Japanin perusrakenteet matkailijoille

Japanin perusrakenteet matkailijoille desu - masu Syksy 2015 Virpi Serita

SISÄLLYSLUETTELO 1. DE SU... 2 1.1. ~ desu, ~ desu ka, ~ ja arimasen... 2 1.2. ~ no ~ desu... 3 1.3. Demonstratiivipronominit... 4 1.4. Liikekestelua lukuun 1:... 4 2. MASU MUOTO... 6 2.1. RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi)... 6 2.2. U-verbit (viidentason verbit = godan dooshi)... 6 2.3. Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru... 6 2.4. masu muoto ja kulkeminen jonnekin... 7 2.5. masu muoto ja toiminta jossain... 8 3. PARTIKKELIT... 9 3.1. Ajanilmausten partikkeli on NI... 9 3.2. Kulkuvälineiden parttikkeli on DE... 10 3.3. Partikkelit WA, GA, O, NO, MADE, KARA, NI TSUITE, E... 10 3.4. Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana... 10 3.5. Liitepartikkeli DE välineen ja tekopaikan ilmaisijana:... 11 3.6. Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan:... 12 5. LAATUSANAT... 13 5.1. Donna? Minkälainen se on?... 13 5.2. Adjektiivien taivutustaulukko... 13 5.3. Adjektiivien mennyt muoto... 14 5.4. Värit... 14 6. Liitteet... 15 VUOSIYMPYRÄ... 17 VIIKONPÄIVÄT... 18 Viikonpäivät kanjeilla... 19 Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin... 20 Kuukausien nimet kanjeilla... 21 Tunnit ja minuutit... 23 Aamupäiväajat ja iltapäiväajat... 24

1. DE SU 1.1. ~ desu, ~ desu ka, ~ ja arimasen Alkeissa opiskelemme ensin kuvaamaan mikä tai mitä ominaisuuksia jollakin tutulla jo mainitulla asialla tai kuten japanin kielessä puhutaan, nk. teemalla on. Voimme kertoa esimerkiksi itsestämme: substantiivi A wa substantiivi B desu. A=B Watashi wa Maija desu Minä olen Maija. Myönteinen Substantiivi 1 wa, Substantiivi 2 desu. Kysyvä Substantiivi 1 wa, Substantiivi 2 desu ka. Kielteinen Substantiivi 1 wa, Substantiivi 2 ja arimasen. Esimerkkejä: 1) Watashi wa gakusei desu. Olen opiskelija. 2) Watashi wa gakusei desu ka. Olenko opiskelija? 3) Watashi wa gakusei ja arimasen. En ole opiskelija. Esimerkkejä Voimme puhua ihmisistä: 4) Mieko-san wa gakusei desu. Mieko on opiskelija. esineistä: 5) Kore wa meishi desu. Tämä on käyntikortti. paikoista: 6) Koko wa eki desu. Tässä (esim. kartalla) on asema. tai ajasta, 7) Kyoo wa mokuyoobi desu. Tänään on torstai.

1.2. ~ no ~ desu Jos haluamme mainita, että jollain asialla/ihmisllä on/omistaa on jotakin (genetiivi/omistus) ilmaisemme sen partikkelilla no. Esim Minun kirja: Watashi no hon. Substantiivi A no substantiivi B. Merkitys: A:n B 8) Watashi no meishi desu. Minun käyntikorttini. Rakenne 2 voi olla myös osa desu-lausetta esimerkiksi seuraavasti: Substantiivi A no substantiivi B wa Substantiivi C Merkitys: A:n B = C desu. 9) Watashi no meishi wa sore desu. Minun käyntikortti on se (siinä). Substantiivi A wa substantiivi B no Substantiivi C desu. Merkitys: A = B:n C 10) Sore wa watashi no meishi desu. Se on minun käyntikortti Lisäesimerkkejä: 11) Mieko-san no resutoran. Miekon ravintola. 12) Inu no namae wa Ville desu. Koiran nimi on Ville. 13) Kore wa Mauri-san no meishi desu. Tämä on Maurin käyntikortti. 14) Sore wa Mieko-san no koohii desu. Se on Miekon kahvi. 15) Kono eki no kiosuku. Tämän aseman kioski. 16) Doyoobi no asa. Lauantai aamu.

