Muistio 1 (5) Fingrid Oyj Fingrid Oyj. Vatajankosken Sähkö Oy Outokumpu Oyj UPM-Kymmene Oyj. Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) AK / Jussi Jyrinsalo FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2013 Aika Paikka klo 13:00-15:45, Helsinki Läsnä Poissa Tapani Liuhala pj. Tapio Jalonen Jussi Laitinen Markus Lehtonen Marko Nylund Arto Pajunen Risto Penttinen Seppo Tuomisto Rami Vuola Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Petri Parviainen Juha Lindholm Antti Koskelainen Pekka Tynkkynen Elenia Oy Rovakaira Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Helsingin Energia Pohjolan Voima Oy Järvi-Suomen Energia Oy Fortum Power and Heat Oy Kemira Oyj EPV Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy Outokumpu Oyj UPM-Kymmene Oyj Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Osallistujat esittelivät itsensä. Hyväksyttiin asialista. Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Jukka Ruusunen kertasi neuvottelukunnan jäsenille aiemmin jaetun kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen keskeiset osat. Puheenjohtaja totesi ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin pidetyn kokouksen muistio muutoksitta. Fingridin toiminta ja tulokset vuonna 2012 Jukka Ruusunen kertasi vuoden 2012 keskeisiä tapahtumia: Eurooppalaisia verkkosääntöjä on tässä vaiheessa tekeillä yhdeksän kappaletta ja ne ovat valmistuessaan lain asemassa kussakin EU-jäsenmaassa. Kantaverkkoyhtiöiden lisäksi myös jakeluverkkoyhtiöt saavat vastuulleen sääntöjen toteutumisen seurannan omalla jakelualueellaan. Asiakkaiden onkin syytä seurata tiiviisti sääntöjen valmistelua ja osallistua sen eri vaiheissa toteutettaviin konsultaatioihin. Fingrid pyrkii aktiivisesti

2 Muistio 2(5) AK / Jussi Jyrinsalo kuulemaan asiakkaitaan ja tiedottamaan sääntöjen valmistelusta, mutta ei kerääjä toimita eteenpäin Suomesta tulevia kannanottoja, vaan niistä on jokainen itse vastuussa. Verkkosääntöjen lisäksi tärkeä eurooppalainen dokumentti on kymmenvuotinen siirtoverkkojen kehityssuunnitelma, joka julkaistaan kahden vuoden välein. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen yhteiseurooppalaisiin tuotanto-ja kulutusskenaarioihin perustunut kymmenvuotissuunnitelma. Käyttövarmuudeltaan vuosi 2012 oli Fingridin historian paras. Verkon käyttötilanteelle oli tyypillistä Venäjän tuonnin pieneneminen ja Ruotsin tuonnin kasvu. Todettiin Fingridin tavoitteena olevan kolmannen 400 kv vaihtosähköyhteyden rakentaminen Ruotsiin. Svenska Kraftnät on halunnut lykätä hanketta vedoten mm. riittämättömään Ruotsin sisäiseen pohjois-etelä-suuntaiseen siirtokapasiteettiin. Tuulivoiman määrän kasvu ei vielä näy kantaverkon käytössä, mutta vireillä on satoja tuulivoimahankkeita, mikä aiheuttaa ruuhkaa asiakasrajapinnassa ja verkkosuunnittelussa. Kantaverkon tariffeja ollaan nostamassa regulaation sallimalle tasolle vuoteen 2014 mennessä. Myös kasvaneet investoinnit kantaverkkoon ja reservikustannusten nousu ovat aiheuttaneet nousutarvetta, samoin kuten muissakin Euroopan maissa. Keskusteltiin lyhyesti tasepalvelun kustannusten kohdistamisesta ja hinnoitteluperiaatteista, ja sovittiin asiaan palattavan tarkemmin tulevissa kokouksissa. Investointitaso on noussut ennätyskorkeaksi ja säilyy lähivuodet sellaisena. Vaikka Fingrid on investointiohjelmassaan varautunut kahteen uuteen ydinvoimalaitokseen OL3- yksikön jälkeen, näiden tarkempi aikataulutus ei vaikuta vielä lähivuosien