FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2011

Transkriptio

1 Muistio 1 (7) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2011 Aika :30-15:45 Paikka Traverssi Adlerfelt, Suomenlinna Läsnä Tapani Liuhala pj. Vattenfall Verkko Oy Kalle Ahlstedt Fortum Power and Heat Oy Elina Engman Kemira Oyj Heikki Hukkanen Tornionlaakson Sähkö Oy Karri Mäkelä Nord Pool Finland Oy Arto Pajunen Järvi-Suomen Energia Oy Timo Pylvänen Savon Voima Oyj Mikko Rintamäki Outokumpu Oyj Janne Savelainen Lahti Energia Oy Pekka Tynkkynen UPM-Kymmene Oyj Jukka Ruusunen Pertti Kuronen Matti Tähtinen siht. Fingrid Oyj Fingrid Oyj Fingrid Oyj Poissa Pentti Kellokumpu Inergia Oy Markus Lehtonen Helsingin Energia 1 Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnä olevat jäsenet. 2 Asialistan hyväksyminen ja kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuus Hyväksyttiin asialista ja todettiin jäsenille jaetun kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. Edellisessä kokouksessa esillä ollut ohjeistuksen kohdan 3.2 alakohdan 5 muotoilu on vielä arvioitavana. Muutos edellyttää hallituskäsittelyä. 3 Edellisen kokouksen muistio Lisättiin Mikko Rintamäki läsnä olleeksi. Muutoin edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta.

2 Muistio 2 (7) 4 Ajankohtaista yhtiön toiminnasta Käyttövarmuuden hallinta Fingridin laskennan mukaan talven kulutushuippu megawattia saavutettiin käyttötunnilla klo 9:00-10:00. Korkean kulutuksen aikana esiintyneistä sähkön saantiin vaikuttaneista häiriöistä rajayhteyksillä ja tuotannossa huolimatta tilanteesta selvittiin hyvin. Siirto on ollut valtaosin länsisuuntaista Norjassa vallitsevan poikkeuksellisen heikon vesitilanteen vuoksi. Pohjoismaisen järjestelmän taajuusohjattujen reservien määrän riittävyyttä ja teknisiä vaatimuksia selvitetään. Tuloksia selvityksestä on odotettavissa kesällä. Voimatalouspooli järjestää valtakunnallisen suurhäiriöharjoituksen toukokuussa, jossa energia-alan lisäksi on mukana myös viranomaisia. Keskusteltiin häiriöharjoitusten hyödyistä ja tarpeellisuudesta. Todettiin, että viime kesän sekä erityisesti talven lumihäiriöt jakeluverkoissa osoittivat yhteiskunnan haavoittuvuuden. Talvella eräillä alueilla jouduttiin turvautumaan jo asukkaiden evakuointiin pakkasen vuoksi. Oleellista on myös vaikeissa luonnonolosuhteissa saada eri tahojen hallinnassa olevat pelastusresurssit ja -kalusto riittävän nopeasti käyttöön. Kantaverkon suurhäiriössä vaikeudet helposti moninkertaistuvat, kun sähköön tuketuvat palvelut pysähtyvät laajalla alueella lähes kaikissa kohteissa. Sähkömarkkinoiden edistäminen Pullonkaulatunteja on alkuvuoden aikana kertynyt Ruotsin yhteyksillä runsaasti. Markkinoiden käytössä olevaa siirtokapasiteettia on jouduttu rajoittamaan molemmin puolin rajaa meneillään olleiden huoltokeskeytysten vuoksi. Hintaerotunteja on esiintynyt yli 20 prosenttia ajasta. Esitys tasepalvelun pohjoismaisesta integroinnista niin sanotuksi yhden luukun palveluksi on saanut lausuntokierroksella pääosin myönteisen vastaanoton. Asiasta on tarkoitus päättää kuluvan vuoden syksyllä. Kolmas sisämarkkinapaketti tuli voimaan Entso-E on käynnistänyt keskeisten sähkömarkkinoiden toimintaa koskevien sääntöjen valmistelun. Sähkömarkkinapäivässä osallistujia oli toista sataa ja keskustelu markkinamallin toimivuudesta oli aktiivista. Paikalla olleiden lisäksi tilaisuutta seurasi yhtiön kotisivuilta joko suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena useat sadat henkilöt. Kysymykseen mahdollisen pohjoismaisen tasepalvelun integroinnin vaikutuksista Fingridin puolelta todettiin lähtökohtana, että nykyisen palvelun taso ei saa heiketä. Todettiin eurooppalaisen keskustelun tuotannon ja kulutuksen suhteellisista osuuksista tariffirakenteessa jatkuvan epäselvänä.

3 Muistio 3 (7) Siirtokapasiteetin varmistaminen Hikiän 400 kilovoltin sähköasemasta on tehty hankintapäätös. Lieto - Forssa ympäristövaikutusten arviointiselvitys on valmistunut. Vastaava selvitystyö on käynnistetty Keski-Suomesta Oulujoelle suuntautuvasta yhteydestä eli niin sanotusta viidennestä P1 johdosta. Yhtiön kolme suurhanketta etenevät suunnitellusti. Forssan varavoimalaitoksen runkotyöt ovat käynnissä. Viron ja Suomen välisen EstLink 2 -merikaapeliyhteyden maanrakennustyöt ovat meneillään Anttilassa ja Nikuvikenissä. Ruotsin ja Suomen välisen Fenno-Skan 2 merikaapelin viimeiset valmistuserät ovat tehtaalla tuotannossa. Asematyöt ovat meneillään Raumalla ja kaapelin lasku merenpohjaan tapahtuu kesällä Todettiin, että käynnistyneiden uusien suurprojektien vuoksi kuluvan vuoden investointitaso on ennätyksellinen 270 milj. euroa. Asiakkaat ja sidosryhmät Uuteen kantaverkkosopimuskauteen varautuminen etenee. Kokonaisuus kattaa keskeisinä asiakokonaisuuksina kantaverkkopalvelun uuden sopimusrakenteen, liittymismaksukäytännöt, liityntäverkkoperiaatteet sekä kantaverkon määrittelyn ja rajauksen. Syöttötariffilaki tuli voimaan Lain myötä tuulivoiman rakentaminen alkaa konkretisoitua. Fingrid on aktiivisesti mukana maakuntaliittojen tuulivoimaselvityksissä. Tehoreservilaki on vahvistettu pysyvänä lakina alkaen. Energiamarkkinavirasto kilpailuttaa reservit vahvistettujen käyttösääntöjen mukaisesti. Ensimmäinen kausi kattaa ajanjakson Eduskunta on hyväksynyt lunastusprosessia suoraviivaistavat lunastuslakimuutokset. Muutokset tulevat voimaan kuluvan vuoden syksyllä. YVA ry on myöntänyt Fingridille vuoden 2011 Hyvä YVA -palkinnon tunnustuksena voimajohdon ympäristövaikutusten arvioinnin aikana esitettyjen uusien vaihtoehtojen käsittelystä. Palkinto liittyi 400 kilovoltin johtohankkeen selvitykseen Kokkolasta Muhokselle. Entso-E on julkaissut luonnoksen ensimmäisestä verkkosäännöstään. Säännössä määritellään voimalaitoksille asetettavat järjestelmätekniset vaatimukset. Keskustelussa arvioitiin eri toimijoiden kasvavan hankemäärän aiheuttavan lisääntyvästi ympäristö- ja muita valituksia, jotka voivat tukkia käsittelyprosessit ja oikeusasteet. Toisaalta muun muassa lupaviranomaisten puolella koordinaation tarve on tiedostettu ja pyritty keskittämään hankekäsittelyitä.

4 Muistio 4 (7) 5 Katsaus verkon kehittämiseen ja investointeihin Fingrid on panostanut verkko-omaisuuden elinkaaren hallinnan kehittämiseen pitkäjänteisesti. Parin viime vuoden aikana yksi kehityskohteista on ollut PAS55 - sertifioinnin mukaisen ohjejärjestelmän ja toiminnan seurantaa varmistavien menettelytapojen käyttöönotto. Lloyd's Register on myöntänyt Fingridille kehitystyöstä omaisuuden hallinnan PAS 55 -sertifikaatin. Järjestelmän periaatteita hyödynnetään soveltuvin osin myös yhtiön muussa toiminnassa. Suorat verkkoinvestoinnit vuoden 2010 aikana olivat 109 milj. euroa ja investoinnit kaasuturbiineihin puolestaan 31 milj. euroa. Hankkeet ovat valmistuneet investointiohjelman mukaisesti ja aikataulussa. Henkilötyövuosia Fingridin työmailla on käytetty lähes 500. Valmistuneista hankkeista merkittävin oli Lapin 220 kilovoltin verkon vahvistaminen. Erillisinä voimajohtohankkeina saatiin päätökseen Hikiä - Vanaja 110 kilovoltin yhteys, Inkoo - Karjaa 110 kilovoltin yhteys sekä Lieto - Koroinen 2 x 110 kilovoltin voimajohto. Sähköasematöistä valmistuivat Liedon 400 kilovoltin kytkinlaitoksen uusinta, Espoon sähköaseman laajennus sekä Multisillan uusi 110 kilovoltin kytkinlaitos. Lisäksi saatiin päätökseen Pikkaralan sähköaseman eteläpuolisten 400 kilovoltin voimajohtojen ukkosjohtimien vaihtotyöt. Fingridin investointiohjelma on vaiheistettu niin, että ensin toteutetaan kaikki joka tapauksessa tarvittavat hankkeet. Esisuunnittelutyöt ja ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään hyvissä ajoin ennakkoon, jotta ohjelmaan voidaan rakentaa riittävästi aikajoustoja. Lisääntyvän tuotannon vaatimat suorat investoinnit verkkoon käynnistetään vasta, kun kyseinen investointi on vahvistettu. Rakentaminen jatkuu vilkkaana tulevina vuosina. Meneillään on kymmeniä erikokoisia hankkeita. Kuluvan vuoden aikana valmistuva nykyistä Ruotsin tasasähköyhteyttä vahvistava Fenno-Skan 2 - merikaapeli nostaa yhteyden siirtokapasiteetin 800 megawattiin. Vuonna 2014 valmistuva EstLink 2 - merikaapeli lisää Viron ja Suomen välistä rajasiirtokapasiteettia nykyisestä 350 megawatista noin tuhanteen megawattiin. Forssan 2 x 120 megawatin varavoimalaitos valmistuu vuonna 2013 kattamaan nopean häiriöreservin lisätarpeita. Suunnitelmissa esillä oleva pohjoisen 400 kilovoltin rajayhteys Ruotsiin on siirtymässä myöhemmäksi. Käynnissä oleva Yllikkälän ja Huutokosken välinen 170 kilometrin mittainen 400 kilovoltin voimajohtohanke valmistuu vuonna 2013 vahvistaen koko kantaverkon siirtokapasiteettia sekä yhteyksiä Kaakkois-Suomesta muualle Suomeen. Muita kantaverkon kokonaiskapasiteettia vahvistavia investointiohjelman mukaisia 400 kilovoltin hankkeita on meneillään useita. Tavoitteena on lisätä kantaverkon silmukointia entisestään, mikä parantaa sekä verkon siirtokapasiteettia että käyttövarmuutta entisestään. Todettiin, että Suomi ja suomalaiset työmaat eivät ole yleisesti tunnettuja korkeasta turvallisuuskulttuurista. Fingridissä on viimeisten vuosien aikana panostettu työturvallisuuskysymyksiin ja kehitys näyttää positiiviselta. Tutkimusten mukaan hyvä turvallisuustaso korreloi positiivisesti työskentelyn tehokkuuden kanssa. Päätettiin palata Fingridin työturvallisuustavoitteisiin ja toimenpiteisiin tarkemmin seuraavassa kokouksessa.

5 Muistio 5 (7) 6 Tuulivoiman kehitysnäkymät Syöttötariffilain voimaantulon myötä tuulivoimahankkeet alkavat vähitellen konkretisoitua maalle rakennettavista kohteista alkaen. Tuulivoimaa on käytössä noin 200 megawattia, mutta suunnitelmien yhteisteho on peräti megawattia. Muutamien hankkeiden yksityiskohtainen suunnittelu on käynnistynyt. Laitostoimittajilla on vaikeuksia täyttää verkkoon liittymisehtoja. Pienet liittyjät näkevät ongelmaksi liittymismaksun soveltamisen. Fingrid on tehnyt muutamia aiesopimuksia tuulivoimaliitynnöistä. Aiesopimusten voimassaolo on rajattu yhteen vuoteen ja itse liittymissopimusten teko edellyttää, että laitoshankkeilla on rakennuslupa. Myös tuulivoimalaitoksia koskeva verkkoon liittymisehtojen valmistelu etenee Entso-E:n valmistelutyön tahdissa. Fingridin tavoitteena on päivittää yleiset liittymisehdot ja voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset sekä muut tarvittavat ohjeistukset kuluvan vuoden aikana. Keskusteltiin kasvavan ja vaihtelultaan suuren uusiutuvan energiatuotannon eurooppalaisista markkinavaikutuksista ja markkinasääntöjen kestävyydestä muun muassa tilanteissa, joissa markkinoille tuotetaan lähinnä tukijärjestelmien vuoksi nollahintaista tai sen alittavaa tuotantoa. Ongelman ratkaisemiseksi maakohtaisia tukijärjestelmiä tulisi harmonisoida, mutta tämä ei onnistune aivan lähiaikoina. Sama koskee verkkoinfrastruktuurin kehittämistä vahvemmaksi niin, että uusiutuvan tuotannon aiheuttamat usein alueelliset markkinahäiriöt tasaantuisivat. Keskustelu jatkui uusiutuvan energiatuotannon järjestelmävaikutuksista. Esimerkiksi Manner-Euroopassa pilviverhon eteneminen mantereen yli vaikuttaa jo voimakkaasti taajuuteen aurinkovoiman vaihtelun mukaan. Samanlaisia vaikutuksia on koettu myös tuulivoiman alueellisten vaihteluiden vuoksi. Ongelmaksi on muodostunut myös se, että tuotanto on ilman järjestelmävaikutusten arviointia ja koordinaatiota hajautunut pieninä yksiköinä ympäri verkkoja, joiden sijaintia, tehoja tai ohjausratkaisuja ei tunneta. Tehoheilahtelut vaikeuttavat myös siirtotilanteiden hallintaa ja joidenkin maiden rajoilla aletaan varautua teknisesti epäsuotuisten läpisiirtojen rajoittamiseen. Kotimaassa esimerkiksi Itä-Suomessa jakeluverkkoihin ehdotetaan liitettäväksi tuulivoimageneraattoreita, joiden tehotasot ylittävät verkkojen tekniset edellytykset. Jakeluverkkojen tekninen rakenne on lähtökohtaisesti suunniteltu sähkön jakeluun, joissa eri puolilla verkkoa olevien liityntöjen vaihtelevat suuresti maksimiottotehojen ollessa kilowatin luokkaa. Verkkoja ei ole suunniteltu ottamaan vastaan suuria tuotantotehoja kuten esimerkiksi tuulimyllyjen kuusinkertaisia kolmen megawatin tehoja. Jos taas joudutaan rakentamaan liitännät korkeampaan 110 kilovoltin jännitteeseen, vie liitännän toteuttaminen helposti useamman vuoden. Suunnittelun kannalta asiaa ei helpota, että pienempiä ja suurempia tuulivoimahankkeita on vireillä ympäri Suomen melkein joka kunnassa. Tilanteen hallinta niin jakeluverkkojen kuin kantaverkon osalta edellyttää mahdollisuuksia riittävään kokonaissuunnitteluun.

6 Muistio 6 (7) Lisäksi riskinä on havaittavissa, että tuotantotuet houkuttelevat investoijia, joiden taloudelliset odotukset ovat suuret, mutta ymmärrys teknisistä reunaehdoista riittämätön. Kun toimijoita on useita samalla alueella, voi verkkoon liittämisessä syntyä helposti tilanteita, joissa käytettävissä olevan verkkokapasiteetin jakamisesta muodostuu ongelmia. 7 Kantaverkkosopimukset Työpaja Tariffirakenne on tarkoitus säilyttää nykyisenkaltaisena. Sopimusehdot ja sopimusteksti valmistellaan niin, että jo käynnissä olevat keskustelut asiakkaiden, Fingridin toimikuntien ja viranomaisten kanssa voidaan käydä lokakuuhun 2011 mennessä. Tariffin yksikköhinnat vuodelle 2012 julkaistaan syyskuussa Uudistetut palveluehdot on hyväksytettävä energiamarkkinavirastossa siten, että sopimusten allekirjoittaminen asiakkaiden kanssa voidaan hoitaa marras- joulukuun aikana. Luonnos liittymismaksua koskevista sopimusehdoista ja maksuista on ollut käytettävissä alkuvuoden keskusteluissa asiakkaiden ja viranomaistahojen kanssa sekä Fingridin asiakastoimikunnissa. Päätös hinnoitteluperiaatteista ja käyttöönotosta vuoden 2012 alusta uusien liityntöjen osalta on tehtävä viimeistään syykuussa Luonnos liityntäverkkoperiaatetta koskevista sopimusehdoista ja maksuista saadaan käyttöön toukokuun aikana. Tätä seuraavat tarvittavat keskustelut sekä Fingridin asiakastoimikunnissa että Energiamarkkinaviraston kanssa. Päätös käyttöönotosta, ehdoista ja hinnoitteluperiaatteista on tarkoitus tehdä syyskuussa ja soveltaminen kyseisille Fingridin omistamille verkonosille eli liityntäverkoille alkaisi vuoden 2012 alusta. Esitys kantaverkon vuoden 2012 alusta sovellettavasta määritelmästä rajauksineen on saatavissa alustavassa muodossa käsittelyyn touko-kesäkuussa asianomaisten tahojen kanssa. Määritelmän mukaisista verkonosien omistusrajauksista on tarkoitus päästä sopimaan syyskuusta alkaen. Todettiin, että valmisteltavina olevat asiat ovat sekä määrältään että merkitykseltään suuria ja lisäksi suuresti riippuvaisia lakivalmistelusta sekä viranomaiskäsittelyistä. Tilanteen, jossa pöydällä on tariffimuutosten lisäksi verkkojen omistusjärjestelyjä, todettiin olevan aikataulullisesti tiukan ja yhdenvertaisena valmisteluprosessina kaikkine asiakasneuvotteluineen varsin haastava. Esitettiin myös kanta, että tariffirakenteen muutokset eivät saisi merkitä energiaintensiivisen teollisuuden kohdistuvan kantaverkkorasitteen kasvua. Neuvottelukunnan jäsenten ennakkoon valmistelemista näkemyksistä ja työpajassa keskustellusta Fingridin toimintaympäristön SWOT -analyysin tuloksista laaditaan erillinen yhteenveto.

7 Muistio 7 (7) 9 Muita asioita ei esitetty käsiteltäväksi. 10 Seuraava kokous Syyskokous pidetään klo 9:30-11:30 Helsingissä Fingridin toimitiloissa. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja