Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia. (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)



Samankaltaiset tiedostot
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

13. Uusi havaintoteknologia

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

6. Kaukoputket ja observatoriot

Kaukoputket ja observatoriot

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

4. Kaukoputket, observatoriot ja ilmaisimet

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

5. Kaukoputket ja observatoriot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen perusteet: Johdatusta optiseen havaitsevaan tähtitieteeseen. FT Thomas Hackman FINCA & HY:n fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

7.4 Fotometria CCD kameralla

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

8. Fotometria (jatkuu)

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 12, Kalvot: Jyri Näränen & Mikael Granvik

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 7, Kuvankäsittely. Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Supernova. Joona ja Camilla

Kosmos = maailmankaikkeus

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Löytöretki maailmankaikkeuteen

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0

7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

7. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8

Mustien aukkojen astrofysiikka

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP)

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

12. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

NOT-tutkielma. ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

7.-8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Fotometria Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Teleskoopit ja observatoriot

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta Sami Siikanen, VTT

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto

Euclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

Löytöretki maailmankaikkeuteen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

10. Spektrometria. Havaitsevan tähtitieteen luennot & Thomas Hackman. HTTPK I kevät

Harjoitukset (20h): Laskuharjoitukset: 6x2h = 12h Muut harjoitukset (ryhmätyöskentely): 8h Luentomateriaali ja demot:

10. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2013 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

1. Polarimetria. voidaan tutkia mm. planeettojen ilmakehien ja tähtien välistä pölyä.

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

La Palma ja NOT. Auni Somero Tuorlan observatorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto

Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

CCD-kuvaamisesta. Jouni Raunio / TaUrsa

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Miika Aherto Niko Nurhonen Wilma Orava Marko Tikkanen Anni Valtonen Mikkelin lukio. NGC246 kauniskuva / psnj044 spektri

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

1 00:00:05,240 --> 00:00:08,840 Viemällä näköaistimme kauas esi-isiemme mielikuvituksen ulkopuolelle,

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Fotometria ja avaruuskuvien käsittely

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Kuvankäsittely. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Fotometria. Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

Transkriptio:

Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)

13. Uusi havaintoteknologia 1. Mosaiikki vs. Monoliitti CCD 2. CMOS vs. CCD 3. Suuret teleskoopit 4. Liquid Mirror Telescope 5. Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit 6. Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka 7. Interferometria 8. Muut tekniikat 9. Avaruusteleskoopit 10. Kartoitusteleskoopit

13.1 Mosaiikki vs. Monoliitti Yllä: Pan-STARRS:in Gigapixel Camera (1.4 Gpix) Vieressä: OMI 112 Mpix monoliittikenno

13.1 Mosaiikki vs. monoliitti Monoliitit vaikeita valmistaa Mosaiikit rakenteeltaan monimutkaisempia ja siksi kalliimpia Mosaiikeista saadaan paljon suurempia Mosaiikeissa yksittäisten kennojen liitoskohdissa railoja Mosaiikkien lukunopeus suurempi Monoliitit herkempiä vaurioitumiselle (mosaiikissa vaurio rajoittuu pienemmälle alueelle) Saturaatio pienempi ongelma mosaiikille (kenno jossa kirkas tähti voidaan esim. lukea aikaisemmin) Datan käsittely ja laadun valvonta yksinkertaisempaa monoliitilla

13.2 CMOS Complementary Metal Oxide Semiconductor on mm. valokuvakameroissa yleisesti käytetty puolijohdetekniikka. Siinä jokainen pikseli on itsenäinen yksikkö eli lukuelektroniikka sijaitsee samalla kennolla kuvaa keräävän pinta-alan kanssa efektiivinen pinta-ala pienempi kuin CCD:llä. Lukuaika on nopeampi kuin CCD:llä ja virrankulutus pienempi. CMOS on kohinaisempi johtuen kennolla sijaitsevasta roskasta eli ADU muuntimista yms. CCD:n pikselien välinen vertailtavuus on huomattavasti parempi johtuen yhteisestä lukuelektroniikasta. CMOS on CCD:tä kestävämpi johtuen kennon modulaarisesta rakenteesta. Ammattitähtitieteessä CMOS ei kuitenkaan ole saavuttanut vielä suurta asemaa.

13.3 Suuret teleskoopit Motivaattorina halu nähdä kauemmas ja himmeämpiä kohteita Tästä johtuen suuret teleskoopit usein optimoituja lähiinfrapunaan (maailmankaikkeuden laajenemisesta johtuva punasiirtymä) Detektorien parannuttua, teleskooppien valonkeräyspintaalasta tuli rajoite Kehitetty uusia tekniikoita, joilla pystytty rakentamaan yhä isompia teleskooppeja

13.3 Suuret teleskoopit

13.4 Liquid mirror telescope Pyörivä neste muodostaa paraabelipinnan Heijastavana nesteenä esim. elohopea (myrkyllinen!) Testeissä rauta- & hopeananopartikkeleita etyyliglykolinesteessä (+ peilin muokkaus magneettikentällä) Etuna hinta (~1% peilistä, ~5% koko teleskoopista) Rajoituksena suuntaus (peiliä ei voi kääntää): kosmologia, supernovat, koko taivaan kartoitus Suurin käytössä oleva on Kanadassa sijaitseva 6m Large Zenith Telescope

13.5 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit Suurten monoliittipeilien yläraja ~8 metriä (LBT 8.4m isoin) Yli 6m yleensä kuitenkin mosaiikkeja Mosaiikkiteleskooppi toimii kuin yksipeilinen erotuskyky ja valonkeräyskyky lasketaan kuin yhtenäiselle peilille peilien etäisyydet toistensa suhteen tunnettava erittäin tarkasti Sen sijaan monipeiliteleskooppi toimii kuin monta teleskooppia yhdessä erotuskyky sama kuin yksittäisillä peileillä. Sen sijaan valonkeräyskyky yhteenlaskettu mahdollisuus tehdä interferometriaa

13.5 HET ja SALT Hobby-Eberle Telescope ja South African Large Telescope Isoja mosaiikkiteleskooppeja, jotka on rakennettu niin, että niiden pääpeilin zeniittikulma on kiinteä Voidaan liikuttaa vain atsimuuttisuunnassa Tällä saadaan aikaa huomattavia säästöjä rakennuskuluissa Apupeiliä liikuttamalla saadaan skannattua noin 70% taivaasta yön aikana (efektiivinen pinta-ala kärsii, vrt. Arecibo) Erinomaisia ns. service mode havaintoihin

13.5 HET ja SALT

13.3 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit

13.5 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit

13.5 Thirty Meter Telescope Suunniteltu 2021 Erotuskyky kertaluokan parempi kuin HST, ja kertaluokan himmeämpiä kohteita kuin Keck Ensimmäiset tähdet ja raskaat alkuaineet Spektroskopiaa eksoplaneetoista Thirty Meter Telescope (TMT) (Hawaii)

13.5 E-ELT Suunniteltu: Cerro Amazones (alt 3060m), ~40m pääpeili Kilpaileva TMT:n kanssa: projekti lukkoon kesällä 2012, ja valmis 2020-luvun alussa Ensimmäiset tähdet, eksoplaneetat (erityisesti maankaltaiset elämän vyöhykkeessä) ESO European Extremely Large Telescope (E-ELT)

13.5 OWL 100m peili: raja 38m, 1500 x parannus vs. HST Spektroskopiaa maankaltaisista planeetoista 40 lähimmällä auringonkaltaisella tähdellä Hylättiin liian kalliina (arvio 1.5 x 109 euroa) ESO Overwhelmingly Large Telescope (OWL)

13.6 Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka Aktiivisella optiikalla voidaan tehdä suhteellisen hitaita (f~0.01 Hz) muutoksia peilin muotoon Käytännössä kaikki nykyaikaiset peilit ovat niin ohuita, etteivät pysy muodossaan ilman apua Voidaan aktiivisesti seurata aaltorintaman muotoa ja/tai noudattaa ennalta rakennettua mallia Peilin ja teleskoopin lämpötilan muutoksiin voidaan reagoida aktiivisella optiikalla Myös ilmakehän hitaita muutoksia voidaan kompensoida

13.6 Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka Adaptiivinen optiikka pyrkii korjaamaan ilmakehän muutoksia jopa 1000 kertaa sekunnissa Aaltorintaman muotoa seurataan koko ajan ja muutokset kompensoidaan kuvaan muuttamalla apupeilin muotoa Tarvitsee referenssilähteen (kohde itse, läheinen tähti, lasermajakka) Kuvan terävyys parantuu noin kymmenkertaisesti Ongelmana on verrattain pieni käyttökelpoinen kuvakenttä

13.6 Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka Riittävän kirkasta referenssitähteä vaikea löytää Laserin avulla voidaan luoda keinotähti Käytetään hyväksi joko Rayleigh n sirontaa tai 92km korkeudella olevaa natrium kerrosta (589 nm) Laserilla ei voi poistaa kaikkia virheitä, koska valo kulkee ilmakehän läpi kahteen suuntaan Laser voi häiritä observatorion muita teleskooppeja (puhumattakaan lentoliikenteestä).

13.6 Adaptiivinen optiikka

13.6 Adaptiivinen optiikka

13.6 Adaptiivinen optiikka

13.6 Adaptiivinen optiikka ESO Press Release 0226a, NaCo adaptive optics Linnunradan keskustan tähtien liike supermassiivisen mustan aukon ympärillä 1. paikka ESOn Top 10 -listalla

13.7 Interferometria Ollut käytössä radiotähtitieteessä jo kauan Yhdistämällä useasta teleskoopista tuleva valo samassa vaiheessa voidaan saavuttaa resoluutio, joka on sama kuin teleskooppien välisen matkan kokoisella yksittäisellä peilillä Valonkeräyspinta-ala on peilien yhteenlaskettu pinta-ala Vaatii teleskooppien välimatkan erittäin tarkkaa hallintaa (muuttuu koko ajan) Kuva muodostetaan Fourier -muunnoksella

13.7 Interferometria Resoluution parannus saavutetaan vain baseline:n kanssa yhdensuuntaisessa suunnassa, muualla resoluutio pysyy samana, kuin yksittäisellä teleskoopilla Siksi mahdollisimman monipuolinen konfiguraatio on hyödyllinen

13.7 VLTI VLT + 4x1.8m aputeleskooppia millikaarisekuntti resoluutio havaitaan kompakteja kohteita, esim. AGN, tähtien synty & loppu, exoplaneettoja 200m halkaisija ESO 0906a: T Leporis. Tähti on ejektoinut kaasua, joka muodostaa molekyylipilven sen ympärille (res 0.004 )

6.9 OHANA (Optical Hawaiian Array for Nanoradian Astronomy) Pohjana Keck -interferometri + lisänä muut Mauna Kean adaptive optics teleskoopit Keck:it on jo pystytty linkittämään valokaapelilla (Science 311 194) Valmistuttuaan halkaisija 800m ja erotuskyky alle millikaarisekunnin (lähiinfrapunassa)

13.8 Lucky -kuvaus Uusi kohinaton lukutekniikka tehnyt mahdolliseksi Kun luetaan nopeasti (<100ms) ja kuvista valitaan vain parhaat, niin saavutetaan jopa 5-7 kertainen parannus resoluutiossa (jopa diffraktiorajaan asti kun AO!) Kohteiden oltava melko kirkkaita, ~15 magnitudin ohjaustähti Tällä hetkellä vielä kuvakenttä aika rajattu: pari x 10 Kuva: AO + Lucky Cam (Institute of Astronomy, University of Cambridge)

13.8 Lucky -kuvaus

13.8 ULTRACAM Englantilainen instrumentti, tarjoavat myös mm. ESOlle Samanaikaista CCDfotometriaa kolmella kaistalla Jopa 1/100 sekunnin aikaresoluutio Tarvitsee paljon fotoneita (sekä vertailutähden suhteelliseen fotometriaan)

13.8 OTCCD Orthogonal Transfer Array (OTA) -järjestelmässä luetaan mosaiikkikennolle osuvia kirkkaita tähtiä huomattavasti nopeammin kuin muuta kuvaa. Kuvista mitataan tähtien liikkeitä mm. seeingin vaikutuksesta. Mitatut liikkeet siirretään muun kennoston lukuun jolloin kuva vakautuu. Esimerkiksi Pan-STARRS:in Gigapixel Camera koostuu OTA kennoista

13.8 Tähtitiedettä Antarktiksella Suurin osa seeingiä aiheuttavista ilmiöistä tapahtuu troposfäärissä. Antarktiksella on paikkoja, joissa tropopaussi on todella lähellä maan pintaa. Esim. Dome-C, jossa mediaani seeingiksi on mitattu 0.27, parhaaksi 0.07 Lisäksi ilma on siellä erittäin kuivaa (nir) Pitkä yö antaa mahdollisuuksia ainutlaatuiseen tieteeseen Ongelmana lähinnä kaukainen sijainti ja äärimmäiset sääolosuhteet

13.8 Lentävät teleskoopit SOFIA (NASA & DLR) 2.5m tehollinen apertuuri, 0.3-1600 чm ~250h koko Aug 2012 Aug 2013 vuodelle... Tavoite: ~960h / vuosi n. 4 vuotta laukaisun jälkeen NASAn kustannukset: ~8 x 107 $ / vuosi (= 4 x Keckit)

13.9 Avaruusteleskoopit Avaruusteleskooppi: ei vain yksi ohjelma, vaan aikaa jaetaan useille havaitsijoille ja eri tutkimuskohteisiin Avaruuteen siirryttäessä ilmakehän ongelmat (seeing, absorptio,...) poistuvat, tosin tulee muita ongelmia Optisella alueella käytännössä vain Hubble ja tulevaisuudessa JWST (lähi-infrapuna, 0.6 5 + 5-28 μm, laukaisu 2018) Se on kuitenkin todella kallista verrattuna maanpäälliseen tutkimukseen Hubble 1.5x109 $ + 2.5x108 $/vuosi JWST >3x109 $ Keckit ~2x108 $ + 2x107 $/vuosi E-ELT ~1.3x109 $

13.9 Avaruusteleskoopit

13.10 Kartoitusteleskoopit Halutaan kartoittaa: suurempi osa pimeästä taivaasta himmeämpään rajamagnitudiin mahdollisimman usein mahdollisimman tarkalla monivärifotometrialla mahdollisimman tarkalla astrometrialla

13.10 Kartoitusteleskoopit Pan-STARRS Mount Haleakala, Hawaii (4x)1.8m teleskooppi: 3 deg kenttä, 0.3 pix, rajamagnitudi ~24, valoitus 30-60s Päätehtävä: NEO asteroidit ja komeetat Myös muut aikariippuvaiset ilmiöt, esim. muuttuvat tähdet Koko Hawaiin taivas kartoitetaan 3 kertaa kuukaudessa

13.10 Kartoitusteleskoopit - LSST Cerro Pachon, Chile Suunnitteluvaiheessa, mutta rankattiin korkeimmaksi maanpäälliseksi prioriteetiksi NASAn Decadal Surveyssa: suunniteltu aloittavaksi toimintansa 2022 8.4m teleskooppi: 9.6 deg kenttä, 3200 Mpix, 6 kanavaa (0.3 1.1μm) Pimeä energia, aurinkokunnan kappaleet, optiset muutokset tähtitaivaalla, Linnunradan kartoittaminen

13.10 Kartoitusteleskoopit - käyttäjälle

13.10 Kartoitusteleskoopit - käyttäjälle