1.3. Demonstratiivipronominit a. Erillisenä pronominina esiintyessä ( esineistä puhuttaessa) 17) Kore wa hon desu. Tämä (tässä) on kirja. 18) Sore wa shimbun desu. Tuo,se (tuossa, siinä lähellä ) on sanomalehti. 19) Are wa ginkoo desu. Tuo, se (tuolla kauempana ) on pankki. b. Esiintyessään substantiivin kanssa (esineet tai ihmiset ) 20) Kono hon wa Tämä kirja tässä 21) Sono hon wa. Se,tuo kirja tuossa siinä lähellä 22) Ano hon wa Se,tuo kirja tuolla kaukana,kauempana c. Esitellessä henkilöitä ( tai puhuttaessa paikan suunnista ) 23) Kochira wa..san desu. 24) Sochira wa san desu. 25) Achira wa.san desu 1.4. Liikekestelua lukuun 1: Dialogi 1 Hr. Piha Nokialta : Maeda-san, kochira wa Mäki-san desu. Hr. Mäki Kemirasta: Hajimemashite. Mäki desu. Doozo yoroshiku. Hr. Maeda Fujitsusta: Hajimemashite. Fujitsu no maeda desu. Doozo yoroshiku. Hr. Piha Nokialta: Mäkisan wa Nokia no bengoshi desu. Dialogi 2 MAKI: Watashi no meishi desu. Doozo yoroshiku. MAEDA: Doomo arigatoo gozaimasu. Kore wa Maki san no namae desuka. MAKI: Hai, soo desu. MA - KI desu. MAEDA: Kore wa? MAKI: Kaisha no namae desu. Ke-mi-ra desu. MAEDA: Keitaidenwa wa arimasuka? MAKI: Hai, arimasu. Keitaidenwa wa (joku numero) desu. MAEDA: Sore dewa mata. MAKI: Sore dewa mata atode. Sayoonara. SANASTOA DIALOGEIHIN Atode Namae keitaidenwa meishi arimasuka =myöhemmin = nimi = kännykkä = käyntikortti = onko Teillä Mata atode Hai, arimasu Dewa Denwabangoo = nähdään myöhemmin = Kyllä minulla on. = No, sitten.. = puhelin numero

HARJOITUS 3: Miten kysyt ja miten vastaat? Onko tämä viiniä? Kyllä se on viiniä. Ei. Se on mehua. Onko tämä ranskalaista salaattia? Kyllä se on ranskalaista salaattia Ei, se on italialaista salaattia Onko tämä japanilaista olutta? Kyllä se on japanilaista olutta Ei, se on suomalaista olutta. Mitä tämä on? Mikä tämä on? Mitä viiniä tämä on? Mitä kalaa tämä on? Minkä maalaista viiniä tämä on? Vinkkejä kysymyksiin: Mikä (tämä on)? (Kore wa) nan desu ka? Mitä teetä (tämä on)? (Kore wa) nan no o-cha desu ka? Minkä maalaista teetä (tämä on)? (Kore wa) doko no o-cha desu ka? (Mistä tämä tee on peräisin?)

2. MASU MUOTO 2.1. RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi) Ru-verbit ovat täysin säännöllisiä verbejä. Kaikki olemassa olevat päätteet liitettään aina samaan verbivartaloon. Verbivartalo aina päättyy joko e tai i vokaaliin. Siksi esimerkin masu-pääte liitetään -ru verbeissä sanakirjamuodon perään ottamalla ru pois taberu tabemasu 2.2. U-verbit (viidentason verbit = godan dooshi) -u verbien verbirungon viimeinen tavu pitää muuntaa i-loppuiseksi ja sitten vastaa liittää masu-pääte utau I utaimasu laulaa kaku ki kakimasu kirjoittaa hanasu shi hanashimasu puhua matsu chi machimasu odottaa shinu ni shinimasu kuolla yomu mi yomimasu lukea tobu bi tobimasu lentää hajimaru ri hajimarimasu alkaa 2.3. Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru kuru/kimasu suru/shimasu

2.4. masu muoto ja kulkeminen jonnekin MENNÄÄN, TULLAAN, PALATAAN IKIMASU, KIMASU, KAERIMASU- VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: MENNÄ : ikimasu. ikimasen, ikimashita, ikimasen deshita TULLA : kimasu, kimasen, kimashita, kimasen deshita PALATA: kaerimasu, kaerimasen, kaerimashita, kaerimasen deshita Tekijä--aika---jonkun kanssa--jollain----jonnekin----menee, TULEE, PALAA TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE partikkeli -jonnekin ILMAISUUN liitetään E tai NI partikkeli は に と で へ/に わたし かようび か ぶ き れ す と ら ん 私 は 火 曜 日 にともだちとちかてつで 歌 舞 伎 レストランに 行 きました い Watashi wa kayoobi ni tomodachi to chikatetsu de kabuki-resutoran ni ikimashita. Menin tiistaina ystäväni kanssa maanalaisella Kabuki-ravintolaan.

2.5. masu muoto ja toiminta jossain JUODAAN, SYÖDÄÄN, TEHDÄÄN JA KUUNNELLAAN NOMIMASU, TABEMASU, SHIMASU, KIKIMASU VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: JUODA : nomimasu. nomimasen, nomimashita, nomimasen deshita SYÖDÄ : tabemasu, tabemasen, tabemashita, tabemasen deshita TEHDÄ : shimasu, shimasen, shimashita, shimasen deshita KUUNNELLA: kikimasu,kikimasen, kikimashita, kikimasen deshita Tekijä ----aika----jonkun kanssa----jollain-----jossain-----jotakin-------verbi TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA - partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI - partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO - partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE - partikkeli -jossain paikassa ILMAISUUN liitetään DE - partikkeli -tekemisen kohde ( OBJEKTI) ilmaistaan O -partikkelilla Watashi wa kayoobi ni tomodachi to kabuki-resutoran de hashi de sushi o tabemashita. Söin tiistaina ystäväni kanssa puikoilla Kabukiravintolassa susheja.

3. PARTIKKELIT 3.1. Ajanilmausten partikkeli on NI Ajanilmasten perään sijoitetaan partikkeli ni pääsanan jälkeen: Esim. 2005 nen ni Vuonna 2005 Ichigatsu ni Tammikuussa ichigatsu mikka ni Tammikuun kolmantena päivänä Getsuyoobi ni Maanantaina Gogo 3.30 ni Klo 15.30 Ajanilmaisuja joihin ei tule ni partikkelia opettele nämä kanjeilla huolellisesti kanjikirjan luvusta 10: mainichi= joka päivä maiban = joka ilta maiasa = joka aamu mainen = joka vuosi maitsuki = joka kuussa maishuu = joka viikko asa = aamulla yoru = illalla gozen = aamupäivällä gogo = iltapäivällä hiru = keskipäivällä kyoo= tänään ashita=huomenna asatte=ylihuomenna kinoo= eilen ototoi=toissapäivänä Itsu? = Milloin? Raishuu= ensi viikolla Raigetsu= ensi kuussa Rainen= ensi vuonna Konshuu =tällä viikolla Kongetsu=tässä kuussa Kotoshi=tänä vuonna Senshuu=viime viikolla Sengetsu=viime kuussa Kyonen=viime vuonna

