SUOMI KASVU-URALLE Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020 Korkeakouluneuvos Ari Saarinen
VATT toimiala - skenaariot (2011-2030) Opetushallitus (koulutustarve - laskelmat, poistuma jne.) KT 2020 - työryhmä; prosessikuvaus Työryhmä Sidosryhmäyhteistyö Ehdotuksen laadinta Työryhmän esitys Työryhmän raportti Aluejaosto Aikuiskoulutusjaosto Tohtorikoulutusjaosto Tutkinto - tavoitteet v. 2020 Valmis (12.6.2015) Aluekysely Toimialakysely Erilliskuulemiset (EK, KL, STM, OKM, Sitra) Seminaarit; asiantuntija - kuulemiset Esityksen luonnos 13.5.2015 seminaari Luovutus ministeriölle Lausuntokierros (Menettelyä ei vielä vahvistettu) 6/2015 Sidosryhmien mahdollisuus antaa lausunto (25 kpl)
VATTin politiikkaskenaarion pääpiirteitä työllisyyden kehityksestä vuoteen 2030 Taustalla edellisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet Aiemmin Suomen viennin ja talouskasvun vetureina toimineiden toimialojen yritykset eivät ole onnistuneet säilyttämään 2000-luvun alun kilpailuasemiaan globaalien kysyntäolosuhteiden heikentymisen jälkeen. Suomen tuotantorakenteeseen liittyvä ongelma tällä hetkellä on se, ettei nopean arvonlisäyksen kasvun aikaansaavia toimialoja näytä juuri nyt löytyvän Suomesta. Suomen talous on entistä riippuvaisempi kotimaan yksityisen sektorin kehityksestä ja työvoimatarjonnan määrästä. Mitä enemmän Suomen taloudessa on tarjolla työvoimaa ja mitä enemmän ihmiset ovat valmiita ottamaan tarjolla olevaa työtä vastaan, sitä nopeammin kokonaistuotanto tulevaisuudessa kasvaa. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan erityisesti palvelualoilla, energiasektorilla ja alkutuotannossa sekä laskevan samaan aikaan teollisuudessa ja julkisella sektorilla.
Työvoiman kysyntäennusteet 2011-2030 Politiikkaskenaario Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT) Työvoiman kysynnän kasvu 270 000 Toimialojen ammattirakenne (ammattiryhmien %-osuudet) on pidetty vuoden 2011 mukaisina ennakointijaksolla 2011-2030 Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT) 1 140 000 47 % Keskimäärin 58 000 /v Työttömyysaste 6,9 % vuonna 2030
Työryhmän ennakointityön lähtökohtia Hyväksymmekö ennusteiden mukaisen tulevaisuuskuvan sellaisenaan? Voidaanko ennusteen mukaista tulevaisuuskuvaa muuttaa? Millaisia korjausliikkeitä tämä edellyttää? Millainen on tavoitteellinen Suomen elinkeinorakenne vuonna 2030? Millaisia uusia kasvualoja tai -aihioita on nähtävillä? Mitä toimenpiteitä edellyttää toimialojen arvonlisän kasvattaminen ja avautuvien työpaikkojen lisääminen? Miten työvoiman riittävyys turvataan, jos nuorisoikäluokka ei riitä kaikkeen? Millaista toimialarajat ylittävää osaamista tarvitaan? Mikä on tarkoituksenmukainen koulutustarjonnan jakautuminen korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä? Mikä on suhde lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä? Mikä on aikuiskoulutuksen rooli? Voidaanko tavoitteellista elinkeinorakennetta määrittää vai luoda pikemminkin osaamisen kehittämisellä edellytyksiä sen uudistumiseen?
Kasvun eväät Työryhmä näkemyksen mukaan politiikkaskenaariota on tarpeen täydentää tavoitteellisemmalla ja kasvuhakuisemmalla tulevaisuuskuvalla, jossa huomioidaan laadullisia toimintaympäristön muutostekijöitä, joita ei ole voitu ottaa huomioon ko. makrotalousmallissa. Suomi on edelleen vientituotannon osalta melko yksipuolinen maa, mikä on osoittautunut talouden vakaan kehityksen kannalta ongelmalliseksi. Tarvitsemme tulevaisuudessa uutta korkean jalostusarvon teollisten tuotteiden ja palveluiden vientituotantoa paitsi uusien työpaikkojen luomiseen niin hyvinvointivaltion edellytysten turvaamiseen Tulevaisuuden haasteena on se, kuinka suomalaiset yritykset pääsevät vastaamaan arvonlisäyksen kannalta strategisesti tärkeimmistä toiminnoista ylikansallisissa arvoverkoissa. Tällä hetkellä globaaleihin arvoketjuihin liittyy erityisesti digitalisaation, robotisaation ja automatisaation aiheuttama murros.
Kasvun eväät Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti korkeaa arvonlisää tuottavat teollisuuden palveluvientialat, uudet osaamisintensiiviset paikasta riippumattomat ja skaalautuvat palvelut, biotalous ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva energiantuotanto, cleantech, koneiden ja laitteiden valmistus (esim. meriklusteri), luovat alat sekä matkailu- ja elämysklusteri. Digitaalisuus mahdollistaa julkisissa ja yksityisissä palveluissa tuottavuuden kasvuhyppäyksen sekä uusien digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien työpaikkojen syntymisen. Työpaikkamäärältään kasvavien paikasta riippumattomien ja skaalautuvien palveluyritysten työntekijöissä on selvästi enemmän korkeakoulutettuja kuin muissa yrityksissä, joka tulee huomioida tutkintotavoitteita asetettaessa.
Skaalautuva? Erittäin hyvin Heikosti Jalostusarvoltaan 10 suurinta toimialaa Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä Muiden tavaroidenvähittäiskauppa erikoismyymälöissä Muu maaliikenteen henkilöliikenne Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta Muiden kotitaloustavaroiden vähittäis- kauppaerikoismyymälöissä Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Muut henkilökohtaiset palvelut Kiinteistöalan toiminta palkkio- tai sopimusperusteisesti Kiinteistönhoito Ateria- ja vast. ravitsemispalvelut Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Tieliikenteen tavarankuljetus ja muuttopalvelut Siivouspalvelut Työvoiman vuokraus Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut Liikennettä palveleva toiminta Moottoriajoneuvojen kauppa Postin yleispalvelu Muut terveydenhuoltopalvelut Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa Taloustavaroiden tukkukauppa Liikkeenjohdon konsultointi Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa Lakiasiainpalvelut Yksityiset turvallisuuspalvelut Messujen ja kongressien järjestäminen Muu erikoistunut tukkukauppa Matkustajalentoliikenne Pankkitoiminta Tekninen testaus ja analysointi Muu liike-elämää palveleva toiminta Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus Muualla luokittelemattomat erikoistuneet palvelut liike-elämälle Eläinlääkintäpalvelut Työnvälitystoiminta Henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden vuokraus ja leasing Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Langattoman verkon hallinta ja palvelut Kustannustoiminta Langallisen verkon hallinta ja palvelut Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Mainostoiminta Agentuuritoiminta Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit Muu koulutus Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen Moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing Elokuva-, video- ja televisioohjelmatoiminta Omaisuudenhoitotoiminta Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukkukauppa Vakuutus- ja eläkevakuutustoimintaa avustava toiminta Kääntäminen ja tulkkaus Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu Varauspalvelut, matkaoppaiden palv. ym. Heikosti Jossain määrin Erittäin hyvin Paikasta riippumaton? Yksityiset palvelut kasvun lähteenä. Ali- Yrkkö-Pajarinen-Rouvinen. ETLAraportteja 36/2014
Kasvun eväät Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi on tarpeen hyödyntää mahdollisimman laajasti teknologian ja digitaalisuuden mahdollistamaa tuottavuuden kehittämistä, mutta myös innovaatioita organisaatio- ja tehtävärakenteen uudelleenorganisoimiseksi sekä hyvinvointipalveluiden käyttäjälähtöisyyden sekä laadun parantamiseksi. Kasvuyritysten (erityisesti pk-sektori) työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeisiin tulee vastata tiiviimmällä koulutus- ja elinkeinopolitiikan yhteistyöllä. Panostuksia tarvitaan myös nykyisen elinkeinorakenteen työvoiman uusintamiseen (työvoimapoistuma) ja osaamisen kehittämiseen. Näiden alojen työvoimatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan nuorten lisäksi kaikkien työvoimareservien hyödyntämistä ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Kasvualoja työllisten määrän näkökulma VATT-politiikkaskenaario (VATT 2015) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT Muut palvelut Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi 10-15 vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia, Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus
Kasvualoja muita näkökulmia Suomi uuteen nousuun toimialat, joissa Suomen kansantaloudellinen etu oli suurin vuonna 2010 (Pohjola 2014) Paperi ja paperituotteet Sahatavara ja puutuotteet Tietojenkäsittelypalvelut Metallien jalostus Öljytuotteet Rakentaminen Muut koneet ja laitteet Muut liike-elämän palvelut Suomen maaraportin näkemykset Suomen kasvualoista (Euroopan komissio 2015) Biotalous Tieto- ja viestintätekniikan palvelualat Liike-elämän palvelut Tukipalvelut Kemianteollisuus Metalliteollisuus Tieteelliset, tekniset ja hallinnolliset palvelut Jalostusarvoltaan suurimmat palvelutoimialat, joilla on suurin skaalaetu ja ovat eniten paikkariippumattomia (ETLA 2014) Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Langattoman verkon hallinta ja palvelut Kustannustoiminta Langallisen verkon hallinta ja palvelut Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Mainostoiminta Agentuuritoiminta Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit
Digimurros ja työllisyys Aikaisemmin globaalien arvoketjujen ja työtehtävien rakenteiden murros koski vain tiettyjä toimialoja, mutta erityisesti digitalisaation myötä se koskettaa lähes kaikkia työtehtäviä kaikilla toimialoilla. Oxfordin yliopiston tutkimuksessa arvioidaan, että jopa 47 % Amerikan työpaikoista on vaarassa kadota ja korvautua automaatiolla lähimmän 10 20 vuoden kuluttua. On arvioitu, että teollisuuden työpaikoista Suomessa noin 30 % eli noin 100 000 henkilötyövuotta muuttuu lähitulevaisuudessa digitalisaation myötä. Siirtyminen digitaaliseen palvelutalouteen murentaa teollista kulttuuria mm. teollisuusautomaation, ulkoistuksen ja alihankinnan, digitaalisen tuotannon ja uusien palveluiden välityksellä. Useiden selvitysten mukaan teollisuuden menestyminen perustuu tulevaisuudessa tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon yhdistymiseen teollisessa internetissa. Teollinen internet = tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon sulautuminen Digitaalisuuden mahdollistaman tuottavuushyppäys on erityisen tärkeää aloille, joilla on hyödynnetty vain osittain teknologian luomia mahdollisuuksia liiketoimintaprosessin eri vaiheiden tehostamiseen Digitaalisen toimintaympäristön vahvistaminen edellyttää valmiuksien kehittämistä erityisesti organisaatiomuutoksiin, uusiin tuotteisiin ja toimintatapoihin.
Digitaalisuuden vahvistumisen vaikutuksia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen Teknologinen kehitys vaikuttaa työmarkkinoiden osaamisrakenteisiin niin, että korkeaa osaamista edellyttävät tehtävät ja ei-rutiininomaiset suorittavan tason tehtävät kasvattavat osuuttaan suhteessa keskitason tehtäviin, joissa edellytetään rutiinitoimintoja ja kognitiivisia taitoja. Digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä Suomi on kärkijoukkoa, mutta hyödyntämisessä ja käytössä kuitenkin vain keskikastia. Tuottavuusanalyyseissä tämä näkyy viime vuosien kokonaistuottavuuden romahtamisena. Tarvitaan panostuksia yritysten kyvykkyyteen ja yleisiin toimintaedellytyksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatioympäristöihin.
Digitaalisuuden vahvistumisen vaikutuksia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen Erityisesti digitaalisuus ja teollisen Internetin murroksellinen luonne haastaa osaamisen kehittämisen perinteisiä toimintamalleja. Teollisen Internetin soveltaminen vaatii poikkitieteellistä, systeemistä osaamista ja kykyä yhdistää ohjelmistot tuotteisiin ja palveluihin. Osaamista tulee kehittää ainakin seuraavilla tasoilla: Korkeakoulutuksen tulee tukea vahvaa perusosaamista, johon yhdistyy yhä useammin erilaisia koulutusalat ylittäviä osaamisyhdistelmiä (tutkintojen suorittamisen loppuvaiheessa) tai aikuiskoulutuksena. Tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnontieteiden alan koulutustarjonnan riittävyys turvataan ja perustaitoja voidaan tarjota myös muiden alojen koulutuksen omaaville. Valmistuvien korkeakoulu- ja AMK-insinöörien sekä asentajien ilmiöpohjaista kouluttamista kehitetään. Yliopistokoulutuksessa tarvitaan entistä enemmän painotusta ilmiöpohjaiseen koulutukseen sekä ilmiöiden ja kompleksisuuden hallintaan. Eri koulutusasteiden opetuksen kytkentää yritysten tai julkisen sektorin TKI-toimintaan tulisi vahvistaa. Johtamistaitoja teknologia- ja liiketoimintamurroksessa vahvistetaan. Tuotekehitysammattilaisten teknologiaosaamista tulee uusintaa. Tuotantoon liittyvä suunnittelu- ja prosessiosaaminen nousee yhä tärkeämpään rooliin. Ohjelmisto-osaamisen merkitys kasvaa, ja sitä tulisi sisällyttää jatkossa jo peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa annettavaan opetukseen. TKI-rahoituksen määrää tulee nostaa tutkimuksen relevanssin ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Kasvualojen vahvistamiseksi tulee tehdä suunnattuja panostuksia, joihin korkeakoulut, ministeriöt ja alueiden toimijat ovat yhteisesti sitoutuneet.
Politiikkaskenaario vs. työryhmän kasvu-ura (työllisten määrän muutos v. 2012-2030)
Tutkintotarpeet 2020-luvulla
Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle 60% 50% 51% 50% 50% 40% 30% 28% 31% 29% 20% 21% 19% 21% 10% 0% Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kesu 2011-2016 tutkintotuotos Tutkinnot 2011-2013 ka KT 2020 esitys
Työryhmän esitys tutkintotavoitteista koulutusasteittain 40 000 35 000 30 000 Akselin otsikko 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tutkinnot 2011-2013 ka Kehittämissuunnitelma 2011-2016 Työryhmän esitys tutkintotavoite Ammatillinen peruskoulutus 36 027 37 520 35 635 Ammattikorkeakoulututkinto 22 078 19 421 20 390 Yliopistotutkinto 13 943 15 142 15 115 * * Muu koulutus 1650 tutkintoa
Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena Laskennallinen aloittajatarve Nykyläpäisy 63%* Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100% Ammattikorkeakoulut 32 400 27 200 20 400 Yliopistot 24 000 20 200 15 100 *Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.
Tutkintotavoitteet koulutusaloittain 2020-luvulle
Työryhmän esitys ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla
Työryhmän esitys ammattikorkeakoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla
Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla
MUUTOSSUUNTIA KOULUTUSALOJEN SISÄLLÄ Ammatillisessa koulutuksessa Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Opintoaloista kasvaa eniten sosiaalija terveysalan (yhteiset tutkintotarpeet) Suhteellinen kasvu suurinta luonnonvara- ja ympäristöalalla. Kasvua myös on humanistisella ja kasvatusalalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Tutkintojen tarve laskee suhteellisesti eniten kulttuurialalla, erityisesti viestintä- ja informaatiotieteiden ja käsi- ja taideteollisuuden aloilla. Myös luonnontieteiden alalla ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla on vähennystarvetta. Ammattikorkeakoulutuksessa Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla, eniten sähkö- ja automaatiotekniikassa. Suhteellisesti tutkintotarve kasvaa eniten humanistisella ja kasvatusalalla, Kasvua on myös luonnontieteiden alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Tutkintotarve laskee suhteellisesti eniten kulttuurialalla, erityisesti viestintä- ja informaatiotieteissä ja taideteollisuuden aloilla. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä yhteiskuntatieteiden sekä liiketalouden ja hallinnon aloilla on vähennystarpeita. Yliopistokoulutuksessa Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnontieteiden alalla. Opintoaloista kasvavat eniten sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tietojenkäsittelyn alat. Suhteellisesti tutkintotarve kasvaa eniten luonnontieteellisellä alalla. Lievää kasvua on kaikilla aloilla kulttuurialaa lukuun ottamatta. Kulttuurialan vähennystarpeet kohdistuvat kulttuurien tutkimukseen, taidehistoriaan ja taidekasvatukseen sekä teatteritaiteen koulutukseen.
Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan - taustalla palvelujen turvaaminen ja kehittäminen - uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen Yliopistokoulutus opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto, lääketiede Ammattikorkeakoulutus kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaali- ja terveysala Ammatillinen koulutus opetus ja kasvatustyö, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, maatilatalous, metsätalous, sosiaali- ja terveysala (yhteiset), majoitus- ja ravitsemusala, kotitalous ja kuluttajapalvelut
Aikuiskoulutus Muut koulumuodot Tutkintoon tai sen osaan valmistavan ammatillisen aikuiskoulutuksen aloittajatavoite on 65 000 ja tutkintotavoite 37 000 (opetushallinnon alainen koulutus, vuonna 2013 aloittajia 51 700 ja tutkintoja 27 800). Työryhmä esittää ylempien ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteeksi asetetaan 4500 tutkintoa vuonna 2020 eli tutkintomäärän kaksinkertaistamista nykytilaan verrattuna. Tohtorikoulutus Lukiokoulutus Työelämä- ja toimintaympäristömuutosten perusteella uusia tohtoreita tarvitaan vuosittain enintään 1600. Yksityisen sektorin osuuden tohtoreiden työllistäjänä tulisi kasvaa siten, että se on 30 % työvoimaan kuuluvasta tohtoreista vuoteen 2030 mennessä. Nykyinen taso säilyy (50 % toisen asteen koulutuksen aloittaneista) Ruotsinkielinen koulutustarjonta Ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrä tulee turvata perustuslain mukaisesti Ruotsinkielisen koulutustarjonnan tarve sisältyy työryhmän esitykseen, mutta sen alakohtaiset erityistarpeet tulee turvata
Tavoitteellisten kasvuodotusten ohella syytä pitää mielessä Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseksi. Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja -asteiden raja-aitojen purkamiseksi. Vaikka koulutus-, elinkeino-, innovaatio-, työmarkkina- ja kilpailupolitiikassa voidaan tukea tavoitteellista yhteiskuntakehitystä, niin globaalien arvoketjujen myötä kansallisten painopisteiden näkeminen ja tehokas edistäminen on yhä haastavampaa Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan? Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille ja kriiseille, niin jatkossa on kuitenkin turvattava Suomen elinkeinorakenteen riittävä laaja-alaisuus ja toisaalta tunnistettava kuluttajamarkkinan tarpeet ennakoivasti.