sto/yleista_erityisliikunnasta Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö. 1996. Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. Kansalaisopisto esite 2013-2014. Alajärven voimistelu ja liikunta. Alavoli. [Viitattu 6.11.2013]. Saatavana; http://www.alavoli.fi/ Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela 31.12.2011. Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela 2012. Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003. Kari Koivumäki, 2004. Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. Nurmon peruskartoitus 2007. Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. Nuori Suomi- liikuntaa nuorille sivustot. 28