26.9.2013 LAUSUNTOPALAUTE; OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Lausunnonantajat Korkeakoulut ja niiden ylläpitäjät Ministeriöt Centria ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Stiftelsen Arcada Turun kaupunki Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Valtiovarainministeriö Järjestöt Akava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sivistystyönantajat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Kuntaliitto Suomen yliopistot UNIFI Suomen Yrittäjät (SY) Uusi Insinööriliitto UIL ry Muut Opetushallitus
15 Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskentaperusteet ja laskentaperusteiden keskinäinen painotus Koulutuksen rahoitusosuus (1-5 mom.) Asetuksen 1 momenttiin tulisi kirjata vain kohdat 1-3 (suoritetut tutkinnot, ammatillinen opettajankoulutus, 55 op suorittaneet), kohdat 4-8 tulisi koota yhdeksi kohdaksi muut koulutuksen rahoitusosuuteen vaikuttavat tekijät, jotka esitettäisiin asetuksessa kokonaispainokertoimena (13) ja nimetään vain sen muodostavat tekijät mutta ei määriteltäisi niiden painokertoimia niin yksityiskohtaisesti kuin luonnoksessa on esitetty. Yksityiskohtaiset painokertoimet ja niiden laskentaperusteet tulisi vahvistaa okm:n asetuksella. (Arene) Rahoitusmallin osatekijöiden säätäminen asetuksessa liian yksityiskohtaisesti ei ole perusteltua. (Karelia) Asetuksen 15 :n terminologia kannattaa yhdenmukaistaa; nyt on esim. käytetty termejä määrä, yhteenlaskettu määrä, lukumäärä ja yhteismäärä kaikkia neljää synonyymeina, samoin 15 :n 1 momentissa on käytetty ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia ja tutkinto-opiskelijoita kumpaakin termiä toistensa synonyymeina. (Kuntaliitto) Olisi toivottavaa, että muistiossa perusteltaisiin, mistä alakohtaiset painokertoimet 4 ja 3,5 muodostuvat eli miten on päädytty juuri näihin lukuihin. (Kuntaliitto, OAJ) Rahoitusmallin mittaristoon tulee ottaa mukaan lisää koulutuksen laatuun liittyviä elementtejä, kuten opiskelija-opettajasuhde. (Akava, OAJ) Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteuttaminen on pystyttävä huomioimaan myös rahoituksessa. Yksi vaihtoehto on palkita alueelle jäävistä valmistuneista, joka myös kannustaisi ammattikorkeakouluja kiinteään yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa sekä realistiseen, alueellisen koulutustarpeen arviointiin. Myös muiden aluevaikuttavuutta tukevien indikaattoreiden kehittäminen on mahdollista, nyt ne puuttuvat kokonaan. (Akava) Pidetään tutkinnon suorittaneiden osuuden suurta painotusta haasteellisena ammattikorkeakouluille. (OPH) Koulutuksen kriteerien keskinäistä painotusta voisi muuttaa vielä enemmän valmistumista painottavaksi, koska 55 op kriteeri rankaisee tekniikkaorientoituneita ammattikorkeakouluja, joiden alueella työllisyys on hyvä. (VAMK) Aloituspaikkaleikkaukset tulisi ottaa huomioon suoritettujen tutkintojen määrään perustuvassa rahoituksessa määrittelemällä jokaiselle ammattikorkeakoululle koulutusalakohtaiset tutkintokiintiöt. Kiintiön alittuessa rahoitus tulisi todellisen tutkintojen määrän mukaan, ja ylittyessä kiintiön mukaan. Jos päätettyjä aloituspaikkoja ei huomioida rahoituksessa, ne eivät ohjaa ammattikorkeakouluja haluttuihin tavoitteisiin ja ammattikorkeakouluilla pysyy voimakas taloudellinen kannuste panostaa määrään laadun sijasta. (Metropolia) Tutkinto-tekijä ( ammattikorkeakoulututkintojen määrä painotettuna tutkintoa suorittavien määrää kohti laskettujen kustannusten suhteessa ) on vaikeasti avautuva. Koulutusalojen tutkintotuottoa ammattikorkeakoulussa ennakoiva voisi virheellisesti päätellä, että kustannus- ja 2
