SANDHÖJDEN PORVOO Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolinen maa-ainesten otto Kiinteistöt: Djupvikens skogsområde RN:o 638-464-3-109 Sandhöjden RN:o 638-464-3-153 Malmskogen RN:o 638-464-3-129 Työ nro 82130165
1 LIITTEET... 2 PIIRUSTUKSET... 2 1. HANKKEEN KUVAUS... 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.2 KIINTEISTÖT... 3 1.3 ALUEEN HISTORIA JA LUPATILANNE... 4 1.4 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 5 2. ALUEKUVAUS... 7 2.1 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS... 7 2.2 TOPOGRAFIA SEKÄ MAA- JA KALLIOPERÄ... 8 2.3 ASUTUS JA VIRKISTYS... 9 2.4 LUONTO JA SUOJELUKOHTEET... 10 2.5 MAISEMA... 11 2.6 POHJAVESI... 12 3. OTTAMISTOIMINNAN KUVAUS... 16 3.1 YLEISTÄ... 16 3.2 SUUNNITELMAN KARTTA-AINEISTO... 16 3.3 OTTOTOIMINNAN VALMISTELEVAT TOIMENPITEET... 16 3.4 OTTOALUE JA VAIHEISTUS SEKÄ OTTOTASOT... 17 3.5 OTTOMÄÄRÄ JA -AIKA SEKÄ KIVIAINEKSEN KÄYTTÖTARKOITUS... 18 4. JALOSTUS- JA TUKITOIMINNOT... 19 4.1 MURSKAUS... 19 4.2 VESISEULONTA... 19 4.3 TOIMINTA-AIKA... 20 4.4 VARASTOINTI... 21 4.5 TUKITOIMINTA-ALUE JA JÄTEHUOLTO... 21 5. LIIKENNEJÄRJESTELYT... 22 6. JÄLKIHOITO... 23 6.1 JÄLKIHOIDON TAVOITTEET JA VAIHEISTUS... 23 6.2 LUISKIEN JA POHJATASON MUOTOILU SEKÄ VERHOILU... 24 6.3 ISTUTUKSET... 24 6.4 JÄLKIHOIDON ARVIOIDUT KUSTANNUKSET... 25 7. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 25 7.1 RISKIT... 25 7.2 RISKEIHIN VARAUTUMINEN... 26 8. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA ALUEEN POHJAVESIIN SEKÄ KIINTEISTÖJEN TALOUSVEDEN HANKINTAAN... 27 8.1 VAIKUTUKSET POHJAVESIIN... 27 9. ARVIO TOIMINNAN MUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA TOIMENPITEET HAITTOJEN LIEVENTÄMISEKSI... 29 9.1 ASUTUS... 29 9.2 LUONNONOLOT JA SUOJELUKOHTEET SEKÄ MAISEMA... 29 9.3 PÖLY... 29 9.4 MELU... 30 10. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU... 30 10.1 POHJAVESI... 30 10.2 MUU TARKKAILU... 31 11. YHTEENVETO... 31
2 LIITTEET Liite 1 Sijainti- ja maastokartta Liite 2.1 Kiinteistörekisterikartta Liite 2.2 Naapurikiinteistöjen omistajatiedot Liite 2.3 Ottotoiminnan kohteena olevien kiinteistöjen lainhuudot Liite 2.4 Vaikutusalueella olevat kiinteistöt Liite 3 Kaavaotteet Liite 4 GTK:n rakenneselvitysraportti 2008 Liite 5 Luontoselvitykset Liite 6 Pohjavesi- ja suojelualuekartta Liite 7 Pohjavesialuekortti Liite 8 GTK:n raportti suolapitoisuudesta pohjavedessä Liite 9 Pohjaveden pinnan korkeustarkkailutulokset Liite 10 Pohjaveden laaduntarkkailutulokset Liite 11 Selvitys vesiseulonnasta Liite 12 Kaivannaisjätteen jätehuolto -lomake Liite 13 Pohjavesivaikutuskartta PIIRUSTUKSET S1 Nykytilanne 1:2000 S2 Tilanne vaiheen 2 jälkeen 1:2000 S3 Lopputilanne toiminnan päätyttyä 1:2000 S4-S7 Leikkauspiirustukset 1:1000/1:500 1:500/1:500
3 1. HANKKEEN KUVAUS 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohde sijaitsee Porvoon kaupungissa, Sondbyn kylässä, noin 20 km Porvoon keskustasta etelään. Sondbyn kylä on Vessölandetin saarella, jonka kaakkoiskulmassa, Sandmalmenin nimisellä niemellä suunnittelualue sijaitsee. Pohjoispuolella suunnittelualue rajoittuu Långfjärdenin/Vålaxfjärdenin vesialueeseen. Alueen sijainti- ja maastokartta on esitetty suunnitelman liitteessä 1. Tässä suunnitelmassa termillä ottoalue tarkoitetaan kiinteistöllä RN:o 3:109 sekä kiinteistön RN:o 3:109, RN:o 3:129 ja RN:o 3:153 kiinteistörajavyöhykkeellä tapahtuvaa ottoa. Muutoin on kiinteistölle RN:o 3:153 haettu ottolupaa ja vesilain mukaista lupaa erillisellä suunnitelmalla ja hakemuksella. Suunnittelualueeseen kuuluu suunniteltu ottotoiminta edellä mainituilla kiinteistöillä ja osa kiinteistöstä RN:o 5:6, jossa otto on loppumassa. Ottoalue on pinta-alaltaan 28,8 ha. Kyseessä on pohjavedenpinnan alapuolelle kohdistuva maa-ainesten otto, jonka seurauksena kiinteistölle RN:o 3:109 muodostuu noin 10,1 ha:n pohjavesiallas. Ottoalueella on myös pohjaveden pinnan yläpuolista ottoa. Tässä suunnitelmassa esitetään myös toimenpiteet kiinteistölle RN:o 3:109 muodostuvan altaan sekä naapurikiinteistölle RN:o 3:153 eri lupahakemuksen myötä syntyvän pohjavesialtaan yhdistämisestä, sekä altaan ulottamista kiinteistöille RN:o 3:129. Näin suunnittelualueelle muodostuu lopputilanteessa pohjavesiallas, joka on pinta-alaltaan noin 22,8 ha. Maa-ainesten ottoluvan hakijana on Rudus Oy. on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä. 1.2 Kiinteistöt Tämän suunnitelman mukainen ottotoiminta sijoittuu kiinteistölle Djupvikens skogsområde RN:o 638-464-3-109, jonka omistavat Christer Andersson (1/3), Thomas Andersson (1/3) sekä Markus Henrik Vilhelm Anderssonin kuolinpesä (1/3). Rudus Oy ja kiinteistönomistajat ovat 15.1.2010 allekirjoittaneet esisopimuksen maa-ainesten otto-oikeuden luovuttamisesta Rudus Oy:lle. Suunnitelman mukaista ottotoimintaa on myös kiinteistöllä Sandhöjden RN:o 638-464-3-153, joka on Rudus Oy:n omistuksessa sekä kiinteistöllä Malmskogen RN:o 638-464-3-129, joka on Greta Johanna Nybergin kuolinpesän omistuksessa. Ottotoiminnan tukitoimintoja sijoitetaan kiinteistöjen RN:o 3:153 ja RN:o 3:109 lisäksi kiinteistöille Malmskogen R:No 3:129. Kiinteistölle Storängsskog RN:o 5:6 sijoittuvalle varasto- ja varikkoalueelle on vuokrasopimus voimassa kesäkuuhun 2012, jonka jälkeen alueen käyttö ko. toiminnoille loppuu. Ottosuunnitelman kohteena olevilla kiinteistöillä on yhteensä 15 rajanaapuria. Kiinteistörekisterikartta on esitetty liitteessä 2.1, naapurikiinteistöjen omistajatiedot liitteessä 2.2 ja ottotoiminnan kohteena olevien kiinteistöjen lainhuu-
4 dot liitteessä 2.3. Hankeen vaikutusalueella olevien kiinteistöjen yhteystiedot on esitetty liitteenä 2.4. 1.3 Alueen historia ja lupatilanne Ottoalue on osa laajaa soranottoaluetta, jossa on harjoitettu laajamittaista maa-ainesten ottotoimintaa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien usealla eri tuotantoalueella, mm. Sanduddenissa, Skogsgårdissa, Lindvikenissä ja Sandhöjdenissa. Soranottoa on suoritettu sekä pohjaveden yläpuolelta että alapuolelta, jonka seurauksena on syntynyt pohjavesialtaita. Sandmalmenin pohjoisosissa soranotto on jo päättynyt ja alueet on maisemoitu. Sanduddenin ja Skogsgårdin tuotantoalueilla olevista sorakuopista ovat maisemoinnin myötä tulleet kauniita ympäröivään maisemaan sulautuvia vesialueita. Sandmalmenin eteläosissa, johon tämän suunnitelman mukainen ottoalue sijoittuu, maa-ainesten otto jatkuu edelleen. Otto on vuosikymmenten aikana tehdyn oton ja lukuisten eri lupien myötä edennyt siten, että pohjaveden pinnan yläpuoliset massat on pääosin jo hyödynnetty. Kiinteistöllä Djupvikens skogsområde RN:o 3:109 on myös 2000-luvun alkupuolella tehty pohjaveden pinnan alapuolista soranottoa, minkä seurauksena alueelle on muodostunut kaksi pohjavesiallasta, joista toinen on noin 4 ha:n kokoinen (kuva 1) ja toinen noin 0,3 ha:n kokoinen. Kiinteistöllä RN:o 3:109 tehty otto on perustunut 28.11.1983 1189 myönnettyyn lupaan, joka oli voimassa 28.11.2003 asti. Suunnittelualueen ottotoiminnan jatkaminen keskittyy pohjaveden pinna yläpuolisen oton lisäksi pohjaveden pinnan alapuolella olevien maa-ainesten hyödyntämiseen, eli olemassa olevia pohjavesialtaita suurennetaan ja yhdistetään. Kuva 1. Kiinteistöllä RN:o 3:109 on muodostunut pohjavesiallas aiemman soranoton myötä Rudus Oy:lla on voimassa Porvoon kaupungin rakennus- ja kaavoituslautakunnan 22.4.2004 myöntämä maa-ainesten ottolupa tiloilla Malmskogen RN:o 3:129, Sandhöjden RN:o 3:153 ja Storängsskog RN:o 5:6 pohjaveden pinnan yläpuoliselle maa-ainesten ottamiselle. Lupa on voimassa 10.5.2012 asti. Kiinteistöllä RN:o 3:153 (ent. RN:o 2:80) oli myös vuoteen 2009 asti voimassa 11.2.1999 44 myönnetty ottolupa.
5 Kiinteistöille Malmskogen RN:o 3:129, Sandhöjden RN:o 3:153 ja Storängsskog RN:o 5:6 on lisäksi myönnetty ympäristölupa soran murskaukselle 15.2.2006 41. Lupa on voimassa 4.5.2012 asti. Sandhöjdenin ottoalueen itäpuolella olevalla Lindvikenin alueelle on 29.1.2009 18 myönnetty ottolupa pohjavedenpinnan yläpuoliselle otolle kiinteistöillä Lillviken RN:o 3:127 ja Sandhöjden RN:o 3:153. Lupa on voimassa vuoteen 2016 asti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi 26.11.2010 päätöksellään Nro 228/2010/4 Rudus Oy:lle vesilain mukaisen luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen kiinteistöllä Sandhöjden RN:o 3:153. Hakemus koski pohjaveden pinnan alapuolista soranottoa. Lupa on saanut lainvoiman 27.12.2010. Luvan mukaan kiinteistöllä RN:o 3:153 saa ottaa maa-aineksia 600 000 m 3 ktr 7,8 ha:n kokoisella alueella syvimmillään tasoon -12. Toiminnan aloittaminen ko. alueella vaatii vielä maa-ainesten ottoluvan, jonka käsittelee Porvoon rakennus- ja kaavoituslautakunta. Ottolupahakemus on jätetty sisään, mutta päätöstä ei vielä toukokuun 2011 mennessä ole tehty. 1.4 Hankkeen tausta ja tavoitteet Sandmalmenin alue on erittäin tärkeä Itä-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kiviaineshuollolle, sillä se on yksi harvoista jäljellä olevista sora-alueista, joissa korkealaatuista kiviainesta on vielä jäljellä. Sandmalmenin alue on POSKIprojektin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportissa merkitty alueeksi, joka on maa-ainesten ottoon soveltuva (kuva 2). Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alue on niin ikään osoitettu maa-ainesten ottoon. Kuva 2. Ote POSKI raportista. Ottoalue (sininen katkoviiva) on asetettu luokkaan maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet (vihreä rasteri).
6 Tämän suunnitelman tavoitteena on hyödyntää alueen kiviainekset mahdollisimman tehokkaasti, ympäristönäkökohdat kuitenkin huomioiden. Jo avatuilla alueilla jäljellä olevien varantojen huolellinen ja taloudellinen hyödyntäminen, myös pohjaveden pinnan alapuolelta, mahdollistaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kestävien ja pitkäikäisten rakennuskohteiden toteuttamisen sekä säästää kokonaisuudessaan luonnonvaroja vähentämällä tarvetta kokonaan uusien ottamisalueiden avaamiseen ja käyttöön ottamiseen. Betonin kestävyydelle asetetaan nykyään yhä useammissa kohteissa pitkät käyttöikävaatimukset, joiden täyttäminen pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa ei ole mahdollista ilman hyvälaatuista ja puhdasta luonnonsoraa. Uudenmaan alueelta ei kuitenkaan käytännössä enää löydy uusia muodostumia, joista saataisiin tai voitaisiin tuottaa korkealaatuisia betonin raaka-aineita. Maa-aineksen ottamisen keskittäminen mahdollisimman suuriin yksittäisiin kohteisiin vähentää toiminnasta syntyviä ympäristöhaittoja. Pitkäaikaisilla suuria kiviainesmääriä sisältävillä ottamisalueilla voidaan helpommin hallita kaivamisessa ja jalostamisessa syntyviä melu- ja pölypäästöjä. Pitkäaikaisilla tuotantoalueilla on myös paremmat mahdollisuudet toiminnan ja prosessien kehittämiseen sekä niihin oleellisena osana liittyviin ympäristönsuojeluinvestointeihin. Koska Sandmalmenilla on ollut soranottoa vuosikymmenten ajan, on alueesta saatavissa paljon tutkimuksiin perustuvaa tietoa, mutta myös kokemusperäistä tietoa. Sandmalmenin alueella on eri aikoina tehty lukuisia kairauksia sekä luotaustutkimuksia, joiden perusteella on saatu hyvä yleiskuva kalliopinnan tasosta ja pohjaveden virtaussuunnista sekä maa-aineksen laadusta. Aivan viime vuosina on tehty kattavia pohjavesiolosuhteisiin kohdistuvia tutkimuksia, mm. Geologian Tutkimuskeskus on tehnyt alueelle geologisen rakenneselvityksen. Koska ottotoiminta keskittyy pohjaveden pinnan alapuolelle, toiminta ei enää muuta alueen kaukomaisemakuvaa merkittävästi. Suunnitelman mukainen ottoalue sijoittuu kokonaisuudessaan Sandmalmenin luokitellun pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristöministeriön julkaisun Maa-ainesten kestävä käyttö, 2009 mukaan pohjaveden pinnan alapuolinen otto on mahdollista pohjavesialueiden ulkopuolella, mikäli se perustuu perusteellisiin tutkimuksiin. Koska kiinteistölle Sandhöjden RN:o 3:153 on jo myönnetty vesilain mukainen lupa pohjaveden alapuoliselle maa-ainesten otolle, yksi tämän suunnitelman tavoitteista on yhdistää Sandhöjdenin kiinteistölle ja tämän suunnitelman mukaisen oton myötä kiinteistölle Djupvikens skogsområde RN:o 3:109 syntyvät pohjavesialtaat yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi allasta hieman laajennetaan kiinteistölle RN:o 3:129. Tällä tavoin alueen maa-ainekset saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti, samalla kun allas saadaan muotoiltua maisemallisesta näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitelman periaatteet on esitetty kuvassa 3. Sandhöjdenin alueen luoteispuolella sijaitsevat Sanduddenin ja Skogsgårdin alueet on jo aiemmin maisemoitu mainittujen periaatteiden mukaisesti ja lopputulosta on pidetty erittäin onnistuneena sekä alueen ympäristön asukkaiden että viranomaisten mielestä.
7 Kuva 3. Ottoalueiden rajaukset ja suunnitellut altaat 2. ALUEKUVAUS 2.1 Maankäyttö ja kaavoitus Porvoon kylien ja haja-asutusalueiden vahvistetussa osayleiskaavassa (1996) ottoalue on kokonaisuudessaan M-5 alueella, eli maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa loma-asutuksen sijoittamista ohjataan osayleiskaavaa yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Maa-ainesten otto ei kuulu merkinnän piiriin. Kunta harkitsee tapauskohtaisesti luvista maa-ainesten ottoa varten. Jättekastetin alueen kaakkoispuolella on MU-merkintä, eli maa- ja metsätalousalue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 12.2.2010, suunnittelualue on kokonaisuudessaan merkitty kiviainesten ottoalueeksi (EOk). Alueella on myös tv-merkintä, eli tuulivoiman tuotannolle soveltuva alue. Idempänä, ottoalueen ulkopuolisilla alueilla, on MU- ja MY-
8 merkinnät, eli metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Kaavaotteet on esitetty suunnitelman liitteenä 3. 2.2 Topografia sekä maa- ja kallioperä Suunnittelualue on osa Pellingin saarelta alkavaa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjujaksoa, joka on yksi Itä-Uudenmaan tärkeimpiä laatukiviainesten raaka-ainevarastoja. Alue kuuluu harjujakson deltamaiseen laajentumaan, josta on muodostunut suurin osa nykyistä Karilasandin niemeä. Harjujakso on syntynyt mannerjäätikön sulamisvaiheessa, jolloin sulamisvedet ovat kerrostaneet hiekkaa ja soraa kallioperän murrosvyöhykkeisiin ja kallioperän painanteisiin. Sandmalmenin/Karilasandenin alueella maaperä koostuu siten hiekasta ja sorasta. Paikoin kallio nousee maanpintaan avokallioksi. Soistumia alueella ei ole. Maaperäkartta on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Alueen maaperäkartta (lähde: GTK)
9 Suunnittelualueen topografia on maa-ainesten oton myötä muuttunut merkittävästi. Valtaosalla suunnittelualuetta maasto on melko tasaista ja korkeustaso vaihtelee pääosin tasovälillä +0,5 +4. Ottoalueen länsi-/eteläosissa maasto kohoaa tasoon noin +10. Suunnittelualueen ja pohjoispuoleisen merialueen välissä on tasoon +7 +10 kohoava kannas, suunnittelualueen länsi- /eteläpuolella maasto on tasolla noin +10 +15. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Jättekastet kohoaa korkeimmillaan tasoon noin +38. Suunnittelualueella on suoritettu lukuisia maaperätutkimuksia 1970 2000 - luvuilla. Alueen soravaroja ja pohjaveden pinnankorkeutta on tutkittu myös seismisillä luotauksilla vuonna 2000. Rakeisuuskäyrien perusteella alueen materiaali on pääosiltaan hiekkaa ja soraa, mutta paikoin silttiä ja savea esiintyy välikerroksina. GTK on tehnyt alueella painovoimamittauksia ja rakennegeologisen selvityksen vuonna 2008. Raportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4. Alueella vallitseva kivilaji on rapakivi. Suunnitellun pohjavesialtaan kohdalla kallionpinnan taso vaihtelee tutkimusten perusteella tasovälillä noin -25-2 siten, että syvimmillään kallio on olemassa olevan isomman altaan kohdalla sekä kiinteistölle RN:o 3:153 suunnitellun altaan keskiosissa. Suunnitellun ison altaan reunoilla kallio nousee lähelle maanpintaa. Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella kallio nousee paikoin tasoon +15 +25. Kallion pinnan taso on havainnollistettu GTK:n rakenneselvityksen liitteessä 3 (suunnitelman liite 4). Kairauspisteet ja kairausten tutkimustuloksia sekä luotauslinjat on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1 sekä leikkauspiirustuksissa S4-S7. 2.3 Asutus ja virkistys Ottoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin vakinainen asuinalue sijaitsee ottoalueen länsipuolella noin 1 1,5 kilometrin etäisyydellä. Sandmalmenin alueella on kuitenkin lukuisia vapaa-ajan asuntoja, jotka ovat keskittyneet ensisijaisesti ranta-alueille. Lähimmät loma-ajan asumukset ovat ottoalueen pohjoispuolella noin 300 m etäisyydellä. Itä-/koillispuolella lähimmät asumukset ovat noin 500 m etäisyydellä (kuva 5) ja Ramsholmenin saarella noin 600 m etäisyydellä. Karilasandenin eteläpuolisella ranta-alueella on tiheästi kesämökkejä, joista lähimmät kuitenkin sijaitsevat 800 m tai kauempana tämän suunnitelman mukaiselta ottoalueelta. Ottoalueen koillispuolella, lähimmillään noin 300 m etäisyydellä ottoalueesta, sijaitsee asuntovaunualue. Koillispuolella on myös vuokrattavia kesämökkejä. Toinen asuntovaunualue sijaitsee ottoalueen luoteispuolella noin 600 m etäisyydellä. Sandmalmenin eteläosassa Karilasandissa on kaupungin omistama uimaranta ja Skepparsin ulkoilualue. Sandmalmenilla on lisäksi kaksi muuta uimarantaa, joista lähin sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähialueen asutus on esitetty kartalla suunnitelman liitteessä 1.
10 Kuva 5. Kesämökkejä ottoalueen itäpuolella 2.4 Luonto ja suojelukohteet Ottoalue lähiympäristöineen on miltei kokonaisuudessaan avoinna olevaa soranottoaluetta (kuva 6). Alueella on osittain tehty maisemointitoimenpiteitä ja puiden istutuksia, mutta alueen yleisilme on edelleen avoin, koska toimenpiteistä on niin vähän aikaa. Ottotoiminnan jatkuessa suurin osa toiminnasta kohdistuu jo aiemmin soranotolle avatulle alueelle. Ottoaluetta ympäröivät metsä-alueet ovat lähinnä kanervatyypin kangasmetsää, puustoltaan männikköä tai mäntyvaltaista sekametsää. Alikasvillisuutena tavataan mm. koivua, pihlajaa ja haapaa. Paikoitellen esiintyy myös puolukkatyypin metsää ja laikuittaisesti kenttäkerroksen valtalajina ovat poronjäkälät. Suunnittelualue rajautuu idässä/kaakossa Jättekastetin luonnonsuojelualueeseen. Jättekastet on jäätikön sulavesien ja myöhempien rantavoimien muokkaama lohkareinen mäki, joka kohoaa noin 38 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle (kuva 7). Jättekastetin alueella ei ole suojeltavia luontotyyppejä tms. vaan suojelun tarkoitus on säilyttää rantavoimien muokkaama lohkareinen mäki koskemattomana. Jättekastetin alueella metsä on kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin (VT) metsää. Puusto on mäntyvaltaista ja iältään varttunutta. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tehdyt luontoselvitykset on esitetty suunnitelman liitteessä 5. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole Jättekastetia lukuun ottamatta muita suojelualueita tai muutoin arvokkaita alueita. Lähin Natura-alue on Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI0100078), joka sijaitsee suunnittelualueesta itään yli neljän kilometrin etäisyydellä. Suojelualueet on esitetty kartalla suunnitelman liitteessä 6.
11 Kuva 6. Alue on yleisilmeeltään avoinna olevaa soranottoaluetta Kuva 7. Jättekastin alueella on muinaisranta. Ottotoimintaa ei ole Jättekastetin alueella. 2.5 Maisema Vessölandetin saarelta on otettu kiviaineksia 1900-luvun alkupuolelta lähtien usealla eri tuotantoalueella, mm. Sanduddenissa, Skogsgårdissa ja Sandhöjdenissä. Viime vuosikymmenenä toiminnan painopiste on siirtynyt lupahakemuksen kohteena olevalle Sandhöjdenin/Sandmalmenin alueelle saaren kaakkoisosaan. Vessölandetin saarella on kiviaineksia hyödynnetty pohjaveden pinnan alapuolelta aiemmin Sanduddenin ja Skogsgårdin tuotantoalueilla. Maisemoinnin myötä ko. sorakuopista on tullut kauniita ympäröivään maisemaan sulautuvia vesialueita. Pitkäaikainen, suhteellisen laajalle levinnyt ja hajanaisena toteutunut ottamistoiminta on muuttanut suunnittelualueen sisäistä maisemaa voimakkaasti. Nykyisellään lähes koko Sandhöjdenin alue on avoimena olevaa kaivualuetta, jota ympäröivät jyrkät kaivuluiskat. Koska pohjavedenpinnan yläpuolinen otto alueella on loppumassa, tullaan suunnittelualueen reuna-alueita maisemoimaan lähivuosina. Osittain maisemointia on jo tehtykin. Merenpuoleisen reuna-
12 alueen ylijäämämaavallit ovat luontaisesti metsittyneet. Puustovyöhykkeen verhoamassa merimaisemassa ei ole nähtävissä merkkejä ottamistoiminnasta ja siihen kuuluvasta kuljetus- ja käsittelylaitteistoja. Djupvikenissä ollut jaalojen lastauslaituri on purettu. Koska suunnitelman mukainen ottotoiminta koskee pääosin pohjavedenpinnan alapuolista ottoa, toiminta ei aiheuta muutoksia maisemakuvaan nykytilanteeseen verrattuna. Ottotoiminnan päätyttyä koko suunnittelualue viimeistellään maisemaan istuvaksi. 2.6 Pohjavesi Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue on aiemmin sijainnut Sandmalmenin I-luokan pohjavesialueella (tunnus 0161302), nyt pohjavesialueen rajaus kulkee lähimmillään noin 320 m etäisyydellä kaakkoon kiinteistön RN:o 3:109 rajasta ja noin 100 m etäisyydellä lopullisen altaan rajasta (kiinteistö RN:o 3:153). Pohjavesialueen rajausta on tarkistettu keväällä 2009. Rudus Oy oli ennen sitä yhteydessä Uudenmaan ympäristökeskukseen Sandmalmenin pohjavesialueen (I-luokka, 0161302) luokituksen laskemiseen liittyen. Alustavien keskustelujen mukaan Rudus Oy:n tuli teettää tarkempia tutkimuksia Sandmalmenin varavedenottamon ympäristössä. Tutkimusten tarkoituksena oli mm. selvittää vedenottamon muodostumisalueen laajuus. GTK teki keväällä 2008 geologisen rakenneselvityksen (Liite 4) Porvoon Sandmalmenin pohjavesialueella sijaitsevalle Sandhöjdenin tutkimusalueelle. Selvitys koski koko Sandmalmenin aluetta, eli myös tämän suunnitelman kohteena olevaa aluetta. Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita. Tutkimusmenetelminä käytettiin jo olemassa olevia kairauksia, uusia painovoimamittauksia ja maastokartoituksia. Laaditun raportin ja sitä kautta tarkempien pohjaveden muodostumisalueiden määrittelyjen avulla on Sandmalmenin pohjavesialueen rajausta pystytty tarkistamaan. Muuttuneen pohjavesialueen rajauksen myötä nyt lupahakemuksen kohteena oleva alue (ja jo myönnetyn vesiluvan mukainen ottoalue) ei enää sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Uuden rajauksen myötä luokitellulla pohjavesialueella muodostuu pohjavettä arviolta noin 1100 m 3 /d ja pohjaveden muodostumisalue on pinta-alaltaan 1,78 km 2. Pohjavesialuekortti on esitetty suunnitelman liitteenä 7. Pohjavesialueen uusi rajaus on esitetty liitteessä 6 olevalla kartalla sekä kuvassa 8. Yhteenvetona GTK:n rakenneselvityksen tuloksista voidaan todeta, että pohjavedenpinnan korkeus on yleisesti koko tutkimusalueella sen itäosaa lukuun ottamatta lähellä merenpinnan tasoa. Itäosassa, Jättekastetin itäpuolella, taso on korkeimmillaan noin +5 m mpy, laskien pohjoisesta etelään merenpinnan tasoon. Pohjaveden virtausta estävä ja/tai ohjaava kalliokynnys on alueen keskiosassa, Jättekastetin itäpuolella. Tämä kalliokynnys erottaa pohjavesialueen kahteen erilliseen osaan, joiden välillä pohjavesi voi virrata vain lähellä rantaa. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on suurimmillaan samoilla alueilla, joissa kallionpinta on alimmillaan, ts. alueella joka kulkee pohjoisesta Djupvikenin kohdalta etelään koko Karilasandenin niemen poikki kulkevalla suhteellisen kapealla, n. 150-300 metriä leveällä alueella, yleisesti yli 15 metriä ja suurimmillaan yli 25 metriä. Pohjavesivyöhyke puuttuu kokonaan mm. itäosan Majvikbergenin kallioalueelta. Sandmalmenin pohjavesialueella sijaitseva vedenottamo, Sondbyn vedenottamo (om. Porvoon kaupunki / Porvoon vesi), toimii varavedenottamona, esi-
13 merkiksi putkirikon sattuessa. Vedenottamo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Sondby kuuluu kunnalliseen vesijohtoverkostoon (Porvoon Vesi) ja valtaosa alueen asukkaista on liitetty vesijohtoverkostoon. Porvoon Vedeltä saatujen tietojen mukaan vedenottamolla ei ole vesilain mukaista lupaa, koska vedenotto on ollut maksimissaan 100 m 3 /d. Sondbyn alueen vesijohtoverkostoa ollaan parhaillaan laajentamassa ja tästä johtuen Sondbyn vedenottamoa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa entistä vähäisemmässä määrin (Puhelinkeskustelu Lohja Rudus Teuvo Aarnio / Porvoon Vesi, vesilaitoksen johtaja Björkell 28.4.2006). Vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella veden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään, jossa vesi purkautuu mereen tihkumalla. Vedenottamolla ei ole määritettyjä lähi- tai kaukosuojavyöhykkeitä. Rakenneselvityksen mukaan vedenottamon valuma-alueen ja suunnittelualueen välillä kulkee kalliokynnys, joten ottotoiminnalla ei ole vaikutusta vedenottamon toimintaan. Ottamon antoisuus on pieni eikä sen vesi riitä kaikille alueen asukkaille. Monella asukkaalla on myös omat talousvesikaivot. Rudus Oy on aiempien Sandhöjdenin ottoaluetta koskevien laajempaan maaainesten ottohankkeeseen liittyvien pohjavesiselvitysten yhteydessä vuonna 2003 tutkinut ympäristön talousvesikaivoja kiinteistökohtaisesti omistajien suostumuksella. Selvitys liittyi aiemmin suunniteltuun laajempaan pohjaveden pinnanalapuoliseen maa-ainesten ottohankkeeseen. Selvityksessä kartoitettiin kaivon sijainti kiinteistöllä, laadittiin kaivokortti sekä määritettiin kaivoveden laatu ja määrä sekä pinnankorkeus. Talousvesikaivojen vesinäytteiden perusteella puolet kartoitetuista kaivovesistä oli tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvää kaivovettä, kun sameutta ja värilukua ei oteta huomioon. Puolet näytteistä ylitti ohjearvot joko sameuden, raudan ja/tai mangaanin tai kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Osassa kaivoista kloridipitoisuudet ylittävät ohjearvot. Talousvesikaivojen veden määrä vaihteli 0,05 ja 2,0 metrin välillä. Varsinkin Sandhöjdenin alueen eteläpuolella sijaitsevissa kaivoissa veden määrä oli usein alle 0,5 metriä. Yhteensä alueella tutkittiin 43 talousvesikaivoa. Sandmalmenin alueella on useita pohjaveden tarkkailuputkia. Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua tarkkaillaan tällä hetkellä säännöllisesti putkista I ja T1 (Porvoon kaupungin viranhaltijapäätös 22.12.2005 96, liittyen maa-ainesten ottolupaan 22.4.2004 144). Lisäksi vuosien 2009 2011 aikana pohjaveden pinnankorkeutta sekä laatua tarkkaillaan tehostetusti toimintaa valvovan viranomaisen kanssa sovitun mukaisesti. Tehostetun tarkkailun piirissä ovat putkien I ja T1 lisäksi putket H, J, L ja M siten, että näistä putkista määritetään pinnankorkeus kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy). Lisäksi putkista H, I, J, K, L ja M otetaan kaksi kertaa vuodessa vesinäytteet pinnasta sekä putken pohjatasolta. Putkista mitattu pohjavedenpinta vaihtelee pääasiassa Sandhöjdenin alueen lähiympäristössä tasovälillä +0 +1. Putkessa 2, Lindvikenin alueella yli 800 m etäisyydellä tämän suunnitelman mukaiselta ottoalueelta, pohjaveden pinta on tasolla noin +6 +7. Pohjavesiputkien sijainnit on esitetty kuvassa 8.
14 Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut (lihavoidut kohteet jatkuvassa tarkkailussa, kursivoidut tehostetussa tarkkailussa): Tarkkailuputki (asennettu) Alin havaittu Ylin havaittu T1 0,29 (11/03) 0,89 (11/08) I (-03) -0,01 (5/04) 0,88 (11/08) B (-03) 0,35 (11/03) 0,91 (12/06) C (-03) 0,30 (11/03) 0,87 (12/06) E (-03) 0,44 (11/03) 0,92 (12/06) F (-03) 0,19 (11/03) 0,65 (12/06) G (-03) 0,11 (11/03) 0,67 (12/06) H (-03) 0,28 (11/03) 0,84 (12/06) J (-03) 0,03 (5/09) 0,53 (12/06) K (-04) 1,88 (5/04) 2,13 (12/06) L (-04) 0,27 (11/10) 0,72 (12/06) M (-04) 0,33 (5/04) 0,75 (12/06) O (-04) 0,60 (5/04) 0,95 (12/06) P (-04) 0,73 (5/04) 1,12 (12/06) Kuva 8. Pohjaveden tarkkailukohteiden sijainnit. Kaikki karttaan merkityt tarkkailukohteet eivät ole säännöllisessä seurannassa (vertaa yllä olevaan taulukkoon).
15 Uudenmaan ympäristökeskus antoi Sandhöjdenin aluetta koskevan lausunnon 30.11.2006 (Dnro UUS-2004-Y-223 179). Lausunnon mukaan alueen pohjaveden tarkkailutuloksissa on huomattavissa kloridi- ja sulfaattipitoisuuden kohoaminen vuosien 2003 2005 aikana. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin edustajien kanssa joulukuussa 2006 pidetyssä neuvottelussa sovittiin, että kloridipitoisuuden nousun syy selvitetään. GTK laati vuoden 2007 alussa selvityksen, jossa arvioitiin kloridipitoisuuden kohoamisen syitä. Tehdyssä selvityksessä kloridipitoisuuden kohoamisen syyksi esitettiin meriveden käyttöä vesiseulontaan (syksystä 2002 vuoden 2003 syksyyn) sekä v. 2003 2005 aikana tapahtunut pohjaveden pinnan alapuolinen maa-ainesten otto (maa-ainesten ottoa vastaavan tilavuuden korvasi osittain merivesi). Suomen Pohjavesitekniikka Oy / Risto Reijonen laati myös selvityksen asiasta. Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n raportin mukaan syvien pohjavesikerrosten alueella, kuten havaintoputken L (7 m syvyydessä kloridipitoisuus oli 71 mg/l ja 19 m syvyydessä 1 300 mg/l) kohdalla merivesi on tiheämpänä jäänyt akviferin syvempiin kerroksiin. Meriveden kulkeutumiseen akviferissä vaikuttavat muodostuvan pohjaveden määrässä tapahtuvat vaihtelut ja meriveden korkeuden vaihtelut, jotka Porvoon merivesialueella voivat olla n. 2 metriä sekä vedenotto tai muut vedenoton kaltaiset toimenpiteet kuten maa-ainesten otto vedenpinnan alapuolelta. GTK:n kloriditutkimusraportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä 8. GTK:n laatiman selvityksen yhteydessä otettiin näytteet, joista analysoitiin mm. fluoridi. Lähes kaikissa näytteissä ylittyi talousvesiasetuksen mukainen laatuvaatimus fluoridin osalta (yht. 14 näytettä, 11 ylittyi). Lisäksi ylityksiä on ollut mainitun kloridin osalta. Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n raportin mukaan alueen pohjavesi ei ole hyödyntämiskelpoista ilman kallista suolan ja fluoridin poistoa. Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n käsityksen mukaan pohjavesialueen käyttökelpoisuusluokitusta yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tulisi tarkistaa. Suunnittelualueella olevat kaksi aiemman soranoton myötä syntynyttä pohjavesiallasta ovat pinta-alaltaan noin 4 ha sekä 0,3 ha. Pienempi allas on melko matala, syvyyden ollessa maksimissaan noin 3,5 m. Isompi allas on syvempi, syvimmillään noin 12 m ja yleisesti yli 5 m syvyinen. Altaiden syvyysmittaustuloksia ja syvyyskäyrät on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1. Alueen pohjaveden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tai vaihteluita (kloridi- ja sulfaattipitoisuutta sekä sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta) vuodesta 1998 lähtien. Vuoden 2003 jälkeen nousuun lähteneet kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ovat laaduntarkkailun mukaan palautuneet suunnilleen vuoden 2003 edeltävälle tasolle (ks. diagrammit liitteessä 10.1). Pohjavesiputkista mitatut vedenpinnan tasotiedot sekä vesinäytteiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteissä 9 ja 10.1. Tehostetun tarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 10.2.
16 3. OTTAMISTOIMINNAN KUVAUS 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen toiminta käsittää sekä pohjavedenpinnan alapuolista että yläpuolista soranottoa kiinteistöillä RN:o 3:109 ja RN:o 3:129. Suunnitelmassa esitetään myös toimenpiteet kaivun myötä syntyvän altaan yhdistämisestä naapurikiinteistölle RN:o 3:153 (myönnetty vesilupa AVI 26.11.2010) muodostuvan altaan kanssa. Ottotoiminta tulee alkamaan kiinteistöllä RN:o 3:153 erillisten lupien mukaisesti ja toiminta siirtyy myöhemmin tämän suunnitelman mukaiselle alueelle. Kiinteistöjen välillä oleva alue kaivetaan viimeiseksi, jolloin rajalla kulkeva tie pysyy toiminnassa mahdollisimman kauan. Myöhemmin tien poistuttua Ramsholmin alueelle pääsee edelleen ottoalueen pohjoispuolella olevaa tietä pitkin. 3.2 Suunnitelman kartta-aineisto Suunnitelmakartoissa käytetty kartta-aineisto perustuu laserkeilausaineistoon keväältä 2009. Koska alueella sen jälkeen toteutettu otto on ollut hyvin vähäistä, on aineisto ajan tasalla. Laserkeilausaineiston raakadatasta on laadittu kolmiulotteinen maastomalli, jonka perusteella korkeuskäyrät on piirustuksiin tulostettu metrin välein. Maastomallia on käytetty myös massalaskelmissa ja leikkauspiirustusten teossa. Alueen nykytilanne on esitetty piirustuksessa S1. Alueella olemassa olevilla pohjavesialtailla on tehty syvyysmittauksia maaliskuussa 2010. Mittaustulokset ja syvyyskäyrät on esitetty piirustuksessa S1. Suunnitelmapiirustusten koordinaattijärjestelmä on KKJ (kaista 3) ja korkeusjärjestelmä N60. 3.3 Ottotoiminnan valmistelevat toimenpiteet Koska koko suunnitelman kohteena oleva alue on jo aiemmin ollut ottotoiminnan kohteena, laajamittaisia valmistelevia toimenpiteitä ei tarvitse alueella suorittaa. Alueelle on olemassa oleva tieyhteys ja alueen sisällä on lukuisia ajouria. Tehtäviin valmisteleviin toimenpiteisiin kuuluu lähinnä vesiseulontalaitoksen rakentaminen, joka tehdään kiinteistön RN:o 3:153 puolella siinä myönnetyn vesiluvan ja laaditun ottosuunnitelman mukaisesti. Samaa laitosta tullaan kuitenkin käyttämään myös tämän suunnitelman mukaisen toiminnan tarpeita varten. Miltei koko alueelta on pintamaat poistettu jo aiemman ottotoiminnan yhteydessä, eikä pintamaiden varastoinnille siten tarvitse varata tilaa alueella (vesiseulonnan hienoaineksen varastoinnista on esitetty erikseen luvussa 4.4). Kiinteistöllä RN:o 3:109 on tehty puiden istutuksia viime vuosina. Valmistelevana toimenpiteenä tullaan tehdyt istutukset ja takasin levitetyt pintamaat poistamaan.
17 3.4 Ottoalue ja vaiheistus sekä ottotasot Tämän suunnitelman mukainen ottoalue on pinta-alaltaan 28,8 ha. Ottotoiminnan myötä syntyvä pohjavesiallas on pinta-alaltaan 22,8 ha, kun kiinteistöillä RN:o 3:109 ja RN:o 3:153 muodostuvat altaat on yhdistetty yhdeksi altaaksi. Pituussuunnassa (kaakko-luode) allas on noin 920 m ja leveyssuunnassa noin 150 500 m. Ennen yhdistymistä kiinteistön RN:o 3:153 allas on pinta-alaltaan noin 7,8 ha (eri vesi- ja maa-ainesten ottoluvat) ja kiinteistöllä RN:o 3:109 oleva allas noin 10,1 ha. Ottotaso on alueella keskimäärin -12. Altaan suunnittelussa on käytetty hyväksi alueella tehtyjä maaperätutkimuksia, joiden perusteella ottotasoa on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman tarkasti. Koska kallionpinta kuitenkin vaihtelee alueella, ja on osittain kaivutason -12 yläpuolella, tarkkaa ottosyvyyttä ei voida ennakkoon määrittää. Varsinkin altaan länsi- ja lounaisosissa kallio nousee huomattavasti tason -12 yläpuolelle. Siinä kohdin otto ulotetaan kalliopintaan asti. Muodostuvan altaan arvioidut syvyyskäyrät on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S2 ja S3. Lopulliset ottotasot määräytyvät kaivettavan maaaineksen laadun ja kalliopinnan tason mukaan. Ottotoiminta suoritetaan vaiheittain. Vaiheessa 0 suoritetaan pohjaveden pinnan alapuolista ottoa kiinteistöllä RN:o 3:153 myönnetyn vesiluvan ja erillisen ottosuunnitelman ja -luvan mukaisesti. Ottotoimintaa tulee olemaan myös tämän suunnitelman mukaisen vaiheen 1 alueella (ks. alla) ennen kun otto on päättynyt vaiheessa 0. Vaiheessa 1 ottoa tehdään kiinteistöllä RN:o 3:109 ottoalueen pohjoisosasta olemassa olevaa pienempää allasta suurentamalla. Otto etenee pääosin lounaaseen ja etelään. Vaiheen etelä-/lounaisosassa tehdään myös pohjaveden pinnan yläpuolista ottoa, samoin kiinteistöllä RN:o 3:129. Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolista ottoa on osittain samanaikaisesti. Vaiheessa 2 otto etenee edelleen etelään suurentamalla ja syventämällä olemassa olevaa isompaa allasta. Tilanne vaiheen 2 jälkeen on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S2. Vaiheessa 3 yhdistetään kiinteistöille RN:o 3:109 ja RN:o 3:153 muodostuneet altaat kaivamalla auki niiden välillä olevaa kannasta. Tämä on tärkeää, sillä välialueella on paksut ja hyvälaatuiset sorakerrokset. Allasta laajennetaan myös kiinteistön RN:o 3:129 puolelle. Kiinteistön RN:o 3:109 altaan eteläpuolelle muodostuu noin 60 m leveä miltei tasainen rantavyöhyke, jonka taso on +1 +2. Pohjoisrannalla jätetään vain kapea, noin 5 m levyinen rantavyöhyke. Rantavyöhykkeen ympärillä maasto muotoillaan siten, että luiskat ovat kaltevuudeltaan noin 1:3. Altaan vedenpinta asettuu arviolta tasoon noin +0,5. Altaan vedenalainen rantavyöhyke muotoillaan siten, että muodostuu vähintään noin 10 m leveä vyöhyke, joka on kaltevuudeltaan loiva (1:6 tai loivempi). Paikoin vyöhyke voidaan muodoilla leveämmiksikin. Loivan rantavyöhykkeen jälkeen luiskakaltevuutena käytetään vähintään 1:1,5, eli allas syvenee sen jälkeen nopeasti. Kaltevuus vaihtelee myös riippuen kallionpinnasta.
18 Ottosuunnitelma on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1 sekä leikkauspiirustuksissa S4-S7. Tilanne vaiheen 2 jälkeen on esitetty piirustuksessa S2 ja lopputilanne suunnitelman mukaisen toiminnan päätyttyä piirustuksessa S3. 3.5 Ottomäärä ja -aika sekä kiviaineksen käyttötarkoitus Kokonaisuudessaan tämän suunnitelman mukaisella ottoalueella (kiinteistöt RN:o 3:109, RN:o 3:153 ja RN:o 3:129) otetaan pohjavedenpinnan alapuolisia massoja 790 000 m 3 ktr. Pohjavedenpinnan yläpuolista ottoa tehdään tämän suunnitelman mukaisella ottoalueella 995 000 m 3 ktr. Yhteensä maa-aineksia siis otetaan tämän suunnitelman ja hakemuksen mukaiselta alueelta 1 785 000 m 3 ktr. Ottomäärät kiinteistöittäin ja vaiheittain on esitetty taulukossa 2. Lisäksi on jo myönnetty vesilain mukainen lupa 600 000 m 3 ktr:n ottomäärälle pohjaveden pinnan alapuolelta kiinteistöllä RN:o 3:153. Kiinteistön RN:o 3:153 puolella on noin 100 000 m 3 ktr pohjavedenpinnan yläpuolisia massoja ottoalueella, jolle on myönnetty erillinen vesilain mukainen lupa. Maa-ainesten ottolupaa haetaan 15 vuodeksi, jolloin vuotuinen otto tämän suunnitelman mukaisella ottoalueella on keskimäärin noin 52 000 m 3 ktr pohjaveden pinnan alapuolelta ja 65 000 m 3 ktr pohjaveden pinnan yläpuolelta. Pohjavedenpinnan alapuolisessa otossa huolehditaan siitä, että vuotuinen keskimääräinen otto soranottoalueella kokonaisuutena katsottuna ei ylitä 70 000 m 3 ktr. Taulukko 2. Ottomäärät kiinteistöittäin ja vaiheittain. Kiinteistö (Vaihe) pv-pinnan alapuolinen otto, m 3 ktr pv-pinnan yläpuolinen otto, m 3 ktr 3:109 (1 ja 2) 410 000 550 000 3:109 (3) *) 75 000 25 000 3:153 (3) *) 190 000 70 000 3:129 (3) 115 000 350 000 3:153 (0) **) (600 000) (100 000) YHTEENSÄ 790 000 (1 390 000 ***) ) 995 000 (1 095 000) *) Kiinteistöillä RN:o 3:109 ja RN:o 3:153 muodostuneiden altaiden yhdistäminen. Massalaskelman lähtökohta on piirustuksen S2 mukainen. **) Vaihe 0 (kiinteistö RN:o 3:153), ottotoiminnalle myönnetty erillinen vesilain mukainen lupa. Erillinen maa-ainesten ottolupa haettu. ***) Määrä ei kuvaa tulevan altaan tilavuutta, sillä lukemassa ei ole mukana olemassa olevien pohjavesialtaiden tilavuudet, jotka ovat arviolta noin 330 000 m 3 (iso allas) sekä 10 000 m 3 (pieni allas)
19 Pääosa Sandhöjdenin/Sandmalmenin alueelta saatavasta kiviaineksesta (sora ja hiekka) käytetään betonin raaka-aineena (runkoaineena ja fillerinä). Muita alueelta jalostettavia kiviainestuotteita ovat erilaiset hiekoitustuotteet, leikkipaikoille tarkoitettu turvahiekka, salaojasora sekä erilaiset tien- ja talonrakentamiseen tarvittavat kiviainesmateriaalit. 4. JALOSTUS- JA TUKITOIMINNOT 4.1 Murskaus Sandhöjdenin/Sandmalmenin soranottoalueella murskattavan kiviaineksen osuus kaivettavista massoista on noin 30 %. Soran murskaukselle on kiinteistölle RN:o 3:153 myönnetty erillinen ympäristölupa. Kiviaineksen murskauksessa pienennetään suuresta ja epätasaisen kokoisesta lähtömateriaalista määrätyn seulan läpäisevää tuotetta, jonka maksimiraekoko ja raekokojakautuma ovat määrätyt. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Sandhöjdenin soranottoalueen murskauslaitoksessa on kolme tai neljä murskausvaihetta riippuen halutun tuotteen laatuvaatimuksista. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kullakin murskauskerralla murskausurakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, eivätkä erot ole ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä. Murskauslaitoksen sijainti määräytyy ympäristöluvassa esitetyn mukaisesti. Laitoksen käyttövoimana on sähkö. 4.2 Vesiseulonta Alueella tehdään maa-aineksen vesiseulontaa. Kiinteistölle RN:o 3:153 myönnetyssä vesilain mukaisessa luvassa on käsitelty myös vesiseulontaan liittyviä asioita, mm. vesiseulontaan liittyvää vedenottoa (pohjavedestä). Vesiluvan mukaan vesiseulontaa saa alueella suorittaa, kunhan siihen liittyvää pohjavedenottoa on enimmillään 250 m 3 /d. Seulonta-altaiden pohjat on tiivistettävä ja syntyvä hienoaines on toimitettava pois alueelta säännöllisin väliajoin. Tämän suunnitelman myötä tehtävä otto ei muuta päivittäin tehtävän vesiseulonnan tuotantomäärää tai tehokkuutta jo myönnettyyn vesilupaan verrattuna, ainoastaan toiminnan kesto pitenee.
20 Vesiseulonnan tarkoituksena on parantaa harjukiviaineksen soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin poistamalla siitä ylimääräinen ja vääränlaatuinen hienoaines. Vesiseulonta mahdollistaa maa-aineksenottoalueen tehokkaamman ja taloudellisemman hyödyntämisen ja siten vähentää tarvetta avata uusia ottoalueita. Vesiseulontalaitos koostuu kuljetusruuvista, seulasta, tunnelisyöttimestä, kuljettimista sekä erillisestä vesijärjestelmästä. Vesiseulottavaksi tarkoitettu kiviaines (tässä tapauksessa seulottu harjusora) siirretään tunnelisyöttimen ja kuljettimien avulla seulan ylätasolle. Seulan ylä- ja välitasolla kiviainekseen suihkutetaan vettä lajikkeiksi erottumisen tehostamiseksi. Kaikkein hienoin kiviaines ja prosessivesi kulkeutuvat ruuville, joka pyöriessään kuljettaa, sekoittaa ja erottaa karkeamman kiviaineksen ruuvialtaan päähän. Kiviaines nostetaan ruuvin mukana pyörivillä siiviläkauhoilla tuotekuljettimelle. Prosessivesi pumpataan selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaassa prosessivesi selkeytyy ja hienoaines kertyy altaan pohjalle. Selkeytynyt vesi palautetaan prosessiin. Rudus Oy myy hienoainesta normaalina kaupallisena tuotteena edelleen jalostettavaksi tavallisessa viherrakentamisessa käytettäväksi kasvukerrosmateriaaliksi (pallokentät, viheriöt). Selvitys vesiseulontalaitteiston toimintaperiaatteesta sekä sen ympäristövaikutuksista on esitetty liitteenä 11. Vesiseulontalaitoksen selkeytysallas ja raakavesiallas ovat olleet aiemmin ottoalueen pohjoispuolella. Vesiseulontalaitteistot sijoitetaan Sandhöjden RN:o 3:153 alueelle nykytilannekartassa esitetyille paikoille. Nykytilannekartassa on esitetty vesiseulonnalle kaksi sijoituspaikkaa. Sijoituspaikassa VS1 vesiseulontalaitteisto on ko. paikalla ja altaat sijaitsevat paikalla VS2. Ottotoiminnan edetessä myös vesiseulontalaitteistot tullaan sijoittamaan paikalle VS2. Laitoksessa seulotaan myös tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen massoja. Altaat tehdään tiiviiksi asentamalla altaiden pohjalle muovit. Muovin päälle levitetään sorakerros ja sorakerroksen päälle muodostuu hienoaineksesta tiivis kerros. Altaiden pohjalle kertyvä hienoaines tyhjennetään altaista 1-2 krt /v. Levittämällä pohjarakenteessa olevan muovin päälle sorakerros, varmistutaan ettei muovi rikkoonnu altaiden tyhjennyksen yhteydessä. Altaiden kautta ei pääse imeytymään vesiä pohjavesiesiintymään. Vettä kierrätetään prosessissa ja sitä poistuu siitä ainoastaan haihtumalla sekä valmiiden tuotteiden mukana. Toiminnan loputtua selkeytysaltaat tyhjennetään ja alue maisemoidaan. Vesiseulontalaitoksen käyttöenergia on verkosta saatava sähkövirta ja vesiseulonnassa käytetään pohjavettä max. 250 m 3 /d. 4.3 Toiminta-aika Maa-ainesten ottotoimintaa on ympärivuotista. Alueella on ottotoimintaa arkipäivisin (ma-pe) klo 7:00 22:00 välisenä aikana. Kiviainesten jalostustoimintaa on alueella arkipäivisin klo 7:00 22:00 välisenä aikana. Valmistuotteiden myyntikuljetuksia on arkipäivisin (ma-pe) klo 6:00 22:00 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa kuljetuksia on myös öisin ja viikonloppuisin, mikäli esim. betonitehtaat kiireellisesti tarvitsevat suuria määriä raaka-ainetta.
21 Maa-ainesta vesiseulotaan ulkoilman lämpötilan pysyessä nollan yläpuolella, eli käytännössä huhtikuusta marraskuuhun. 4.4 Varastointi Valmistuotevarastot sijoittuvat käytössä olevan ottamiskohdan läheisyyteen turhien siirtokustannusten välttämiseksi. Varastoalueet siirtyvät tarvittaessa ottotoiminnan edetessä. Varastokasojen korkeus on keskimäärin 4 8 m. Varastokasojen oikealla sijoittelulla voidaan vähentää murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviäminen ympäristöön. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla. Koska alueella käsiteltävä maa-aines on pääosin kosteaa (pohjavedenpinnan alapuolinen otto, vesiseulonta), pölyämistäkin esiintyy vähemmän. Vesiseulonnan selkeytysaltaat tyhjennetään säännöllisesti ja poistettu hienoaines varastoidaan mahdollisimman lyhytaikaisesti ottoalueella lähellä vesiseulontalaitosta ennen poiskuljetusta. Tavanomaisesti hienoaines kuljetetaan pois alueelta 1-2 kertaa vuodessa. Hienoainesta varten ei ole tarvetta perustaa varsinaista kaivannaisjätteen jätealuetta, sillä hienoainesta ei säilytetä alueella pitkäaikaisesti. Hienoaineksen välivarastoalue sijoittuu Sandmalmenin pohjavesialueen ulkopuolelle, sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1. Hienoainesta ei käytetä alueen maisemoinnissa. Vesiseulonnassa syntyvä hienoaines on puhdasta maa-ainesta, eikä sen lyhytaikaisella varastoinnilla aiheuteta vaaraa alueen pohjavedelle. Vuodessa muodostuu arviolta noin 10 000 m 3 hienoainesta vesiseulonnan yhteydessä. Kaivannaisjätealuetta ei ole tarpeen perustaa alueelle, sillä hienoainesta ei säilytetä alueella pitkäaikaisesti. Kaivannaisjätelomake on esitetty liitteenä 12. 4.5 Tukitoiminta-alue ja jätehuolto Alueelle (kiinteistöllä RN:o 3:153) on jo aiemmin perustettu tukitoiminta-alue. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan kaikki ne toiminnot, joissa käsitellään polttoja voiteluaineita. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Talous- ja ongelmajätteet lajitellaan, säilytetään ja välivarastoidaan konteissa niin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Kaikki ongelmajätteet, öljyt yms. varastoidaan suoja-altaallisissa varastoissa. Mahdolliset ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn varattu osa tukitoiminta-alueesta on suojattu riittävän laajalla tiiviillä kalvolla (HDPE), jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm:n maakerros. Toiminnan päätyttyä tankkauspaikka puretaan ja mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään alueelta pois asianmukaisesti käsiteltäväksi. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Tukitoimintaalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50
22 100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Tukitoiminta-alueen sijainti on esitetty suunnitelma-piirustuksessa S1. Mikäli tarve vaatii, siirretään tukitoiminta-aluetta myöhemmin ottotoiminnan edettyä. 5. LIIKENNEJÄRJESTELYT Sandhöjdenin alueelta on kuljetettu maa-aineksia sekä hiekkajaaloilla että ajoneuvoyhdistelmillä. Meriteitse tehtävät kuljetukset vähenevät jatkossa mutta niitäkin tehdään vielä ainakin lähivuosina, niin kauan kun Rudus Oy:lla on Helsingin Jätkäsaarella käytössään betonitehdas satama-alueineen. Vanha Djupvikenin lastauslaituri on purettu, mutta jatkossa käytetään idempänä sijaitsevaa lastauslaituria. Valtaosa kuljetuksista tehdään kuitenkin maateitse ajoneuvoilla. Alueen sisäistä liikennettä varten ottoalueella on useita ajouria, joiden linjauksia muutetaan tarpeen mukaan ottotoiminnan edetessä. Ottoalueelta kuljetukset ohjautuvat kiinteistön 3:153 ja 3:109 välissä sijaitsevaa hiekkatietä pitkin yksityistielle (Pitkämalmintie ja Suomenrannantie), joka johtaa edelleen Porvooseen johtavaan yhdystielle nro 1551 (Vessööntie) (kuva 9). Rudus Oy:lla on oikeus yksityistien käyttöön. Rudus Oy:lla on kulkuoikeus ottoalueelle myös Jättekastetin itäpuolelta kiertäen (ks. kuva 9). Kuljetusmäärät arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin tähänkin mennessä, eli keskimäärin noin 20 30 raskasta ajoneuvokäyntiä (ajoneuvoyhdistelmä) vuorokaudessa arkipäivisin. Tämän suunnitelman mukainen otto ei merkittävästi lisää vuosittaista liikennemäärää aiempaan toimintaan verrattuna, sillä tuotantoalueen tuotanto pysyy miltei samana, toiminnan kesto vain pitenee. Vuorokausiliikenne vaihtelee vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Kesällä toiminta on selkeästi talviaikaa vilkkaampaa. Liikenteen vaikutus yksityistiellä on vähäistä, koska ympäristön kannalta herkkiä kohteita, kuten esim. asutusta ei ole yksityistien välittömässä läheisyydessä. Ottotoiminnan siirtyessä vaiheeseen 3, jolloin kaivetut altaat yhdistetään, jää kiinteistörajalla kulkeva tie pois käytöstä. Ramsholmiin pääsee edelleen ottoalueen pohjoispuolella kulkevaa tieyhteyttä pitkin.
23 Kuva 9. Kiviaineskuljetuksissa käytettävä kuljetusreitti. 6. JÄLKIHOITO 6.1 Jälkihoidon tavoitteet ja vaiheistus Alue on nykyisin lähes kokonaan avoimena olevaa, jälkihoitamatonta soranottoaluetta, tai vasta äskettäin luiskattua ja istutettua ottoaluetta. Kiinteistöllä RN:o 3:129 oleva osa-alue on vielä osittain luonnontilassa. Suunniteltu vaiheistettu maa-ainesten otto ja sitä seuraava maisemointi ja jälkihoito kohentavat alueen maisemakuvaa nykytilaan verrattuna merkittävästi. Luiskien loiventaminen ja kasvillisuuden istuttaminen rinteisiin vähentää alueen eroosioherkkyyttä. Pohjavesilammikon rantavyöhykettä maisemoidaan asianmukaisesti. Maisemoinnin tavoitteena on alueen kunnostaminen eri aikakausina tapahtuneen ottamistoiminnan jälkeen sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen mm. pohjaveden osalta. Pohjaveden suojaamisen kannalta on tärkeää, että soranotto ja jälkihoito toteutetaan vaiheittain ja otetut alueet saadaan jälkihoidetuksi mahdollisimman nopeasti. Tarkka aikataulu jälkihoitotoimenpiteille on mahdotonta esittää ennakkoon, sillä jälkihoito riippuu ottotoiminnan edistymisestä, joka puolestaan riippuu mm. markkinatilanteesta. Pääosin jälkihoito kuitenkin etenee ottovaiheistuksen mukaisesti. Ennen ottotoiminnan siirtymistä vaiheeseen 2, maisemoidaan tavoitteellisesti vaiheen 1 reunaluiskat. Altaan ympärille jäävä rantavyöhyke muotoillaan vasta ottotoiminnan loputtua kokonaan, sillä pohjatasoa tarvitaan mm. varastokenttänä ja sisäisen liikennöinnin tarpeita varten. Kiinteistöllä RN:o