Uraanin talteenottohanke Yleispiirteinen selvitys
2 Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamossa, Kainuussa. Esiintymä on yksi Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Alueen kaivosluvat myönnettiin alun perin Outokummulle vuonna 1986 ja niiden hyödyntämisoikeudet siirrettiin Talvivaaralle helmikuussa 2004. Kaivostoiminta on käynnistynyt alueella vuonna 2008. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa ja pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotteesta Nyrstar Sales & Marketing AG:n kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Toteutus ja taitto:
3 Esipuhe Talvivaara Sotkamo Oy on käynnistänyt hankkeen ottaa talteen ja hyödyntää muiden metallien sivutuotteena saatavaa uraania Sotkamon Talvivaaran sijaitsevalla kaivoksella. Talvivaara on jättänyt ydinenergialain mukaisen uraanituotteen kaivos- ja rikastustoimintaa koskevan hakemuksensa valtioneuvostolle huhtikuussa 2010. Ydinenergialain mukainen lupa on yksi osa uraanin talteenottotoiminnan monivaiheista lupamenettelyä, jossa arvioidaan mm. ydinenergia-, ympäristönsuojelu- ja kemikaalilainsäädännön mukaisissa lupakäsittelyissä hankkeen turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaikutuksia. Tämä julkaisu on ydinenergialain mukaiseen kuulemismenettelyyn liittyvä yleispiirteinen selvitys Talvivaaran uraanin talteenottohankkeesta. Julkaisussa kerrotaan Talvivaaran hakemuksessaan esittämän mukaisesti, miten uraanin talteenotto vaikuttaa kaivoksen toimintaan ja sen ympäristövaikutuksiin ja turvallisuuteen. Selvitys perustuu Talvivaaran ydinenergialain (990/1987) mukaiseen lupahakemukseen sekä ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja raportteihin. Yleispiirteinen selvitys on työ- ja elinkeinoministeriön tarkastama ja hyväksymä. Yleispiirteinen selvitys on jaettu kaikkiin talouksiin Sotkamon kunnassa ja Kajaanin kaupungissa. Yleispiirteinen selvitys ja muut hakemusasiakirjat ovat nähtävissä työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla osoitteessa http://www.tem.fi. Sotkamossa marraskuussa 2010 Talvivaara
4 Sisältö Esipuhe...3 Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto...5 Johdanto...6 Lupamenettelyn vaiheet...8 Uraanin talteenottohankkeen perustelut...10 Uraanin talteenottoprosessi...12 Turvallisuuden varmistaminen...16 Vaikutukset ympäristöön...20 Taloudelliset vaikutukset...22 Yhteenveto...24 Lisätiedot ja mielipiteiden esittäminen...26
5
6 Johdanto Talvivaara Sotkamo Oy hakee ydinenergialain mukaista lupaa Sotkamon Talvivaaran kaivosalueen malmissa esiintyvän luonnonuraanin talteenottamiseksi. Uraanin talteenotto tehtäisiin muun metallituotannon sivutuotteena. Talvivaara Sotkamo Oy:n emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj tähtää kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon bioliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Louhinta Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa käynnistettiin vuonna 2008 ja ensimmäiset tuotteet toimitettiin asiakkaille helmikuussa 2009. Talvivaara on sitoutunut toimittamaan asiakkailleen korkealaatuisia tuotteita ja näkee perustelluksi hyödyntää louhittavan malmin sisältämät luonnonvarat, myös uraanin osalta, mahdollisimman tehokkaasti. Nykyisin osa uraanista päätyy metallituotteiden mukana jatkojalostajille ja osa metallien saostuksessa muodostuvan kipsisakkajätteen mukana kipsisakka-altaisiin. Koska uraanipitoisuus metallituotteissa häiritsee niiden jatkojalostusprosessia, uraania joudutaan poistamaan osana Talvivaaran asiakkaiden tuotantoa. Uraanin talteenotolla tarkoitetaan tässä selvityksessä nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin tuotantoprosessissa epäpuhtautena esiintyvän uraanin erottamista. Uusi uraanin talteenottolaitos on suunniteltu rakennettavaksi kiinteäksi osaksi nykyistä Talvivaaran metallientuotantokokonaisuutta. Uraanin talteenoton seurauksena nykyiseen metallien erotukseen tai kaivoksen louhintamääriin ei tule muutoksia, vaan hankkeessa on kyse toistaiseksi hyödyntämättömän ja kaivoksen päätuotteiden jatkojalostamista haittaavan raaka-aineen erottamisesta. Talvivaarassa talteen otettava uraani kuljetaan jatkojalostettavaksi ulkomaille. Uraani myydään kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksytyille, kansainvälisen atomienergiajärjestön ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuuluville jatkojalostuslaitoksille ja ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin.
7 Bioliuotuksessa metalleja sisältävä murskattu malmi kootaan liuotusalueelle kasaksi. Kasaa kastellaan sen päälle asennetusta kasteluputkistosta ja ilmastetaan kasan alle asennetuilla ilmaputkistoilla. Bakteerien, hapen ja ph:ta säätelevän kasteluliuoksen yhteisvaikutuksesta malmin metallit liukenevat liuokseen, josta metallit erotetaan saostamalla kaivoksen tehdasalueella olevissa laitoksissa. Myös malmin sisältämä uraani liukenee bioliuotuksessa.
8 Lupamenettelyn vaiheet Talvivaaran uraanin talteenottolaitoksen kaltainen hanke edellyttää toiminnalleen useita eri lupia ja viranomaiskäsittelyjä, joissa toiminnan turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaikutuksia arvioidaan eri näkökulmista. Lupamenettelyjen aikana kuullaan myös kansalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä hankkeen vaikutuksista. Ydinenergialain mukainen lupa Talvivaara on jättänyt ydinenergialain mukaisen kaivos- ja rikastustoimintaa koskevan hakemuksensa valtioneuvostolle huhtikuussa 2010. Ydinenergialain ja -asetuksen mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö pyytää hakemukseen lausunnot eri ministeriöistä, muilta viranomaisilta, Sotkamon kunnalta, Kajaanin kaupungilta ja niiden naapurikunnilta sekä useilta muilta tahoilta. Uraanin talteenotto voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun lainsäädännön edellyttämät selvitykset on toteutettu ja viranomaiset ovat myöntäneet toiminnalle luvat. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullaan kansalaisia ja yhteisöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää Sotkamossa julkisen kuulemistilaisuuden, jossa hankkeesta voidaan esittää mielipiteitä suullisesti ja kirjallisesti (lisätietoa sivulla 27). Ydinenergialain mukaisen päätöksen luvan myöntämisestä kaivos- ja rikastustoimintaan tekee valtioneuvosto. Muut hankkeeseen liittyvät luvat ja selvitykset Hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida uraanin talteenoton ympäristövaikutukset, selvittää mahdollisten haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot sekä mahdollistaa kansalaisten osallistumismahdollisuudet hankkeen suunnitteluvaiheessa.
9 Arviointityön tulokset kokoava YVA-selostus tullaan asettamaan nähtäville joulukuussa 2010 ja yhteysviranomaisena toimiva Kainuun elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus pyytää siihen erikseen kansalaisten ja yhteisöjen mielipiteitä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointityö päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon talvella 2011. Ympäristövaikutusten arvioinnin päätyttyä hankkeelle voidaan hakea ympäristölupaa. Hanke edellyttää myös mm. vaarallisten kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille tarvittavaa ns. kemikaalilupaa, rakennuslupaa sekä Euroopan atomienergiajärjestöltä haettavaa lupaa uraanipuolituotteen kuljettamiselle ulkomailla jatkojalostettavaksi. Ympäristölainsäädäntö Ydinenergialainsäädäntö Kemikaalilainsäädäntö YVA-menettely: ELY-keskus Ympäristölupa: Aluehallintovirasto (AVI) Ydinenergialainsäädännön mukainen lupa: Työ- ja elinkeinoministeriö Radioaktiivisen materiaalin kuljetuslupa: EURATOM Kemikaalilupa: Turvatekniikan keskus (TUKES) Mielipiteet ohjelmasta Kuulutus Kuuleminen Mielipiteet selostuksesta Monivaiheinen luvitusprosessi Kansalaisten sten osallistuminen n
10 Uraanin talteenottohankkeen perustelut Paras paikka talteenotolle Epäpuhtautena esiintyvän uraanin talteenoton ympäristölle paras, turvallisin ja taloudellisesti järkevin vaihtoehto on Talvivaaran näkemyksen mukaan tehdä se metallituotannon ensimmäisessä vaiheessa Talvivaarassa. Näin sekä kipsisakkaaltaisiin että metallituotteisiin päätyvän uraanin määrää voidaan merkittävästi vähentää sekä ottaa uraani talteen, käsitellä ja varastoida mahdollisten pienempien talteenottolaitosten sijaan yhdessä paikassa. Talteenottolaitoksella saadaan tehtyjen tutkimusten ja tuotantomäärien perusteella arvioituna erotettua uraania 350 500 tonnia vuodessa. Tämä vastaa määrältään merkittävää osaa Suomessa nykyisin käytettävästä ydinvoimalaitosten polttoainemäärästä. Talvivaarassa alueen kallioperässä luontaisesti esiintyvä vähäinen uraanipitoisuus voidaan ottaa talteen muun tuotannon ohessa.. Malmin tehokas hyödyntäminen Suomessa löydetyt uraaniesiintymät sisältävät yleisesti uraania niin pieninä pitoisuuksina, ettei kaivostoiminta ole mahdollista. Talvivaaran kaivoksen alueellakin pitoisuudet ovat erittäin pieniä, mutta kehitetyllä nykyaikaisella menetelmällä uraani voidaan ottaa talteen metallituotannon ohessa. Uraanin talteenottoa varten ei nykyisen toiminnan lisäksi tulla louhimaan malmia, eikä muutenkaan muuttamaan nykyisiä toimintoja. Kaivosalueella on jo valmiiksi talteenottolaitoksen toimintaa tukeva infrastruktuuri, kuten tie- ja raideyhteys, kemikaalivarastot sekä huolto- ja tukitoiminnot. Uraanin talteenotto metallituotannon sivutuotteena on kaivoslain (503/1965) tavoitteiden mukaista tehokasta louhittavan kallioperän hyödyntämistä. Uraanin kysyntä
11 Maailman uraanin tuotanto on tällä hetkellä noin 51 000 tonnia uraania vuodessa ja ydinvoimaloiden uraanin tarve on noin 69 000 tonnia vuodessa (lähde: GTK). Uraanin tarve on ylittänyt tuotannon vuodesta 1990 lähtien ja neljännes tarvittavasta määrästä saadaan ns. sekundäärisistä lähteistä, kuten käytetyn ydinpolttoaineen uudelleen jalostamisesta tai aseuraanivarastojen laimentamisesta polttoainekäyttöön. Maailmassa on 440 sähköntuotantoon käytettävää ydinreaktoria 29 eri maassa. Rakenteilla on 59 uutta reaktoria. Nykytekniikkaan perustuvassa sähköntuotannossa tunnettujen uraanivarojen arvioidaan riittävän noin 100 vuodeksi. Uraani on maailmanmarkkinatuote ja raakauraanin jalostamiseksi ydinvoimalaitoksen polttoaineeksi tarvitaan useita välivaiheita. Suomessa ei ole uraanin jatkojalostuslaitoksia ja siten Talvivaaran kaivoksen uraani myydään maailmanmarkkinoille puolituotteena. Väkevöidyn uraanin Väkevöidyn uraanin kemiallisen olomuodon kemiallisen muuttaminen olomuodon ja muuttaminen polttoainesauvojen ja polttoainesauvojen valmistus valmistus Uraanin kemiallisen olomuodon muuttaminen ja mahdollinen väkevöinti ja mahdollinen väkevöinti U-235:n suhteen U-235:n suhteen (= isotooppirikastus) (=isotooppirikastus) Uraanin Uraanin talteenotto talteenotto metallintuotannon metallintuotannon pääprosessiliuoksesta pääprosessiliuoksessa Käyttö Käyttö ydinvoimalaitoksen ydinvoimalaitoksen Käytetyn reaktorissa reaktorissa ydinpolttoaineen Käytetyn välivarastointi ydinpolttoaineen välivarastointi ydinvoimalaitoksen ydinvoimalaitoksen alueella Käytetyn ydinpolttoaineen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus tai mahdollisesti loppusijoitus jalostus tai mahdollisesti uudelleen jalostus uudelleen polttoainekäyttöön polttoainekäyttöön soveltuvaksi ulkomailla soveltuvaksi ulkomailla Metallimalmin louhinta louhinta ja käsittely ja Talvivaarassa käsittely Talvivaarassa Uraanin elinkaari Talvivaarassa TALVIVAARASSA Ulkomailla ULKOMAILLA Suomessa SUOMESSA tai ulkomailla
12 Uraanin talteenottoprosessi Talvivaaran kaivoksen käyttöönoton jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella riittävä osa uraania liukenee muiden talteen otettavien metallien tapaan metallien erotuksen liuokseen ja on siten todettu mahdolliseksi ottaa talteen. Uusi uraanin talteenottolaitos rakennettaisiin osaksi nykyistä metallien saostusprosessia. Uraani erotetaan metalliliuoksesta uuttamalla. Talteenottoprosessissa käytetään uuttokemikaaleja, jotka kiertävät suljetussa kierrossa. Lopullinen uraanipuolituote saostetaan ja kuivataan. Apuaineena ja pesuissa käytetään lisäksi happoja ja emäksiä. Kemikaalien käyttömäärät ovat nykyiseen toimintaan nähden vähäisiä. Laitoksella uraanin talteenotto tapahtuu sisätiloissa, joista ilmastoinnin poistoilmayhteet varustetaan suodattimilla ja pesureilla. Laitoksella ei muodostu erikseen käsiteltäviä tai nykyisessä metallien erotusprosessissa syntyvistä laadultaan poikkeavia jätevesiä. Talvivaaran kaivoksella tuotetun uraanin jalostaminen ydinpolttoaineeksi tehdään ulkomailla, koska Suomessa ei ole uraanin jalostuslaitoksia. Uraanipuolituote kuljetetaan tiiviissä, Säteilyturvakeskuksen määräysten mukaisissa tynnyreissä, jotka pakataan erillisiin kontteihin. Kontit kuljetetaan maanteitse tai junilla Oulun tai Kokkolan satamiin. Talteenottolaitoksella varaudutaan käsittelemään mahdollisesti myös vähäisiä määriä metallituotteiden jatkojalostajien (esim. Norilsk Nickel Harjavalta Oy) prosessista syntyviä uraanipuolituotteita ja mahdollisesti muualta tuotavia nikkelirikasteita. Tämän muualta tuotavan uraanin osuus olisi alle 5 % Talvivaaran suunnitellusta kokonaistuotantomäärästä eli enintään 25 tonnia vuodessa.
13 METALLIEN EROTUS kupari, sinkki Uraanin uutto METALLIEN EROTUS nikkeli, koboltti Uuton apuaineiden lisäys Takaisin uutto ph säätö Saostus Suodatus Kuivaus Pakkaus
14
15
16 Turvallisuuden varmistaminen Säteily Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla. Talteenottolaitoksessa erotettava uraanipuolituote on säteilyominaisuuksiltaan kallioperässä esiintyvää luonnonuraania vastaavaa. Luonnonuraanin säteily muodostuu tyypiltään pääosin materiaalia läpäisemättömästä säteilystä, joka ei läpäise ihoa, kuljetusastian materiaalia eikä rakennuksia. Sen käsittelyn turvallisuuteen liittyvät lähinnä normaalit kemikaaliturvallisuuden varotoimenpiteet. Talvivaara on vastuussa hankkeen turvallisuudesta sen kaikissa vaiheissa. Uraanilaitoksen toimintaa valvovat Säteilyturvakeskus sekä työsuojelu- ja ympäristöviranomaiset. Osana ydinenergialain alaisen toiminnan käynnistämistä Talvivaara teettää parhaillaan ns. perustilaselvitystä uraanin ja sen hajoamistuotteiden esiintymisestä Säteilyturvakeskuksella. Selvityksessä tutkitaan mm. maaperässä, pölyssä, jokija järvivedessä sekä sedimentissä, marjoissa, sienissä, kaloissa ja riistassa esiintyviä radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia. Jo tehtyjen tutkimusten perusteella uraanin ja sen hajoamistuotteiden esiintyminen kaivosalueella ja sen ympäristössä ei merkittävästi poikkea luonnontilaisen alueen pitoisuuksista. Alueen säteilytasoissa ei ole eroja normaaliin taustasäteilyyn Suomessa. Alustavien mittausten mukaan myös radonpitoisuudet ovat selvästi toimenpidearvojen alapuolella.
17 Toiminnan turvallisuus Uraanin talteenottolaitos on toimintaperiaatteeltaan yksinkertainen. Uuttoprosessi tapahtuu sisätiloissa ja matalissa lämpötiloissa. Uuttoaineiden lisäksi saostukseen ja pesuihin käytettävät kemikaalit ovat yleisesti teollisuudessa käytettyjä peruskemikaaleja. Kaikki kemikaalit varastoidaan sisätiloissa tai suoja-altailla varustetuissa erillisissä säiliöissä. Laitoksen toimintaa ohjataan pitkälle viedyllä automatiikalla sekä varo- ja hälytysjärjestelmillä. Laitoksen suunnittelussa noudatetaan riskit minimoivaa suunnittelutapaa ja toteutetaan jo suunnittelun aikaisia riskinarviointeja. Keskeisenä asiana on poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin varautuminen. Työntekijöiden altistuminen estetään monin keinoin, mm. ilmanvaihtojärjestelyillä, käyttämällä suojavaatetusta ja suojaimia sekä seuraamalla työntekijöiden säteilyannosta. Uraanin kuljettamisessa noudatetaan vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä, jotka asettavat vaatimuksia mm. kuljettajan pätevyydelle, varoitusmerkinnöille, kuljetuskaluston rakenteille ja niiden testaamiselle sekä varautumiselle poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin. Kuljettaminen ulkomaille on luvanvaraista ja valvottua.
18 Asiantuntemus Talvivaaralla on käytettävissään riittävä asiantuntemus laitoksen toteuttamiseksi turvallisuusvaatimusten ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laitoksen toimintojen suunnittelussa käytetään suomalaisen Outotecin mittavaa kokemusta uuttoprosesseista ja tehdassuunnittelusta. Lisäksi Talvivaara on tehnyt sopimuksen ulkomaisen uraanin jatkojalostajan ja merkittävän uraanitekniikan osaajan kanssa, jonka kokeneet asiantuntijat osallistuvat laitoksen suunnitteluun, käyttöönottoon ja käyttöön. Viranomaisvalvonta Ydinenergialaki ja sen nojalla annetut valtioneuvoston asetukset ohjaavat uraanin turvallista käyttöä ja sen valvontaa. Uraanin talteenottotoimintaa valvoo Säteilyturvakeskus (STUK), jonka turvallisuussäännöstö antaa yksityiskohtaiset vaatimukset laitoksen rakentamiselle ja käytölle. Valvonta kattaa laitoksen koko elinkaaren alkaen suunnittelusta ja jatkuen koko laitoksen käytön ajan aina sen purkamiseen asti. Talvivaaran uraanipuolituotteen jatkojalostaja toimii Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) ja kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) valvonnassa kuljettaessaan puolituotetta Suomesta ulkomaille ja valmistaessaan siitä ydinpolttoainetta.
19
20 Vaikutukset ympäristöön Talteenottolaitos nykyisten toimintojen yhteyteen Talteenottolaitoksen suunniteltu sijoituspaikka on teollisuusalueella eikä kaivoksen käytössä olevaa aluetta ole tarpeen laajentaa. Toiminnassa voidaan hyödyntää kaivoksen olemassa olevia liikenneyhteyksiä, eikä talteenottolaitoksen toteuttaminen siten edellytä uusien teiden, johtolinjojen tai muiden merkittävien alueen ulkopuolisten rakenteiden toteuttamista. Kasvillisuus on pääosin poistettu alueelta jo aikaisemmin ja siksi laitosalueella tai sen lähiympäristössä ei ole erityisiä luontoarvoja. Uraanin talteenottolaitoksen ympäristövaikutukset on arvioitu joulukuussa 2010 nähtäville asetettavassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kaivosalueen lähiympäristössä on vain vähän asutusta, joista lähin 2,5 km etäisyydellä. Väestörekisteritietojen mukaan 12 km säteellä laitoksen sijoituspaikasta on noin 70 vakituista asuinkiinteistöä. Lisäksi etenkin Jormasjärven suunnalla on vapaa-ajan asutusta. Ilman kautta kulkeutuvat vaikutukset Uraanin talteenottolaitoksen toteuttaminen ei lisää Talvivaaran kaivoksessa louhittavan kiviaineksen määrää tai murskaustarvetta, eikä siten kiviaineksen käsittelystä aiheutuvia pölypäästöjä. Louhinnasta ja räjäytyksistä aiheutuvan pölyn hyvin pieni uraanipitoisuus ei aiheuta terveydellistä haittaa. Pölypäästöjen uraanipitoisuudella ei ole todettu olevan vaikutuksia kasvillisuuteen kaivosalueen ympäristössä.
21 Talteenottolaitoksessa muodostuvat höngät ja ilmanvaihdon ulospuhallukset puhdistetaan kaasupesureilla ja suodattimilla ennen niiden johtamista ulkoilmaan. Laitos ei lisää hajuhaittoja alueella. Pesureiden toimintaa ja ulkoilmaan johdettavan ilman laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisesti. Pesurien toiminta häiriötilanteissa turvataan varasähköntuottojärjestelmällä. Maaperään ja vesistöihin kohdistuvat vaikutukset Uraanin talteenotosta ei normaalitilanteissa aiheudu päästöjä vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Laitos toteutetaan siten, että poikkeus- ja onnettomuustilanteessakin vuodot jäävät laitoksen sisätiloihin ja kemikaalivarastojen suoja-altaisiin. Nämä liuokset voidaan palauttaa takaisin prosessiin. Koko Talvivaaran metallituotanto kulkisi uraanin talteenottolaitoksen kautta, jossa saadaan erotettua pääosa, yli 90 % liuoksessa olevasta luonnonuraanista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kipsisakka-altaalle tai purkuvesien kautta vesistöön päätyy uraanin talteenoton jälkeen enää hyvin pieni osa malmissa olevasta uraanista ja sen hajoamistuotteista. Pitoisuudet kipsisakka-altaalle johdettavassa prosessivedessä alittavat selvästi WHO:n (World Health Organization) juomavedelle antamat uraanipitoisuuden suositusarvot ja suomalaiset suositusarvot. Luontaisen vähäisen pitoisuuden vuoksi kipsisakan ja purkuvesistön uraanipitoisuus on nykyisinkin ollut pieni eikä sillä ole ollut merkitystä näiden ympäristöominaisuuksiin tai -vaikutuksiin. Kuljetuksissa noudatetaan varo- ja suojaustoimenpiteitä sekä käytetään uraanituotteen kuljetuksiin tarkoitettua kalustoa, joten todennäköisyys kuljetettavan uraanituotteen pääsemiselle ympäristöön on erittäin pieni.
22 Taloudelliset vaikutukset Työllisyysvaikutukset Kainuussa Uraanin talteenottolaitoksen toteuttaminen parantaa osaltaan Sotkamon ja Kajaanin alueen työllisyystilannetta. Talvivaara työllistää suoraan tällä hetkellä 380 henkilöä. Uraanilaitos tulee työllistämään suoraan noin 20 henkilöä, välillisesti noin 50 henkilöä ja rakennusvaiheessa arviolta noin 300 400 henkilöä. Talteenottolaitoksen investointikustannukset ovat noin 30 45 miljoonaa euroa ja käytönaikaiset kustannukset noin 3 4 miljoonaa euroa vuodessa. Uraanin talteenotto voidaan toteuttaa metallituotannon ohessa taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran kaivos on merkittävä työllistäjä Kainuussa. Uraanin talteenotto parantaa alueen työllisyyttä. Sotkamo ja muut kunnat maakunnan alueella saavat toiminnan tehostumisesta lisää verotuloja sekä verotettavasta työstä että yhteisöverosta. Välilliset vaikutukset elinkeinotoimintaan Osana ympäristövaikutusten arviointia on selvitetty uraanin talteenoton vaikutuksia matkailu- ja luontoelinkeinoihin alueella. Matkailuelinkeinon liikevaihto Sotkamossa on vuositasolla noin 70 milj. euroa ja sen työllistävä vaikutus on alueella merkittävä. Uraanin imagon vaikutuksen matkailuelinkeinoon arvioidaan jäävän suunnitteluvaiheen saaman runsaan julkisuuden jälkeen vähäiseksi. Uraanin talteenottolaitos ei rajoita maatalouselinkeinojen harjoittamista tai marjastusta ja sienestystä alueen ympäristössä.
23
24 Yhteenveto Talvivaara Sotkamo Oy on hakenut valtioneuvostolta ydinenergialain mukaista lupaa uraanin talteen ottamiseksi Talvivaaran nykyisestä tuotantoprosessista. Talvivaaran kaivoksen päätuotteet ovat nikkeli ja sinkki ja sivutuotteet kupari ja koboltti. Uraani esiintyy alueen malmissa epäpuhtautena ja Talvivaara haluaa ensisijaisesti toimittaa asiakkailleen korkealaatuisia tuotteita. Uraanin poistaminen keskitetysti Talvivaaran kaivoksella on edullisinta verrattuna tilanteeseen, jossa Talvivaaran asiakkaat joutuisivat poistamaan uraanin omissa laitoksissaan. Suunniteltu uraanin talteenottolaitos sijoittuu Talvivaaran kaivoksen tehdasalueelle, jolloin se on sopusoinnussa alueen muun maankäytön kanssa ja tukeutuu kaivoksen muuhun infrastruktuuriin. Talteenottolaitos voi hyödyntää nykyisen tehdasalueen käyttöä tukevia toimintoja sekä rakenteita. Uraanipitoisuus alueen kallioperässä ei ole riittävä taloudellisesti kannattavaan toimintaan, ellei talteenottoa tehdä muun metallituotannon yhteydessä. Uraanin talteenottolaitoksen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lainsäädännön mukaisesti. Arviointityön lopputulos, ympäristövaikutusten arviointiselostus, julkaistaan joulukuussa 2010. Kokonaisuutena hankkeen ympäristövaikutukset tulevat jäämään vähäisiksi, koska uraanin talteenotto toteutetaan suljetussa prosessissa. Uraanin talteenotto vähentää merkittävästi kaivoksen kipsisakka-altaaseen ja asiakkaille muiden metallituotteiden mukana kulkeutuvan uraanin määrää.
25
26 Lisätiedot ja mielipiteiden esittäminen Lausunnot Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää ydinenergialain mukaisesta hakemuksesta lausuntoja eri ministeriöiltä, viranomaisilta sekä hankkeen sijaintipaikan asianosaisilta kunnilta Sotkamolta, Kajaanin kaupungilta ja naapurikunnista; Kuhmon kaupungilta, Paltamon kunnasta, Ristijärven kunnasta, Valtimon kunnasta, Rautavaaran kunnasta, Sonkajärven kunnasta, Nurmeksen kaupungilta, Vaalan kunnasta, Pyhännän kunnasta, Siikalatvan kunnasta ja Vieremän kunnasta. Kuulutukset Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee Talvivaaran uraanin talteenottolaitoksen rakentamishankkeesta kuulutuksen 1.12.2010 sanomalehdissä ja verkkosivuillaan www.tem.fi. Hakemuksen nähtävillä olo Ydinenergialain mukainen hakemus on nähtävillä 1.12.2010-31.3.2011 Sotkamon kunnanvirastossa osoitteessa Markkinatie 1, 88600 Sotkamo ja Kajaanin kaupungintalolla osoitteessa Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani sekä edellä mainituissa naapurikunnissa. Lisäksi hakemus on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla www.tem.fi.
27 Julkinen, kaikille avoin kuulemistilaisuus Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää ydinenergialain 13 mukaisen kaikille avoimen kuulemistilaisuuden Sotkamossa 26.1.2011 klo 18.00 Tenetin koululla, Opintie 2, Vuokatti. Mielipiteet Hankkeesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti toimittamalla ne 31.3.2011 mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon (osoite: Työ- ja elinkeinoministeriö, PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO, Käyntiosoite: Aleksanterinkatu 4, Helsinki). Mielipiteet voidaan toimittaa 31.3.2011 mennessä myös sähköisesti osoitteeseen kuuleminen@tem.fi. Annetuissa mielipiteissä ja lausunnoissa tulee viitata asianumeroon TEM/1131/08.05.01/2010. Lisätiedot Lisätietoja hankkeesta ja ydinenergialain mukaisesta lupahakemuksesta antaa Talvivaaralla kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen, puh. 020 712 9800, eeva.ruokonen@talvivaara.com. Osoite: Talvivaara Sotkamo Oy, Talvivaarantie 66, 88120 TUHKAKYLÄ. Hakemuksen käsittelystä lisätietoja antaa Työ- ja elinkeinoministeriössä ylitarkastaja Eriika Melkas, puh. 010 606 4103, eriika.melkas@tem.fi. ja yli-insinööri Jorma Aurela, puh. 010 606 4832, jorma.aurela@tem.fi.
28 www.talvivaara.com