pituuskertoimen ohella tutkintojen lukumäärä suhteutetaan myös alojen laskennallisten tutkinto-opiskelijoiden määrään. (Seamk) Ilmaistaan tyytyväisyys koulutuksen ja erityisesti 55 op suorittaneiden määrän merkittävään painoarvoon rahoituksessa. (Samok) Asetuksen 1 momentin 3 kohdan perusteessa (55 op) tulisi ottaa huomioon tutkintojen väliset kustannuserot. Lisäksi todetaan, että esityksestä ei käy ilmi, miten laskennassa otetaan huomioon opintojen tavoiteajan viimeinen lukukausi. Laskentatapa ei ota huomioon nopeasti eteneviä opiskelijoita. (OPH) Kriteeri 55 op saavuttamisesta ei kohtele ammattikorkeakouluja tasapuolisesti. Tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut häviävät tämän rahoitustekijän kohdalla. Tämän kriteerin painoarvoa ei tulisi enää kasvattaa, jotta tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen järjestäminen monimuotoisesti olisi kannattavaa samalla aikaa työssäkäyville aikuisopiskelijoille. (Humak) Pidetään ongelmallisena sitä, että yli 55 op suorittaneiden määrä ei erottele aikuisopiskelijoita päätoimisesti tutkintoaan suorittavista. Vaarana on, että rahoitusmalli ei ohjaa tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen, vaan päinvastoin rajoittaa toimintaa, jonka tavoitteena ei ole täysipäiväinen opiskelu. (SAK) Vähintään 55 op vuodessa suorittaneiden määrällä tavoitellaan opintojen tehokasta edistymistä. Ehdotukseen liitetty laskentamalli suosii kuitenkin tosiasiallisesti opintojen mahdollisimman tasaista vuosietenemistä, ei tutkinnon suorittamista nopeasti tai edes tavoiteajassa. Laskentamallin suuri ongelma on, ettei se huomioi lainkaan opintopisteiden kokonaiskertymää, vaan ainoastaan vuosittaisen suorituksen yhdellä raja-arvolla. Lisäksi se jättää 4-vuotisessa tutkinnoissa pois tavoiteajassa valmistuneen koko viimeisen lukuvuoden suoritukset. Siten se käytännössä sanktioi nopeasta etenemisestä ja kannustaa ammattikorkeakouluja opintojen tarpeettomaan venyttämiseen seuraavalle lukuvuodelle ja ainakin seuraavaan laskentapäivään saakka. Edistymisestä määräytyvään rahoitukseen tulisi rakentaa portaittainen malli, tulisi olla kannustava elementti hyvin nopealle opiskelu- ja valmistumistahdille. Tulisi huomioida opintopisteiden kertyminen myös niiden osalta, jotka ovat voineet ilmoittautua läsnä oleviksi vain toiselle lukukaudelle esim. perhevapaiden tai varusmiespalvelun takia. (Metropolia) Vähintään 55 op suorittaneiden mittari on hankala, koska opintotuen saamisen vaatimus on 45 op ja toisekseen lukuvuosikohtaista etenemistä koskeva mittaus painottaa tasaista etenemistä eikä huomioi esim. opiskelijan elämäntilanteista johtuvaa vaihtelua ja valmistumistahtia kokkonaisuutena. Opintojen edistymisen kannalta kumulatiivinen kertymä toimisi paremmin. Toisena vaihtoehtona voisi olla keskimääräinen kertymä. (SAMK) Esitetään 45 op suorittamisvaatimusta siten, että se on suoriteperusteinen, ei opiskelijakohtainen. Vuosisuoritteita ei siis sidottaisi yksittäiseen opiskelijaan. Tämä mahdollistaisi paremmin esim. isot, projektiluonteiset opintokokonaisuudet. (Akava) Vähintään 55 op suorittaminen erityisesti aikuisopiskelijoiden kohdalla on kohtuuton. Esitetään, että ainakin aikuisopiskelijoiden osalta mittaria muutetaan siten, että yksittäisen opiskelijan opintopistekertymän sijaan seurataan vuosittain aikuisopiskelijoiden keskimäärin suorittamaa opintopistemäärää. (UIL) 3
