Katsaus yhtiön toimintaan

Transkriptio

1 Asiakohta 4 Katsaus yhtiön toimintaan Neuvottelukunta Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot (milj. ) Kantaverkkotulot Tasesähkön myynti Rajasiirto Estlink pullonkaulatulot 10 9 Pohjoismaiset pullonkaulatulot 16 9 Tehoreservi 7 14 Läpisiirtotuotot Turpeen syöttötariffi 0 1 Muu liikevaihto 5 9 Liiketoiminnan muut tuotot 3 7 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä Kulut (milj. ) Tasesähkön osto Häviösähkön hankinta Poistot Reservit Henkilöstö Kunnonhallinta Tehoreservi 7 13 Läpisiirtomaksut Estlink verkkovuokrat 9 9 Turpeen syöttötariffi 1 Muut kustannukset Kulut yhteensä Liikevoitto ilman hyödykejohd. arvonmuutoksia Konsernin liikevoitto

2 Joulumyrskyt aiheuttivat häiriöitä myös kantaverkkosiirtoon Keskeytysten aiheuttama taloudellinen haitta milj. Pullonkaulojen vuosi 2011 Hinta-alueiden yhtenäisyys Hinta-alueiden yhtenäisyys Ruotsin hinta-alueet: "sähkön vapaa liikkuvuus" 2

3 Asiakkaat tyytyväisiä Fingridin toimintaan Minkä yleisarvosanan antaisit Fingridin toiminnasta kouluarvosana-asteikolla? Fingridistä Tasepalveluista Kantaverkkopalveluista Sähkömarkkinapalveluista 8,7 8,55 8,42 8,71 8,57 8,71 8,88 8,64 8,6 8,44 8,22 8, Rajasiirtopalveluista * huom. vuonna 2011 vain yksi vastaaja 8,73 7, Fingridin strategia Voimansiirtojärjestelmän 10-vuotiskehittämisohjelma: 1,7 miljardin euron investoinnit verkkoon ja varavoimaan Suuret tuotantoyksiköt ja uusiutuva energiantuotanto Sähkömarkkinoiden toiminta ja kansainvälistyminen Ikääntyvä verkko Luotettava sähkön siirto: käyttötoiminnan kehittäminen uutta toimintaympäristöä vastaavaksi Suuret tuotantoyksiköt: häiriötilanteiden hallinta Tuulivoiman volyymien epävarmuus Investointiohjelman aiheuttamat siirron keskeytykset Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Tuotantokapasiteetin tehokas käyttö ja kysyntäjouston edistäminen Uuden tuotantokapasiteetin pääsy markkinoille Maiden välisen sähkökaupan edistäminen 3

4 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia Fenno-Skan 2 Seinäjoki - Tuovila Forssa n va ravoimala itos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Keminmaa - Pyhänselkä Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Varavoima : 400 kv voimajohtoja noin 2000 km, 110 kv johtoja noin 1000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Hirvisuo (Ventusneva B) Tuovila Ulvila Lieto 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut varavoimalaitos Keminmaa Kristinestad Seinäjoki Forssa Hikiä Pyhänselkä Huutokoski Yllikkälä Uusien ydinvoimayksiköiden liittäminen kantaverkkoon 400 kv kantaverkko 400 kv suunnitteilla tai rakenteilla 400 kv uusia ydinvoimayksiköitä varten n. 50 km 121 km 90 km Affecto Finland Oy, Lupa N0148 4

5 Asemien ja johtojen uusinvestoinnit Asemien ja johtojen korvausinvestoinnit Fingridin verkkoinvestoinnit % 40 % MEUR Reservivoimalaitokset Rajayhteydet Kotimaan verkko SUURPROJEKTIT Fenno-Skan 2 HVDC -yhteys Lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia noin 40% Yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa Kustannus 315 milj., 800 MW, 500kV, 200 km merikaapeli Valmistuminen 2011 EstLink 2 HVDC -yhteys Lähes kolminkertaistaa Suomen ja Viron välisen siirtokapasiteetin Yhteistyössä Eleringin kanssa Kustannus 320 milj., EU-tuki 100 milj., 650 MW, 450kV, 170 km Valmistuminen

6 SUURPROJEKTIT Forssan varavoimalaitos Varmistaa tulevaisuuden käyttövarmuutta Pääkoneiston toimittaja Ansaldo Energia S.p.A. Kustannus 125 milj., 300 MW Valmistuminen 2012 Yllikkälä Huutokoski 400kV voimajohto ja kytkinlaitokset Ylläpitää kantaverkon siirtokykyä sähkönsiirtotarpeiden kasvaessa Kustannus 85milj., 153km 400kV voimajohto, uudet kytkinlaitokset Yllikkälä ja Huutokoski Valmistuminen 2013 Uusi luku Suomen sähköverkon kehitystarinassa 2500 "Rautarouva": sähkönsiirto itälänsi suunnassa Vesivoiman siirtäminen kuluttajille Sähkön kulutuksen kasvu - suuret tuotantoyksiköt (hiili- ja ydinvoima) verkkoon Suurten yksikköjen - ydinvoiman ja keskittyneen tuulivoiman - liittäminen verkkoon. Ikääntyvän 100 verkon uudistaminen Pituus [km] Lähde: Fortum Lähde: Fortum Lähde: TVO TWh Lähde: Fortum kv 220 kv 400 kv Suomen sähkön kulutus 6

7 Asiakohta 5 Neuvottelukunnan 2012 toimintaohjelma Neuvottelukunta Neuvottelukunnan teemallinen vuosikello Pääsääntöisesti neljä kokousta vuodessa. Talvikokous: - edellisen vuoden toiminta ja tulokset - käyttötoiminnan katsaus Kevätkokous: - toimintaympäristön strateginen arviointi - verkkotoiminnan katsaus Syyskokous: - strategiapainotukset - yhtiön talous ja sääntelyn kehitys Joulukokous: - tulevan toiminnan painopisteet - markkinatoiminnan katsaus 7

8 Neuvottelukunnan vuosiohjelma 2012 Kokous ja pääteemat Talvikokous - edellinen vuosi - käyttötoiminta Kevätkokous - toimintaympäristö - verkkotoiminta Syyskokous - strategiset painotukset - talous ja sääntely Joulukokous - toiminnan painopisteet - markkinatoiminta Erityisteemat Talven häiriöt ja varautuminen. Käyttökooditilanne. Strategiakeskustelu toimintaympäristöstä. Ennakoimattomat kehityskulut. ENTSO-E 10-vuotisverkkosuunnitelma. Itämeren alue. Fingridin investointiohjelma ml. reservit. Verkkoon liittyminen. Tekniset ja toiminnalliset vaatimukset erikokoisille tuulipuistoille. Hinnoitteluperiaatteet. Tiedottaminen. Kantaverkon rajauksen tilanne sekä jatkonäkymät. Verkkokooditilanne. Kantaverkkohinnoittelurakenteen kehitys. Suomalainen kulutus maksajana esim. kauttasiirto. Yhtiön kustannustehokkuus, todentamisvertailut ja läpinäkyvyys. Sääntelymallin tilanne ja vaikutus. EU- suuntaviivatilanne. Ruotsin hinta-aluejaon vaikutukset. Pullonkaulatulojen muodostuminen. Pohjois-Euroopan tukkumarkkinaintegraation kehitys ja sen vaikutukset kantaverkkoyhtiöiden ja Fingridin toimintaan Itämeren alueen / Pohjoismaisen markkinamallin kehitys. ENTSO-E yhteistyö ja Fingridin asiakastoiminta. Markkinakooditilanne. Asiakohta 8 Käyttötoiminnan näkymät Reima Päivinen Käyttötoimikunta ja Neuvottelukunta 8

9 Esityksen sisältö 1. Kansainvälinen toimintaympäristö 2. Lähialueen käyttöhaasteet 3. Taajuuden laatu ja reservit 4. Tehon riittävyys 5. Tuotantorakenteen muutos 6. Varautuminen häiriöihin 7. Valvomotoimintojen yhdistäminen 1. Kansainvälinen toimintaympäristö 9

10 Pohjoismainen sähköjärjestelmä muodostaa käyttötoiminnan perustan Verkkoa käytetään yhtenä kokonaisuutena Yhteiset mitoitussäännöt Yhteinen tehotasapainon ylläpito Yhteistyö muiden synkronialueiden välillä lisääntyy Siirtokapasiteetit (MW) Eurooppalainen sähköjärjestelmä Eurooppalainen sähköverkko koostuu useista synkronialueista, joiden käyttötoiminnan periaatteet poikkeavat toisistaan jonkin verran Entson verkkosäännöt tulevat harmonisoimaan käyttötoimintaa - ottaen huomioon synkronialueiden eroavaisuudet P T I S N I I E E S G B F R N B L E L U N O C H DK D E IT S E C Z A U S I H R P L S K H U B A F I E E LV LT R S M E A L MK G R R O B G C Y 10

11 Käyttötoiminnan verkkosääntöjen aikataulu Q4/2011 Q1/2012 Q2/2012 Q3/2012 Q4/2012 Q1/2013 Q2/2013 Q3/2013 Framework Guideline on System Operation Accomplished Network Code on Operational Security Formal drafting Consultation Network Code on Operational Planning & Scheduling Formal drafting Consultation Network Code on Load-Frequency Control & Reserves Formal drafting Network Code on Staff Training and Certification Network Code on Emergency and Restoration ACER on julkaissut käyttötoiminnan puiteohjeen (framework guideline), jonka pohjalta Entso valmistelee verkkosäännöt (network code) 2. Lähialueen käyttöhaasteet 11

12 Venäjän tuonti vaihtelee markkinatilanteen mukaan sininen siirtokapasiteetti MW punainen kaupallinen siirto MWh/h Viron yhteyden siirto vaihtelee markkinatilanteen mukaan sininen siirtokapasiteetti MW punainen kaupallinen siirto MWh/h 12

13 Ruotsin hinta-alueiden käyttöönoton jälkeen Suomi on ajoittain läpisiirtomaa 1000 MW 800 MW 700 MW 500 MW Pörssikauppa määrittää siirron hinta-alueiden välillä sekä pohjoisessa että etelässä Fyysinen siirto määräytyy yhteisten häviöiden minimikohtaan Lähialueyhteistyö käyttötoiminnassa Ruotsi yhteisten verkkohäviöiden minimointi siirtokeskeytysten ajoittaminen markkinoiden kannalta Norja Suomi-Norja yhteys turvaa pohjois-norjan käyttövarmuutta Venäjä taajuusohjatun käyttöreservin hankinta tuki Suomen suurhäiriön selvityksessä nopean häiriöreservin tai säätösähkön hankinta Viro taajuusohjatun käyttöreservin hankinta säätösähkökauppa nopean häiriöreservin kauppa 13

14 3. Taajuuden laatu ja reservit Pohjoismainen taajuuden laatu heikkenee Käyrä esittää kuukausittain yhteenlaskettuja minuutteja, kun pohjoismaisen järjestelmän taajuus on normaalin taajuusalueen 49,9 Hz - 50,1 Hz ulkopuolella >50,10 <49, elo 96-heinä 97-kesä 98-touko 99-huhti 00-maalis 01.helmi 02.tammi 02.joulu 03.marras 04.loka 05.syys 06.elo 07.heinä 08.kesä 09.touko 10.huhti 11.maalis Lähde: Svenska Kraftnät 14

15 Taajuuden vaihtelun seuraukset riski laajaan häiriöön kasvaa taajuus [Hz] hätätehonsäätömodulien aktivoitumisia HVDC-linkeillä taajuuden alassäätö käsin taajuusohjattu häiriöreservi taajuusohjattu käyttöreservi voimalaitosten irtikytkeytyminen hätätehonsäätömodulien aktivoitumisia HVDC-linkeillä kuorman irtikytkentä siirtoverkon jakautuminen voimalaitosten irtikytkeytyminen Toimenpiteitä taajuuden laadun parantamiseksi pörssikaupan ramping-rajoitukset siirtoyhteyksille Keski-Eurooppaan yhteinen 45 minuutin gate closure tuotantosuunnitelmille yhteinen pohjoismaisten TSOiden käytön NOIS-tietojärjestelmä 15 minuutin tuotantosuunnitelmat ja suurten tuotannonmuutosten porrastus tunninvaihteissa taajuusohjattujen reservien kehittäminen uusi reservilaji LFC käyttöön (koejakso ) 15

16 Sähkökauppaa käydään tuntitasolla, mutta tehotasapaino on ylläpidettävä sekuntitasolla MW TUONTI Arvioitu tuntitason kulutus Kulutus (toteutunut) Tuotanto (suunnitelma) Tuotanto (toteutunut) :00 5:30 6:00 6:30 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00 1. Taajuusohjatut reservit Taajuusohjattu käyttöreservi Pitää taajuutta automaattisesti normaalirajoissa (3 minuutissa) Pohjoismainen velvoite Suomelle noin 140 MW Resurssit: voimalaitokset, Venäjän yhteys ja Estlink Taajuusohjattu häiriöreservi Korjaa taajuutta automaattisesti häiriötilanteessa (30 sekunnissa) Pohjoismainen velvoite Suomelle MW Resurssit: voimalaitokset ja irtikytkettävät teollisuuskuormat 50,1 f [Hz] 50 49,9 49,8 49,7 49,6 49,5 49,4 49,3 Suome n taajuu s 49,2 17:50:00 17:51:00 17:52:00 17:53:00 17:54:00 17:55:00 17:56:00 17:57:00 16

17 2. Pohjoismaiset säätösähkömarkkinat Säätötarjousten määrä Suomessa 2011 Tuotanto ja kulutus voivat osallistua Minimikoko 10 MW Aktivointiaika 15 minuuttia Aktivointi pohjoismaisessa yhteisessä hintajärjestyksessä ellei ole rajoittavia pullonkauloja Valtaosa säädöistä tehdään Norjan ja Ruotsin vesivoimalla 3. Nopea häiriöreservi Aktivoidaan manuaalisesti häiriötilanteessa (15 minuutissa) Pohjoismainen velvoite Suomelle mitoitusvikaa vastaava määrä, noin 900 MW Resurssit: Fingridin omistamat ja vuokraamat kaasuturbiinit sekä irtikytkettävät teollisuuskuormat 17

18 Varavoimalaitokset Fingridin oma varavoimalaitos Yhteensä 615 MW Varavoimalaitos, käyttöoikeussopimus Yhteensä 204 MW Rakenteilla oleva Forssan varavoimalaitos 300 MW varavoimalaitoksia ei käytetä kaupalliseen sähköntuotantoon Kristiina 2x30 MW Tahkoluoto 2x26 MW Olkiluoto 2x50 MW Vaskiluoto 1x26 MW Naantali 2x20 MW Forssa 2x150 MW (v. 2012) Vanaja 1x50 MW Kellosaari 2x59 MW Sopenkorpi 1x13 MW Hinkismäki 1x40 MW Huutokoski 6x30 MW Tolkkinen 4x20 MW Kilpilahti 1x27 MW Mertaniemi 1x33 MW 2x35 MW (v. 2013) 4. Tehon riittävyys 18

19 Tehotase 2011/2012 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 1500 SUOMI Tuotantokyky Kulutus Netto MW MW MW Kuluvan talven tehohuippu yhteensä MWh/h 1400 Nuolet kuvaavat tuontimahdollisuutta naapurimaista (MW) 5. Tuotantorakenteen muutos 19

20 Ydinvoima lisää nopean häiriöreservien tarvetta Olkiluoto 3 (1600 MW) lisää nopean häiriöreservin tarvetta järjestelmäsuoja kytkee häiriötilanteessa 300 MW teollisuuskuormaa irti, joten verkkovaikutus eli mitoittava vika on 1300 MW nopean häiriöreservin tarve Suomessa kasvaa siten 1300 MW tasolle Suurin ydinvoimayksikkö on haaste voimajärjestelmälle: 1600 MW tehoa voi irrota yllättäen hetkessä verkosta Tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta Laajamittainen tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta 2500 MW tuulivoima ei muodosta mitoittavaa vikaa eikä lisää nopean häiriöreservin tarvetta Myrskyssä tuulivoimalaitosten tuotanto pysähtyy, nämä tilanteet on kuitenkin ennakoitavissa ja niihin voidaan voimajärjestelmän käytössä varautua Toimivat Elbas- ja säätösähkömarkkinat edesauttavat tuulivoiman integrointia Tuulivoiman vaikutuksia voimajärjestelmään on tarkasteltava pohjoismaisella tasolla 20

21 Kotimainen vesivoima, tuonti ja lauhde säätävät tuotannon vastaamaan Suomen kulutusta vuorokausitasolla MWh/h Vuorokausisäädön toteutus: - vesivoima 40 % - tuonti Pohjoismaista 30 % - lauhde 15 % - muut 15 % keskimääräinen viikkokulutus ja tuotanto Varautuminen häiriöihin 21

22 Talvimyrskyn vaikutukset Fingridin kantaverkossa kv Kolsi Forssa kaksi peräkkäistä häiriötä haarajohdoille kaatuneista puista. Toimituskeskeytykset pisimmillään 8 tuntia 400 kv Olkiluoto Huittinen neljä ohimenevää vikaa kv Hikiä Forssa johdolla Lopen haaralle kaatuneita puita. Toimituskeskeytykset 1,5 tuntia 110 kv Hikiä Nikkilä johdolla Järvelän/Tennilän haaralle kaatuneita puita. Toimituskeskytykset 3 tuntia 110 kv johdolla Anttila Vaarala pylväsvaurio. Johto otettiin jännitteettömäksi ja syötöt varayhteyksien perään Fenno-Skan tasasähköyhteydellä puita elektrodiosuudella Torna Lautakari. Ei vaikutusta siirtoon. Suunniteltu keskeytys puiden poistamiseksi >> Häiriöt johtuivat lähinnä alueverkon johdoille kaatuneista puista 1,20 1,00 HÄIRIÖKESKEYTYKSET LIITTYMISPISTEISSÄ Ilman joulumyrskyjä ,8 min/piste 7 6 kpl 0,80 0,60 0,40 0, min 0, Vöyrin häiriö (Vaasan lähellä) 2010 Asta myrsky 29.7, puita Imatra-Konkapelto johdolla 2011 Joulumyrskyt , Kolsi Forssa, Hikiä-Nikkilä, Hikiä-Forssa E kpl / piste ( 30s) min / piste 22

23 Kehitystoimenpiteitä häiriöihin varautumiseksi 1. Häiriöiden määrän vähentäminen 110 kv runkojohtoihin liittyneiden haarajohtojen puuvarmuuden varmistaminen verkkoonliittymisehtojen noudattamisen valvonnan kehittäminen 2. Häiriönselvitysajan nopeuttaminen 110 kv johtoerottimien/katkaisijoiden ja niiden kauko-ohjausten sijoitusperiaatteiden läpikäynti käytönvalvontajärjestelmän viestiyhteyksien varakäynnin nostaminen 12 tuntiin ja yhteyksien kahdentaminen 3. Kriisiviestintä Fingridin kotisivujen toimivuuden varmistaminen kriisitilanteissa kriisiviestinnän toimivuuden varmistaminen ja kehittäminen viranomaisyhteydenpidon toimivuuden varmistaminen häiriötilanteissa 4. Varautumisen kehittäminen Touko-harjoituksen kehityskohteiden toteuttaminen (53 kpl) määrittely vioista, joihin voimajärjestelmässä varaudutaan tutkimus kantaverkon kyvystä kestää säiden ääri-ilmiöitä Kantaverkon uhkakuvat Poikkeukselliset sääilmiöt Tekniset viat Ilkivalta ja sabotaasi Terrori ja ilkivalta Tietojärjestelmäuhat Ilkivalta 23

24 7. Valvomotoimintojen yhdistäminen Fingridin uusi toimitila Muutto loppuvuonna 2012 Arkadian voimajärjestelmäkeskus ja Hämeenlinnan verkkokeskus yhdistetään Käpylään Uuden valvomon nimi on Kantaverkkokeskus Testitalo Testikatu, Testikaupunki 24

25 Fingrid välittää. Varmasti. 25