3.2. Kulkuvälineiden parttikkeli on DE densha de junalla jitensha de polkupyöräll hikooki de lentokoneella takushii de taksilla kuruma de autolla jidoosha de autolla chikatetsu de maanalaisella aruite kävellen (johdettu verbistä aruku kävellä) 3.3. Partikkelit WA, GA, O, NO, MADE, KARA, NI TSUITE, E Lauseen teema partikkeli wa は Subjekti ga が objektin parikkeli o (wo) を genetiivi no の attribuutin kaltainen yhdistäjä no の Jonnekin saakka/ johonkin aikaan asti made まで Jostain paikasta /Jostain ajasta lähtien kara から Jostain aiheesta (puhua/kirjoittaa/kuulla ) ni tsuite に ついて Jonnekin paikkaan kulkee e へ 3.4. Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana に aika ilmaiseva に partikkeli paikkaa ilmaiseva に partikkeli paikka jossa ollaan ssä/ssa/lla/llä Helsingissä ollaan/on paikka jonne mennään /iin Helsinkiin mennään

3.5. Liitepartikkeli DE välineen ja tekopaikan ilmaisijana: で Paikkaa ilmaiseva で partikkeli Välinettä ilmaiseva で partikkeli (Siis de on käytössä silloin kun jossain paikassa tehdään jotain) Minidialogeja toimintaverbeillä 1. A. Kyoo wa nanyoobi desu ka. B. Kyoo wa doyoobi desu. 2. A. Biiru o nomimasuka. B. Hai, nomimasu. 3. A. Wain mo nomimasuka? B. Iie, wain wa nomimasen. 4. A. Nani o tabemasuka. B. Ssarada o tabemasu. A. Doko de tabemasuka B. Resutoran de tabemasu. 5. A. Kinyoobi ni nani o shimashitaka. B. Ongaku o kikimashita. 6. A. Nichiyoobi no gogo doko ni ikimasuka. B: Kooen ni ikimasu.) A. Nani o shimasuka. B Tenisu o shimasu. A. Ii desu ne. Dare to shimasuka. B. Yamada san to shimasu. A. Ii desu ne.

4. SIJAINNEISTA Luvussa 1 esittelimme lauseen joka kuvasi jonkun olevan jotakin A = B > substantiivi A WA substantiivi B desu. Sijainteja jossain paikassa on jotakin ilmaistaan seuraavasti: paikka NI substantiivi GA arimasu Kun haluamme ilmaista että jossakin on tai ei ole jotain tai jossain sijaitsee joku niin sanajärjestys muuttuu...に...が あります Kielteisessä lauseessa subjektin perään laitetaan partikkeli ~は (ありません) mielummin kohdistamaan kielteisyyden juuri mainittuun asiaan. joku on tai sijaitsee jossakin ilmaistaan seuraavasti: substantiivi WA paikka NI arimasu Kun haluaa ilmaista että joku on jossakin sijoitetaan subjektin jälkeen teemapartikkeli は partikkeli ja sijainnin perään に-partikkeli. Paikkaa kysytään kysymyssanalla どこ どこに Toshokan wa doko ni arimasuka. Missä on kirjasto. 3.6. Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan: Jos halauat ilmaista jonkun sijaintia jossain paikassa valitse no +paikanmääre +ni! paikan esineen henkilön no ue ni no shita ni no mae ni no ushiro ni no yoko ni no naka ni no uchi ni no soto ni no migi ni no hidari ni no nishi ni no higashi ni no kita ni no minami ni jonkun yläpuollella/päällä sijaitsee jonkun alapuolella edessä takana vieressä sisällä sispiirissä/sisäpuolella ulkopiirissä/ulkopuolella oikealla vasemmalla länsipuolella itäpuolella pohjoispuolella eteläpuolellal

5. LAATUSANAT 5.1. Donna? Minkälainen se on? Kun haluaa ilmaista että joku on jonkinlainen eli esineen tai asian laatua käytetään substantiivin edessä adjektiivia. Niitä on japanin kielessä kahdenlaisia i -adjektiiveja ja na - adjektiiveja. I adjektiivit sijoitetaan sellaisenaan substantiivin eteen, omoshiroi hito akai kuruma ookii ie = mielenkiintoinen henkilö = punainen auto = suuri talo na adjektiivit liitetään substantiivian na päätteellä, shinsetsu na kata = ystävällinen henkilö benri na kuruma = käytännöllinen auto kirei na ie = hieno talo, kaunis talo Mistä adjektiivit sitten tunnistaa. i - adjektiivit loppuvat aina i - vokaaliin perusmuodossa (pikemminkin i - loppuiseen diftongiin ) na - adjektiivit saattavat joskus loppua myös i - vokaaliin mutta niitä on vaikea taivuttaa ja niissä on harvemmin kahta vokaalia lopussa. Sellaiset na -adjektiivit kannattaa opetella ulkoa. Esim kire. 5.2. Adjektiivien taivutustaulukko I adjektiivin taivutus > atataka I atataka ku nai atataka katta atataka ku nakatta + desu na adjektiivin taivutus > shizuka shizuka shizuka shizuka desu de wa nai / de wa arimasen deshita de wa arimasen

5.3. Adjektiivien mennyt muoto Adjektiivien mennyt muoto on erilainen riippuen adjektiivi tyypistä: i - adjektiivi myönteinen... katta desu Helsinki wa mae ni chiisakatta desu. Helsinki oli ennen pieni kaupunki. i - adjektiivi kielteinen... ku nakatta desu Helsinki wa mukashi ooki ku nakatta desu. Helsinki ei ollut ennen suuri kaupunki. Na adjektiivi myönteinen ( kuten nimisanoilla ) Helsinki wa mukashi kirei deshita. Helsinki oli ennen vanhaan kaunis. Na adjektiivi kielteinen ( kuten nimisanoilla ) Basu wa mae ni benri dewa arimasen deshita. Bussi ei ollut ennen käytännöllinen. 5.4. Värit i - adjektiiveja : (Näiden substantiivit saadaan ottamalla pois i-pääte: aka,ao,shiro,kuro,kiiro jne ) akai punainen aoi sininen kiiroi keltainen shiroi valkoinen kuroi musta Nimisanoja : midori-(iro) vihreä murasaki (-iro) violetti cha -(iro) ruskea orenji ( - iro) oranssi ki (-iro) keltainen sora-iro no shatsu = shirokuro no sukaatto = shirokuro eiga = pinku iro no pajama = taivaan värinen paita mustavalkoinen hame mustavalkoinen elokuva vaaleanpunainen pyjama

6. Liitteet LUKUSANAT NUMEROT 1-20 SADAT 100 TUHANNET ICHI HYAKU JUU MAN NI NI HYAKU NIJUU MAN SAN SAN BYAKU SAN JUU MAN SHI, YON YON HYAKU YON JUU MAN GO GO HYAKU GO JUU MAN ROKU ROPPYAKU ROKU JUU MAN SHICHI NANA HYAKU NANA JUU MAN HACHI HAPPYAKU HACHI JUU MAN KYUU,KU KYUUHYAKU KYUU JUUMAN JUU JUU ICHI TUHANNET MILJOONAT JUUNI JUUSAN SEN HYAKU MAN JUUYON NI SEN NI HYAKU MAN JUUGO SANZEN SAN BYAKU MAN JUUROKU YON SEN YON HYAKU MAN JUUSHICHI GOSEN GO HYAKU MAN JUUHACHI ROKUSEN ROPPYAKU MAN JUUKYUU NANA SEN NANA HYAKU MAN NIJUU HASSEN HAPPYAKU MAN KYUUSEN KYUU HYAKU MAN KYMMENLUVUT 10 TUHANNET 10 MILJOONAT JUU ICHI MAN SEN MAN NIJUU NI MAN NI SEN MAN SANJUU SAN MAN SAN SEN MAN YONJUU YON MAN YON SEN MAN GOJUU GO MAN GO SEN MAN ROKUJUU ROKU MAN ROKU SEN MAN NANAJUU NANA MAN NANA SEN MAN HACHIJUU HACHI MAN HASSEN MAN KYUUJUU KYUU MAN KYUU SEN MAN 100 MILJOONAT ICHI OKU, NI OKU jne.

AJANILMAUKSIA Kuukaudet, viikonpäivät ja päivät KUUKAUDET VIIKONPÄIVÄT PÄIVÄYKSET Tammi-joulukuu Maanantai- Sunnuntai 1.päivä 24. päivä jne. ICHIGATSU GETSUYOOBI TSUITACHI NIGATSU KAYOOBI FUTSUKA SANGATSU SUIYOOBI MIKKA SHIGATSU MOKUYOOBI YOKKA GOGATSU KINYOOBI ITSUKA ROKUGATSU DOYOOBI MUIKA SHICHIGATSU NICHIYOOBI NANOKA HACHIGATSU KUGATSU JUUGATSU JUUICHIGATSU JUUNIGATSU YOOKA KOKONOKA TOOKA JUUICHINICHI JUUNINICHI JUUSANNICHI JUUYOKKA JUUGONICHI JUUROKUNICHI JUUSHICHINICHI JUUHACHINICHI JUUKUNICHI HATSUKA NIJUUICHINICHI NIJUUNINICHI NIJUUSANNICHI NIJUUYOKKA jatkuu säännöllisinä tämän jälkeen

VUOSIYMPYRÄ Juunigatsu juuichigatsu juugatsu aki fuyu ichigatsu nigatsu kugatsu sangatsu natsu haru hachigatsu shigatsu shichigatsu gogatsu rokugatsu Nannen desuka. Nan gatsu desuka. Nannichi desuka. Minä vuonna? Missä kuussa? Monesko päivä?

VIIKONPÄIVÄT Nichiyoobi 日 曜 日 aurinko にちようび Getsuyoobi 月 曜 日 kuu げつようび Kayoobi 火 曜 日 tuli かようび Suiyoobi 水 曜 日 vesi すいようび Mokuyoobi 木 曜 日 puu もくようび Kinyoobi 金 曜 日 metalli きんようび Doyoobi 土 曜 日 maa どようび O-tanjoobi wa itsu desuka. Nangatsu nannichi desuka. ototoi kinoo kyoo ashita asatte

Viikonpäivät kanjeilla 日 Piirrä kanji 3 kertaa laatikoihin : 月 火 水 木 金 土 (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 19

Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin にちようび げつようび かようび すいようび もくようび きんようび どようび (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 20

Kuukausien nimet kanjeilla 一 月 二 月 三 月 四 月 五 月 六 月 七 月 八 月 九 月 十 月 十 一 月 十 二 月 (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 21

Ima nanji desu ka? juuniji Ippun いっぷん 1 min nifun にふん 2 min sanpun さんぷん 3 min yonpun よんぷん 4 min gofun ごふん 5 min roppun ろっぷん 6 min nanafun ななふん 7 min happun はっぷん 8 min kyuufun きゅうふん 9 min juppun じゅっぷん 10 min gojuu gofun juuichiji gofun ichiji gojuppun juuji juppun niji yonjuu gfhun ji desu juu gofun kuji sanji yon juppun hachiji nijuppun yoji sanjuu gofun shichiji nijuu gofun goji rokuji San juppun ji han desu (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 22

Tunnit ja minuutit Täydet tunnit Ichiji Niji Sanji Yoji Goji Rokuji Shichiji Hachiji Kuji Juuji Juuichiji Juuniji Yksittäiset minuutit Ippun Nifun Sanpun Yonpun Gofun Roppn Nanafun Hachifun/Happun Kyuufun Juppun 10-19 minuuttia Juuippun Juunifun Juusanpun Juuyonpun Juugofun jne. (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 23

20-29 minuuttia Nijuppun Nijuuippun Nijuunifun Jne. Kymmenent minuutit: (täydet kymmenet) Juppun Nijuppun Sanjuppun Yonjuppun Gojuppun Rokujuppun Puolet tunnit voi myös sanoa.han Esim: 1-ji han jne. Aamupäiväajat ja iltapäiväajat Aamupäiväajat: gozen ESIM: Gozen 1ji Iltapäiväajat..gogo ESIM: Gogo 1ji (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 24