1 2012 12 8 Tavoitteena monimuotoinen jokiluonto Kalojen istutukset ovat tärkeä tekijä joen ympäristön hoidossa. Vesivoiman merkitys kasvussa Vesivoima on sähkön tuotantomuodoista paras säätäjä. 4 PYHÄKOSKI SAA LISÄÄ TEHOA ivoima vesivoima vesivoim ivoima vesivoima ima vesivoima esivoim esi
Näkökulmia Oulujoen vesivoimaan Vesivoimalla tuotetaan nykyisin lähes 15 prosenttia suomalaisten kuluttamasta sähköstä. Se tekee vesivoimasta kiistatta merkittävimmän uusiutuvan sähköntuotantomuodon maassamme. Tulevaisuudessa vesivoiman merkitys vain kasvaa, mikäli tuuli- ja aurinkoenergian osuus lisääntyy. Epätasaisemmin sähköä tuottavat uusiutuvat energiamuodot tarvitsevat rinnalleen säätövoimaksi parhaiten sopivaa vesivoimaa. Oulujoen alueella vesivoimalaitokset ovat olleet osa elämänmenoa jo vuosikymmeniä. Meille Fortumissa on tärkeää, että Oulujoen vesistön luonnonvoimaa hyödynnetään sähköntuotantoon kestävällä tavalla ja paikallinen ympäristö huomioiden. Tästä syystä avoin keskusteluyhteys ja yhteiset kehityshankkeet paikallisten kanssa ovat meille merkittävä osa työtämme. Tämä Oulujoen alueen kesälehtemme Naapurina vesivoimaa tarjoaa vesivoimalaitostemme lähiasukkaille uuden mahdollisuuden tutustua voimalaitostemme arkeen. Kerromme tässä lehdessä muun muassa Pyhäkosken voimalaitoksen uudistuksista, ajankohtaisista kalatalousasioista sekä vesivoiman merkityksestä tulevaisuudessa. Otamme mielellämme vastaan palautetta lehden sisällöstä osoitteessa naapurina.voimala@fortum.com. Toivotan energistä kesää kaikille lukijoille! Risto Andsten Johtaja, Uusiutuva energia Fortum Vesivoima kuuluu Oulujoelle Pyhäkosken voimalaitos peruskorjataan tänä vuonna. 4 Naapurina vesivoimaa on Fortumin Oulujoen alueen sidosryhmälehti, joka jaellaan vesivoimalaitostemme lähialueen kotitalouksiin. Lehti ilmestyy yhtenä numerona vuonna 2012. Päätoimittaja Heli Kurki, Fortum Power-divisioona Sisällöntuotanto Zeeland Maggie Oy, Taitto Zeeland, Paino Lönnberg. Kansi Suokukko / Vastavalo, Sampo Kiviniemi Julkaisija Fortum, Power-divisioona, Keilaniementie 1, 00048 Fortum Fortumin ajankohtaisia vesivoima-asioita voit seurata verkkosivuillamme osoitteessa www.fortum.com/ vesivoima. 2 NAAPURINA VESIVOIMAA Kalaistutuksilla turvataan lohijoki Lohen lisäksi istutetaan muitakin lajeja. 12
2012 1 LYHYESTI Kiantajärven luhtarantoja uudistetaan Kiantajärven Juntusrannassa on aloitettu vesilinnuille suotuisan luhta-alueen kunnostus. Alue on monille kahlaajille ja vesilinnuille merkittävä muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Siellä levähtää kevään aikana mm. tuhansia suokukkoja. Järvenpohjaan kaivetuilla uomilla luodaan suojaisia vesialueita ja lisätään rikkonaista rantaviivaa. Näin aluetta muokataan entistä monimuotoisemmaksi lintuvedeksi. Kunnostustyö jatkuu vielä kahtena seuraavana talvena. Alueelle on rakennettu kaksi lintutornia, joista lähemmälle pääsee helppokulkuista väylää. Kauemmalle tornille on rakenteilla pitkospuut. Säätävän vesivoiman tarve kasvaa. Näin sanoo johtaja Jukka Leskelä. 8 Minulle työn pysyvyys on tärkeää. Tunnen, että tässä työssä pystyn suunnittelemaan tulevaisuuttani. Jukka-Matti Oikarinen Kunnossapitoasentaja, Jylhämän, Nuojuan, Utasen ja Ala-Utosen voimalaitokset Nimisjärveen pohjapato Nimisjärven luusuaan keväällä valmistuneen pohjapadon myönteiset seuraukset ovat jo tänä kesänä nähtävissä. Hankkeella on haluttu helpottaa kalojen kulkua Oulujärven ja siihen laskevan Nimisjärven välillä. Vanhan, alun perin lahnan kudulle nousua palvelleen, säännöstelypatorakenteen muokkaaminen luonnonmukaisemmaksi pohjapadoksi tekee alueesta myös viihtyisämmän ja kaunistaa maisemaa. Patohanke nostaa Nimisjärven alimpia vedenkorkeuksia, mikä parantaa järven virkistyskäyttöä. Ylimpiin vedenkorkeuksiin hanke ei vaikuta. Kianta- ja Nimisjärven hankkeet toteutetaan Fortumin, kuntien ja valtion yhteistyöllä ja yhteisellä rahoituksella. Tutortoiminta juniorivalmentajien tukena Fortumin ja Palloliiton Fortum Tutor -ohjelmassa kehitetään juniorien parissa toimivien ohjaajien ja valmentajien taitoja. Neljännellä kaudella on mukana 95 tutoria. He tavoittavat 20 000 lasta ja yli 40 000 perhettä. Tutorina olemisena on parasta, kun saa viedä omaa kokemusta ja taitoja eteenpäin aloitteleville valmentajille. On hienoa nähdä, että voin auttaa helpottamaan valmentajan työtä, ja sitä kautta kehittää juniorijalkapalloilua, sanoo Oulun Luistinseuran tutor Pasi Kurttila. NAAPURINA VESIVOIMAA 3
PYHÄKOSKI PÄLLI ÄMMÄ MONTTA ALA-UTOS UTANEN AITTOKOSKI NUOJUA JYLHÄMÄ SEITENOIKEA LEPPIKOSKI 4 NAAPURINA VESIVOIMAA
VESIVOIMALAITOKSET OVAT LUONNOLLINEN OSA OULUJOKEA Paltamolainen Jukka-Matti Oikarinen katselee veden virtaamista Vaalassa sijaitsevan Jylhämän voimalaitoksen suurista ikkunoista. Ilmeestä päätellen nuori mies tuntuu viihtyvän työssään. Voimalaitos tarjoaa 23-vuotiaalle kunnossapitoasentajalle mielekästä työtä lähes kotimaisemissa. TEKSTI: Mika Kulju KUVAT: Kai Tirkkonen Viihdyn työssäni, joka tarjoaa omanlaistaan vapautta. Tekemisessä on vaihtuvuutta monista rutiineista huolimatta. Lisäksi on mukavaa, että työssä on vesistö lähellä, sanoo metsästystä ja kalastusta harrastava Oikarinen. Oikarisen työpäivään kuuluvat muun muassa laitteiden ja koneiden tarkkailut sekä ennakoivat huollot. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat Jylhämän voimalaitoksen lisäksi Nuojuan, Utasen ja Ala-Utoksen laitokset. Jylhämän ja Ala-Utoksen välimatka on noin 30 kilometriä, joten jokivarsi on tullut Oikariselle tutuksi. Kesällä liikun mielelläni moottoripyörällä silloin, kun mitään ei tarvitse kuskata. Kesä on muutenkin hienoa aikaa, sillä silloin joki on kauneimmillaan, kuvailee Oikarinen. Oikarinen teki ennen nykyistä uraansa töitä eri yrityksissä sähköasennuksen ja automaatiotehtävien parissa. Kokemustensa jälkeen hän osaa arvostaa nykyistä tehtäväänsä, sillä vesivoimalaitos edustaa kestäviä arvoja. Minulle työn pysyvyys on tärkeää. Tunnen, että tässä työssä pystyn suunnittelemaan tulevaisuuttani turvallisin mielin. Pyhäkosken peruskorjaus alkoi toukokuussa Oulujoen voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Harri Palopelto on katsellut virran juoksua huomattavasti pitempään kuin Oikarinen. Palopelto aloitti työt Oulujoella vuonna 1977. AJANKOHTAISET vesivoimaan liittyvät uutiset löydät osoitteesta: Fortum.com/vesivoima Tarkoitus oli tulla käväisemään täällä, mutta vierailu on hieman venähtänyt. Näin käy monien ihmisten elämässä, hymyilee Palopelto. Siilinjärvellä syntynyt Palopelto tuntee Fortumin Oulujoen voimalaitokset läpikotaisin. Samoin laitosten aiempi historia on hänelle tuttua. Esimerkiksi Pyhäkosken voimalaitos rakennettiin vuosina 1949 1951, jolloin kansakunta tarvitsi energiaa teollisuutta varten. Energialla ruokittiin teollisuutta, joka vastasi sotakorvausten maksamisesta. Silloin energian tarve oli erittäin suuri. Oulujoen vesivoimalaitosten ketju alkaa Vaalan Jylhämästä ja päättyy Oulun kuuluisaan Merikoskeen. Oulujoen voimalaitokset ovat Fortumin omistuksessa Merikoskea lukuun ottamatta. Pyhäkoski on voimalaitoksista vanhin, kun taas nuorinta Kesällä liikun mielelläni moottoripyörällä. Kesä on hienoa aikaa, sillä silloin joki on kauneimmillaan. Jukka-Matti Oikarinen Kunnossapitoasentaja, Jylhämän, Nuojuan, Utasen ja Ala-Utosen voimalaitokset NAAPURINA VESIVOIMAA 5
Uudistus lisää voimalaitoksen energiatehokkuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Mahdollisten öljyvahinkojen ja tulipalojen riski pienenee sekä työturvallisuus ja käyttövalmius paranevat. Harri Palopelto Oulujoen voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopäällikkö sukupolvea edustavat vuonna 1957 valmistuneet Utanen, Ala-Utos ja Montta. Lisäksi Oulujärveltä latvavesille johtavan Hyrynsalmen reitin varrella sijaitsevat vielä Fortumin omistamat Leppikosken, Seitenoikean, Aittokosken ja Ämmän voimalaitokset. Kaikkiaan Fortumin 11 vesivoimalaitoksessa on tehoa 540 megawattia. On tietenkin selvää, että vesivoiman merkitys alueen ihmisille ja taloudelle on ollut ja tulee olemaan harvinaisen suuri, kuvailee Palopelto. Laitoksista on tullut vuosikymmenten varrella jo luonnollinen osa Oulujoen varren elämänmenoa. Jyhkeät laitokset eivät hidasta edes perinteikkään ja jokakesäisen Tervasoutu-tapahtuman järjestämistä, sillä kirkkoveneet kuljetetaan voimalaitosten ohitse trailereiden avulla. Myös virkistyskalastus on joella suosittua. PYHÄKOSKEN PERUS- KORJAUS Täydellinen peruskorjaus on toinen vuonna 1951 käyttöönotetussa Pyhäkosken vesivoimalaitoksessa. Ensimmäinen kone peruskorjattiin generaattorin osalta vuonna 1998 ja turbiinin osalta vuonna 2002. Vuoden 2012 aikana kakkoskoneistossa uusitaan turbiini, generaattori sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Lisäksi laitoksen kaikkien koneiden magnetointijärjestelmät ja turbiinin ohjausjärjestelmät uusitaan. Voimalaitoksen peruskorjaushanke jatkuu vuonna 2013 kolmoskoneen peruskorjauksella ja vuonna 2014 on vuorossa ykköskoneiston automaatiojärjestelmien uusiminen. Peruskorjausten työllisyysvaikutus on noin 40 henkilötyövuotta. Uudistus lisää turvallisuutta Tätä kirjoitettaessa perinteikkään Pyhäkosken voimalaitoksen historiassa oli kääntymässä uusi sivu, sillä kakkoskoneiston peruskorjaus oli alkamassa. Voimalaitoksen kakkoskoneisto pysäytettiin korjausta varten toukokuun seitsemäntenä päivänä. Kakkoskoneiston on tarkoitus palata sähköntuotantoon marraskuun alussa. Kakkos- ja kolmoskoneen peruskorjauksen myötä voimalaitoksen teho nousee nykyisestä 128 megawatista 145 megawattiin. Uudistus lisää voimalaitoksen energiatehokkuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Mahdollisten öljyvahinkojen ja tulipalojen riski laitoksella pienenee sekä työturvallisuus ja käyttövalmius paranevat, kuvailee Palopelto. Pyhäkosken voimalaitoksen kakkoskoneiston pysäyttäminen ei aiheuta ympäristöhaittoja. Peruskorjausseisokkien aikana Pyhäkosken juoksutukset ovat keskimääräistä pienempiä. Säännöstely- ja energiatilanteeseen perustuen Pyhäkosken juoksutukset suoritetaan tarvittaessa tulvaluukkujen kautta, jatkaa Palopelto. Pyhäkosken hanke on osa Fortumin Suomen ja Ruotsin vesivoimalaitosten pitkän tähtäimen perusparannusohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä hiilidioksidipäästöttömän vesivoimatuotannon kapasiteettia, parantaa turvallisuutta ja turvata hyvä käytettävyys. Fortumilla on mittarointi laitosten kunnosta. Kyseessä on eräänlainen kannattavuus- ja kuntokartoitus, joka määrittää missä järjestyksessä peruskorjauksia tehdään, kertoo Palopelto. 6 NAAPURINA VESIVOIMAA
Laatu kestää sukupolvesta toiseen Pyhäkosken vesivoimalaitoksen nyt peruskorjattavien koneistojen generaattorit ovat amerikkalaista alkuperää, mikä näkyy jopa historiallisena arvokkuutena. Palopelto esittelee mielellään kakkoskoneen kiiltävää metallilaattaa, joka kertoo englanniksi, ettei konetta saa käyttää ennen ohjekirjan lukemista. Kuluttajansuojakysymykset ovat siis olleet ajankohtaisia Yhdysvalloissa jo yli puoli vuosisataa sitten - olipa sitten kysymyksessä minkä kokoinen kone tahansa. Palopelto korostaa, että esimerkiksi Pyhäkosken voimalaitos rakennettiin erittäin laadukkaista materiaaleista ja koneista kautta linjan. Siihen aikaan tehtiin huippulaatua, joten laitokset ovat kestäneet käyttöä erittäin hyvin. Pitää muistaa, että huomattavasti nuoremmillekin laitoksille on tehty peruskorjauksia. Pyhäkosken peruskorjauksella on luonnollisesti paikallinen työllistävä vaikutuksensa, minkä lisäksi henkilökunta on täystyöllistetty moneksi vuodeksi. Näillä näkymin Pyhäkosken laitos tulee tuottamaan energiaa ainakin yhden ihmisen koko työelämän ajaksi. Tähtäämme vähintään seuraavan 50 vuoden käyttöikään, vaikka kokemusta meillä ei tietenkään uusituista koneistoista riittävästi ole. Vesiteihin ei tehdä muutoksia, mutta silti tekniikan kehittymisen ansiosta jokaisen koneen teho nousee noin 20 prosenttia. Pyhäkoski tuottaa energiaa vielä todella pitkään, päättää Palopelto. Oulujoen voimalaitoksia ajetaan Espoon Keilaniemestä Maailma on muuttunut huomattavasti sen jälkeen, kun Pyhäkosken voimalaitos rakennettiin 1940 1950-lukujen vaihteessa. Varsinkin tietoliikenne- ja tietotekniikan kehitys on mullistanut teollista ajattelua monella tapaa. Fortumin omistamia vesivoimalaitoksia Suomessa ajettiin Pyhäkosken valvomosta viime vuoden syksyyn saakka, minkä jälkeen toiminta keskitettiin Espoon Keilaniemeen. Siirron taustalla olivat rationaaliset syyt, sillä nykyinen tiedonsiirtotekniikka mahdollistaa kauko-ohjauksen vaikkapa toiselta puolen maapalloa. Nykyään on teknisesti aivan sama, mistä päin valtakuntaa voimalaitoksia ajetaan, toteaa Oulujoen voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Harri Palopelto. Keilaniemessä tehdään Fortumin tuotannonsuunnittelu, joten oli luonnollista, että myös varsinainen ajaminen siirtyi saman katon alle. Tuotannonoptimoija Harri Sipolan mukaan nykyinen tilanne lisää toiminnan tehokkuutta ja helpottaa yhteistyötä edellä mainittujen toimintojen välillä. Pystymme hoitamaan vesistöjen säännöstelyn, tuotannonohjauksen, sähkön tuotannon ja fyysisen kaupankäynnin yhdestä paikasta. Henkilöstön kannalta nykyinen tilanne luo oivalliset mahdollisuudet osaamisen laajentamiseen myös uudenlaisiin työtehtäviin, sanoo Sipola. Voimalaitoksia operoidaan kolmessa vuorossa, joiden toteuttamiseen osallistuu tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Osa näistä henkilöistä osallistuu vuorotyön lisäksi esimerkiksi erilaisiin kehitys- ja projektitehtäviin sekä sähkön fyysiseen kaupankäyntiin, mikä mahdollistui muuttomme myötä, kertoo Sipola. Vaikka Fortumin vesivoimalaitosten ajaminen hoituu nykyisin Espoosta, on tässäkin järjestelyssä säilytetty edelleen tekninen mahdollisuus ajaa voimalaitoksia poikkeustilanteessa myös paikallisesti. Kunnossapidon työnjohtaja Pekka Lämsä tarkkailee turbiinia Jylhämän voimalaitoksella. NAAPURINA vesivoimaa 7
TEKSTI: Pertti Suvanto KUVA: Shutterstock Vesivoiman merkitys kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, sillä puhtautensa lisäksi se on erinomainen säätäjä. Suomi tarvitsee lisää vesivoimaa, sanoo Energiateollisuuden keskusliiton johtaja Jukka Leskelä. SUOMEN kaikkien vesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on 3 190 megawattia. SUOMI TARVITSEE LISÄÄ VESIVOIMAA 8 NAAPURINA VESIVOIMAA
Vesivoima on säätösähköä Vettä pystytään varastoimaan ja sähköä voidaan tuottaa silloin, kun sitä tarvitaan. Hyvä esimerkki tästä on päivä maaliskuulta, jolloin vesivoiman maksimi- ja minimituotannon avulla säädettiin tuotantoa kulutusta vastaavaksi. Esimerkkipäivä 7.3.2012 oli maaliskuun kuukausihuipun vuorokausi SÄHKÖN HANKINTA (MW/h) VESIVOIMA Maksimi 2394 Minimi 1151 SÄHKÖN TUONTI (Netto) Maksimi 2508 Minimi 1537 LÄMPÖVOIMA Maksimi 5168 Minimi 4485 TUULIVOIMA Maksimi 135 Minimi 92 KLO 01 03 06 09 12 15 18 21 23 YDINVOIMA Maksimi 2762 Minimi 2760 Lähde: Energiateollisuus, kuukausitilasto Säähavainnot 7.3. Oulunsalo Pellonpää: YLIN 2.9 C ALIN 15.4 C Lähde: Ilmatieteenlaitos, maaliskuun kuukausitilasto Putoavan veden energiaa on muutettu sähköksi Suomessa jo toista sataa vuotta. Sähköntuotanto käynnistyi Tampereella vuonna 1891. Suurimmillaan vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli 1950 1960-luvuilla, jopa 90 %. Vesivoimalaitosten sähköntuotanto oli Suomessa viime vuonna 12,3 terawattituntia, mikä vastasi 14,6 % koko maan sähkön kulutuksesta. Vesivoima on uusiutuva, päästötön ja kustannustehokas tuotantomuoto ja sen säätöominaisuudet ovat vertaansa vailla, Energiateollisuuden keskusliiton johtaja Jukka Leskelä sanoo. Maailman paras säätäjä Sähkö tuotetaan yhtä aikaa, kun se kulutetaan. Siksi tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa. Sähkön tarve vaihtelee sen mukaan, miten yhteiskunta ja ihmiset elämänrytmiään säätelevät. Yöllä sähköä kuluu vähemmän kuin päivällä. Suomessa sähkönkulutuksen huippukulutuksen ja alimmaisen kulutuksen erotus on päivittäin noin 2 000 megawattia. Tuotannon on tähän sopeuduttava. Suomen sähköverkko tarvitsee myös hetkittäistä, nopeaa säätöä, sillä jännitteen on pysyttävä tarkoissa rajoissa. Jos nimellisjännitteestä poiketaan, edessä ovat sähkökatkokset. Vesivoima on Leskelän mukaan sähkön tuotantomuodoista paras säätäjä. Polttoainetta eli vettä pystytään hyvin varastoimaan ja sähköä voidaan tuottaa silloin, kun sitä tarvitaan. Myös nopea säätö tehdään Suomessa lähes yksinomaan vesivoimalla. Uusiutuva unelmapari Sähköntuotanto on Euroopassa suurten muutosten kourissa. Leskelän mukaan sähkön markkina-alue laajenee. Tavoitteena ovat laajat yhteiset tukkumarkkinat. Samalla tavoitellaan lähes kasvihuonepäästötöntä sähköntuotantoa. Säätävän voiman tarve kasvaa ja säätöön kykenevä tuotanto vähenee. Järjestelmän haasteet lisääntyvät tuntuvasti. NAAPURINA VESIVOIMAA 9
Kuva: Energiateollisuuden keskusliitto Vesivoima olisi hyvä pari tuulivoimalle. Molemmat ovat uusiutuvia, päästöttömiä ja kotimaisia. Jukka Leskelä Energiateollisuuden keskusliitosta Tässä tulvasuojelu ja vesivoiman lisärakentaminen voisivat yhdistyä. Jos rakennetaan tekoallas, siihen kannattaa rakentaa myös voimala. Tulvasuojelu voitaisiin rahoittaa tätä kautta. Suomen kantaverkko täyttää suuren osan nykyisestä säätötarpeestaan Ruotsin ja Norjan vesivoimalla. Mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa hankaloitua. Keski-Eurooppaan ja Alppien pohjoispuoleiseen Eurooppaan on jo rakennettu ja tullaan rakentamaan valtavat määrät tuuli- ja aurinkovoimaa sekä siirtoyhteyksiä Pohjolaan. Ruotsin ja Norjan vesivoimasäädölle on ottajia. Myös Suomi on sitoutunut rakentamaan tuulivoimaa 2 500 megawattia vuoteen 2020 mennessä. On arvioitu, että Suomeen tarvitaan 300 400 megawattia lisää uutta säätötehoa. Vastaava määrä säätötehoa olisi Suomen vesivoimasta saatavissa. Se olisi hyvä pari tuulivoimalle. Molemmat ovat uusiutuvia, päästöttömiä ja kotimaisia. Tavoitteena on joka tapauksessa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tulvasuojelu kannattaa kytkeä vesivoimaan Leskelän mukaan viiden viimeisen vuoden aikana voimalaitoksissa on tehty tehonkorotuksia, vedennostoja ja perkauksia noin 230 megawatin edestä ja vuoteen 2020 mennessä toteutunee vielä jonkin verran lisää. Investoinnit nykyisen vesivoiman tehonkorotuksiin on kuitenkin pääosin jo tehty. Jos halutaan lisää vesivoimaa, tarvitaan myös uusia voimalaitoksia. Vesivoiman tuotantoa olisi mahdollista lisätä jo rakennetuissa vesistöissä vajaat 400 megawattia ja suojelemattomissa vesistöissä noin 270 megawattia. Suomessa vesivoimalaitosten käyttö säätövoimana on sähköjärjestelmän kannalta ensiarvoisen tärkeää, eikä säätökäyttöä tule estää tarpeettomasti. Varastotilavuuden lisääminen vesistöissä toisi lisää energiaa ja säätövoimaa. Leskelä sanoo, että kaikki ilmastonmuutosmallit näyttäisivät myös osoittavan, että Suomen ilmasto lämpenee enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että luminen aika lyhenee ja sateet lisääntyvät. Osa talvisateista tulee maahan vetenä. Se saattaa muuttaa perinteistä tulvarytmiä etenkin Pohjois-Suomessa. Suomi on tasainen maa ja jokien putouskorkeudet pieniä. Tulvasuojelun ennakointi vesistöissä voi tulla haastavammaksi. On puhuttu paljon siitä täysin riippumatta vesivoimasta pitäisikö olla altaita, joihin vesi ohjataan tulvivista joista. Suomessa vesivoimalaitosten käyttö säätövoimana on ensiarvoisen tärkeää. Myös vesivoimalla on ympäristövaikutuksia Leskelä sanoo, että kaikilla energiatuotantomuodoilla on ympäristövaikutuksia. Vesivoima ei muuta veden laatua mitenkään. Se vain suodattaa siitä sähkön pois. Myös polttoaine vesi on puhdasta, uusiutuvaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jos Suomessa ei olisi vesivoimaa ja maahan sen sijaan tuotaisiin fossiilisia polttoaineita, kauppatase heikentyisi satoja miljoonia euroja ellei miljardin. Omilla energiavaroilla on suuri merkitys. Vesivoima on muuttanut ihmisten elinympäristöä ja virtavesien luontoa. Vaikutukset syntyvät silloin, kun laitos rakennetaan ja virtaavaa vettä muutetaan. Vesivoimassa palataan aina kaloihin. Vesivoimayhtiöiden toiminta liittyy hyvin pitkälle siihen, miten vesivoiman kalavaikutus hoidetaan. Leskelän mielestä ilman istutuksia on vaikea huolehtia siitä, että arvokalaa olisi joessa. Kalatiet auttavat vaelluskaloja, mutta elinvoimaiset kannat edellyttävät myös sitä, että kalastus kiellettäisiin pitkäksi aikaa ainakin merellä, mutta myös joissa. Tämä on asia, mikä pitää ratkaista yhdessä voima-yhtiöiden, kalastajien, ympäristöväen, viranomaisten ja asujaimiston kanssa. Vaelluskalojen kulun edistämiseksi on monia keinoja. Niitä valittaessa olisi pyrittävä siihen, että vesivoiman tuotantoa vähentäviä toimia ei tehtäisi. Esimerkiksi 3 prosentin vähenemä Suomen vesivoimassa on vuosienergiana jo selvästi enemmän kuin viime vuosien tehonkorotuksista saatu hyöty. Erityisesti on huolehdittava siitä, että voimalat voivat jatkossakin toimia Suomen sähköjärjestelmän säätäjänä. Rakennetut joet ovat hyvä elinympäristö Leskelä sanoo, että viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty paljon jokiympäristöjen saattamiseksi hyviksi elinympäristöiksi. Asukkaat ovat tyytyväisiä esimerkiksi siitä, että kulkupaikkoja on voimaloiden myötä enemmän. Liikkuminen joissa on helpompaa. Kalaistutukset ovat tarjonneet ihmisille virkistysmahdollisuuksia ja joillekin jopa elantoa. Vesivoima on osa elämänpiiriä ja seutukuntaa, niin että moni ei varmasti osaa ajatellakaan, minkälaista elämä olisi ilman rakennettua jokea. Leskelä sanoo, että kunnille vesivoimalat ovat kiinteistöverojen kautta huomattava tulolähde. Vesivoima on synnyttänyt kuntiin paljon myös yhteisiä, elinympäristöön liittyviä kehityshankkeita. Yhteistyö on kaikille tärkeää ja elävöittää sekä kuntia että kuntalaisten elämää. 1 0 NAAPURINA VESIVOIMAA
Aurinkoenergian käyttö maailmalla kasvaa vauhdilla. Mahdoton visio ei ole, että tulevaisuudessa voimalaitos pyörisi Suomessa aurinkoenergialla. TEKSTI: Kirsi Riipinen P etra Lundström ymmärtää epäileviä tuomaksia. Ei tarvitse kuin vilkaista auringonsäteilystä kertovaa karttaa, niin asia tulee selväksi: Suomi on suurin piirtein huonoin paikka, kun katsotaan, miten auringonsäteet leviävät maapallolle. Lundström toimii Fortumin aurinkoenergialiiketoiminnan kehittämisestä vastaavana johtajana. Aurinkoenergiasta ei todennäköisesti tule Suomessa energiakysymyksiä ratkaisevaa lähdettä, mutta lisäenergian lähteenä sitä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän, Lundström sanoo. Sitä hyödynnetään jo nykyään. Mökillä luetaan iltaisin, kiitos valon, jota saadaan aurinkopaneelin ansiosta. Ja patikkaretkillä kännykät ladataan aurinkoenergiaa hyödyntävällä laturilla. HUIKEAT KASVUENNUSTEET. Lundström ennustaa, että seuraavaksi yleistyvät jo rakennusvaiheessa taloihin liitettävät, aurinkoenergiaa hyödyntävät ratkaisut. Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat. Eristysten pitää olla hyvät, ja energiatehokkuutta voidaan parantaa aurinkosähköpaneeleilla. Idea on, että kaikkea energiaa ei tarvitse ostaa, kun osa tulee paneeleista omalta katolta. Esimerkiksi Keski- ja Etelä- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa aurinkoenergian käyttö kasvaa vauhdilla. Euroopassa rakennettiin viime vuonna eniten nimenomaan aurinkosähkökapasiteettia. Vuoteen 2020 mennessä aurinkosähkön tuotannon ennustetaan olevan 5 10 kertaa suurempaa kuin nyt. SIIRTYMÄAJAN ENERGIAA lisäksi aurinkoon perustuvat energiamuodot, kuten bio-, vesi-, aalto- ja tuulienergia sekä maalämpö. YHÄ PAREMPAA JA HALVEMPAA TEKNIIKKAA. Suosion kasvun selittää halventunut tekniikka: aurinkosähköpaneelien hinta on lähes puolittunut viime vuosien aikana. Lundström arvelee, että Etelä-Euroopassa, jossa aurinkoa saadaan Keski-Eurooppaakin enemmän, aurinko kilpailee tosissaan muiden energialähteiden kanssa tämän vuosikymmenen loppupuolella. aurinkoenergian valtavan potentiaalin hyödyntämiseksi. Smögenissä yhteistyössä Seabased Industryn kanssa. keessa, jossa muunnetaan aaltojen energiaa sähköksi lähellä rantaa. teen. Integroitu ns. nopeapyrolyysitekniikkaan perustuva bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Aurinkosähköpaneelien hinta tuli alas, kun niitä ryhdyttiin valmistamaan Kiinassa. Markkinoilla on myös uutta aurinkotekniikkaa, johon kuuluu energian varastointia tai selvästi aiempaa parempi hyötysuhde. Uusin tekniikka maksaa, mutta kun sen hinta alenee, aurinkoenergialla toimivat isot voimalaitokset voivat olla todellisuutta. Auringon avulla voi tehdä paljon. Esimerkiksi Kiinassa ja osassa Eurooppaa lämmitysjärjestelmät toimivat katolla olevan keräimen avulla. Paitsi asuntoa, sen avulla voidaan myös lämmittää käyttövettä. Paahteisilla ja kuumilla seuduilla aurinkoa voidaan käyttää myös jäähdytyksessä. FORTUM TUTKII MAHDOLLISUUKSIA. Sähköyhtiötkin ovat kiinnostuneet kehityksestä. Fortum päätti viime syksynä alkaa selvittää aurinkoenergian liiketoimintamahdollisuuksia. Lundström on mukana kuusihenkisessä tiimissä, jonka on määrä saada selvityksensä kesään mennessä valmiiksi. Isoja kysymyksiä on lukuisia. Mitä Fortumin pitäisi nyt tehdä? Jos yhtiö mielii bisnekseen mukaan, miten ja millä aikataululla tulisi edetä? Ensimmäiset joutuvat maksamaan kehitystyöstä eniten, mutta jos liikkeelle lähtee liian myöhään, menettää hyviä mahdollisuuksia. Ketkä voisivat olla partnereita ja mille markkinoille tulisi suunnata? Yksi iso kysymys on auringosta saatavan energian varastoiminen. Ainakaan toistaiseksi sähkön varastoiminen isossa mittakaavassa ei ole kannattavaa. Toinen iso kysymys on energian siirtämisen mahdollisuus: olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa aurinkoenergiaa tuotaisiin Eurooppaan vaikka Saharasta. Toistaiseksi kannattavaa ratkaisua ei ole olemassa, mutta kuka tietää, jos tulevaisuuden tekniikka taipuu tähänkin. Sähköä kyetään jo nyt siirtämään tuhansia kilometrejä. Ratkaisevaa on, saadaanko energia tuotettua aurinkoisilla alueilla niin halvalla, että sitä kannattaa siirtää hyvin pitkiä matkoja. NAAPURINA VESIVOIMAA 1 1
TEKSTI: Matti Ahola Järvitaimenta, kirjo- ja merilohta, harjusta, kuhaa ja siikaa näitä kaikkia kalalajeja Fortum istutti viime vuonna Oulujoen vesistöön. Istutukset turvaavat luonnon tasapainon, kun kala ei luontaisesti pääse jokeen nousemaan. Kalat istutetaan yhteistyössä KUVAT: Fortum Kalastuksen tarjoama luontoelämys houkuttelee monia. Iso saaliskala toki maistuu, mutta myös ympäristöarvot ovat kalamiehille ja -naisille tärkeitä. Hyvä esimerkki löytyy Oulujärveltä ja Hyrynsalmen reitiltä. Sinne istutetaan kalastajienkin toiveesta aiempaa pienempiä järvitaimenen poikasia, jotta luonnossa kasvanutta kalaa saataisiin enemmän, Fortumin ympäristöasiantuntija Marja Savolainen kertoo. Enää kalastajan ei ole pakko saada kalaa leivän päälle. Nykyään kalastuksesta haetaan enemmänkin elämystä, Anssi Härkönen Kainuun kalatalouskeskuksesta vahvistaa. Järvitaimenen istutukset sisältyvät vasta hyväksyttyyn istutussuunnitelmaan. Vesivoimalaitoksiin ja vesistön säännöstelyyn kuuluu velvoite hoitaa kalakantojen istutusta ja tarkkailua. Velvoiteistutuksia tehdään koko vesistöön merialueelta aina Vuokki-, Kianta- ja Ontojärveen asti. Istutusten tuloksiin yritetään vaikuttaa kalalajeja, istukaskokoja sekä istutusaikoja ja AJANKOHTAISET vesivoimauutiset löydät osoitteesta Fortum.com/vesivoima. Kasvattajilta saadaan eri kokoista kalaa. Osa istutetaan pyyntikokoisena. -paikkoja muuttamalla. Keskusteluyhteys kalastusalueisiin ja osakaskuntiin on tärkeää, jotta tiedämme mitä kalastajat haluavat, Marja Savolainen selvittää. Savolaisen mukaan istutusvelvoitteen hoitamiseen liittyy myös istutustuloksen jatkuva tarkkailu. Istukkaiden menestymiseen vaikuttavat monet muuttuvat tekijät. Luonnossa lajien väliset suhteet ovat monimutkaiset, ja myös kalastajien pyyntimieltymyksillä on vaikutusta kalakantoihin. Kalatalousneuvoja Anssi Härkönen kiittelee Fortumin ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Olemme olleet samalla aaltopituudella. Tämä koskee niin osakaskuntien vesialueiden omistajia kuin myös Fortumin väkeä. Uistelijan siima suoristuu. Onko kalastajalle väliä, nappaako koukkuun viljelylaitoksessa vai luonnonvesissä kasvanut vonkale? Ainahan luonnon kasvattama taimen ja lohi on parempi, muhoslainen kalastaja Väinö Väänänen sanoo. Väänänen toimii Laitasaaren kalastuskunnan esimiehenä. Hänellä on vankka käytännön näkemys alueen kalakannasta. Oulujoessa arvokalat ovat pääosin kasvatettuja ja istutettuja, mutta kyllähän meidän ja meren välillä on myös alkuperäistä kalakantaa. Esimerkiksi harjuksella on oma kanta, jota täydennetään istuttamalla. Perinteikäs lohijoki Oulujoki on perinteikäs lohijoki. Vanhan maaseututarinan mukaan piikojen ja renkien sopimuksiin kirjattiin pykälä, ettei lohta tarvitse syödä useampana kuin kolmena päivänä viikossa. Tarinassa lienee ainakin totuuden siemen. Nykyisessä Oulujoessa loheen ei törmää kyllästymiseen asti. Fortum kyllä istuttaa merilohta ja -taimenta niin jokeen kuin sen edustalla olevalle merialueelle, mutta Oulussa sijaitseva Merikosken kalatie tarjoaa vain pääsyn Muhokselle asti. Tällä hetkellä Montan voimalaitos on kaloille ensimmäinen ylittämätön este. Ennen Oulujärveä edessä on sen jälkeen vielä viisi muuta voimalaa. Kaikkiin voimalaitoksiin on laadittu kalatiesuunnitelma. Hankkeessa ollaan siirtymässä suunnittelusta toteutukseen, 1 2 NAAPURINA VESIVOIMAA
NAAPURINA VESIVOIMAA 1 3
Oulujärven taimen istutetaan kesä heinäkuun vaihteessa. Siika ja kuha istutetaan syksyllä. mutta rahoitus on vielä auki. Yhteensä 11 13 miljoonaa euroa maksavien kalateiden toteutus on tarkoitus aloittaa Montasta. Seuraavat kalatiet rakennettaisiin yksi kerrallaan sitten, kun edellisten on todettu toimivan, Marja Savolainen kertoo. Alueen kuntien rooli kalateiden toteutuksessa on keskeinen. Fortum osallistuu hankkeeseen pienemmällä panoksella. Kalateillä ei voida korvata nykyistä istutustoimintaa, koska poikastuotantoalueita on jäljellä vain vähän. Sen vuoksi kalanistutus on edelleen meidän ensisijainen tehtävämme. Siitä huolimatta kalatiet on paikallisesti nähty tärkeiksi, ja siksi Fortum on lähtenyt mukaan hankkeeseen. Kalateiden merkitys kasvaa, jos koko vaelluskalojen elinkiertoon pystytään vaikuttamaan. Muun muassa kutukalojen ylisiirtoa poikastuotantoalueille ja poikasten tuki-istutuksia on suunniteltu. Merikosken kalatiessä nähdään myös merikalastuksen merkitys. On se kalatie toiminut, sikäli mikäli olisi tulokkaita. Kyllähän ne lohet tulisivat tänne Muhokselle asti, mutta Itämerellä vedetään isoja pyydyksiä, jotka rajoittavat kantaa, Väinö Väänänen tietää. Lohi on kalojen kuningas, ja sitä myötä se nousee keskusteluissa usein esille. Se ei kuitenkaan ole ainut kalalaji, jota Oulujoen vesiin istutetaan. Pinnan alle sujahtaa muun muassa järvitaimenta, siikaa ja kuhaa. Istutuskaloihin lukeutuvat myös kirjolohi ja harjus. Istutusajankohta riippuu lajista. Esimerkiksi Oulujärven taimen istutetaan tutkimussuositusten perusteella kesä-heinäkuun vaihteessa. Siika ja kuha istutetaan syksyllä. Saappaat jalkaan ja menoksi Istutuskalat eivät päädy luonnonveteen itsestään. Oulujärven yläpuolisilla latvuksilla järvitaimenen poikasten vapauttamispaikat saattavat olla pitkänkin taipaleen takana. Autolla pääsee tiettyyn pisteeseen, minkä jälkeen on kaivettava saappaat esiin. Kalojen toimittajat hoitavat myös istutuksen. Paikalla on meidän ja osuuskunnan valvojien lisäksi usein myös viranomainen, Fortumin ympäristöasiantuntija Marja Savolainen kertoo. Valvoja tarkastaa kalan kunnon ja määrän. Yksityiseltä kasvattajalta pitää tulla oikean kokoista kalaa, Väinö Väänänen tietää. Väänänen kertoo, että pyyntikokoisena istutettavat kirjolohi ja järvitaimen saavat mielellään olla vähintään kilon kokoisia. Esimerkiksi järvitaimenen alamitta on 40 senttimetriä. Oulujoen vesistöissä ovat pääsääntöisesti voimassa yleiset kalastusehdot. 18 64-vuotiailla viehekalastajilla pitää olla maksettuna valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu tai paikallinen lupa. Alamittainen kala on aina laskettava viipymättä takaisin veteen riippumatta siitä onko se vahingoittunut vai ei, myös kuolleena. Kalastajan parhaaksi Vesivoima on aikanaan valjastettu ihmisten parhaaksi. Kalat joutuivat siinä mittelössä antamaan periksi. Uusiutuva vesivoima on koko yhteiskunnalle tärkeä energiantuotantomuoto. Toisaalta vesivoimasta on kiistatta haittaa vesistön luontaisille kalakannoille. Näiden haittojen lieventämiseksi teemme velvoitteiden lisäksi yhteistyötä monella taholla, Marja Savolainen tähdentää. Uusia kaloja tulossa Vuonna 2011 Fortum istutti merelle ja Oulujoen vesistöön kaloja seuraavasti: * Järvitaimenta (18 25 cm) istutettiin Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteille sekä Oulujärveen yhteensä 78 658 yksilöä. Järvitaimenen pienpoikasia (13 000 kpl) istutettiin Oulujärveen ja Kiantajärveen laskeviin jokiin. Pyyntikokoista (yli 1 kg) järvitaimenta laskettiin Oulujokeen 1 292 kg. * Pyyntikokoista kirjolohta vapautettiin Oulujokeen 2 667 kg. * Kaksivuotiaita merilohia (211 190 kpl) ja meritaimenia (56 732 kpl) istutettiin Muhoksen Monttaan ja Oulun Vihreäsaareen. * Eri puolille vesistöä istutettiin kesänvanhaa kuhaa 347 505 yksilöä ja kesänvanhaa siikaa noin 1,6 miljoonaa yksilöä. Lisäksi merelle istutettiin kesänvanhaa vaellussiikaa 200 457 yksilöä. * Kesänvanhaa harjusta istutettiin Oulu- ja Muhosjokeen yhteensä 9 500 yksilöä. 1 4 NAAPURINA vesivoimaa
KOIRAAT PALAAVAT JOKISUISTOON Kalojen istutus olisi sattumanvaraista, ellei jatkuvasti tarkkailtaisi ja tutkittaisi, mihin tuloksiin istutukset johtavat. Tutkimuksen avulla tiedetään muun muassa se, että mereltä Oulujokeen tai jokisuistoon palaavat lohiyksilöt ovat pääsääntöisesti pienikokoisia koiraslohia. Isojen naaraskalojen osuus on hyvin pieni, tutkija Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (RKTL) vahvistaa. Naaraat viipyvät merimatkoillaan koiraita pidempään, mutta silti niitä pitäisi palata enemmän kuin nyt tapahtuu. Jokin estää naaraslohien paluun istutusvesilleen. Fortum on mukana rakennettujen jokien vaelluskalojen tutkimusohjelmassa. Ohjelman osana RKTL selvittää Oulujoella miten istutuspaikka ja -ajankohta vaikuttavat istukkaiden kykyyn palata lähtöjokeensa. Ne ovat kaksi sellaista asiaa, joihin ihminen pystyy vaikuttamaan, Orell kertoo. Vuonna 2011 vapautettiin 10 000 lohen vaelluspoikasta. Kalat merkitään selkäevän tyveen asennettavien T-ankkurimerkkien ja kalan vatsaonteloon laitettavien PIT-mikrosirujen avulla. Kalojen merkintä ja vapauttaminen toistetaan myös tänä vuonna. Kalastajan ei kannata säikähtää, vaikka siiman päähän iskisi tutkimuslohi, sillä kalan saa ottaa. Lohen tiedot ja T-ankkurimerkki kannattaa lähettää postissa tutkijoille. Tutkimuksen avustaminen hyödyttää tutkijan lisäksi pitkällä tähtäimellä myös kalastajaa. Kuvat: Panu Orell NAAPURINA VESIVOIMAA 1 5