Vähintään 55 op suorittaneiden tunnusluvussa muutamia ongelmia: kaikkia edellisen lukuvuoden suorituksia ei ehditä kirjata opiskelijarekisteriin 20.9. mennessä. Esim. kevätlukukaudella suoritetut vaihto-opinnot ovat tässä suhteessa ongelmallisia. 3,5 vuotta kestävät koulutukset ja kevätlukukaudella alkavat koulutukset tuottavat myös ongelmia tunnusluvun kannalta, koska yhdestä lukukaudesta ei ole tarkoituskaan kertyä 55 opintopistettä. (Centria) Epäselvää, miten hyväksiluetut opintopisteet huomioidaan 55 op koskevassa mittarissa. Tulee selventää, koskeeko vain opintojen aikana suoritettuja opintoja, jotka hyväksiluetaan tutkintoon vai myös ennen opintojen alkua suoritetut hyväksiluettavat opinnot. (Centria) Asetuksen 1 momentin 4 kohdan (avoin amk-opetus/ erilliset opinnot) painoarvoa tulisi lisätä. (Humak, Kuntaliitto) Asetuksen 1 momentin 7 kohdan (ulkomaalaisten suorittamat amk-tutkinnot) mittari ei kannusta ulkomaalaisten työllistymiseen eikä edistä koulutetun ulkomaisen työvoiman lisääntymistä suomalaisessa työelämässä. Sen sijaan se kannustaa ottamaan sisään ulkomaalaisia opiskelijoita ja tuottamaan heille mahdollisimman nopeassa tahdissa tutkinto ilman, että työllistymiseen liittyviin seikkoihin kuten kielitaitoon ja työelämäyhteyksiin panostettaisiin riittävästi. Ulkomaisten opiskelijoiden pelkkiin tutkintoihin liittyvä rahoituskriteeri voi johtaa väärällä tavalla ulkomaisten opiskelijoiden massarekrytointiin ilman, että ammattikorkeakoulu kantaisi vastuun myös realistisista työllistymisen edellytyksistä. Ehdotetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen mittarin korvaamista valmistuneiden ulkomaalaisten työllistymistä tarkastelevalla mittarilla. (Metropolia) Kansainvälisyyden painoarvo painottuu pääosin vain liikkuvuuteen. Tämä puolestaan on vain pieni osa kansainvälistymisen vaikuttavuudesta. Tällä hetkellä trendinä tiedetään olevan myös nk. kotikansainvälistyminen, jota edistetään tieto- ja viestintäteknisin keinoin. Esim. muualla leviävä MOOC on merkittävä osa kansainvälistymistä ja opetuksen tunnetuksi tekemistä. Nykyinen rahoitusmalli sivuuttaa tämän mahdollisuuden kokonaan. (MTK) Asetuksen 1 momentin 8 kohdan mukainen työllisten määrää koskeva painokerroin on melko pieni, esitetään tämän painoarvon kasvattamista ja 55 op suorittaneiden painoarvon vähentämistä. (OPH) Työllisten määrä voidaan laskea henkilöpohjaisesti vain Suomessa työllistyneiden osalta, jolloin määräytymisperusteesta jäävät pois ulkomaille työllistyneet. Myös muista syistä mittaamishetkellä työvoiman ulkopuolella olevat (esim. äitiysloma, varusmiespalvelus) jäävät pois laskennasta. Esitetään harkittavaksi työttömyystiedon käyttämistä mittarin laskennassa, jolloin vältyttäisiin epätarkoituksenmukaisilta tilastoinnin vaikutuksilta. (OPH) Työllistymisen mittarin ongelmana on, ettei se todellisuudessa mittaa niinkään ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymisastetta vaan pikemminkin läpäisyastetta ja äärimmäisessä tapauksessa tutkintojen massatehtailua. itse työllistymisen vaikutus saatuun rahoitukseen on esitetyllä laskentakaavalla hyvin pieni. Näin ollen mittarilla ei ole sille kaavailtua ohjausvaikutusta. Ratkaisuehdotuksena mittarin laskentamallin muuttaminen: Jokainen työllistynyt 4
