FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012 Aika Paikka 18.10.2012 10:00-12:30 :n toimitilat, Arkadiankatu 23, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Heikki Hukkanen Pentti Kellokumpu Antti Koskelainen Markus Lehtonen Marko Nylund Arto Pajunen Timo Pylvänen Seppo Tuomisto Pekka Tynkkynen Matti Tähtinen siht. Jukka Ruusunen Tom Pippingsköld Elenia Verkko Oy Tornionlaakson Sähkö Oy Inergia Oy Outokumpu Oyj Helsingin Energia Pohjolan Voima Oy Järvi-Suomen Energia Oy Savon Voima Oyj Kemira Oyj UPM-Kymmene Oyj Poissa Risto Penttinen Janne Savelainen Fortum Power and Heat Oy Lahti Energia Oy Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnä olevat jäsenet. Asialistan hyväksyminen ja kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuus Hyväksyttiin asialista ja todettiin jäsenille aiemmin jaetun kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. Edellisen kokouksen 9.5.2012 muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta.
4 Katsaus yhtiön toimintaan Fingridin pääkonttori muuttaa joulukuun alussa Helsingin Arkadiankadulta Käpylään Triotto- nimiseen kiinteistöön. Vuoden vaihteessa nykyiset Voimajärjestelmäkeskus ja Hämeenlinnan Verkkokeskus yhdistetään Kantaverkkokeskukseksi. Uudet tilat tarjoavat monella tapaa nykyistä paremmat edellytykset ei pelkästään koko voimajärjestelmän hallinnan tehostumisen ja toiminnan varmuuden, mutta koko muuttavan henkilöstön päivittäisen työn kannalta. Yhtiön organisaatiota muutetaan vuoden alusta siten, että asiakastoiminta, verkon esisuunnittelu, ympäristöasioiden hoito ja järjestelmätason suunnittelu yhdistetään yhdeksi toiminnoksi. Siirtokapasiteetti Yhtiön suurprojekteista EstLink 2 -kaapelin työt ovat käynnissä kahdeksalla työmaalla henkilövahvuuden ollessa noin 140 työntekijää. Työt etenevät sovitusti sekä Suomessa että Virossa. Forssan varavoimalaitos on käyttöönottovaiheessa. Yllikkälän ja Huutokosken välisen 400 kilovoltin yhteyden rakentaminen sähköasematöineen on edennyt suunnitellusti. Myös muut isot investointihankkeet Pohjanmaalla ja Hämeessä etenevät aikatauluissaan. Markkinat ENTSO-E on saanut valmiiksi esityksen siirtojenhallinnan verkkosäännöstä. Vastaava tasehallinnan sääntövalmistelu on meneillään. Lähinnä suuren vesivoimatuotannon vuoksi Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla on esiintynyt pitkäaikaisia pullonkauloja. Ruotsin ja Suomen rajalta on kertynyt ennätykselliset pullonkaulatulot. Yhtiö valmistautuu mahdolliseen vastuuseen markkinoiden sähköisen tiedonsiirron kehittämisestä. Lisäksi yhtiössä on käynnistetty strateginen hanke kulutusjouston hyödyntämiseksi voimajärjestelmän hallinnassa. Käyttövarmuus Tuonti Ruotsista on jatkunut edelleen suurena hyvän vesitilanteen vuoksi samalla, kun tuonti Venäjältä on ollut vähäistä. Fenno-Skan 1 automaatiouudistuksen vuoksi markkinoille tarjottavaan siirtokapasiteettia on jouduttu rajoittamaan Kantaverkkotöiden yhteydessä syntyi häiriö 13.8.2012 Vaasan seudulla ja yli 60 0000 kuluttajaa jäi lyhyeksi ajaksi vaille sähköä. Käyttövarmuusvaatimusten verkkosäännön valmistelu on edennyt julkiseen kuulemisvaiheeseen.
Käytiin keskustelua tuotantorakenteen muutoksesta ja erityisesti uusituvan energian kasvunäkymistä. Kysymyksiä esitettiin myös, miksi voimajärjestelmän viansiedon kannalta keskeinen inertia eli tahtikoneiden pyörivä massa on noussut esiin vasta suurimmasta mahdollisesta laitosyksikkökoosta käydyssä keskustelussa. Fingridin puolelta todettiin, että kokonaiskuva on muuttunut, koska järjestelmään ollaan jatkossa kytkemässä enenevästi lähes inertiatonta tuulivoimaa ja toisaalta järjestelmästä poistuu inertian kannalta merkityksellisiä lauhdelaitoksia. Käyttövarmuuden hallinta on yksi voimajohto-ja asemahankkeiden aikataulutukseen vaikuttava tekijä. Verkon mitoituksen lähtökohtana käytettävää niin sanottua n-1 periaatetta ei kaikissa keskeytyksissä voida ylläpitää. Tilannetta vaikeuttaa töiden määrän ja niiden laajuuden lisäksi yhtiön maankäyttötavoitteet, koska uudet johdot rakennetaan yli 90 prosenttisesti entisiin johtokäytäviin usein nykyisten johtojen rinnalle. Tulevaisuudessa keskeytysten järjestäminen vain entisestään vaikeutuu. Erot hinta-alueiden välillä ovat olleet koko vuoden suuret ja pitkäkestoisia pullonkaulatilanteita on esiintynyt runsaasti. On kuitenkin otettava huomioon, että myös vesitilanne pohjoismaissa on ollut poikkeuksellinen ja toisaalta tuonti Venäjältä on romahtanut. Tilanteeseen ei näy kestävää ratkaisua, ennen kuin verkkovahvistukset toden teolla etenevät läntisissä naapurimaissa. Kysymykseen ruotsalaisen sähkön läpisiirrosta Suomen kautta todettiin, että siirto on sopimuksen varaista ja perustuu pohjois-eteläsuunnan siirtohäviöiden kokonaisoptimointiin. Venäjän tuonnin vähenemisestä aiheutuva liikevaihdon lasku kompensoituu osittain eräänlaisena sisäisenä suojauksena, sillä vastaavasti Fingridin verkossa tapahtuvasta läpisiirrosta saatava tuotto kasvaa. Keskusteltiin sääntelymallissa tapahtuneen korkokäsittelymuutoksen vaikutuksista. Tässä yhteydessä toivottiin Fingridin hinnoitteluviestinnässään pitäytyvän euromääräisissä tarkasteluissa puhuttaessa kantaverkkotariffin osuudesta loppukäyttäjän sähkölaskussa. Tosin haastattelutilanteissa usein kysytään suhteellisia osuuksia. Verkoissa, joissa on kattava tuntikohtainen mittaus, on huomattu merkittäviä poikkeamia kulutuksen tyyppikäyrän soveltamisperiaatteiden kanssa. 5 Fingridin taloudenhoidon reunaehdot Esityksessä aihetta käsiteltiin yhtiön talouden, rahoituksen ja sääntelymallin näkökulmista. Taloudellisten tavoitteissa on lähtökohtina eurooppalaisittain vertailukykyinen siirtohinnoittelu, tehokkaat kustannusten hallinnan menetelmät ja toimiva riskienhallinta. Näitä tukevat aktiivinen talousennusteprosessi ja yhtiön toiminnan luonteen mukainen, pitkäjänteinen kustannussuunnittelu.
Kustannustehokkuus sisältyy olennaisena osana koko henkilöstön strategian toimeenpanon mittarointiin. Yhtiön pääomaintensiivisessä toiminnassa hankintojen ja investointien hallinta on keskeisessä asemassa samoin kuin kansainvälisissä vertailututkimuksissa hankittujen parhaiden käytäntöjen soveltaminen eri prosesseissa. Kustannusten hallinta edellyttää lisäksi kattavaa liiketoimintatiedon kokoamista ja tehokasta raportointia kaikilla johtamisen tasoilla. Yhtiön taserakenne vaatii hyvin suunniteltua kansainvälistä varainhankintaa ja korkean luottoluokituksen varmistamista. Edellisten lisäksi yhtiön kannalta on tärkeää olla mukana keskustelemassa ja vaikuttamassa verkkotoiminnalle riittävän tuoton varmistavan sääntelymallin kehittämiseen niin kotimaassa kuin eurooppalaisittain. Sääntelyn salliman tuoton lisäksi yhtiölle on tärkeää edistää sääntelymallin ennustettavuutta sekä saada kantaverkkotoiminnan erityispiirteet otetuiksi huomioon mallin edelleen kehittämisessä. Olennaisin tekijä sitoutuneen pääoman ja samalla kohtuullisen tuoton määrittämisessä on kantaverkko-omaisuuden tekninen nykykäyttöarvo ja siihen liittyvät laskentamenetelmät. 6 Toimintaa sadan kunnan alueella; Case Elenia Kuultiin puheenjohtajan esitys Elenia - konsernin ja Elenia Verkko Oy:n toiminnan käynnistämisestä kuluneen vuoden aikana. Kauppa Vattenfall Oy:n sähkönjakelu- lämpöliiketoiminnoista tuli voimaan 10.1.2012. Kauppaan kuuluivat Vattenfall Verkko Oy, Vattenfall Lämpö Oy ja Vattenfall Oy/Asiakaspalvelu. Konsernissa on menossa fuusioprosessi, jonka jälkeen vuoden 2013 alusta konsernin muodostaisivat Elenia Oy ja sen tytäryhtiö Elenia Lämpö Oy. Merkittävin muutos yhtiön toimitusjohtajan kannalta on ollut uuden yhtiön rahoituksen järjestäminen kansainvälisiltä markkinoilta sekä uudessa tilanteessa tarvittavan osaamisen hankinta yhtiön palvelukseen. Verkkotoiminta on uudessa yhtiössä puhdasta verkkotoimintaa ja verrattavissa esimerkiksi Fingridiin. Myös energiamarkkinavirasto on ollut kiinnostunut yhtiön toiminnasta saatavista kokemuksista. Yhtiö katsoo tulevaisuuteen uuden toimintamallin pohjalta osaamisensa hyödyntämiseksi mahdollisesti laajemminkin Suomen verkkotoiminnassa. Muuttuneen omistajakunnan myötä yhtiön hallintokieleksi on tullut englanti ja luonnollisesti mukaan on tullut myös uudenlaista kulttuuria.
Muistio 5(5) LY / Matti Tähtinen 11.12.2012 Muut asiat Muita asioita ei esitetty käsiteltäväksi. 8 Seuraava kokous Joulukokous pidetään 11.12.2012 klo 10:00-12:30 Helsingin Suomalaisella Klubilla. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja