Sisällysluettelo I LUKU: YLEISTÄ 5 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 5 2 Rakentamistapaohjeet 5 II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 5 3 Suunnittelutarvealue 5 4 Rakennuspaikka 5 5 Rakentamisen määrä 6 III LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 7 6 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 7 7 Rakennuksen korkeusasema 7 8 Tontin rajan ylittäminen 8 9 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen 8 10 Mainoslaitteet ja muut vastaavat laitteet 9 11 Ikkunamainokset 9 12 Osoitemerkintä 9 13 Helpotukset luvan hakemisesta pientaloalueilla rakennettaessa 10 IV LUKU: TYÖMAAT 10 14 Rakennushankkeesta tiedottaminen 10 15 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla 11 16 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen ja kaivaminen 11 17 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen 11 V LUKU: PIHAMAAN RAKENTAMINEN 11 18 Pihamaan rakentaminen 11 19 Pihamaan korkeusasema 12 20 Sade- ja pintavesien johtaminen ja lumen varastointi 12 21 Liikennejärjestelyt 12 22 Ajoneuvoliittymä 13 23 Aitaaminen 13 24 Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen 14 VI LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI 14 25 Rakennuksen sopeutuminen tontille 14 26 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat 14 27 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen 15 28 Rakennuksen tai sen osan purkaminen 15 3
VII LUKU JULKINEN ULKOTILA 15 29 Julkisen ulkotilan määritelmä 15 30 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot 15 31 Rakennelmat ja laitteet 16 32 Mastojen rakentaminen 16 33 Katualueen ja muun yleisen alueen kaivulupa sekä johtojen yms. Sijoittaminen 16 34 Tapahtumien järjestäminen 17 VIII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 17 35 Rakennetun ympäristön hoito 17 36 Koneiden ja laitteiden säilyttäminen ja varastointi asuinrakennuksen tontilla 17 37 Julkisen ulkotilan kunnossapito ja hoito 17 38 Rakennetun ympäristön valvonta 17 IX LUKU: RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 18 39 Talousveden riittävyys ja laatu 18 40 Jätevesien käsittely 18 41 Jätehuolto 18 X LUKU: RAKENTAMINEN ONGELMA- JA ERITYISALUEILLA 19 42 Saastuneiden maiden ja radonhaitan huomioon ottaminen rakentamisessa 19 XI LUKU: ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ 19 43 Rakennusoikeuden määrä 19 44 Rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta 20 XII LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 20 45 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 20 46 Poikkeusten myöntäminen 20 47 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen 20 48 Rakennusjärjestyksen liitteet 20 49 Voimaantulo 21 4
PIRKKALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS I LUKU: YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Pirkkalan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ole asiasta toisin määrätty. 2 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi ympäristölautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Rakentamisen yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa varten rakennustarkastaja voi antaa suunnittelua, rakennustyön toteuttamista ja rakentamistapaa koskevia ohjeita. II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 3 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta on tämän rakennusjärjestyksen liitekartalla nro 1 osoitettu alue 1 rantojen käytön osayleiskaavaan alueita lukuunottamatta. Tämä määräys on voimassa 10 vuotta rakennusjärjestyksen voimaantulosta. 4 Rakennuspaikka Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartta nro 1 jakaa kunnan kahteen alueeseen, joilla rakennuspaikan vähimmäispinta-alat on määritelty seuraavasti: Alueella 1 rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000 m 2, mikäli alue on osoitettu yleiskaavassa asumiseen, tai 2000 m 2, mikäli alue on osoitettu yleiskaavassa asumiskäyttöön ja rakennus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alueella 2 rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2000 m 2, mikäli rakentaminen ei aiheuta suunnittelutarvealueen (MRL 16 ) muodostumista. 5
Soveltamisohje suunnittelutarveharkinnassa: Alueilla, joita ei yleiskaavassa ole osoitettu asumiseen, tulee asuinrakennusten sijoittelussa huomioida yleiskaavan hengen mukainen riittävä väljyys. Riittävän väljyyden voidaan katsoa toteutuvan, jos rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 20000 m 2. Yleiskaava tarkoittaa oikeusvaikutuksellista tai oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Vesistön varrella rantaan rajoittuvan tai enintään 50 metrin etäisyydelle siitä sijaitsevan rakennuspaikan rantaa kohti suuntautuvien rajojen rannanpuoleisten rajapisteiden välimatkan tulee olla vähintään 40 metriä. Pinta-alarajoitusten estämättä voidaan tehdä olevaan asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä. 5 Rakentamisen määrä Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m 2. Asumiskäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Erityisestä syystä voidaan sallia asumiskäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle rakennettavaksi kaksi yksiasuntoista enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, voi rakennusvalvontaviranomainen antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevalle maatilalle yhden yksiasuntoisen sukupolvenvaihdosta palvelevan asuinrakennuksen ja maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Ranta-alueella saa rakennuspaikalle rakentaa yhden lomarakennuksen sekä erillisen saunarakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2. Lisäksi voidaan rakentaa yksi talousrakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 40 m2. 6
III LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 6 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Erityisesti tulee huomioida rauhoitettujen kynäjalavien ja uhanalaisten lintulajien pesäpaikkojen säilyttäminen luonnonsuojelulain mukaisesti. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentaminen tulisi kohdistaa peltoalueiden sijasta metsiköihin, harjujen rinteille, kumpareille ja olevaa kyläasutusta tukemaan. Rakennettaessa ranta-alueille tai avoimeen maastoon tulee erityisesti huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen sopeutumiseen ympäristöön. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rantavyöhykkeellä tulee säästää tai sinne tulee istuttaa suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä lukuunottamatta erillistä saunarakennusta, jonka saa sijoittaa 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rakentamisen on sopeuduttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen puolesta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. 7 Rakennuksen korkeusasema Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden ja tarvittaessa tontin kulmapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 0,5 metriä tulvavesirajaa korkeammalla. 7
Soveltamisohje Omakotitaloa ja sen autokatosta tai muita talousrakennuksia rakennettaessa on erityisesti suunniteltava rakennusten korkeusasemat. Päärakennuksen tulee yleensä asettua talousrakennuksia hallitsevampaan asemaan, minkä vuoksi autokatoksen lattiakorko on yleensä päärakennusta matalammalla lähellä tien tasoa. Korkeusasema sopeutetaan myös naapureiden rakennuksiin. 8 Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 metrin verran 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metrin verran 3) Sisäänkäyntikatokset, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3 metriä vapaata tilaa. 9 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan yli seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat 1,2 metrin verran, erityisestä syystä enemmänkin 3) Lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat, vähäiset tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai tontin naapureille. 8
10 Mainoslaitteet ja muut vastaavat laitteet Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassien aurinko- ja sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3 metriä vapaata tilaa 2) Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata yleisen alueen käyttöä eikä olla huomattavasti häiritsevä 3) Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön 3) Laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkoutuneet laitteet on joko korjattava tai poistettava välittömästi. 11 Ikkunamainokset Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, ellei ikkunan peittämiselle ole saatu rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai ympäristöä, eikä se saa olla häiritsevä. 12 Osoitemerkintä Rakennuksen omistajan tai haltijan tulee asettaa kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan rakennuksen osoitenumero kunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Milloin rakennus ei ulotu katuun tai muuhun liikenneväylään tai sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän päähän. Osoitenumerointi on kiinnitettävä niille rakennuksen sivuille, joilla rakennuspaikka rajoittuu katuun tai muuhun liikenneväylään. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. 9
13 Helpotukset luvan hakemisesta pientalotontilla rakennettaessa Omakoti- ja loma-asuntotontilla lupaa ei tarvitse hakea seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen: 1) Asuinpientalon ja niiden talousrakennusten julkisivujen värin muuttaminen, paitsi jos rakennus on asemakaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu. 2) Yhden korkeintaan 20 m2:n suuruisen talousrakennuksen, piharakennelman, vajan tai katoksen rakentaminen, kun se on sijoitettu asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. 3) Asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentaminen, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin haltija hyväksyy niiden sijoittamisen. Aidan rakentamisesta säädetään tarkemmin 23 :ssä. 4) Yhden korkeintaan 15 neliömetrin suuruisen tai enintään 10 metrin pituisen laiturin rakentaminen tontin rantaan. Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava 45 asteen valokulman varmistamiseksi vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. Etäisyyden tulee kuitenkin olla asemakaavaalueella vähintään neljä metriä ja asemakaava-alueen ulkopuolella vähintään viisi metriä. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. Soveltamisohje Vaikka toimenpide ei vaadi lupaa, sen toteuttamisessa on otettava huomioon asemakaavan määräykset, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toteutettu toimenpide, kuten pientalon värityksen muutos, rumentaa ympäristöä, ei ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia tai ei sopeudu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi. IV LUKU: TYÖMAAT 14 Rakennushankkeesta tiedottaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kaksi kuukautta ja aiheuttaa olennaisen muutoksen ympäristössä. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen valmistumisajankohta. 10
15 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurin kiinteistön käytölle. Työmaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina. Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita materiaaleja tai rakennusosia. 16 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen ja kaivaminen Rakentajalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi oikeus käyttää kunnan katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata tai sen huoltotiloja varten sekä oikeus kaivamiseen ja louhimiseen katu- tai muulla yleisellä alueella. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon sekä ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä ja meluja pölyhaittojen rajoittamisesta.. 17 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen ja jätehuollon tulee olla suunnitelmallista. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. V LUKU: PIHAMAAN RAKENTAMINEN 18 Pihamaan rakentaminen Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava siitä, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä, eikä se tuota haittaa naapureille. Lisärakentamisen yhteydessä on olemassa olevan pihamaan käyttökelpoisuutta ja viihtyisyyttä tarvittaessa parannettava jäsentämällä olevia autopaikka-alueita, kohentamalla ja lisäämällä istutuksia, vähentämällä liikkumisesteitä tai rakentamalla pihamaan käyttökelpoisuutta parantavia rakennelmia. Pihamaan muutoksissa tulee ottaa huomioon tontin asukkaiden lisäksi rajanaapurit. 11
Asuntokortteleissa on piha-alueista osoitettava sisäänkäyntien läheisyydestä lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta vähintään 15 m 2 asuntoa kohti. Istutuksilla tulee erotella rakennukset, paikoitusalueet, oleskelualueet ja muut toiminnat toisistaan. 19 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että pihamaan korkeusasema sopeutuu luontevasti kadun ja muiden yleisten alueiden korkeusasemiin. Mikäli pihamaata on tarpeen tasata, se on ensisijaisesti toteutettava pengertämällä ja toissijaisesti tukimuureilla. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:3 kaltevuudessa siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapuritontin puolelle tai katualueelle. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. Pengertämistä tontin rajalla ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen suostumusta tehdä jyrkemmäksi kuin 1:3. 20 Sade- ja pintavesien johtaminen ja lumen varastointi Pihamaa on rakennettava ja muotoiltava siten, etteivät tontin sade- ja pintavedet johdu naapuritontin puolelle. Mikäli sade- ja pintavesiä ei ole mahdollista imeyttää tontilla, ne on johdettava yleiseen sadevesiviemäriin, erityistapauksessa avo-ojajärjestelmään tai haittaa aiheuttamatta ympäröivään maastoon. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen sekä lumen varastointi pihamaalla on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille. Ympäristölautakunta voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen sade- ja pintavesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden johdosta on välttämätöntä. 21 Liikennejärjestelyt Tontin tai rakennuspaikan ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava näkyvään paikkaan kyltti, 12
josta ilmenee pelastustien sijainti. Tämän lisäksi on porrashuoneeseen ilmoitustaulun yhteyteen kiinnitettävä pelastustietä osoittava piirros. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja ja huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina. 22 Ajoneuvoliittymä Tontille tai rakennuspaikalle saadaan rakentaa vain yksi ajoneuvoliittymä. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi sallia rakennettavaksi kaksi ajoneuvoliittymää, mikäli se on tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta perusteltua. Ajoneuvoliittymässä on oltava riittävä, esteetön näkemäalue liittymästä 5 metrin etäisyydelle kumpaankin suuntaan. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 6 metriä ja muilla alueilla enintään 8 metriä. 23 Aitaaminen Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapureille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Aidan, joka ei ole naapuritontin rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin haltijat puoliksi, ellei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteesta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontaviranomaisella on myös oikeus velvoittaa rakennuspaikan omistaja tai haltija tekemään tai poistamaan aita. Mitä tässä pykälässä on sanottu tontin aitaamisesta, koskee myös muun kiinteistön tai kiinteistön osan aitaamista. Asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentaminen rakentamiselle ei tarvitse hakea lupaa, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin haltija hyväksyy niiden sijoittamisen 13
24 Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen Vajat, rakennelmat ja laitteet kuten varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, maakellarit, jätekatokset ja -aitaukset, ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava 45 asteen valokulman varmistamiseksi vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. Etäisyyden tulee kuitenkin olla asemakaavaalueella vähintään neljä metriä ja asemakaava-alueen ulkopuolella vähintään viisi metriä. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. VI LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI 25 Rakennuksen sopeutuminen tontille Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että tontin pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajalta suojaussuunnitelman. 26 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat Rakennuksen käyttöikä tulee olla rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia luvan hakijalta asiantuntijan laatiman arvion rakennuksen käyttöiästä ja aikataulutetun suunnitelman rakennuksen käyttöiän aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimista. Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa. 14
27 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot kuten töhryt on poistettava julkisivuista välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo vähenee. 28 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Vastaava selvitys tulee toimittaa myös purkamiseen johtavan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista purkamisesta laaditaan purkamissuunnitelma. Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos maaperään on saattanut joutua ongelmajätteitä, suunnitelmassa on selvitettävä myös maaperän saastuneisuus. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen. VII LUKU: JULKINEN ULKOTILA 29 Julkisen ulkotilan määritelmä Julkisella ulkotilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. 30 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen ympäristökuvaan sopiviksi. Kun katu päällystetään uudelleen, kadun pinnan korkeutta ei saa muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä. 15
Katu-, tori- ja muulle vastaavalle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus tai mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat jalankulkijoiden turvallisuuden tai haittaavat kadun käyttämistä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa. Puistoihin tai muille yleisille alueille rakennettavien rakennusten, rakennelmien ja muiden rakenteiden ja laitteiden tulee olla kuntakuvaan sopivia. Puistoihin ei saa sijoittaa myynti- ja mainoslaitteita, elleivät ne liity puistossa harjoitettavaan toimintaan. 31 Rakennelmat ja laitteet Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen ympäristökuvaan sopivaksi. Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai siten, etteivät haittaa kadun käyttöä ja kunnossa- ja puhtaanapitoa eivätkä häiritse kunta- tai ympäristökuvaa. Sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, tarvitaan toimenpidelupa, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa ei ole kuitenkaan tarpeen, jos toimenpide perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen katusuunnitelmaan. Haettaessa rakennusvalvontaviranomaisen lupaa julkiseen ulkotilaan sijoitettavalle rakennelmalle on lupahakemuksessa hyvä esittää kaikki kyseisen julkisen kaupunkitilan olemassa olevat ja suunnitellut rakennelmat, rakenteet ja laitteet 32 Mastojen rakentaminen Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille. Antennit ja muut vastaavat on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai kerrostalojen katoille 33 Katualueen ja muun yleisen alueen kaivulupa sekä johtojen ym. sijoittaminen Kunnan hallitsemalla katualueella ja tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen sekä johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen on haettava kunnan lupa. Lupaan on liitettävä ehdot kaivutyön suorittamisesta kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti saastuneiden maiden käsittelystä ja alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. 16
34 Tapahtumien järjestäminen Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen ulkotilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne ovat paikallaan ja käytössä korkeintaan kaksi viikkoa. Tapahtumien järjestämisellä pitää olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat. Tapahtuman jälkeen yleisöteltat ja muut vastaavat rakennukset ja rakennelmat on poistettava viipymättä ja tapahtuma-alue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. VIII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 35 Rakennetun ympäristön hoito Tontit ja rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on istutettava tai rakennettava aita. Tontti ja rakennuspaikka tulee muutoinkin tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennukset, niiden julkisivut ja ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna ympäristöä. 36 Koneiden ja laitteiden säilyttäminen ja varastointi asuinrakennuksen tontilla Asemakaava-alueella sijaitsevaa asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan autojen, koneiden, laitteiden, muiden vastaavien tavaroiden tai polttopuiden ulkovarastointiin. 37 Julkisen ulkotilan kunnossapito ja hoito Liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän kuntakuvan ja viihtyisyyden sekä toimivuuden vaatimukset. 38 Rakennetun ympäristön valvonta Rakennusten, rakennelmien ja piha-alueiden kuntoon ja ulkonäköön liittyvien, ympäristökuvaan vaikuttavien epäkohtien korjaamiseksi ympäristölautakunta tai rakennusvalvontaa suorittavat viranhaltijat voivat antaa kehotuksia ja ryhtyä lain tai asetuksen mukaisiin toimiin. 17
Havaituista puutteellisuuksista annetaan kunnossapitovelvollisille korjauskehotus sekä ilmoitettava määräaika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, ympäristölautakunnalla on oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :ssä säädettyihin toimenpiteisiin. IX LUKU: RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 39 Talousveden riittävyys ja laatu Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla on rakentajan toimitettava selvitys puhtaan veden laadusta ennen rakennustöihin ryhtymistä alueilla, joilla puhtaan veden laadussa on ongelmia. Yleisesti Pirkkalan alueella olevien kaivovesien ongelmana on korkeat rautapitoisuudet riippumatta siitä onko kyseessä pora- vai rengaskaivo. Porakaivovesissä on tutkimuksissa todettu tasaisesti eri puolilla kuntaa arseenipitoisuuden ylityksiä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla tulee rakentajan ottaa huomioon talousveden laatuun liittyvät tekijät päättäessään rakennuksen vesihuoltojärjestelystä. 40 Jätevesien käsittely (muutettu 1.1.2008) 41 Jätehuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä Pirkkalan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Jätteiden keräysvälineet on tarvittaessa aidattava tai muuten suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. Jätteiden aluekeräyspisteen sijoittaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan. 18
X LUKU: RAKENTAMINEN ONGELMA- JA ERITYISALUEILLA 42 Saastuneiden maiden ja radonhaitan huomioon ottaminen rakentamisessa Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen saastuneisuus ja liitettävä tämä selvitys rakennuslupaasiakirjoihin. Lupa-asiakirjoihin on liitettävä myös selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen saastuneisuuden johdosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä luvan hakijan ottamaan asian huomioon rakenteita suunniteltaessa, mikäli maaperän mahdollista saastuneisuutta ei ole pystytty luotettavasti selvittämään. Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista suunniteltaessa on selvitettävä maaperän mahdollinen saastuneisuus. Rakennuksen alapohjarakenteita suunniteltaessa ja rakennettaessa on varmistettava, ettei maaperän radon pääse huonetiloihin. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 944/1992 mukaan asunnot tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bg/m 3. Viittaus: Ympäristöministeriön oppaan (1994) mukaista radonturvallista rakentamista olisi suositeltava kaikille rakentajille koko tutkimusalueella riippumatta siitä, rakentaako harjulle, moreenille, savelle vai kalliolle. Pahimmilla radon alueilla voivat tulla kyseeseen tavallista tehokkaammat keinot radonin torjunnassa (Viljanen ym. 1987, Kettunen ym. 1990). Pahimmat radon alueet selviävät Säteilyturvakeskuksen tai kuntien tekemistä yhteenvetoraporteista. (Säteilyturvakeskus: julkaisu nro A 160/1998 sivu 39) XI LUKU: ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ 43 Rakennusoikeuden määrä Erillispientaloja (AO) varten tarkoitetulle tontille saa rakentaa yhden asunnon, ellei kaavasta muuta johdu. Useampia asuntoja saadaan rakentaa yksi kutakin tontin alkavaa 1500 m2 kohti. Rakennusoikeuden määrä on 25 % tontin pinta-alasta, ellei kaavasta muuta johdu. Erillispientaloa tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3,5 metriä korkea. Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia ja rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, ellei kaavasta muuta johdu. 19
44 Rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta tulee olla vähintään puolet sen rajan puoleisesta korkeudesta ja vähintään neljä metriä. Rakennuksen sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. XII LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 45 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta, jonka alaisena toimii Pirkkalan kunnan rakennusvalvontatoimi. Ympäristölautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden tehtävistä määrätään johtosäännössä. 46 Poikkeusten myöntäminen Ympäristölautakunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäytymistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, voidaan lupa myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jo lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 47 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. Tontin haltijan sekä rakennuspaikan omistajan ja haltijan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontin omistajasta. 48 Rakennusjärjestyksen liitteet Tämän rakennusjärjestyksen liitteenä on karttoja, joissa on esitetty rakentamiseen liittyvä aluejako, kunnan vesijohtoverkosto ja lentomelualue. Ympäristölautakunnalla on oikeus tarvittaessa täydentää ja tarkistaa liitekarttoja. 20
49 Voimaantulo Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.1.2001 Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Pirkkalan kunnan 27.3.1991 hyväksytty rakennusjärjestys. 40 :n muutos on hyväksytty valtuuston päätöksellä 12.11.2007 ja tulee voimaan 1.1.2008. 21