Hirvensalmen Eränkävijät ry. 50 v. Ensimmäinen pöytäkirjamerkintä HEK 12.12.1953. Paikalla oli tri Otto Kiiskinen, nimismies Taavetti Heikkinen, kauppias Jaakko Kuitunen, johtaja Otto Kapanen, kirjakauppias Veikko Lipponen, metsäteknikko Lauri Nikulainen, jonka asunnolla kokous pidettiin. Puheenjohtajana toimi Taavetti Heikkinen ja pöytäkirjanpitäjänä Lauri Nikulainen. Kokouksessa vallitsi syvä yksimielisyys metsästysseuran perustamisesta Hirvensalmelle. Asiaa valmistelemaan valittiin toimikunta, johon valittiin kokouksen osanottajat ja kokoonkutsujaksi Taavetti Heikkinen. Vahvistuksena kunnansihteeri Veikko Hangaslampi ja rkm Erkki Hattela. Päätettiin, että Hirvensalmelle perustetaan metsästys-kalastusseura. Perustava kokous pidettiin 22.5.1955 Hirvensalmen seurojentalolla. Kutsu julkaistiin sanomalehdessä. Paikalla oli 20 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Läsnä olivat Taavetti Heikkinen, Otto Kapanen, Otto Kiiskinen, Erkki Hattela, Augusti Ruhanen, Mikko Ruhanen, Veikko Lipponen, Alex Björninen, Aarne Valkonen, Ilmari Pystynen, Yrjö Hietanen, Sulo Niiranen, Veikko Kuitunen, August Björninen, Pentti Outinen, Pentti Torniainen, Eino Gynther, Aaro Kämppi, Jaakko Kuitunen ja Tuomo Torniainen. Yhteinen metsästys-kalastusseura ei saanut kannatusta ja päätettiin perustaa metsästysseura, Hirvensalmen Eränkävijät. Virallisen rekisteröinnin jälkeen perään lisättiin ry. Jäsenmaksuksi ehdotettiin 500 mk ja liittymismaksuksi 1000 mk, joka myöhemmin hyväksyttiin. Elettiin aikaa, jolloin kuplavolkkarin takaikkuna oli kaksilasinen, Kekkonen aloitteli presidenttinä ja Helsinki Mikkeli väli oli hiekkatietä. Oltiin silloin kaikki aika nuoria! Toimikunta valmisteli seuran säännöt, jotka hyväksyttiin. Ensimmäinen johtokunta oli kymmenjäseninen ja siihen kuuluivat rkm Erkki Hattela, nimismies Taavetti Heikkinen, tj. Otto Kapanen, tri Otto Kiiskinen ja kauppias Jaakko Kuitunen kirkonkylästä, mv. Urho Kekkonen Syväsmäestä, mv. Pauli Komppa Vahvaselästä, mv. Raimo Lampinen
Hirvenlahdelta, mv. Pentti Outinen Lahnaniemeltä ja mv. Antti Ruhanen Hämeenmäeltä. Metsästysseura oli koko kunnan metsästysseura ja se näkyi selvästi myös ensimmäisen johtokunnan kokoonpanossa, joka kattoi alueellisesti koko kunnan alueen. Seura toimi pitkään kunnan ainoana metsästysseurana, jota voitiin kutsua pitäjäseuraksi. Ensimmäinen järjestäytymiskokous pidettiin 5.6.1955. Kokouksessa valittiin ensimmäiset jäsenet ja valittiin toimikunta, jonka tehtävänä oli vuokrata metsästysmaat. Seuran kokouksessa 22.4.1956 todettiin, että seura oli otettu Suomen yleisen Metsästäjäliiton jäseneksi ja merkitty yhdistysrekisteriin 13.1.1956. 14.1.1956 ensimmäisen toimintavuoden sääntömääräinen vuosikokous. - päätettiin kehittää ampumatoimintaa Myöhemmin järjestettiin metsästysmaiden vuokrauskampanja, jossa jäsenille jaettiin omat vastuualueet. Tämän seurauksena metsästysmaat kohosivat 11.500 hehtaariin. Vuonna 1957 seura liittyi Suur-Savon kennelpiiriin ja Suomen Metsästäjäliiton Savo-Karjalapiirin jäseneksi. Vuonna 1958 seura nimesi omat edustajat edellä mainittujen piirien kokouksiin. Pöytäkirja 27.4.1958, kohta 4: Päätettiin järjestää kesän aikana savikiekkoammuntoja joko ostamalla savilinko kuten ennen oli päätetty sekä savikiekkoja tai rakentamalla linko itse, jos saadaan savilingon piirustukset. Linko rakennettiin itse ja se on tällä hetkellä kateissa.
Vuonna 1959 kenneltoiminta alkoi. Mikkelissä oli koiranäyttely ja ajokoirakokeet Hirvensalmella. Sen yhteydessä järjestettiin ajokoetuomarikurssi. Näin saatiin muutama oma koetuomari. Vuonna 1960 lingon hankinta toteutui ja seura alkoi järjestää kilpailuja Vilkonharjulla. Vuonna 1960 aloitettiin hirvenmetsästys. Alkuvuosina oli vaikeaa. Lupa yhden hirven kaatoon. Välillä nuoltiin hirvipeijaisissa näppejä ja kerran syötiin sikaa. 70-luvun alussa hirvikanta vahvistui ja esim. 1980 seuralla oli 30 kaatolupaa ja kaatoa. 1975 anottiin ensikertaa kaatolupia yhteisesti naapuriseurojen ja seurueiden kanssa. 1961 alettiin miettiä seuralle omaa kokoontumistilaa, metsästysmajaa. Kissakoskelta ostettiin vanha rakennus, joka purettiin ja pystytettiin talkoovoimin nykyiselle paikalleen. Silloinen maja käsitti tupakeittiön ja saunan ja laajennusosa vuonna 1966 50 m² tuvan. Metsästysmajan avajaiset 22.11.1961 klo 16.30 Ohjelma: Kahvitarjoilu Tervehdyspuhe: O.Kapanen Kuorolaulua, Hirvensalmen mieskuoro Historiikki, siht. T. Heikkinen Lausuntaa Vapaa sana Saunomista Majan rakennus- ja kunnossapitotyöt pääosin talkootyönä. Omaa riistanhoitoyhdistystä harkittiin, mutta tultiin siihen tulokseen, että yhteinen riistahoitoyhdistys Mäntyharjun kanssa on paras suhteellisen vähäisen metsästyskorttien lunastamisen vuoksi.
1964 Ketuntappokilpailu. Toimintasuunnitelman 1.3.1963-28.2.1964 kohta 8: Toimeenpannaan jäsentenvälinen ketuntappokilpailu, jossa jaetaan I palkinto 50:- II palkinto 30:- ja III palkinto 20:-, kiertopalkinto entinen Kuusikymmenluvun lopulta erilainen kilpailutoiminta on virinnyt: Ampumaratatoiminta, kenneltoiminta, hirvenhiihto, jäsentenväliset pilkkikilpailut. 1964 hankittiin seuralle oma merkki. Merkin suunnitteli Matti Hokkanen Jyväskylästä. 1978 kenneltoimintaan tuli mukaan hirvikokeet. Ensimmäinen hirvikoetuomarikurssi 1981. 1981 perustettiin riistanhoitojaosto riistanhoitotyön tehostamiseksi. 1982 käytiin keskustelua naisosaston perustamisesta, mikä ei kuitenkaan johtanut tulokseen. Seuramme jäsenten perheenjäsenistä ja ystävistä on kuitenkin aina löytynyt naisia hoitamaan emännyyttä erilaisiin seuran tilaisuuksiin, mistä heille suuri kiitos. Seuran toimintaa 80-2000-luvuilla leimaa jäsenten aktiivisuus. Kenneljaosto, ampuma- ja kilpailutoimintaa, kokousedustajat piirikokouksissa, riistanhoito ja luonnonsuojelu, yhteistyö riistanhoitoyhdistyksen ja poliisin kanssa, poikue arvioinnit, riistakolmiot, ajokokeet, koiranäyttelyt, valistustilaisuudet, saalistilastojen keruu, seurojen välisiä ampumakilpailuja, talkoita ja pilkkikilpailuja yms. Nylkyvaja metsästysmajan pihapiiriin valmistui talkoovoimin 1988. Vaja on kooltaan 31 m² ja siinä on sähköt. 25 m²:n kota majan pihalle valmistui 2003. Kodassa on grilli. Se on valmistettu hirrestä ja sen valmistumisesta kuuluu erityiskiitos seuran jäsenelle Ensio Björniselle. 50-vuotisen seuran puheenjohtajia ovat olleet Otto Kapanen, Martti Poutanen, Pauli Liimatainen, Auvo Manninen, Erkki Kuitunen, Antti Gynther, Reino Häkkänen ja nykyinen puheenjohtaja Veli-Matti Vuorinen.
Hirvensalmen Eränkävijät on 50-vuotiselle taipaleellaan tarjonnut lukemattomia elämyksiä, onnistumisia, kanssakäymistä ja paljon hyvää muisteltavaa eränkävijöiden jäsenille ja lähipiirille. Raimo Huhtiniemi: Siiki s Roswitha NM 92 Nome SM Jorma Putus SM-kulta 1982 Metsästyshaulikko, ikämiehet Seppo Tiihonen Suur-Savon vuoden erämies 2002 SKL: Vuolasvirtapalkinto Hirvirannan Kennelille.