toisi ammattikorkeakoululle yhden pisteen, mutta lisäksi jokainen työttömäksi jäänyt esimerkiksi kolme miinuspistettä. (Metropolia) Työllisten määrä tekijän suhteen toivotaan, että tekijässä huomioidaan erikseen yrittäjäksi työllistyneet kertomalla heidän määränsä kahdella (jo julkaistujen määritelmien mukaisesti). (Seamk) Pidetään hyvänä, että rahoitusmallissa on mukana määrällistä työllistymistä kuvaava mittari, vaikka sen painoarvo jääkin melko vähäiseksi. Ammattikorkeakoulujen tulisi saada myös laadulliseen työllistymiseen perustuvaa rahoitusta silloin, kun korkeakoulusta valmistuneet sijoittuvat ISCO-08 ammattiluokituksen tason 3, 2 tai 1 tehtäviin. Prosentti voisi olla 3 ja se saadaan laskemalla vastaavasti esim. 55 op suorittaneiden määrän rahoitusta. (Akava) Laadullisen työllistymisen mittaaminen toimisi vastaparina 55 op suorittamiselle ja näin ollen näiden kahden mittarin seurannalla voitaisiin tarkastella myös opetukseen panostamista. Mittaaminen edellyttää kuitenkin, että tietoa työllistymisen laadusta on saatavana luotettavasti. (OAJ) Yrittäjäksi ryhtyminen tulisi nostaa selkeämmin esille tuloksellisuuskriteerinä: Ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden ja yrittäjien määrä vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. (Yrittäjät) Asetuksen 2 momenttia (koulutusvastuukohtaiset kustannuskertoimet) tulisi soveltaa myös 55 op rahoituskriteeriin. Näin turvattaisiin myös kustannusrakenteeltaan muita selvästi haasteellisempien tutkintojen laadukas tuottaminen. (Metropolia) Pidetään tärkeänä periaatetta, jonka mukaan kaikki rahoitustekijät sekä niiden kertoimet määritellään asetustekstissä. Nähdään perusteltuna säilyttää nykymuotoinen opiskelijapalautetekijä asetuksessa niin kauan kuin korvaava valtakunnallinen mittari on ehditty kehittää ja sitä on testattu riittävästi. (Seamk) Asetuksen 4 momentin OPALA-opiskelijapalautteen väittämät tulisi poistaa liian yksityiskohtaisina. (Arcada, Diak, Haaga-Helia, Hamk, KAMK, SAMK, Arene, Samok, Unifi, Kuntaliitto, OAJ, Sivistystyönantajat) Opiskelijapalaute on ainoa varsinainen laatumittari. Ehdotetuista 4 momentin väittämistä ainoastaan kohtien c ja d tyyppiset väittämät tulisi ottaa indikaattoreiksi. (Arcada) Opiskelijapalautteen rahoitusmallissa olevat teemat keskittyvät opetuksen laadun kannalta olennaisiin asioihin. Palautteen keruu tulisi kuitenkin hoitaa siten, että palautekysely jonka yhteydessä rahoitusmallin tarvitsema tieto kerätään, on riittävän yksinkertainen. (Karelia) Pidetään opiskelijapalautteen pistekertymää spekulatiivisena ja turhan yksityiskohtaisena rahoitusmittarina. Mittarin käyttö voi johtaa opiskelijoiden mielipiteiden vaikuttamisyrityksiin. Esitetään tämän rahoituksen osatekijän painoarvon laskemista yhteen prosenttiin tai sen poistamista kokonaan. (Humak) 5
Tyytyväisyys siihen, että opiskelijapalaute on osana rahoitusmallia. Huomautetaan kuitenkin, että esim. opiskelijapalautteen toinen väittämä ( Valmistumisen jälkeisessä työssä voin hyödyntää ammattikorkeakoulussa oppimaani ) on oikean suuntainen mutta riittämätön. Väite on aivan liian ylimalkainen ollakseen riittävä koulutuksen laadullisen sisällön ja työelämätarpeen välisen suhteen kuvaajana. (Akava) Mikäli asetukseen jää tarkka kuvaus eikä vain maininta opiskelijapalautteesta rahoitustekijänä, on kirjaus teknisesti täsmennyksen tarpeessa, jotta yksikäsitteisesti selviää, onko tarkoitus kysyä palautetta valmistuvilta tutkinto-opiskelijoilta vai tutkinto-opiskelijoilta vuosittain opintojen kestäessäkin. (SAMK) Tutkimus- ja kehitystyön rahoitusosuus (6 mom.) Asetuksen 6 momenttiin tulisi kirjata vain kohdat 1-2 ja kohdat 3-4 esittää yhtenä kokonaisuutena muut tutkimus- ja