Metsätuotannon elinkaariarviointi



Samankaltaiset tiedostot
elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Puu vähähiilisessä keittiössä

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Rakentamisen hiilivarasto

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Vähähiilinen puukerrostalo

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Hirsitaloteollisuus r.y.

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Energiamurros - Energiasta ja CO2

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Puun käytön substituutiovaikutukset

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Rakennustuotteiden ympäristöselosteet

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Kampanjan tavoitteet

ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Soiden hiilivarastojen kehitys

Mitä tutkimustietoa on puun ilmastovaikutuksista suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin?

Ravinto ja ilmastonmuutos

Metsäteollisuus ja energia. Energia

saatavuus energiantuotantoon

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Bioenergian tukimekanismit

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Toimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen , Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

METSIEN KÄYTÖN JA METSÄBIOENERGIAN ILMASTOVAIKUTUKSET

Riittääkö puuta kaikille?

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Transkriptio:

Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu

Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti energiabiomassaa, ainespuuta, hiilen sitoutumista ja hiilen varastoja samanaikaisesti. Metsäbioenergian vertailu muihin energialähteisiin (kgco 2 /MWh) Metsäbioenergian/metsien rooli energian tuotannossa, fossiilisten polttoaineiden korvaajana ja ilmastonmuutoksen hillinnässä => Tarkasteluissa tarvitaan ekosysteemin dynamiikan huomioimista. Pelkän tuotoksen tunteminen ei mahdollista nettoilmastovaikutuksien laskentaa. Muutokset metsänhoidossa, ympäristötekijöissä ja maankäytössä vaikuttavat vuotuiseen tuotokseen ja hiilen virtoihin ja näiden vaikutukset ovat näkyvissä pidemmällä aikavälillä (kiertoaika tai esim. v. 2020/2050). Elinkaarimenetelmät ja -mallinnus mahdollistavat tällaiset tarkastelut koko metsätuotannon ajalta.

Metsätuotannon elinkaaritarkastelut Kokonaisvaltainen tarkastelu sisältää: Biomassa (m 3, MWh) Hiilen virrat Hiilen sitoutuminen Maaperähajotus Teknosysteemin päästöt esim. puunkorjuu, kuljetukset, lannoitteiden valmistus Biomassan poltto (hiili vapautuu heti) Ainespuun hajoaminen (erilaiset elinkaaret) Substituutiovaikutukset Tulee tarkastella ekosysteemin ja teknosysteemin netto CO 2 vaihtoa. Metsätuotantovaihe ja biomassan käytön vaihe tarkastelussa samanaikaisesti.

Metsätuotannon hiilen virrat ja tuotteiden elinkaaret Bioenergy Wood products Kilpeläinen et al. 2011

Metsätuotannon elinkaarityökalu Net exchange of CO 2 Metsäekosysteemimalli yhdistetty päästölaskentatyökaluun Mahdollistaa netto CO 2 vaihto ---- -laskelmat metsätuotannolle kehdosta hautaan + E n e r g y i n p u t Timber in pulp and saw mill Working paths + Nursery production Site preparation Planting Thinnings/ Harvesting operations Short distance transportation Long distance transportation Chipping Energy wood in power plant Energy and carbon balance C a r b o n e m i s s i o n Kilpeläinen et al. 2011 5

Bioenergian elinkaaritarkastelu (vuosittain) Perinteinen puuntuotanto (ylhäällä) ja integroitu bioenergian tuotanto (alhaalla) Teknosysteemin (esim. korjuu ja kuljetus) päästöt pieniä verrattuna ekosysteemin virtoihin Ekosysteemin tase negatiivinen (sitoo hiiltä) kiertoajan yli laskettuna Suurimpana erona poltossa vapautuva hiili Kilpeläinen et al. 2011

Bioenergian elinkaaritarkastelu (80-vuoden kiertoajan yli) C man C decomp C seq Nettovaihdosta (C net ) laskettu päästö allokoidaan kiertoaikana tuotettua bioenergiaa kohti. Nettovaihdon allokointi bioenergialle tehty biomassaperusteisesti. Päästöt eri tuotanto- ja käyttöketjuille (kgco 2 /MWh). kgco 2 MWh -1 C net 7

Bioenergiaketjuille laskettuja päästöarvoja (kiertoajan yli) Routa et al. 2011

Bioenergian elinkaaritarkastelu (tuotetaan vs. ei tuoteta) C net (bioenergia) C net (ei bioenergia)

Bioenergian tuotannon ja käytön ilmastovaikutus Metsikkö Suuralue

Bioenergian elinkaaritarkastelu, ilmastovaikutukset Netto CO 2 vaihto laskettuna Suomen yli. Bioenergiaa (metsähake) tuotetaan tai ei tuoteta ja tarkastellaan näiden nettovaihtojen erotusta. Olemassa oleva biomassapotentiaali ja metsien rakenne vaikuttaa laskentatulokseen. Aikadynamiikka tärkeä huomioida. BP=metsäbioenergian tuotanto ja käyttö TP=ainespuun tuotanto Kilpeläinen et al. 2012

Metsäbioenergia vs. kivihiili Nettotaseiden (C net ) erotus muunnettu kumulatiiviseksi säteilypakotteeksi, W/m 2 Energiayksikköä kohti, PJ Koko Suomen yli Substituutiovaikutuksia ei ole huomioitu Kilpeläinen et al. 2012

Puutuotteiden elinkaaritarkastelu Puutuotteiden tuotantovaihe Puutuotteiden käyttövaihe (hajoaminen, turnover) Tuotteilla erilaiset elinkaaret

Puutuotteiden elinkaaritarkastelu Netto CO 2 vaihto -laskelmat ainespuun (tukki ja kuitu) eri tuotanto- ja käyttöskenaarioille Nettovaihtojen vertailu Vertailutilanteen valinta ja aikadynamiikka huomioitava. Päästään käsiksi puurakentamisen nettoilmastovaikutuksiin. Netto CO 2 vaihto, gco 2 m -2 a -1

Lopuksi Ekosysteemimallinnuksen ja elinkaarimenetelmien yhdistäminen mahdollistaa metsätuotantovaiheen ja teknosysteemin päästöjen tarkastelut samanaikaisesti. Metsätuotannon elinkaaritarkastelut tuottavat tietoa biomassan tuotannon ja sen käytön ilmastovaikutuksista. Metsätuotannon elinkaaritarkasteluilla voidaan tehdä kestävyystarkasteluja (hiilitaseet) ja vertailla esimerkiksi metsäbioenergiaa muihin energialähteisiin tai puuta muihin rakennusaineisiin. Kokonaisvaltaiset tarkastelut mahdollistavat metsille asetettujen tavoitteiden (bioenergian ja ainespuun tuottaminen, ilmastonmuutoksen hillintä jne.) määrittelemisen. 15

Kiitos! Antti Kilpeläinen antti.kilpelainen@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus (Joensuu) www.syke.fi