rahankäyttöön. Vuoden vaihteessa päätettiin toteuttaa yhtiön historian suurin vaihtosähköhanke, 400 kv yhteys väliasemineen Kokkolan ja Oulun välille. Tällä korvataan ikääntynyt 220 kv jännitteinen verkkoja tehdään mahdolliseksi laajamittainen tuulivoiman liittäminen länsirannikolla. Myös uuden toiminnanohjaus-ja verkkotietojärjestelmän hankinta on suuri ponnistus sekä rahallisesti että varsinkin työmäärältään. Pohjoismaiset sähkömarkkinat jatkoivat nopeaa laajentumistaan Baltiaan. Pohjoismaissa spot-hinnat eriytyivät historiallisen paljon huolimatta uudesta FennoSkan2-kaapelista. Fingridin sisäisenä laatumittarina on pullonkaulojen määrä, mikä kannustaa esimerkiksi ajoittamaan rajajohtokeskeytykset kevyihin siirtotilanteisiin. Tästä esimerkkinä on pohjoisten yhdysjohtojen ukkosköysivaihtojen siirto myöhemmäksi tilanteessa, jossa etelässä on FennoSkanl-kaapeli vikaantuneena. Keskusteltiin sähkön hintaan vaikuttavista fundamenteista, joista keskeiseksi on vesitilanteen ohella kohonnut Venäjällä käyttöönotettu kapasiteettimaksu. Keskusteltiin myös pullonkaulatuloista tilanteessa, jossa tariffi on asetettu regulaation sallimalle tasolle. Mikäli tulot tällöin kasvavat ennustetta suuremmiksi, palautetaan ne tariffialennuksina asiakkaille. Loppuvuodesta suoritettujen kyselyiden perusteella asiakastyytyväisyys säilyi korkealla tasolla, samoin kuin yhtiön oman henkilöstön tyytyväisyys työyhteisöönsä. S Ajankohtaiskatsaus yhtiön toimintaan Jukka Ruusunen kävi läpi alkuvuoden ajankohtaisia asioita: Viime aikoina ovat julkisuudessa nousseet esille kyberturvallisuus ja verkkojen haavoittuvuus (vrt. MOT-ohjelma), vaikka Suomessa asiat ovat näissä asioissa vähintään J

3 / Jussi Jyrinsalo samalla tasolla kuin muissakin kehittyneissä maissa. Lisäksi lainsäädäntömielessä ovat akuutteja olleet johtojen puuvarmuuden tavoitetaso ja kantaverkon rajaus - etenkin pääkaupunkiseudulla. Verkkosääntöjen suhteen on vaarana, että niihin määriteltävät useat yksityiskohtaiset raja-arvot - kuten erilaisissa vikatilanteissa sallitut taajuuspoikkeamat - saattavat vaikeuttaa esimerkiksi suurten ydinvoimalaitosyksiköiden verkkoonliityntää. Verkkosäännöt määrittelevät myös tarkoin eri reservilajit ja niiden määräytymisperusteet. Ennen uusien reservilajien käyttöönottoa tulee kuitenkin varmistaa myös olemassa olevien reservien oikea toimivuus. Erilaiset verkkosäännöt tulisi ylipäätään pitää riittävän ylätasolla, jotta niiden voimaantultuakin jäisi mahdollisuus tehdä kustannustehokkaita ratkaisuja - käyttövarmuuden kuitenkaan tästä kärsimättä. Keskusteltiin Venäjän tuonnin kaksisuuntaisuudesta. Ensi vaiheessa tavoitteena on saada yksi suuntaajasilta, eli 350 MW teho kaksisuuntaiseen käyttöön. Samalla tulee muistaa, että EstLink2-yhteyden myötä kasvava siirtokapasiteetti Baltian suuntaan lisää samalla mahdollisuuksia Venäjän suunnan siirtoon. Pidettiin tärkeänä, että Venäjän kapasiteetin kasvaessa toteutuu entistä parempi markkinaehtoisuus sekä kapasiteetin ja markkinatiedon avoimuus kaikille toimijoille. Venäjän puolen kapasiteettimaksun todettiin olevan suuri haaste markkinaehtoisten pelisääntöjen kehittämiselle. Sovittiin tähänkin teemaan palattavan tarkemmin tulevissa kokouksissa. Keskusteluteema: Fingridin asiakastoiminnan kehittäminen Jussi Jyrinsalo alusti keskustelua käymällä läpi Fingridin vision ja sen toteutumisen mittaroinnin eri näkökulmista (asiakkaat ja sidosryhmät, talous, sisäiset prosessit, henkilöstöjä osaaminen) katsoen. Tämän jälkeen neuvottelukunnan jäsenet saivat vuorollaan kertoa näkemyksiään asiakastoiminnan painopisteiksi ja sen keskeisiksi kehityskohteiksi: Fingridin valitsemat näkökulmat tavoitteineen koettiin varsin kattaviksi. Kommentoitiin sitä, ettei toiminnan turvallisuus korostu tavoitteissa ja ettei asiakkaiden investointien mahdollistaminen näy selkeämmin Fingridin omien investointien lähtökohtana. Jälkimmäinen tarkoittaa, että Fingridin investointien tarpeellisuutta ja ajoitusta tulisi mitata suoremmin asiakastarpeiden kautta. Toisaalta yhtiön keskeisimmäksi tehtäväksi nähty käyttövarmuuden hallinta saattaa myös edellyttää investointeja ilman, että ne suoraan liittyvät tiettyyn asiakastarpeeseen. Useita mainintoja asiakkaan näkemänä toiminnan painopistealueena sai sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen. Tämän alla varsinkin eurooppalainen markkinaintegraatio, Venäjän yhteyden kaupallinen toimivuus sekä Suomen ja Ruotsin välisten hintaerojen minimointi nähtiin tärkeiksi kysymyksiksi. Markkina-asioissa Fingridille kaivattiin sparraavaa ja kantaaottavaa roolia, jossa Fingrid toisi aktiivisesti esiin esim. tuotantorakenteen muutokseen tai Venäjän tuontiin liittyviä epäkohtia jo ennen kuin uhat realisoituvat. Tärkeänä osa-alueena nähtiin myös eurooppalainen vaikuttaminen ja yhteistyö muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Kantaverkon rajauksen suhteen toivottiin toisaalta kantaverkon olevan lähellä, eli myös haja-alueella toimivilla jakeluyhtiöillä tulee olla mahdollisuus kantaverkkopalveluihin. Toisaalta taas kaivattiin 110 kv alueverkoillekin

4 Muistio 4 (5) AK/ Jussi Jyrinsalo selkeää omaa roolia. Toivottiin myös Fingridin ottavan suuremman vastuun - ainakin koordinointivastuun - tuulivoiman liittämisestä. Liityntöjen hinnoitteluun kaivattiin selkeää kustannusvastaavuutta ja tarvittaessa mahdollisuutta normaalia kantaverkon mitoitusta kevyempiin liityntäratkaisuihin. Asiantuntijapalveluista käytiin keskustelua. Toisaalta koettiin tarvetta varsinkin verkkosuunnitteluun ja tuulivoiman verkkoonliittämiseen liittyviin palveluihin, mutta toisaalta taas koettiin, ettei monopoliyhtiö saa kilpailla näillä alueilla toimivien konsulttien kanssa. Yleisen yhtiötason tiedottamisen lisäksi kaivattiin myös alueellista läsnäoloa ja paikallisia kontakteja, varsinkin liittyen verkkosuunnitelmiin ja -projekteihin sekä keskeytyksiin ja häiriöihin. Kanta-ja jakeluverkkojen välisen yhteistyön tarpeen nähtiin kasvavan varsinkin älyverkkoja toteutettaessa, ainakin jos pyritään koko yhteiskunnan kannalta optimaalisiin ratkaisuihin. Datahubin suhteen nähtiin toisaalta Fingrid sopivana kansallisesti keskitettynä palveluntarjoajana, mutta toisaalta taas koettiin keskitetyn palvelun vievän jakeluyhtiöltä asiakaskontakteja. Kaivattiin yhteistyötä Fingridin ja ET:n välillä, jotta optimaalinen kansallinen ratkaisu löydetään nopeasti. Yleisesti Fingridin toiminnassa koettiin perusasioiden olevan kunnossa, jolloin voidaan keskittää kehitystyö juuri nyt ajankohtaisimmille osa-alueille. 7 Projektiesittely: Fingridin asiakastoimintamallin kehittäminen Jussi Jyrinsalo kertoi vuoden alussa tehdystä organisaatiomuutoksesta, jossa asiakkuuksien hallinta ja verkkosuunnittelu yhdistettiin samaan toimintoon ja jonka avulla pyritään virtaviivaistamaan etenkin tuulivoiman liittämisprosessia. Myös yhtiön muissa toiminnoissa palvellaan asiakkaita ja kehitetään asiakastoimintaa niiden omilla vastuualueilla. Samalla on myös perustettu asiakasnäkökulmalle erillinen ohjausryhmä, jonka tarkoitus on nostaa asiakkuuksien hallinta selkeämmin esiin yhtiötason asiana. Parhaillaan on menossa useita asiakasrajapintaan voimakkaasti vaikuttavia hankkeita, kuten pohjoismaisen taseselvityksen (NBS) sekä mittaustietojen tiedonvaihdon ja mahdollisen datahubin kehittäminen. Asiakasyhteistyötä tarvitaan myös kysynnänjouston ja siirtokeskeytysprosessin kehittämisessä. Vuodenvaihteessa on lisäksi käynnistetty neljä uutta yhtiön toimintaan asiakasrajapinnassa liittyvää kehityshanketta: 1) asiakastoimintamallin kehittäminen, 2) asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen, 3) liityntäprosessin kehittäminen ja 4) liittymisehtojen seurannan kehittäminen. Petri Parviainen kertoi tarkemmin neljän osaprojektin tavoitteista ja sisällöstä. Asiakastoimintamallin suhteen ollaan luokittelemassa asiakkaat toisaalta heidän tarpeidensa ja toisaalta heille tarjottavien palveluiden perusteella. Näiden pohjalta pyritään entistä profiloidumpaan, suunnitelmallisempaan ja säännönmukaisempaan toimintatapaan eri tyyppisten asiakkaiden kanssa. Selvästi eniten päänvaivaa on aiheuttanut sähkömarkkinapalveluiden ja sähkömarkkina-asiakkaiden määrittely, sillä toiminta ei tällöin yleensä perustu suoraan asiakkaan ja Fingridin väliseen palvelusopimukseen. Asiakaspalautteen keruun suhteen on tavoitteena saada enemmän palautetta jokapäiväisestä toiminnastamme, eikä kerätä palautetta vain vuotuisten kyselyiden avulla. Esimerkiksi asiakaskohtaiset palveluiden seurantapalaverit voisivat tarjota tähän mahdollisuuden. J

5 Jyrinsalo Liityntöjen suhteen pyritään ensinnäkin parantamaan liityntätarpeiden käsittelyä ja liittymisen vaiheistusta, jotta jatkuvasti kasvava tuulivoimaliityntöjen määrä saadaan hallittua ja vietyä liitynnät oikeassa järjestyksessä suunnittelusta toteutukseen. Tässä yhteydessä keskusteltiin, että prosessia olisi syytä katsoa tarkemmin myös yhdessä jakeluverkkoyhtiöiden kanssa, joilla on hyvin samanlaisia haasteita. Liittymisehtojen seurannan systematisoinnin tavoitteena on varmistaa esimerkiksi liityntäjohtojen puuvarmuuden toteutuminen. Tämä asia on noussut keskusteluun myrskyhäiriöiden jälkeen, ja myös regulaattori näyttää olevan tiukentamassa otettaan puuvarmuuden valvonnassa. Toinen - ja kokonaiskäyttövarmuuden kannalta vielä tärkeämpi valvontakohde - on voimalaitosten häiriökestoisuus. Tämä asia korostuu suurimman tuotantoyksikön koon kasvaessa, sillä verkosta ja voimalaitoksista varatut reservit eivät enää riitä, mikäli yhdessä häiriössä menetetään suuren yksikön lisäksi myös muutamia pienempiä yksiköitä. Kehityshankkeita on tarkoitus käsitellä niiden edetessä tarkemmin Fingridin eri asiakastoimikunnissa. Muut asiat Ei muita asioita. Seuraavat kokoukset Seuraava kokous pidetään torstaina klo Erityisteemana on tällöin verkon käyttötoiminta sekä siihen liittyvät verkkosäännöt ja kehityshankkeet. Lisäksi ennakkotehtävänä on ulkoisen toimintaympäristön arviointi Fingridin ja asiakkaan kannalta. Syyskuun kokouksessa (alustavasti klo 9-12) on erityisteemana yhtiön talous ja verkkoinvestoinnit. Lisäksi käsitellään tulossa olevia eurooppalaisia verkkoonliityntäsääntöjä. Joulukuun kokouksessa (alustavasti klo 9-12) on erityisteemana sähkömarkkinat sekä niihin liittyvät verkkosäännöt ja kehityshankkeet. Kokouksen jälkeen klo nautitaan perinteinen joululounas. Vakuudeksi Muistio tarkastettu