kehitystyön rahoitusosuuteen vaikuttavat tekijät. (Arene) TKI-mittaristoon tulee ottaa mukaan mittari, joka kuvaa opiskelijoiden ja opettajien osallistumista TKI-toimintaan. (Akava, OAJ) Rahoitusmallia tulee täydentää tutkimus- ja kehittämistoiminnan työelämäyhteistyöhön kannustavalla mittarilla: yrityksissä ja muissa amk:n ulkopuolisissa työorganisaatioissa ohjatussa harjoittelussa, kehittämis- tai lopputyöprojekteissa hankittu ja arvioitu osaaminen opintopisteinä, kriteerin painoarvo 4 % ja vastaava vähennys ulkopuolisen TK-toiminnan rahoitus mittariin. (EK) Perustelumuistiossa on mainittu aluekehitystä palveleva soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Sama muotoilu pitäisi lisätä asetuksen 6 momenttiin. (Kuntaliitto, OAJ) Tuloksellisuusrahoitusta ei tulisi myöntää sillä perusteella, miten hyvin ammattikorkeakoulu on kyennyt saamaan toiminnalleen ulkopuolista tk-rahoitusta. Tuloksellisuusrahoituksen tulisi kohdistua toiminnan vaikuttavuuteen, kuten esim. siihen, millaisia tuloksia tk-rahoituksella on saavutettu ammattikorkeakoulun toiminta- tai tehtäväalueen työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä. (Yrittäjät) Asetuksen 6 momentin 1 kohdan teksti tulee väärinkäsitysten välttämiseksi muuttaa muotoon soveltavan tutkimus- ja kehitystyön ulkopuolinen rahoitus. (Arene, VAMK) Tekstin mukaan ulkopuolisen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksessa laskentaperusteena sovelletaan Tilastokeskuksen tekemää ulkopuolisen tutkimus- ja kehitystoiminnan määritelmää. Tilastokeskus ei kuitenkaan erittele sitä mikä tutkimus- ja kehitystyöstä on tehty ulkopuolelle ja mikä korkeakoulun sisäpuolelle. Ilmeisesti tekstissä kuitenkin viitataan rahoitusperusteena juuri ulkopuoliseen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen. (Karelia) Kohdan 3 (väh. viiden päivän kv opettaja- tai asiantuntijavaihto) osalta vähimmäispituutta ehdotetaan alennettavaksi. Tutkius- ja kehitystyön hankkeiden kannalta mielekkäät yhteistyötapaamiset voidaan toteuttaa viittä päivää lyhyemmässä ajassa. Nykyisellä rajauksella merkittävä osa kansainvälistä toimintaa jää rahoituksen ulkopuolelle. (Turun kaupunki) Perustelumuistiossa kohdan 4 osalta mainitaan ainoastaan julkaisut. Muistion tekstiä on syytä täydentää vastaamaan asetuksen luetteloa. (Kuntaliitto, OAJ) 6
Laskentaperusteiden laskenta (7 mom.) Kannatetaan kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden keskiarvon käyttämistä. Tämä tukee ammattikorkeakoulujen pitkäjänteisempää kehittämistä ja toiminnan suunnittelua. (Arene, Diak; KAMK, Karelia) Pidetään pitkänä esitettyä ajallista viivettä, jonka johdosta ammattikorkeakoulujen toiminnassa tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset näkyvät hitaasti amk:ien rahoituksessa. Kahden vuoden keskiarvo olisi riittävä ja lyhentäisi viivettä. Lisäksi tilastoinnin ja laskennan kannalta kolmen vuoden keskiarvot ovat ongelmallisia silloin, kun on tarvetta muuttaa tilastointikäytäntöjä. (OPH) Momentin teksti koskien yksikköhinnan laskemista (.. ja jakajana yksikköhintaa laskettaessa ammattikorkeakoululain 8 :n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen mukaan määräytyvää, yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden laskennallista opiskelijoiden yhteismäärää. ) jää epäselväksi. Tästä halutaan laskennan ohjeistamista ja laskentaesimerkki. (Savonia) Yksikköhinnan ja rahoituksen määräytymiseen ja laskentaan tarvittavat tiedot kootaan useista eri lähteistä. Tietojen toimittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta varmistetaan ammattikorkeakoulujen rahoituksen oikeellisuus. (OPH) Voimaantulo- ja siirtymäsäännös Siirtymäsäännöksessä viitataan vuosien 2014 ja 2015 yksikköhintalaskentaan: lasketaan käyttäen koulutusalojen opiskelijamääriä. Tästä halutaan laskennan ohjeistamista ja laskentaesimerkki. (Savonia) Muuta Rahoitusmalli Pelkkä oman toiminnan kehittyminen ei takaa rahoituksen kasvua, koska kehityksen tulee olla sektorin keskimääräistä kasvua suurempaa. Ajantasaista vertailutietoa korkeakoulujen kesken ei ole saatavilla. Toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen vaikeutuu merkittävästi ennustettavuuden vähentyessä. Tämän lisäksi rahoitusmalli näyttäisi pakottavan korkeakoulut yhteen muottiin eikä se näin ollen tue profiloitumista eikä kannusta riskin ottoon. (KAMK, Karelia) Huoli ammattikorkeakouluille kohdennetun strategiarahoituksen puuttumisesta, pidetään sitä erityisen tärkeänä keinona huolehtia rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle jäävistä erityistehtävistä, joista osan ammattikorkeakouluista on perusteltua huolehtia. (Diak) Uudistuksen seuraavassa vaiheessa strateginen rahoitus pitää ottaa rahoitusmallin pysyväksi osaksi ja tähän on myös osoitettava lisäresursseja. (OAJ) Strategiarahoituksen tulisi olla painoarvoltaan merkittävä tekijä tuloksellisuuteen perustuvassa rahoituksessa. (Sivistystyönantajat) 7
Toivotaan, että rahoitusmallin TKI-tekijöitä kehitetään tulevaisuudessa ottamaan huomioon nykyistä paremmin ammattikorkeakoulujen palvelutoiminnan volyymi ja kehittyminen. Tähän tarjoaisi lähtökohdan aikaisemmin rahoitustekijäpohdinnassa mukana ollut ns. MAPA-tilasto, johon sisältyy projektirahoituksen ohella palvelutoiminnan tulovirta. (Seamk) Toisen vaiheen rahoitusmalliin tulee lisätä ns. ammatillisen väylän työn ohessa suoritetut opinnot sekä patentit. Lisäksi rahoitusmallin osaksi täytyy alkaa kehittää työnantajapalautetta opiskelijapalautteen rinnalle siten, että työnantajapalaute on valmiina rahoituskriteeriksi vuodesta 2016 alkaen. (EK) Ammattikorkeakoulun toiminta- tai tehtäväalueen työ- ja elinkeinoelämän edustajilta tulisi kerätä palautetta ammattikorkeakoulun palveluiden toimivuudesta sekä toiminnan vaikuttavuudesta. (Yrittäjät) Laadullinen toiminnan mittaaminen on uudistuksen toisessa vaiheessa nostettava määrällisen tuotosmittaamisen rinnalle. (Akava, OAJ) Työllistymistä mittaavan elementin painoarvoa tulisi kasvattaa lisäämällä siihen työllistymisen laatua mittaavia elementtejä. Niiden valmistelu tulee käynnistää välittömästi. (UIL) Opiskelijapalautejärjestelmä on uudistettava pikaisesti uudistuksen toisessa vaiheessa siten, että oppimisprosesseihin liittyvät asiat tulevat mukaan. Palautteen keruussa myös yksityisen ja julkisen sektorin työelämän edustajien näkemykset olisivat oppimisen laadun arvioinnin kannalta tärkeää tietoa. (OAJ) Taloudelliset vaikutukset Olisi tärkeää, että ammattikorkeakouluille toimitettaisiin laskentapohjat rahoituksesta, jotta rahoituksen tarkistaminen sekä ennusteiden tekeminen mahdollistuisivat paremmin. Ammattikorkeakoulujen tulokset ja rahoitus ovat julkisia, joten avoimuus laskentamallien perusteista helpottaisi talouden ennustamista sekä tavoitteiden asetantaa. (Centria) Tärkeää, että ammattikorkeakoulut saavat jatkossa käyttöönsä yhteenvedon kaikkien ammattikorkeakoulujen tuloksista laskentaperusteiden mukaisilla mittareilla. Toivotaan, että ammattikorkeakoulujen välisten vertailutietojen tuottamiseen sekä julkaisemiseen tulee jatkossa merkittäviä parannuksia. Vertailutietojen saatavuus on nykyisin satunnaista ja tarkkuustasoltaan riittämätöntä. (Turun kaupunki) Perustelumuistiossa tulee esittää euromääräinen arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista erilaisille ammattikorkeakouluille ja niiden ylläpitäjille. Jos arviota ei kyetä tekemään, tulee muistiossa selvittää syyt sille. (Kuntaliitto) Muistiossa on esitettävä arviot esityksen taloudellisista vaikutuksista ammattikorkeakouluille. (OAJ) Muut huomiot perustelumuistioon Asetusluonnoksessa yksikköhinnan laskeminen ja laskentaperusteet on esitetty varsin vaikeaselkoisesti, eikä laskentajärjestelmää ole avattu tarkemmin perusteluissa. Lähtökohtana tulisi olla, että rahoituksen laskenta olisi mahdollista suorittaa lainsäädännön perusteella, jos muuttujien arvot ovat tiedossa. Asiaa voisi selkeyttää kuvaamalla koko laskentaprosessi asetus- 8
luonnoksen perusteluissa sekä sisällyttämällä perusteluihin matemaattinen laskentakaava tai matemaattiset laskentakaavat ammattikorkeakoulun rahoituksen muodostumisesta. (VM) Muistioon voisi selkeyden vuoksi lisätä olemassa olevan rahoitusmallikaavion. (Kuntaliitto, OAJ) Perustelumuistioon tulisi kirjata perusrahoituksesta paitsi se, että rahoitus osoitetaan korkeakouluille laskennallisin perustein toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus huomioon ottaen myös se, että valtion rahoituksen määräytymisperusteissa huomioidaan koulutuspolitiikan ja TK-politiikan tavoitteet. Tämä lausuma tukisi rahoitusmalliin sisältyvän strategiarahoituselementin mukanaoloa. (Haaga-Helia) Muistion viimeisessä kappaleessa on lupaus kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamisesta. Tarkoitetaanko, että tämä turvataan nimenomaan yksikköhinnan muutosta kolmeen prosenttiin vuotta kohti rajoittaen v. 2016 saakka? Haluaisimme johonkin lausuman siitä, miten yksittäisen ammattikorkeakoulun toiminta turvataan v. 2016 jälkeen. Voisiko tämän lisätä asetukseen? (Savonia) Muistiossa todetaan, että korkeakoulujen uudet rahoitusmallit muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan korkeakoulusektorien erityispiirteet. Kuitenkin jää epäselväksi se, millä perusteella esitetyssä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa painotetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden osuutta prosentuaalisesti vahvemmin kuin yliopiston rahoitusmallissa. Nämä erityispiirteet, joihin myös mittareiden painoarvot perustuvat, on avattava perustelumuistiossa. (OAJ) Muistioon on kirjattu, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset turvataan. Muistiosta ei selviä, mikä tällainen turvaamiskeino on siirtymävaiheen jälkeen. (OAJ) Seuranta Rahoitusmallin toimivuutta tulee seurata tiiviisti, jotta esiin nostettuihin epäkohtiin voidaan puuttua ja rahoitusmallin valuviat korjata viimeistään ammattikorkeakoululain toisen vaiheen käynnistyessä. (Akava, UIL) Jatkossa on tärkeää seurata, miten eri koulutusalat pärjäävät esitetyin mittarein. Rahoitusmalli jättää paljon liikkumatilaa ammattikorkeakouluille sisäisessä ohjauksessa muun muassa profiloitumisen tueksi. Jatkossa on varmistettava, että myös pienten ja erikoistuneiden alojen koulutuksen tarjonta turvataan. (MTK) Muuta Kiinnitetään huomiota siihen, että ehdotetut rahoitusmittarit ovat joiltain osin melkein samoja kuin sopimusindikaattorit, mutta ei aivan. Tämä seikka korjattaneen seuraavan sopimuskauden valmistelussa. (SAMK) 9