FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2013

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2013 Aika klo 9:00-12:00 Paikka Helsingin Suomalainen Klubi Läsnä Tapani Liuhala pj. Elenia Oy Tapio Jalonen Rovakaira Oy Antti Koskelainen Outokumpu Oyj Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Oy Markus Lehtonen Helsingin Energia Marko Nylund Pohjolan Voima Oy Arto Pajunen Järvi-Suomen Energia Oy Seppo Tuomisto Kemira Oyj Pekka Tynkkynen UPM-Kymmene Oyj Rami Vuola EPV Energia Oy Jussi Jyrinsalo siht. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen Juha Kekkonen Fingrid Oyj Fingrid Oyj Poissa Juha Lindholm Vatajankosken Sähkö Oy Risto Penttinen Fortum Power and Heat Oy 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi puuttuvat jäsenet. Hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan neuvottelukunnan työtä. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin pidetyn kokouksen muistio. 4 Ajankohtaiskatsaus yhtiön toimintaan Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi syyskauden ajankohtaisia asioita Fingridissä. Loppuvuodesta tehdyssä laajassa asiakas- ja sidosryhmäkyselyssä Fingrid sai toiminnastaan kokonaisarvosanan 8,6, jossa on selkeää parannusta edellisen vuoden tuloksesta (8,38). Jatkossa asiakastoimintaa kehitetään entistä systemaattisemmaksi tavoitellen myös säännöllisiä kahdenkeskisiä tapaamisia mahdollisimman monen asiakkaan kanssa. Toimintamalliin palataan seuraavassa kokouksessa.

2 Muistio 2 (5) Uusi sähkömarkkinalaki ei yksinään anna riittävän selvää ohjeistusta kantaverkon rajaukseen, joten Energiavirasto on parhaillaan tekemässä yksityiskohtaisempia rajauskriteereitä. Pääkaupunkiseudulla rajaus on ongelmallinen. EstLink2-yhteys on koekäytössä, jonka aikana kapasiteetti on jo markkinoiden käytössä. Lisäksi Fingrid ja Elering siirtyvät EstLink1-yhteyden omistajiksi vuoden loppuun mennessä. Taajuusohjattujen reservien hankinnasta on sovittu vuodelle Kustannustaso on lievässä nousussa, vaikka reservejä hankitaan myös Viron ja Venäjän suunnasta. Uuden pohjoismaisen taajuudenhallintareservin määrää nostetaan ensi vuodelle. Fingrid on kuitenkin varannut reservin hankintaan vain rajatun summan rahaa, mikä närästää muita pohjoismaita. Neuvottelukunta tiedusteli, millainen vastapuoliriski Talvivaara on Fingridille. Todettiin riskiä olevan, mutta sen rajoittunevan saamatta jääviin kantaverkkopalvelumaksuihin. Sähkön toimittajaksi Fingridin ei pitäisi missään tapauksessa päätyä. Fingrid perii loppukäyttäjältä myös energiaveron, jonka suhteen selvitellään vielä sen edelleenmaksatusvelvollisuutta asiakkaan maksuhäiriötilanteissa. 5 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen ja tulossa olevat markkinoihin liittyvät verkkosäännöt Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen kertoi tekeillä olevista eurooppalaisista markkinasäännöistä, joilla on valmistuessaan lain voima. Sääntöjä on parhaillaan tekeillä kolme ja ne määrittelevät siirtokapasiteetin allokointia neljän eri aikaikkunan markkinoille: pitkän aikavälin siirto-oikeudet, seuraavan vuorokauden ja kuluvan päivän sisäinen huutokauppa sekä reaaliaikainen tasehallinta. Pitkän