HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä 1. 2. Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteis-
2 työverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opintoohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Hämeen ammattikorkeakoulu on järjestämiensä monipuolisten ja korkeatasoisten ammatillisten korkeakouluopintojen, siihen liittyvän aktiivisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä voimakkaan kansainvälistymisen ansiosta toiminta-alueensa johtava osaamisen kehittäjä ja elinkeinostrategian edistäjä. Se profiloituu valtakunnallisesti luonnonvara- ja ympäristöalojen ammattikorkeakouluopetuksen sekä ammatillisen opettajankoulutuksen järjestämisessä. Ammattikorkeakoulun kehittäminen suuntautuu voimakkaisiin osaamiskeskittymiin erityisesti hyvinvointi- ja elämyspalvelujen, tietoteollisuuden, rakennetun ympäristön ja biotieteiden aloilla.ammattikorkeakoulu kehittää voimakkaasti aikuisväestön koulutusta. 4. Rakenteellinen kehittäminen Organisaatiossa tehdään ammattikorkeakoululaissa tapahtuvien muutosten edellyttämät tarkistukset. Toimipisteiden välistä työnjakoa ja henkilöstön osaamista kehitetään yksiköiden kärkiosaamisen pohjalta. Työnjakoa ja yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa kehitetään erityisesti Pirkanmaalla ja Hyvinkään-Riihimäen seutukunnalla. Hämeenlinnan seutukunnan korkeakouluohjelmassa Hämeen ammattikorkeakoululla on keskeinen rooli. Osaamiskeskittymistä kehitetään seutukuntien strategialinjauksia tukevia kehittämiskeskuksia, joiden kärkiosaaminen perustuu tutkijayliopettajajärjestelmään. Koulutustarjonnassa vahvistetaan verkko-opiskelun mahdollisuuksia yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. 5. Koulutustarjonta vuosina 2004-2006 a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 90 90 90 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 140 140 140 Luonnontieteiden ala 35 35 35 Tekniikan ja liikenteen ala 420 420 420 Luonnonvara- ja ympäristöala 135 135 135 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 170 170 170 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 25 25 25 YHTEENSÄ 1 015 1 015 1 015 Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 125 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 30 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 1165, josta 200 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 800, seuraavana vuonna 850 ja vuonna 2006 niitä on 900 opintoviikkoa. c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuosina 2004-2006 on 410 mukaan lukien erityisopettajankoulutus ja opinto-ohjaajan koulutus sekä liikenneopettajankoulutuksessa 80 mukaan lukien ruotsinkielinen liikenneopettajankoulutus. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on opetus- ja oppimisprosessia koskevien laatuohjeiden mukaisen toteutuksen varmistaminen kaikissa toimipisteissä ja koulutusohjelmissa. Erityistä huomiota kiinnitetään opinto-ohjauksen kehittämiseen hyviä käytäntöjä laajentamalla ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä edelleen kehittämällä. Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa ja koulutusohjelmien opetussuunnitelmia kehitetään yhteistyössä ammatillisen opettajankoulutusyksikön ja Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutusyksikön kanssa. Koulutuksen työelämäintegraatiota syvennetään sekä opintojaksojen toteutusta kehittämällä että harjoittelun ja opinnäytetöiden kohdentamista ja laatua parantamalla. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Hämeen ammattikorkeakoulun aluestrategian keskeisenä strategisena tavoitteena on, että alueelle syntyy voimakas osaksi alueellisia innovaatioketjuja kytkeytynyt korkeakoulu, joka tuottaa osaajia, innovaatioita, uutta yritystoimintaa ja t&k - toimintaa alueen tarpeisiin. Tähän tavoitteeseen pyritään linjaamalla Hämeen ammattikorkeakoulu innovaatioverkoston ytimeksi ja rakentamalla voimakkaita alueellisesti profiloituneita osaamisen keskittymiä, jotka kytketään osaksi alueellisia innovaatioketjuja (yrityshautomot, elinkeinoyhtiöt, teknologiakeskukset). Toiminnalle haetaan strategisia kumppaneita joita ovat mm. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu, MTT ja VTT. Muita tärkeitä kumppaneita ovat mm. Tampereen ja sen lähialueiden korkeakoulujen verkoston muut korkeakoulut sekä metropolialueen korkeakoulut (aluestrategia). Hämeen ammattikorkeakoulu pyrkii olemaan aktiivinen toimija alueensa osaamiskeskuksissa. Niitä ovat Picassos (sosiaaliala), Elo (elintarvikeala), Tampereen osaamiskeskus (kone ja metalli), Hämeen osaamiskeskus (osaaminen ja oppiminen) sekä Nostamisen ja siirtämisen osaamiskes- 3
kus. 4 Ammattikorkeakoulu toteuttaa toiminnassaan metropolialueen alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategiaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen alueellisen kehittämistyön aieasiakirjan mukaisesti. Ammattikorkeakoulu osallistuu aieasiakirjan mukaisten yhteistyörakenteiden luomiseen ja hankkeiden valmisteluun ydintehtäviensä ja vahvuuksiensa puitteissa. c) Kansainvälistäminen Kansainvälistämisen toiminta-ajatuksena on lisätä ja tukea opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan kansainvälistä osaamista. Tavoitteena on, että he verkottuvat kansainvälisesti, pystyvät toimimaan aktiivisesti yhteistyössä ulkomaisten partnereiden kanssa sekä hyödyntävät ja jakavat kansainvälisesti oman alansa asiantuntijuutta. Tavoitteena on toimia omalla alueella kansainvälistymisen kehittäjänä. Kehittämisen painopisteitä ovat henkilövaihdot, vieraskielinen opetus, kansainväliset projektit ja kotikansainvälistyminen. Monipuolisen kielitaidon hankkimiseen tarjotaan hyvät mahdollisuudet. HAMKia kehitetään monikulttuurisena toimintaympäristönä ja näin tuetaan muita toimintamuotoja. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 25 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 20 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. c) Henkilöstön kehittäminen Tavoitteena on sekä henkilöstörakenteen että henkilöstön osaamisen järjestelmällinen kehittäminen. Tutkijayliopettajajärjestelmän ja assistenttijärjestelmän kehittämisellä pyritään sekä opetuksen että tutkimustoiminnan edellytysten parantamiseen. Hanketoiminnan korkea volyymi ja siihen liittyvät riskit edellyttävät huomattavaa määrää rahoitukseen sidottua määräaikaista projektihenkilöstöä. Opetushenkilöstöä kehitetään monivuotisella opetuksen laatuhankkeella, jossa ammatillisella opettajakorkeakoululla ja Tampereen yliopistolla on merkittävä rooli. Johdon koulutusohjelma ja uuden henkilöstön perehdyttämiskoulutus ovat osa ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämisohjelmaa. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 75 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 100 %. d) Ammatillinen opettajankoulutus Toiminta-ajatus Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää ammatillista opettajien perus-, täydennys-, jatko- ja lisäkoulutusta kaikille ammatillisille koulutusaloille ja kouluasteille. Ammatillisen opettajankoulutuksen ohella ja yhteydessä laitoksen tehtävänä on kehittää asiakaslähtöisesti kouluyhteisöjä ja niiden henkilökuntaa sekä edistää toiminnallaan elinkeinoelämän koulutusvastuun toteutumista sekä tehdä ammattipedagogista tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä edellyttää opettajankoulutuksen oman toiminnan dynaamisuutta, joustavuutta, innovatiivisuutta, kriittisyyttä sekä aktiivista vuorovaikutusta työelämän, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa, myös kansainvälisellä tasolla. Ammatillisen opettajankoulutuksen keskeiset kehittämishankkeet
5 Ammatillisen opettajakorkeakoulun erityisenä haasteena on jatkuvasti ylläpitää ja kehittää omaa opetussuunnitelmaa ja sen pohjalta tapahtuvaa opettajankoulutusta ja käytännön ratkaisuja. Tämä edellyttää panostamista tutkimus- ja kehittämistoimintaan, yhteistyöverkkoihin, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen integrointiin sekä oman toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämiseen suuntautuen rohkeasti tulevaisuuteen. Erillisinä kehittämishankkeina ovat: 1. Ammatillisen opettajankoulutuksen valtakunnallisen sähköisen yhteishaun kehittäminen 2. Osallistuminen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaaseen osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina 2004-2006 ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa 2004 2005 2006 Tutkimus- ja kehitystyöhön 274 000 274 000 274 000 Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua 60 000 60 000 60 000 Osallistumiseen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaaseen osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua 50 000 50 000 50 000 Harjoittelun tukemiseen 105 000 105 000 - 'Yhteiset tavoitteet' -kohdassa mainittuihin verkostohankkeisiin: - opinto-ohjauksen kehittäminen 100 000 100 000 100 000 Yhteishaun toteuttamiseen 16 800 - - Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet: - tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhanke Aluekehityshankkeet - opiskelijasta yrittäjäksi 70 000 100 000 100 000 100 000 - - - Hankerahoitus yhteensä 775 800 689 000 584 000 Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - 'yhteiset tavoitteet' -kohdassa mainitusta verkostosta enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista
- harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. 6 b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle 120 000 euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina 2004-2006 yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä 1 500 000 euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä 1 500 000 euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä 1 500 000 euroa. d) Opettajankoulutuksen rahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle opettajankoulutusta varten määrärahan, jonka suuruus on yhtä opettajankoulutusta kohti 6 340 euroa, liikenneopetuksessa kuitenkin 13 000 euroa. e) Ulkopuolinen rahoitus Hämeen ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 25 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 10 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä 2. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-2007 tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa.
Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. 7 Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Arvo Jäppinen Ylijohtaja Minna Lintonen Yhtymähallituksen puheenjohtaja Hämeen ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Veijo Hintsanen Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005