aikavälin siirto-oikeuksia käsittelee verkkosääntö, joka ei kuitenkaan koske maita, joissa on käytössä korvaavat finanssimarkkinat, kuten hinnanerosopimukset. Tämä tarkoittaisi, että siirto-oikeustuotteet tulisivat käyttöön pohjoismaiden ulkorajoilla. Euroopassa esiintyy kuitenkin yhä lobbausta niiden saamiseksi myös pohjoismaiden sisälle. Tämä muuttaisi merkittävästi kantaverkkoyhtiöiden roolia ja riskinjakoa pohjoismaisilla markkinoilla. Seuraavan vuorokauden ja kuluvan päivän markkinoiden pelisääntöjä määrittelevässä verkkosäännössä (CACM) korostuu pörssien ja kantaverkkoyhtiöiden välinen yhteistyö. Tosin viime vaiheessa komissio on lisännyt vaatimuksia pörssien välisestä kilpailusta, mikä saattaa vaikeuttaa yhteistyötä. Sinänsä pohjoismainen malli on saatu tässä pitkälti läpi, eikä suomalaisten toimijoiden kannalta ole odotettavissa suuria muutoksia. Kapasiteettilaskennassa käytettävä yhteinen verkkomalli tehostaa käytössä olevan siirtokapasiteetin hyödyntämistä. Päivän sisäiseen kapasiteettiin (intraday, Elbas) voi mahdollisesti kohdistua myöhemmin pullonkaulamaksu. Tasehallinnan verkkosääntö pyrkii edistämään käyttöreservien - lähinnä säätösähkön - rajakauppaa ja taseselvityksen harmonisointia. Säätösähkön osalta tavoitteena on pohjoismainen malli. Taseselvityksen osalta säännössä on selvitysjakson maksimipituus lähtökohtaisesti 30 minuuttia. Sitä pidempi jakso vaatii perustelukseen erillisen kustannus-hyöty-analyysin. Tosin pohjoismaissa selvitellään muutenkin 15 minuutin jaksoa ja sen aiheuttamia kustannuksia ja hyötyjä. Neuvottelukunta kävi keskustelua taseselvitysjakson lyhentämisestä ja siitä, voiko jakso olla erilainen tuotannolle ja

3 Muistio 3 (5) kulutukselle. Käytiin lisäksi keskustelua siitä, mikä ikkunan lyhentämisen tarpeen aiheuttaa. Todettiin taajuuden laadun heikkenemisen olevan yksi syy. Se on käyttövarmuusriski häiriötilanteissa, joissa taajuuden ylläpito on entistä vaikeampaa. Markkinasääntöjen lisäksi Kekkonen kertoi markkina-alueiden maantieteellisestä yhdentymisestä. Markkinaintegraation suhteen pohjoismaissa ollaan jo pitkällä, mutta kehityskohteitakin on yhä. Lisäksi Baltiaa integroidaan osaksi pohjoismaisia markkinoita. Tässä suhteessa Latvian ja Viron väliset pullonkaulat ovat ongelmallisia, minkä lisäksi Latvian markkinoiden likviditeetti on yhä alhainen. Markkinoita kehitettäessä kysyntäjouston aktivointi ja reservimarkkinoiden luominen ovat Suomelle tärkeitä kysymyksiä. Käytiin keskustelua reservien hintojen noususta. Todettiin markkinoiden antavan oikean hinnan, kunhan kaikki vaihtoehtoiset reservit vain saadaan markkinoille. Euroopassa vuorokausimarkkinoiden (spot) markkinakytkentä merkitsee sähkökauppojen ja siirtokapasiteettien yhteistä laskentaa yhä suuremmalle alueelle. Tavoite on saada tämä aikaan Luoteis-Euroopassa (NWE-alue) ensi vuoden helmikuussa. Suomalaiselle toimijalle tämä ei aiheuta merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Päivän sisäisten markkinoiden (intraday) yhteenkytkemisen suhteen NWE toimii myös pilottina, mutta toteutusaikataulu on yhä auki. Yhteenvetona Kekkonen totesi, että eurooppalaisesta kehityksestä huolimatta kannattaa myös pitää jatkuvasti omia kotimarkkinoita kunnossa. Vaarana on, että energiapohjaiset markkinat eivät toimikaan sellaisessa tulevaisuuden toimintaympäristössä, jossa erilaiset tehomarkkinat eri osissa Eurooppaa tyrehdyttävät rajakauppaa. Neuvottelukuntaa huolestutti jatkuva poliittinen puuttuminen sähkömarkkinoihin, jolloin tuotantoinvestoinnit ovat kannattamattomia samalla, kun kuluttaja maksaa sähköstään käytännössä yhä enemmän. 6 Markkinoihin liittyvien Fingridin kehityshankkeiden esittely Juha Kekkonen kävi läpi Fingridin uusia markkinapalveluita. Alkuperätakuiden hoito tulee kokonaisuudessaan Fingridin vastuulle alkaen. Nykyään Fingrid myöntää uusiutuvan energian tuottamisen osoittavat takuut, mutta ei pidä yllä niistä sähköistä rekisteriä. Fingrid on käynnistänyt julkisen hankintamenettelyn rekisterin hankkimiseksi. Vuoden 2014 loppuun kestävällä siirtymäkaudella palveluiden pääsopimus tehdään Fingridin kanssa, mutta käytännössä Grexel Systems pyörittää toimintaa entiseen tapaan. Asiasta pidetään infotilaisuus iltapäivällä. Pohjoismainen taseselvitys etenee kolmen TSOn yhteishankkeena Tanskan jäätyä pois. Hankkeen avulla edesautetaan mahdollisten yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden toteutumista ja helpotetaan usealla tasealueella toimivien tasevastaavien toimintaa. Perustettuun esett-yhtiöön palkataan noin viisi henkilöä ja se toimittaa palvelua TSOille, jotka ovat edelleen tasevastaavien vastapuolina. Yhtiö toimii Fingridin tiloissa ja se on jo tilannut tarvitsemansa IT-järjestelmät. Operatiivisen toiminnan on tarkoitus alkaa syksyllä Neuvottelukunta keskusteli siitä, millä aikavälillä toiminnan keskittäminen ja tehostaminen näkyy kustannuksissa ja siitä, että tasevastaaville pitää varata riittävästi aikaa mukauttaa omat tietojärjestelmänsä muutokseen.

4 Muistio 4 (5) Tiedonvaihdon kehittäminen koskee sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämää sähköistä sanomaliikennettä. Uuden sähkömarkkinalain mukaan Fingridin vastuulle kuuluu standardien ja menettelytapojen kehittäminen ja niiden noudattamisen seuranta, tiedonvaihdon tarvitsema testipalvelu sekä tiedottaminen, koulutus ja neuvonta. Vastuuseen ei kuitenkaan kuulu itse fyysisen sanomaliikenteen välittäminen ja hoito. Palvelusopimukset on tarkoitus solmia ensi vuonna arviolta noin kahdensadan toimijan kanssa. Datahub-selvitys koskee tiedonvaihdon mahdollista keskittämistä, ja siinä pyritään ratkaisemaan nykyisen hajautetun tiedonvaihdon ongelmia. Maailmalla on jo syntynyt 16 kansallista datahubia, joiden kokemuksista voidaan ottaa oppia. Tavoitteena on saada selvitys valmiiksi ensi syksyyn mennessä (väliraportti maaliskuussa), ja mikäli toteutukseen edetään, voisi datahub olla käytössä kesällä Neuvottelukunta näki Fingridin sopivaksi selvittäjäksi asialle ja näki keskitetystä tietovarastosta löytyvän suurta kehityspotentiaalia asiakkuuksien hoitoon. Tosin tiedon käyttöoikeuskysymykset tulee vielä ensin ratkaista. Nähtiin myös tärkeänä asiakkaiden riittävä osallistuminen hankkeeseen sekä laadun ja sisällön varmistuksen merkitys aikataulun rinnalla. 7 Katsaus Fingridin markkinatoimikunnan toimintaan Juha Kekkonen kertoi Fingridin markkinatoimikunnan työstä vuonna Keskeisinä aiheina ovat olleet mm. toteutuneet pullonkaulatilanteet, eurooppalainen markkinakehitys ja Fingridin asiakastoimintamalli. Kokoukset ovat olleet luonteeltaan keskustelevia ja mielipiteitä aktiivisesti vaihtavia. 8 Eurooppalaisen siirtoverkon suunnittelun lähtökohdat Johtaja Jussi Jyrinsalo kertoi prosessista, jonka tuloksena syntyy yhteiseurooppalainen kymmenvuotinen verkkosuunnitelma vuoden 2014 lopulla. Suunnitelma on järjestyksessä jo kolmas, mutta aikaisempia yhteisemmistä lähtökohdista rakennettu ja entistä enemmän markkinasimulointeihin perustuva. Kuudella eri suunnittelualueella tehtävät verkostoanalyysit pohjautuvat koko Euroopan kattavaan markkinasimulointiin neljässä eri visiossa koskien vuotta Visioista kahdessa saavutetaan asetetut ilmastotavoitteet, kun taas kahdessa jäädään tavoitteista. Kahdessa taas markkina-integraatio jää matalammaksi ja kahdessa tuotanto kilpailee koko Euroopan tasolla. Suomi on kaikissa skenaarioissa sähkön tuotannon suhteen ylijäämäinen, mitä neuvottelukunta ei pitänyt kovinkaan uskottavana kehityskulkuna. Fingrid onkin täydentänyt skenaarioita omillaan, joissa myös alijäämätilanteita tutkitaan. Mahdollisuuksien mukaan myös eurooppalaiseen verkkosuunnitelmaan pyritään vielä saamaan mukaan alijäämäskenaario, mikäli aikataulu tämän sallii. Alustavat tulokset tähän mennessä lasketussa skenaariossa osoittavat sähkön siirtyvän pohjoismaista Manner-Eurooppaa kohti. Tällöin korostuu varsinkin Ruotsista ja Norjasta etelään suuntautuvien yhteyksien kannattavuus. Nähtiin puutteena se, että Saksan sisäiset pullonkaulat eivät näytä nousevan laskelmissa esiin. Suomen osalta tarkastellaan tarkemmin kolmatta vaihtosähköyhteyttä Ruotsiin. Fingridin tavoitteena on saada kyseinen johto selkeästi aikataulutettuna hankkeena mukaan suunnitelmaan. Alustavista laskentatuloksista on tarkoitus kertoa alueellisessa työpajassa ensi maaliskuussa ja suunnitelman luonnos tulee julkiseen konsultaatioon ensi kesänä.

5 Muistio 5 (5) 9 Neuvottelukunnan kokoonpano ja kokoukset vuonna Muut asiat Jussi Jyrinsalo kävi läpi neuvottelukunnan kokoonpanossa tapahtuvat muutokset. Erovuorossa ovat Tapani Liuhala, Markus Lehtonen, Arto Pajunen ja Pekka Tynkkynen. Fingrid kiitti erovuorossa olevia jäseniä. Tilalle tulevat Juhani Järvelä (Oulun Energia), Raimo Härmä (Kymenlaakson Sähköverkko Oy), Jukka Mikkonen (Stora Enso Oyj) ja Jorma Myllymäki (Elenia Oy). Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi tulee Antti Koskelainen. Ensi vuonna pidetään neljä kokousta, jotka teemoitetaan pääosin vastaavasti kuin kuluneen vuoden kokoukset. Lisäksi tärkeänä aiheena käsitellään useammassakin kokouksessa vuonna 2016 alkavan valvontajakson kantaverkkotariffia ja -sopimusehtoja. Kokoukset pidetään maalis-, touko-, elo- ja joulukuussa. Tapani Liuhala kiitti yhteistyöstä ja näki entistä tärkeämpänä asiakasnäkökulman ottamisen huomioon yhtiön kaikessa toiminnassa. Hän näki myös tärkeänä, että neuvottelukunnassa käydään avointa keskustelua ja uskalletaan vaihtaa erilaisiakin mielipiteitä. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja