Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Tuotantoeläinsairaala 2009
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Vuonna 2009... 3 HENKILÖKUNTA... 4 Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos... 7 Yliopistollisen eläinsairaalan tuotantoeläinsairaala... 7 TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS... 8 Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos... 8 Tuotantoeläinsairaalan rahoitus... 8 Maksullinen palvelutoiminta... 8 Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen laboratorio... 8 Tuotantoeläinsairaala... 8 Ambulatorinen klinikka... 8 Sairaalan potilaat... 10 OPETUS... 11 Väitöskirjat... 11 Erikoistumistutkinnot... 11 Lisensiaatin tutkielmat... 11 Vaihtoehtoiset kurssit (18 op)... 13 Laitoksen opettajien ja tutkijoiden kotimaiset luennot ja esiintymiset... 13 TUTKIMUS... 15 JULKAISUT... 21 Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B 1)... 21 Tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää... 23 Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2)... 23 Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää (B 3)... 23 Yleistajuiset artikkelit (B 5)... 24 Kongressiabstraktit... 25 OPPIMATERIAALI... 26 Kansainväliset kongressit, kurssit ja kokoukset sekä vierailut ulkomaille... 27 Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin ( 1 pv)... 30 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ... 32 Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet... 33 Kotimaiset asiantuntijatehtävät... 34 Luottamus- ja järjestötehtävät... 35 Palkinnot ja huomionosoitukset... 36 2
VUONNA 2009 Yliopistolain uudistus sekä rakenteelliset muutokset yliopistossa ja tiedekunnassa olivat jatkuvia puheenaiheita ja niihin valmistauduttiin jokaisella tasolla. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa päätettiin luopua laitosjaosta, ja niinpä vuosi 2009 oli Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen viimeinen. Vuoden 2010 alusta laitoksesta tulee osasto. Prof. Saloniemi piti tammikuussa jäähyväisluennon; samassa tilaisuudessa kiitimme myös eläkkeelle jäänyttä Ilkka Saastamoista pitkällisestä työurasta, joka ajallisesti osui samaan aikaan Hannu Saloniemen kanssa. Haettaviksi julistettiin kaksi uutta professorin tehtävää: kotieläinhygienian tilalle perustettu sikojen sairauksien ja terveydenhoidon professuuri sekä kotieläinten lisääntymistieteen kliinisen opettajan viran tilalle perustettu sikojen lisääntymisen professuuri. Professuurien täyttö on vielä kesken. Saaren rakennusprojektin suunnittelu alkoi kesäkuussa. Tarkoitus on laajentaa sosiaalitiloja ja työhuoneita, siirtää pieneläinvastaanotto toiseen paikkaan ja samalla tehdä siitä tarkoituksenmukaisempi ja hieman suurempi. Uusia rakennuksia tulisivat olemaan hevostalli ja sikala. Suunnittelu jatkuu, ja tavoitteena on saada tarkennettu kustannusarvion vuoden 2010 alussa tiedekunnan päätöksen pohjaksi. Eviran johto vieraili Saarella helmikuussa, jolloin pohdittiin yhteistyön muotoja eri aloilla. Konkreettisena lopputuloksena valmistui yhteinen Tuotantoeläintutkimuksen strategia. Maatalouden Laskentakeskuksen vierailun yhteydessä mietittiin myös yhteistyökuvioita. Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos teki Saarelle kesäretken; yhdessäolon lisäksi keskusteltiin yliopistouudistuksesta ja muista laitoksille yhteisistä teemoista. Vuonna 2009 julistettiin haettavaksi myös laitoksien yhteinen yliopistolehtorin tehtävä, jonka alana on siipikarja. EAEVE:n arviointiryhmä vieraili myös Saarella ja oli tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. Tosin he pitivät eläintuotannon ja tuotantoeläinten sairauksien osuutta opetusohjelmassa sekä opettajaresursseja pieninä. Vanhan tavan mukaisesti järjestettiin seitsemän vaihtoehtoista kurssia, ja lisensiaattitöitä valmistui 17 kappaletta. Kevään tutkimusseminaari järjestettiin 3-päiväisenä Luostolla ja syksyn seminaari yhden päivän mittaisena Saarella. Lisääntymistieteen jatko-opiskelijoiden kurssisarjalle on parin vuoden tauon jälkeen saatu NOVA-rahoitusta. Uppsalassa järjestettävällä kurssilla laitoksen lisääntymistieteen opettajilla oli mittava luennointiurakka. Juhani Taposen laatima uusi kurssihakemus jätettiin sisään, mikä myös hyväksyttiin. Näin ollen vuonna 2010 järjestetään Saarella lisääntymistieteen NOVAkurssi. Vuoden aikana tuli kolme uutta tohtoria ja myös uusia opintosuunnitelmia hyväksyttiin. Julkaisutoiminta jatkui aktiivisena. Magnus Andersson sai Suomen Akatemian tutkimusapurahan vuoden 2010 alusta, ja Maa- ja metsätalousministeriö myönsi laitokselle rahoituksen neljään uuteen tutkimushankkeeseen, joissa keskitytään emakon pesänrakentamismahdollisuuksiin, vasikoiden nupoutuskivun jälkihoitoon sekä kalkkunoiden lihaskipuun ja kaasutainnutukseen. Tiedekuntaan perustettiin kansallinen Eläinten hyvinvointikeskus, jota koordinoidaan Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksesta. Keskuksen toiminnan käynnisti Laura Hänninen, joka toimi johtajana kuluneen vuoden ajan. Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu laajentui käsittämään myös kliinisen tutkimuksen ja jatkaa uudella nimellä ANIWEL. Siinä aloittaa ensi vuoden alusta monta laitoksen jatko-opiskelijaa. Olen toiminut pitkään Saaren yksikön johtajana ja viimeiset kolme vuotta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtajana. Nyt on aika antaa johtotehtävät toisiin, nuorempiin ja innokkaampiin käsiin. Laitoksellamme oli lyhyt, mutta kunniakas historia. Toiminta jatkunee yhtä tehokkaana ja laadukkaana uudessa osastossa. Kiitän laitoksen henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana. Terttu Katila Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtaja Tuotantoeläinsairaalan vuosi oli edellistä vilkkaampi. Tilakäyntien ja sairaalapotilaiden määrät kasvoivat, mikä oli opetuksen kannalta erinomainen asia. Tuotantoeläinsairaalan taloudelliseen tulokseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä, ja kaikki sairaalassa työskennelleet ansaitsevat tästä kiitokset. Vuoden aikana saarelaiset olivat aktiivisesti mukana myös yliopistollisen eläinsairaalan strategiatyössä ja toiminnan suunnittelussa. Tehtiin myös käytännön toimintaa parantavia muutoksia: toimintakäsikirja lanseerattiin käyttöön ja aamun vastaanottoaikaa lyhennettiin tuntiin. Uusi yliopistolaki ei aiheuttanut oleellisia muutoksia eläinsairaalan asemassa. Tästä on hyvä jatkaa. Satu Pyörälä Tuotantoeläinsairaalan johtaja 3
HENKILÖKUNTA Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Professorit Katila Terttu (20042) Andersson Magnus (20048) Pyörälä Satu (21259) vv. 1.11.2009 31.10.2010 sij. Taponen Suvi Soveri Timo (20016) Peltoniemi Olli (29227) 1.2. 31.12.2009 Varttunut tutkija Pyörälä Satu 1.11.2009 31.10.2010 Yliopistonlehtori Ortiz Martinez Maria (50 % KTEL ja 50 % EHY) Kliiniset opettajat Heinonen Mari (20033) sij. Mari Tähti sij. Elina Sihvo sij. Eve Ala-Kurikka 1.9. 31.12.2009 vv. 1.1. 31.12.2009 1.2.-22.2.2009 13.4. 31.5.2009 1.6.-31.8.2009 Peltoniemi Olli (23550) Rautala Helena (22059) Taponen Juhani (22102) Hakkarainen Kristiina (22103) vv. 1.2.-31.12.2009 sij. Outi Hälli sij. Riikka Lasonen Ohjaava opettaja 55,20 % Mustonen Eeva 12.1. 31.12.2009 vv. 23.2.-1.3.2009, 9.3.-15.3.2009, 14.4.-20.4.2009, 21.4. 26.4.2009, 4.5.-10.5.2009, 1.9.2009 28.2.2010 4.5.-10.5.2009, 1.-4.9.2009 21.4.-26.4.2009, 7.9.-28.2.2010 Tohtorikoulutettava Simojoki Heli Gindonis Veera (1.3.2008 29.2.2012) Ollila Anna 1.1.2009 31.12.2010 Äitiysvapaa 19.8.08 31.5.2009 Hoitovapaa 31.8.2009 26.9.2010 1.7.2009 31.12.2010,(55,20%) Venhoranta Heli Assistentti Kareskoski Maria (28617) Projektitutkijat Hälli Outi (99999) Munsterhjelm Camilla (99999) 1.7. 31.8.2009 12.10. 30.11.2009 1.1.2010 31.12.2012 1.1.-31.12.2009, 55,20% 1.1.-31.12.2009,55,20 % vv. 1.2.-30.4.2009 Haen Silke Ala-Kurikka Eve 1.1.- 31.12.2009, vv. 1.2.-31.7.2009, 1.8. 31.12.2009, 55,20% 1.1.-31.12.2009, vv. 1.6.-31.8.2009 Sairanen Jenni 4 1.7.-31.8.2009
Erikoistuva eläinlääkäri Hakkarainen Kristiina Bagcigil Funda Niemi Riitta Hovinen Mari Lasonen Riikka Haapala Vera Kontturi Mia Hovinen Mari Järvinen Hanna Häkkinen Jenni Harjupatana Sanna Kaimio Iris Pohjola Leena Tutkimusteknikot Tasanko Marja-Liisa (20040) Mikkonen Tuija (20041) Venhoranta Heli (tuntityöntekijä) Laboratoriomestarit Avoinna (23407) Ulkopuolisella rahoituksella Osastosihteeri Mäki Maarit (20045) Taloussihteeri Mikkola Anne (23483) Tekninen avustaja Flyckt Antti 1.9.2009 28.2.2010 1.7.2009 15.9.2010 1.1. 2.3.2009 1.2. 28.2.2009 1.4. 20.4.2009 ja 27.4. 30.4.2009 1.9. 31.11.2009 (80 %) 14.9. 31.12.2009 1.8. 31.10.2009 1.8. - 31.8.2009 8.9. 31.12.2009 1.11.-30.11.2009 22.-25.9., 29.-30.10., 19.-20.11., 23.-26.11. 3.- 4.12., 10.-11.12. ja 15.-16.12.2009 30.11.2009 3.1.2010 Työaika 30 h/vko 10.8. 20.12.2009 16.3. 12.4.2009, 1. 6.9.2009 1.1. -31.8.2009 Yliopistoharjoittelija Kauppinen Jukka Vakkamäki Johanna Helve Laura 5.10. 31.12.2009 1.6. 30.6.2009 24.7. 23.8.2009 KOTIELÄINHYGIENIA Professori Vs. Heinonen Mari (19982) Valros Anna (29075) 1.1. 31.12.2009 1.11.2008 Johtaja Hänninen Laura 1.1. 31.12.2009 (Eläinten hyvinvointikeskuksen perust.) Kliininen opettaja Hänninen Laura (23189) Sij. Norring Marianna 1.8.2008 vv. 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2009 Taponen Suvi (23369) vv. 1.11.2009 31.10.2010 sij. Hovinen Mari Tohtorikoulutettava Palander Pälvi 18.8.2008 31.12.2011 Hokkanen Ann-Helena 1.10. 31.12.2009 Projektisuunnittelija Mickwitz Åsa 1.12. 31.12.2009 Projektitutkija Saloniemi Timo Viitasaari Elina 1.2. 17.5.2009 1.9. 30.9.2009 Tutkimusteknikot Flyckt Antti (19979) Pöytäkangas Merja (19981) Lehto Taina (19980) Tekninen avustaja Chandani Daina 1.6. 31.10.2009 Tutkimuskoordinaattori Kauppinen Tiina 1.9.2009 31.10.2009 Tutkijatohtori Ylä-Ajos Maria 1.7.2009 30.6.2010 5
YLIOPISTOLLINEN ELÄINSAIRAALA / Tuotantoeläinsairaala Kliininen opettaja YES/Simojoki Heli (28626) Sij.Järvinen Hanna Sij. Seppä-Lassila Leena Sij. Airikkala-Otter Ilona Sij. Järvinen Hanna (sairaalaeläinlääkäri) Sairaalaeläinlääkäri 1.6.2007 YES/Mustonen Eeva (29050) Sij. Tukia Elina vv. 1.1.2009.-31.12.2010 1.1. 22.2.2009 23.2.-31.5.2009 1.6. 31.8.2009 1.9. 31.12.2009 vv. 12.1. 31.12.2009 Sairaalaeläinlääkäri 1.6.2007 Sairaalaeläinlääkäri 1.9.2008 YES/Niemi Mari (29051) YES/Tähti Mari Sij. Seppä-Lassila Leena Osittainen hoitovapaa 1.9.2008 1.10.2010 Sij. Saila Tuiskunen vv. 1.2. 22.2.2009 1.2. 22.2.2009 Ulkopuoliset viikonloppupäivystäjät YES/Mustonen Katja 1.3.2008 31.3.2009 YES/Marttila Hannu 11.3.2008 31.3.2009 Erikoistuva eläinlääkäri YES/Tamminen Tuire (28904) 1.1.2007-31.12.2011 Tutkimusteknikko YES/Hanna Petäjä (20046) 1.1.08 Osastonhoitaja YES/Jokivuori Reijo (20135) Klinikkaeläintenhoitajat YES/Pukki Anna-Maija (20043) sij. Mäki Terhi vv.1.3.-30.6.2009 YES/Ahola Anu (20039) YES/Lehto Saija (20037) hoitovapaa 1.-31.7.2009 YES/Kainulainen Helena YES/Mäki Terhi Kliininen opettaja YES/Simojoki Heli (28626) Sij.Järvinen Hanna Sij. Seppä-Lassila Leena Sij. Airikkala-Otter Ilona Sij. Järvinen Hanna (sairaalaeläinlääkäri) 1.1. 28.2.2009 vv. 1.1.2009.-31.12.2010 1.1. 22.2.2009 23.2.-31.5.2009 1.6. 31.8.2009 1.9. 31.12.2009 6
KLIINISEN TUOTANTOELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS Laitoksen johtaja Terttu Katila Varajohtaja Olli Peltoniemi Johtoryhmä Jäsenet: Varajäsenet: Lisäjäsenet: Terttu Katila pj Satu Pyörälä Timo Soveri vpj Satu Pyörälä Magnus Andersson Magnus Andersson Anna Valros Olli Peltoniemi Anu Ahola Tuija Mikkonen Mari Heinonen Olli Peltoniemi Minna Tirkkonen Noora Stoor Heidi Hiitiö Miika Kilpeläinen Johtoryhmän esittelijöinä toimivat: Maarit Mäki henkilöstö, talous- ja opetusohjelma-asiat Anne Mikkola henkilöstö, talous- ja opetusohjelma-asiat Johtoryhmän sihteeri: Maarit Mäki YLIOPISTOLLISEN ELÄINSAIRAALAN TUOTANTOELÄINSAIRAALA Osaston johtaja Satu Pyörälä Varajohtaja Mari Heinonen YESin johtokunnassa Mari Heinonen (varapuheenjohtaja), Satu Pyörälä (jäsen) 7
TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Rahoituslähde Myönnetty täydentävä rahoitus yhteensä 766 000 MMM (Makera) 448 000 Suomen Akatemia 140 500 Säätiöt 40 500 Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö Walter Ehrströmin säätiö Suomen eläinlääketieteen säätiö Niemi säätiö Elinkeinoelämä 100 000 Savonia 37 000 Rahoitustaulukossa ei ole budjettirahoitusta eikä säätiöiltä saatuja henkilökohtaisia apurahoja. Tuotantoeläinsairaalan rahoitus Eläinlääketieteellinen maksullinen palvelutoiminta 758 435 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen laboratorio 2005 2006 2007 2008 2009 Maitonäytteitä 3019 2610 2596 2322 3297 Verinäytteitä 1009 1003 892 4080 2138 Lantanäytteitä 76 70 82 270 82 Virtsanäytteitä 79 64 97 91 84 Kohtu- ja vaginanäytteitä 10 12 14 20 12 Spermanäytteitä 1230 1105 30 25 35 Muita näytteitä 118 111 240 106 154 Näytteitä yhteensä 5541 4975 3941 6914 5802 Sisältää maksupalvelu- ja tutkimusnäytteet Tuotantoeläinsairaala Ambulatorinen klinikka Terveydenhuoltokäyntejä tuotantoeläintiloille tehtiin yhteensä 220. Meijerien ja teurastamoiden laatukoulutusten, perusterveydenhuoltokäyntien ja niihin liittyvien sikala- ja lihanautatilakäyntien lisäksi tehtiin selvityskäyntejä tiloille, joilla oli sairausongelmia. Terveydenhuoltokäynniksi on laskettu myös käynnit, joilla tehtiin yleistä terveydenhuoltoa kuten sikojen massarokotuksia, rektalisointia, nupoutusta ja ongelmaselvityksiä, kuten esimerkiksi utaretulehduskartoituksia. Tuotantoeläinsairaala on hoitanut Faba-palveluosuuskunnan Hollolan odotussonniaseman asemaeläinlääkärin äitiysloman sijaisuutta 1.6.2009 alkaen. Hollolassa on käyty säännöllisesti tiistaisin ja tarvittaessa muinakin päivinä akuuttikäynneillä Vastuueläinlääkärinä Hollolassa on ollut Mari Niemi ja hänen varahenkilönään on toiminut Mari Tähti. 8
Tilakäynnit ja terveydenhuoltomatkat 2005 2006* 2007* 2008 2009 Tammikuu 180 148 178 193 179 Helmikuu 161 144 141 176 157 Maaliskuu 170 173 171 188 211 Huhtikuu 168 153 162 198 184 Toukokuu 201 180 191 209 209 Kesäkuu 185 164 153 186 202 Heinäkuu 149 133 122 145 195 Elokuu 163 139 136 174 202 Syyskuu 153 156 134 155 164 Lokakuu 145 157 129 164 203 Marraskuu 161 155 119 189 211 Joulukuu 147 171 138 207 177 Yhteensä 1983 1873 1774 2184 2294 Keskimäärin/kk 165,3 156,1 147,8 182 191 * luvut mahdollisesti todellista alhaisempia, johtuen virheistä potilasohjelmassa Eviran johto vieraili Saarella 9
Sairaalan potilaat Sairaalahoidossa olleiden nautapotilaiden määrä 2005 2006 2007 2008 2009 Lypsylehmiä 105 129 116 134 155 Vasikoita 80 63 59 86 80 Yhteensä 185 192 175 220 235 Muita eläimiä oli sairaalapotilaina seuraavasti: hevosia 39, pieniä märehtijöitä 45, muita 1; yhteensä 85 eläintä. Sairaalapotilaiden hoitovuorokausimäärä oli yhteensä 2498 vrk. Lehmiä hoidettiin keskimäärin 8,9 vrk, vasikoita 7,4 vrk, hevosia 7,8 vrk, pienmärehtijöitä 5,1 vrk ja muita 13 vrk. Opetuseläimiä ja koe-eläimiä oli vuoden aikana hoidossa klinikalla seuraavasti: 2 nautaa, 1 karju, 8 muuta sikaa ja 1 hevonen. Hoitopäiviä oli yhteensä 1394 vrk. Polikliiniset potilaat Pieneläinvastaanotolla oli potilaita 1638 kpl. Valtaosa potilaista oli koiria. Kuukaudessa oli keskimäärin 136,5 potilasta eli 4,6 potilasta/vrk. Muut polikliinisesti hoidetut eläimet olivat hevosia (104), nautoja (14), vasikoita (19), pieniä märehtijöitä (16) ja muita (1), yhteensä 154 kpl. Pieneläinvastaanoton vastuueläinlääkäri oli Tuire Tamminen. Potilasaineiston kehitys vuosina 1996 2009 10
OPETUS Väitöskirjat Karoliina Alm-Packalén (valvova professori: Magnus Andersson): Semen quality and fertility after artificial insemination in dairy cattle and pigs. Hovinen Mari (valvova professori: (Hannu Saloniemi), Satu Pyörälä, ohjaaja Satu Pyörälä): Udder health of dairy cows in automatic milking. Camilla Munsterhjelm (valvova professori: (Hannu Saloniemi), Anna Valros, ohjaajat: Anna Valros, Olli Peltoniemi, Mari Heinonen): Housing, stress and productivity: studies in growing and reproducing pigs. Erikoistumistutkinnot Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäritutkinnot: Katja Mustonen (ohjaaja Timo Soveri) Taina Rautell (ohjaaja Satu Pyörälä) Lisensiaatin tutkielmat 1. Pätsi Henri (Hannu Saloniemi/Laura Hänninen): Ylämaankarjan (Highland cattle) pito-olosuhteet Suomessa. 2. Günther Jessica (Hannu Saloniemi/Camilla Munsterhjelm): Haitallinen sosiaalinen käyttäytyminen ja käyttäytymisen kehitys sialla. 3. Turunen Päivi (Satu Pyörälä/Helena Rautala): Nautojen poikimavaikeudet - kirjallisuuskatsaus. 4. Niinimäki Heini (Anna Valros/Laura Hänninen): Sairaalassaolon vaikutus uroskoiran postoperatiiviseen käyttäytymiseen kastraation jälkeen. 5. Rapp Pia (Olli Peltoniemi/Marja Fossi, Olli Peltoniemi): Rehun viljavalinnan ja raekoon vaikutus mahahaavaumien ja eräiden muiden mahasuolikanavamuutosten esiintymiseen vieroitetuilla porsailla. 6. Lehtonen Anna (Terttu Katila, Juhani Taponen): Naudan munasarjarakkulan hoidot ja tiinehtyminen hoitojen jälkeen. 7. Melolinna Mervi (Olli Peltoniemi/Mari Heinonen, Olli Peltoniemi): Sian mahahaavauma. 8. Attia Stella (Anna Valros/Laura Hänninen): Siirtostressin vaikutus pikkuvasikan uneen. 11
9. Ceder Lotta (Satu Pyörälä, Heli Simojoki): Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit pihatto- ja parsinavetoissa Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaalan praktiikka-alueella. 10. Pohjolainen Maria (Timo Soveri/Tuomas Herva, Olli Peltoniemi): Hengitystietulehdusten kliiniset oireet vasikkakasvattamoissa kliininen pisteytys yksilö- ja tilatasolla. 11. Hintukainen Joanna (Satu Pyörälä/Heli Simojoki, Suvi Taponen): Negatiiviset viljelytulokset lehmien utaretulehdusdiagnostiikassa. 12. Tarvainen Laura (Timo Soveri/Katja Mustonen, Anu Näreaho): Lampaan ruuansulatuskanavan loisten esiintyminen Suomessa. 13. Niemi Katja (Anna Valros/Anna Valros): Pahnueen tasaaminen vuorokauden sisällä porsimisesta vaikutukset emakon ja porsaiden tuotokseen. 14. Kyröläinen Katja (Magnus Andersson/Tuire Tamminen): Koiran ja kissan gonadektomia ennen puberteettia: Komplikaatiot ja vaikutukset terveyteen ja käyttäytymiseen Kirjallisuuskatsaus. 15. Tirkkonen Minna (Terttu Katila/Tiina Reilas): Kohdunkaulan sulkemisen vaikutus siemennyksen jälkeisen tulehdusreaktion voimakkuuteen tammalla. 16. Saastamoinen Seija (Timo Soveri/Eeva Mustonen, Eija Helander, Mikko Anttila): Oksidatiivinen stressi ja antioksidantit kirjallisuuskatsaus terveys- ja laatuvaikutuksista sekä tutkimusmenetelmistä tuotantoeläimillä. 17. Hinkka Noora, (Olli Peltoniemi/Olli Peltoniemi, Heikki Mäkinen: Mikrobilääkkeiden käyttöön liittyvät kustannukset porsastuotannossa 12
Vaihtoehtoiset kurssit (18 op) Valmiille eläinlääkäreille ja 6-kurssilaisille tarkoitettuja kursseja järjestettiin laitoksen toimesta: 1. Utareterveyskurssi, 3 op S. Pyörälä 2. Siittolaeläinlääkärikurssi, 3 op T. Katila 3. Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuoltokurssi, 3 op O. Peltoniemi ja M. Heinonen 4. Tammapraktiikkakurssi, 3 op T. Katila 5. Sorkkahoitokurssi, 2 op T. Soveri 6. Keinosiemennyskurssi, 3 op J. Taponen Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään Elintarviketurvallisuus pellolta pöytään vaihtoehtoinen kurssi vuosittain, keväällä 2009 olivat vuorossa: 7. Lihakarja pellolta pöytään 2 op T. Soveri 8. Riista ja poro kairasta pöytään, 2 op T. Soveri Laitoksen opettajien ja tutkijoiden kotimaiset luennot ja esiintymiset Ala-Kurikka Eve - Sian elämää Suomessa. Vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien kurssi, SEY, Tampere. 27.2.2009 - Kipulääkkeiden käyttö sioilla, Sikapäivä, Hämeen sikatalouskerho, Mustiala. 11.3.2009 - Emakon valmisteleminen porsimiseen ja porsiminen + Imetysajan riskit.havaintoja sioista 1, Proagria Etelä Pohjanmaa, Seinäjoki.3.4.2009 - Maitokuume. Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki. 29.10.2009 Andersson Magnus - Faba sika Oy:n ja SSJ:n henkilökunnan koulutuspäivät 11-12.9.2009.Härmän Kuntokeskus, Vaasantie 22, Kauhava (Ylihärmä): Ajankohtaista laadunvalvonnasta ja muita Saaren klinikan kuulumisia - Keinosiemennysasemaeläinlääkärien koulutuspäivä 20.4.2009 maanantaina Evirassa, Helsingissä Magnus Andersson (HYELTDK): nauta-aihe Hakkarainen Kristiina - Suuren pihaton eläinten hoitotilat Kanadan kokemuksia. Luento navettarakentamisen sidosryhmille. Nevettaseminaari. Valio. Hämeenlinna. 28.1.2009 - Lehmän terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat pihatossa.3 luentotuntia rakennussuunnittelijoille ja muille navettarakentamisen sidosryhmille. Kasvua Hämeessä hanke. Asikkala 6.4.2009 - Lehmien siirtyminen uuteen navettaan. Luento maidontuottajille. Osuuskunta Pohjolan Maito. Haapavesi 7.4.2009 - Naseva ja toimijoiden yhteistyö maitotilojen tuotannollisessa terveydenhuollossa. ProAgria Maito valmennus. Vantaa 28.8.2009 - Lehmän terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat pihatossa. 4 luentotuntia maidontuottajille. Tankit täyteen hanke. Jokioinen. 28.9.2009 - Lehmän terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat pihatossa. 4 luentotuntia maidontuottajille. Tankit täyteen hanke. Asikkala. 29.9.2009 - Lehmän terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat pihatossa. 4 luentotuntia maidontuottajille. Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hanke. Saarentaus. 1.10.2009 13
Heinonen Mari - Eläinten lopetus, Valmiuspäivä, MMM, Helsinki 9.1.2009 - Animal health and traceability applications in the Finnish pork production. SHFDA (Shanghai Food and Drug Administration). Lecture for the Chinese delegation, Evira, Helsinki 20.4.2009 Hänninen Laura - Welfare of Beef cattle, Derek Haleyn luennon tuilkkaus ja session puheenjohtajuus, Emolehmäpäivät, helmikuu, FABA, Ikaaliinen - Eläinten hyvinvointi tuotantorakentamisessa, esitys, MMM, Helsinki 19.8.2009 - Vasikoiden tarpeet ja hyvinvointi, Nuorkarjapäivät, maaliskuu-2009, Kajaani - Kalkkunoiden hyvinvointi kuljetuksen aikana, esitys, SSES, lokakuu-2009, Eläinten hyvinvointi seminaari, Kuopio - Vasikoiden unen mittaus langattomasti, esitys, SSES, lokakuu-2009, Eläinten hyvinvointi seminaari, Kuopio - Mikä Mansikkia risoo? lehmän hyvinvointi Mesopotamian ajoista nykypäivään, esitys, Viikki-päiovän Alumni-ilta, Helsinki lokakuu-2009 Hälli Outi - Hännänpurenta, Sikojen hyvinvoinnista. Sikavan valtakunnallinen koulutushanke sianlihatuottajille ja sidosryhmille. ETT, Eläintautien torjuntayhdistys, Loimaa 10.2.2009 KatilaTerttu - Siirtosperma. Jalostuspäivät, Suomen Hippos, Lappeenranta 13.2.2009 - Kotitallisiemennyksistä. Tiineyden aikaiset sairaudet. Tammat varsomaan seminaari, Suomen Hevostietokeskus. Kuopio 9.5.2009 - Hevosten lisääntymistutkimus. FETA. Saari 11.5.2009 Munsterhjelm Camilla - Tuotantoeläimilläkö työstressiä? Farmari-maatalousnäyttely, Kokkola 2.8.2009 Peltoniemi Olli Olli Peltoniemi: Sikojen lisääntymistutkimus. 20 eläinlääkäriä Suomen Alkionsiirtoyhdistyksen vuosikokous, Saari, Mäntsälä 11.5. 2009 Uusitut mikrobilääkesuositukset, Olli Peltoniemi, HYELTDK Lääkepäivä 15.5.2009, Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio. 20 eläinlääkäriä Pyörälä Satu - Antibioottihoitojen ABC. Luento eläinlääkäreille kurssilla Laajentavan lypsykarjatilan eläinterveydenhuollon hallinta, järj. Latu-hanke ja Vetcare Oy. Iisalmi 26.3.2009 - Utareterveys. Kaksi luentoa tuottajille. Arla Ingmanin tuottajien piirikokouspäivä. Hotelli Korpilampi, Espoo 23.11.2009 Rautala Helena - Ajankohtaista nautakarjan sairauksista. FABA:n jalostuskurssi karjanomistajille. Kuusamo 25.3.2009. Simojoki Heli - Koe-eläinten käsittely ja kuljetus. Luento kurssilla Koe-eläinkurssi tutkijoille, MTT, Jokioinen, 6.5.2009 - Turvallinen työskentely eläintiloissa ja kenttäolosuhteissa, koe-eläintutkijan työterveyskysymykset. Luento kurssilla Koe-eläinkurssi tutkijoille, MTT, Jokioinen, 6.5.2009 Tamminen Tuire - Koiran lisääntyminen. KEUDA:n eläintenhoitajaopiskelijat. Saari 23.3.2009 Taponen Juhani - Nautojen lisääntymisfysiologiaa, hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, 23.3.2009 - Hedelmällisyyden hallinta karjakoon kasvaessa. Laajentavan lypsykarjatilan eläinterveydenhuollonhallinta, LATU-hanke, Savonia ammattikorkeakoulu, Iisalmi 26.3.2009. - Ajankohtaisia tuulahduksia nautojen lisääntymishäiriöiden hoidoista (Progestageenikuurit, kiimansynkronointiohjelmat). Aito Praktiikka -koulutustilaisuus, Intervet ja Pfizer, Jyväskylä, 3.4.2009. - Kotieläinten lisääntyminen. KEFYS, MMTDK, viikko 17, 2009. - Nautojen lisääntymistutkimus. Suomen alkionsiirtoyhdistyksen, FETA, vuosikokous, Saari, 11.5.2009. - Nautojen lisääntymisfysiologiaa, hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, 24.11.2009. Valros Anna - Esitykset Farmari-messujen maitolaiturilla Kokkolassa 30 ja 31.7 2009: Eläinten hyvinvointitutkimus 14
Sole Tm tietojärjestelmä otettiin käyttöön työtuntien kohdentamisessa TUTKIMUS ANDROLOGIAN TUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson - Alkuitusolujen vaellushäiriön geneettinen etiologia pohjoissuomenkarjalla (PSK) (Magnus Andersson, Heli Venhoranta, Antti Flyckt, Juhani Taponen, Hannes Lohi, Marek Switonski ym., Poznan Puola, Kryzstof Flisikowski, Ruedi Fries, Herman Schwartzenbacher Munchen, Saksa). - BRSV, siemenen laatu ja UM% (Karoliina Alm, Magnus Andersson ja Erkki Koskinen). - PTPD-alleeli (paternal transmission perinatal death keinosiemennyssonnilla) (Magnus Andersson, Heli Venhoranta, Antti Flyckt, Juhani Taponen, Hannes Lohi, Marek Switonski ym., Poznan Puola; Jerry Taylor ja Robert Schnabel ym., Missouri, USA Kryzstof Flisikowski, Ruedi Fries, Herman Schwartzenbacher Munchen, Saksa). - Diploidiset siittiöt (Christine Kopp, Magnus Anderssson, Juhani Taponen, Tamas Revay, Detlef Rath, Adam Colley, Serguei Golovan ym. Jerry Taylor ja Robert Schnabel ym., Missouri, USA) - Ipollo-subfertiliteettiprojekti (Magnus Andersson, Heli Venhoranta, Antti Flyckt, Olli Peltoniemi, Hannes Lohi, Jerry Taylor, Robert Schnabel, Seppo Niskanen ym.) - Keinosiemennyssonnin kromosomihäiriö, joka aiheutti runsaasti alkiokuolemia ja aikaisia sikiökuolemia lehmissä (Marek Switonski, Jiri Rubes, Christine Kopp, Magnus Andersson) - Infertile boars with knobbed and immotile short-tail sperm defects in the Finnish Yorkshire breed - a 10 year survey Kopp, C; Sironen A; R. Ijäs; Taponen, J; Vilkki, J; Sukura, A; Andersson, M. - Azoospermic boars in Finnish Yorkshire and Landrace breeds. Kopp, C, Ijäs R; Taponen J; Parvinen M; Andersson M. - Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla ja sonneilla (Karoliina Alm) - Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöiden vastustaminen (Karoliina Alm, Christine Kopp, Juhani Taponen ja Raili Ijäs). Vuosikertomus valmisteilla. - Brucella caniksen seroprevalenssi suomalaisissa siitoskoirissa sekä koiran Herpesviruksen (CHV) seroprevalenssi (Mia Johnsson, Merja Dahlbom, Vesa Myllys) - Boldatut projektit ovat projekteja jotka jatkuvat vielä 2009. Tutkimusapurahoja lähinnä Mercedes Zachariaksen säätiöltä ja vuosittain 12 500 Keinosiemennysosuuskunnilta. 15
HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Terttu Katila Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutusta siittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviä eroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja oriasemien kanssa. Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Magnus Andersson ja Tiina Reilas. Jatko-opiskelijana on assistentti, ELL Maria Kareskoski. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Valencian tutkimusinstituutti. Materiaalikuluja ja matkoja on rahoitettu Mercedes Zachariaksen apurahoilla. Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun, nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Tutkimuksissa on vertailtu siemennysvolyymeita, siittiöannoksia, siemennyspaikkaa ja aikaa, seminaaliplasman osuutta ja kohdunkaulan avautumisastetta. Tutkimukset on tehty Ypäjällä MTT:n hevosilla yhteistyössä Tiina Reilaksen kanssa. Viime aikoina yhteistyökumppaneiksi ovat tulleet myös brasilialaiset tutkijat (UFPel, ja UFRGS), joiden kanssa on selvitetty siittiöiden kulkeutumista tamman genitaaleissa. Tiineyden tunnistamismekanismeja on tutkittu kohdunsisäisten kuulien avulla. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. Projekteissa on ollut ulkomaisia tutkijoita eri maista. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Equine Fertility Unit, U.K. Kuulakoe jatkuu edelleen 2-vuotisena projektina espanjalaisen tutkijan Maria Montserrat Rivera del Alamon voimin. Kuulia käytetään mallina tutkittaessa tiineyden tunnistamismekanismeja. Vuonna 2006 aloitettiin MMM:n rahoittama tutkimus laajasta Hippoksen digitaalimuodossa olevasta, 15 vuotta kattavasta materiaalista. Kolmen vuoden rahoitus on yhteensä 130 000. Siinä tutkitaan tammojen. oriiden, tuotantoympäristön, kilpailemisen ja vuodenajan sekä sääolosuhteiden vaikutusta hedelmällisyyttä mittaaviin parametreihin. Tutkijoina ovat ELT Anna-Maija Virtala, ELT Tiina Reilas, FM Heli Venhoranta ja Suomen Hippoksen Jalostusosaston johtaja Terttu Peltonen. Jatko-opiskelijoina ovat Kaisa Nivola ELTDK:sta ja Jenni Sairanen MMTDK:sta. Tutkimus alkaa olla loppuvaiheessa; loppuraportti annetaan maaliskuussa 2010. MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija dosentti Juhani Taponen Indusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla. Mari Rantala ja Terttu Katila. Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui 2003 ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Tavoitteet: Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyiden syklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumista säätelymekanismiin. Tilanne: Kaikki viisi osakoetta on suoritettu, joista kaksi julkaistu, työ on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuun poikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. Marja Mikkola, Jaana Peippo ym. Tutkimus on osa suunniteltua Marja Mikkolan väitöskirjatyötä: Eri ruokintatekijöiden vaikutukset naudan hedelmällisyyteen. Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannon tulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisen vaikutuksista alkiotuotantoon on julkaistu artikkeli. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelien laatuun on koe suoritettu ja materiaali on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. Kasviestrogeenit märehtijöiden ruokinnassa. Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Suvi Taponen, Kristiina Wähälä, Aila Vanhatalo ym. Tavoite: Selvittä rehuperäisten (puna-apila, soija) kasviestrogeenien saantia, metaboliaa ja hedelmällisyysvaikutuksia märehtijöillä ottaen huomioon myös elintarviketurvallisuus- ja elintarvikefunktionaalisuustekijät. Tilanne: Projektista on julkaistu kaksi artikkelia, yksi käsikirjoitus on lähetetty, yksi on tekeillä. SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija professori Olli Peltoniemi Sikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti 2004-2007 tutkijat Olli Peltoniemi, Mari Heinonen, Anna Valros, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli. Ulkopuolinen rahoitus: 70 000 MMM (HYTU); 25 000 Suomen rehu (PORU-projekti); 21 500 NOVAkurssi; 3100 Emakko-renkaiden valo-ohjelma; 5 000 Tuotantoympäristö ja hedelmällisyys (Outi Hälli); 5 000 Porsaiden virikekoe (Camilla Munsterhjelm); 3 300 Orion (Hytu-projekti); 4 000 Hännänpurentakoe (Camilla Munsterhjelm). Rahoitus v 2006: Makera-rahoitus 70 000, teurastamot 4 000, rehuteollisuus 10 000. 16
Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin osioihin: - Porsasvaiheen ympäristö ja sen vaikutus sian käyttäytymisen kehittymiseen - Hännänpurennan kehittyminen ja ennustettavuus - Hännänpurennan vaikutus sian stressitasoon ja lihan laatuun - Hyvinvoinnin mittaaminen - Hyvinvoinnin ja laihtumisen vaikutus hedelmällisyyteen - Hyvinvoinnin vaikutus hännänpurentaan - Valo-ohjelman vaikutus emakoiden hedelmällisyyteen ja tulokseen - Sikalarakenteen vaikutus emakon hedelmällisyyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin - Stressitekijöiden vaikutus emakon tiineyteen SIKATEKNO MMM projekti, tutkijat Olli Peltoniemi (vastuullinen Saaren yksikössä), Claudio Oliviero, Mari Heinonen, Outi Vainio (projektin johtaja). Makera-rahoitus 50 000. Tavoitteena on keskittyä porsimisen valvontaan ja siinä hyödynnettävään moderniin teknologiaan. Suomalaisissa emakkosikaloissa elävänä syntyneiden porsaiden lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Porsaan menetys on paitsi taloudellinen tappio myös hyvinvointikysymys; emakko ponnistelee turhaan tuottaakseen porsaan. On myös eettisesti arveluttavaa tuottaa eläimiä pelkästään kuolemaan. Yhtenä syynä porsaskuolemiin pidetään sitä, että emakot porsivat ilman ihmisten apua ja valvontaa. Porsimiset saattavat ajoittua virka-ajan ulkopuolelle, eikä tuottajien ole mahdollista palkata tarvittavaa ylimääräistä henkilökuntaa. Tarkempi tieto porsimisen alkamisen ajankohdasta helpottaa hoitajien työtä. Erityisesti emakon käyttäytymisen seuranta 48-72 tuntia ennen ensimmäisen porsaan syntymää on ajanjakso, jonka valvontaa kannattaisi lisätä. Emakon valvontaa pitäisi jatkaa vielä porsimisen jälkeisen viikon ajan. Erityisen tuloksekasta olisi todeta alkavan PPDS-syndrooman (Post-Partum-Dysgalactiae-Syndrome) oireet mahdollisimman aikaisin. Emakon sairautta voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, jolloin sekä sen oma että hoidettavien porsaiden hyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän. Emakon hyvinvoinnin tehostettu valvonta kymmenen päivän ajan on nykyisessä tuotantotavassa parhaiten toteutettavissa siten, että eläimen äärellä valvonta tapahtuu automaattisesti. Perusajatuksena on, että laitteet ovat siten säädettävissä, että tietyn muuttujan tietyn raja-arvon ylittyessä tapahtuisi hälytys esimerkiksi vastuussa olevan hoitajan kännykkään. PORU Projekti, Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero. Rahoitus Suomen Rehu, 25 000 2006. Porsimisen ajan ruokintaan keskittyvä projekti. Porsimisen ajan ruokinta on merkittävässä roolissa porsimisen onnistumisen kannalta. Tämän hetken suositusten mukaan porsivat emakot ovat suhteellisesti ottaen hyvin voimakkaalla ruokinnalla ennen porsimista. Käytettävä rehu on yleensä imetysajan voimakasta rehua ja voimakas ruokinta ennen porsimista lisää syntyvien porsaiden syntymäpainoa. Toisaalta voimakas ruokinta altistaa ummetukselle ja maitokuumeelle porsimisen yhteydessä. Tämän projektin tarkoituksena on tutkia kevennetyn, kuitupitoisen ruokintakonseptin soveltuvuutta porsivalle emakolle. Ruokintaryhmien menestystä porsimisen yhteydessä mitataan seuraavilla emään liittyvillä parametreillä: porsimisen kesto, emakon aktiivisuus, maitokuumeen esiintyvyys, porsimisvaikeuksien esiintyvyys ja rehun kulutus. Lisäksi emakoilta mitataan metabolisia parametrejä seerumissa, kuten NEFA; glukoosi, urea ja insuliini. Porsaiden menestystä mitataan seuraavilla parametreillä: kuolleena syntyneet, porsaiden kasvu ja porsaskuolleisuus. INWEPP projekti, Olli Peltoniemi, Silke Haen, Anna Valros, Kirsi Swan, MMM rahoitusta 70 000, teollisuusrahoitusta 30 000 + tutkijakoulurahoitusta 18 kk. Tausta ja liittyminen muihin hankkeisiin.olemme vuodesta 1998 alkaen saaneet jatkuvan MMM-vetoisen hankerahoituksen 3-vuotisiin tutkimushankkeisiin Syyshedelmättömyys joutilaspihatossa, HETU-projekti ja tällä hetkellä loppuraporttiaan kirjoittava HYTU - projekti. Vuoden sisällä julkinen keskustelu on nostanut sikojen hyvinvoinnin suurennuslasin alle ja tämä tutkimussuunnitelma keskittyy mielestämme keskeisiin elintoimintoja sääteleviin tiineyden, synnytyksen ja imetyksen aikaisiiin hormonaalisiin tekijöihin, joilla on oleellinen vaikutus sikojen hyvinvoinnin kannalta. Tavoite. Tämän tutkimussuunnitelman tavoitteena on tutkia tiineyden ja porsimisen aikaisen tuotantoympäristön stressitekijöiden vaikutusta siköiden kehittymiseen, emän ja porsaiden hyvinvointiin. Tiineyden, synnytyksen ja maidontuotannon onnistumista mitataan siköiden kehittymiseen keskittyvillä mittareilla, porsimisen kestolla, käyttäytymishavainnoilla ja hormonaalisilla tekijöillä. Tutkimusmenetelmät. Hankkeessa käytetään tieteellisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja hyvinvointitutkimuksen, lisääntymistutkimuksen ja kliinisen eläinlääketieteen tutkimusmenetelmiä. Toteuttajat ja työnjako. Tutkimusryhmänä toimii HY:n kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen sikatutkijaryhmä yhdessä HY:n eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Projektin toteuttamiseen osallistuu myös Bo Algers Ruotsin maatalousyliopistosta. Bo Algersin osuus suunnitelmassa liittyy etenkin emakoiden pesänrakennusmahdollisuuteen ja porsimista edeltävän ajan hormonaaliseen aktiivisuuteen. Aikataulu ja tulosten hyödyntäminen. Hankkeen kesto on kolm vuotta käsittäen vuodet 2009-2011. Hankkeen kokonaisbudjetti on 169 000 Euroa, josta on tarkoitus kattaa palkkakustannuksia kahdelle hankkeessa mukana olevalle tutkijalle. Tämän tutkimuksen perusteella pystymme ohjeistamaan porsastuotannon tuotanto-olosuhteita niin, että ne tukevat eläinten hyvinvointia, hedelmällisyyttä ja onnistunutta synnytystä. 17
ULMU projekti, Olli Peltoniemi, Silke Haen, Saija Vehmas, Magnus Andersson, Markku Heikinheimo. Elinkeinon rahoitusta 90 000.. Ryhmämme viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että peptidi-steroidi johdetun hypotalamo-pituitary-gonadal - akselin lisäksi myös paikallinen säätelyjärjestelmä gonadien tasolla näyttelee ratkaisevan tärkeää roolia kasvavien follikkeleiden ja keltarauhaskudoksen säätelyssä. Ehdotamme, että tämä paikallinen säätelyjärjestelmä on erittäin herkkä vastaamaan metabolisille ja vuodenaikaan liittyville signaaleille elimistössä, ratkaisten munasolun ja alkion laadun ja viime kädessä kohtalon nisäkkäillä. Paikalliset transkriptiota säätelevät proteiinit kuten GATA 4 ja GATA 6 ilmenevät lisääntymiselimissä, etenkin gonadeissa. GATA 4 löydettiin ensin hiiren colonin epiteelistä ja sian XX ja XY alkioista. GATA tekijöiden roolia on tutkittu etenkin munasarjojen patologisissa tiloissa kuten tuumoreissa, mutta ei munsarjarakkula-löydöksissä. GATA säätelyproteiinien vastetta imetyksen ajan metaboliselle haasteeelle ja syyshedelmättömyydelle ei ole juurikaan tutkittu. Tämä projekti hyödyntää uutta ultraääniohjattua munasarjojen näytteenottotekniikkaa (ULMU), joka mahdollistaa toistettujen näytteiden oton eläimillä ilman yleisanestesiaa.tätä tekniikkaa sovelletaan sialla munasrajojen paikkallisen säätelyjärjestelmän tutkimuksessa sisältäen GATA proteiinit 4 ja 6 sekä niiden myötävaikuttajan FOG-2:en. Näiden proteiinien tiedetään oleellisesti osallistuvan munasolujen kasvun ja keltrauhasen toimintaan. Näiden tekijöiden aktiviteettia tutkitaan YxM rotuisilla sioilla. Lisäksi näiden tekijöiden vastetta maidontuotannon metaboliselle haasteelle ja vuodenajan endokrinologisille signaaleille tutkitaan suhteessa follikkelin kasvuun ja keltrauhaskudoksen toimintaan. Tämä tutkitaan keskitttymällä metabolisiin signaaleihin kuten IGF- I:een, vapaisiin rasvahappoihin follikkelinesteessä sekä GATA-säätelyproteiinien aktiivisuuteen follikkelissa. Tämä tutkimus parantaa ymmärrystämme munasarjojen paikallisen säätelyjärjestelmän vasteteesta aineenvaihdunnallisille ja vuodenaikaan liittyville signaaleille, jotka välittyvät kasvavaan follikkeliin ja hedelmöittyneeseen munasoluun. Kyseessä on 3-vuotinen projekti, joka on alkuvaiheessaan. FINCAS Olli Peltoniemi, Anna Ollila, Anna Valros, Mari Heinonen, Claudio Oliviero. Elinkeinorahoitusta 90 000, tutkijakoulurahoitusta 18 kk. Nykyaikaisessa sianlihantuotannossa urospuolisten pikkuporsaiden kastraatio on ollut vallitseva käytäntö vuosikymmenten ajan. Syynä kastraatioon on teuraspainoisilla kastroimattomilla sioilla tavattava karjunhaju, joka on kuluttajan kannalta epätoivottu ilmiö ja se estää siksi lihan tavanomaisen käytön. Karjunhajua aiheuttavat suolistossa tryptofaanin hajoamistuotteena syntyvä skatoli ja kivesperäiset steroidihormonit, lähinnä androstenoni. Lihantuotantoketju ja kuluttajat haluavat päästä kastraatiosta eroon tuotantokustannuksia lisäävänä, päiväkasvua heikentävänä ja porsaiden hyvinvointia ja terveyttä heikentävänä toimenpiteenä. Tämä hanke on jatkoa tutkimusryhmämme aikaisempiin MMM:n ja elinkeinon rahoittamiin hankkeisiin (HYTU-hanke, HERUVA SIKA-hanke, INWEPP-hanke). Hanke liittyy myös EU-laajuiseen kastraation vaihtoehtoja selvittävään PIGCAS - hankkeeseen, jossa tutkijaryhmä (Peltoniemi, Heinonen) on ollut mukana. Kaikissa näissä hankkeissa on ollut keskeisessä roolissa sekä sianlihantuotannon kannattavuus että eläinten hyvinvointi. Tavoitteena osat 1-4: Osa 1: testataan Improvac-rokotteen vaikutuksia suomalaisilla karjuilla. Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa rokotteen vaikutuksista karjujen kasvuun, katetuottoon, terveyteen, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin sekä selvittää rokotteen toimivuutta suomalaisissa olosuhteissa ja suomalaisilla sioilla. Osa 2: tutkitaan kastraation vaihtoehtojen tuotannollis-taloudellisia vaikutuksia verrattuna kastroituihin leikkoihin. Osa 3: Anestesian (paikallinen- / yleisanestesia) vaikutus vastasyntyneen porsaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä anestesian kustannustehokkuus. Osa 4: kartoitetaan karjun hajun riskitekijät suomalaisessa sikapopulaatiossa epidemiologisten monimuuttuja-analyysien avulla. 5.4. Tutkimusmenetelmät. Tämä tutkimus on tarkoitus suorittaa sellaisilla kaupallisilla sikatiloilla, joilla on koe-eläin laitoksen status. Koejärjestelyt osakokeissa 1-3 toteutetaan kliinisillä kokeilla / eläinkokeilla. Eläinmäärät löytyvät koesuunnitelmasta. Osakoe 4 toteutetaan epidemiologisena havainnointikokekeena retrospektiivisesti karjunhajun taustalla löytyviä riskitekijöitä kartoittavana tutkimuksena. Koejärjestelyt on suunniteltu loppuun 1) osakokeen osalta ja varsinaisten kokeiden alkuun on päästy syksyn 2009 aikana. Ensimmäisiä alustavia tuloksia on tarkoitus saada loppuvuodesta 2009. Hankkeen toteuttajat ja työnjakohankkeen toteuttaa Saaren yksikön sikatutkijaryhmä professori Peltoniemen johdolla. Hankkeen vastuullisena tutkijana toimii ELL Anna Ollila. Hankkeen yhteistyötahoja ovat mm. Lihateollisuuden tutkimuskeskus, jossa toteutetaan lihan laatuun liittyvät tutkimukset. Lisäksi yhteistyökimppanina on mm. lihateollisuus (HK ruokatalo, A-tuottajat), Faba Sika Oy sekä taloudellisia osuuksia koskien MTT:n taloustutkimus. Aikataulu: Kyseessä on kolmevuotinen hanke 2010-2012. Osatyön 1 osalta eettinen lupa on olemassa ja käytännön töitä suunnitellaan käynnistettäväksi jo 2009 puolella ko. työn valmisteluiden osalta. Suomalaisessa sianlihantuotannossa halutaan eroon karjun hajusta. Tämä tutkimus keskittyy leikkaamattomien porsaiden kasvattamisessa tavattaviin ongelmiin hyvinvoinnin, tuotantotalouden, terveyden ja riskitekijöiden näkökulmasta. Lopullisena tavoitteena on leikkaamattomien karjujen hyvien kasvatusmenetelmien hallinta siten, että niitä ei tarvitse kastroida. Tulokset tullaan julkaisemaan sekä alan ammattilehdissä, että tieteellisillä foorumeilla (kongressit, mm. ESDAR-kongressi, sekä alan tieteelliset kansainväliset lehdet). Tarhattujen villisikojen terveydenhuolto, vastaava tutkija Mari Heinonen. Muut tutkijat Outi Hälli ja Olli Peltoniemi. Tavoitteena on selvittää tarhattujen villisikojen tautitilanne lähinnä tarttuvien sikatautien osalta. Tarkoituksena on myös luoda tarhatuille villisioille tuotannonseurantajärjestelmä ja selvittää tarhojen tautisuojaustilanne. Makera-rahoitus (35.000 /vuosi) saatu kolmeksi vuodeksi. Vuoden 2009 lopussa hankkeen aineisto tautikartoituksen osalta on kerättynä ja aivan viimeisimpiä laboratorioanalyysejä lukuun ottamatta tulokset ovat valmiina. Menossa on tautikartoitusaineiston tilastollinen käsittely ja artikkeleiden kirjoitus. Tuotantoseurantajärjestelmä on kehitetty yhteistyössä Faba Sika yhtiön, Riistankasvattajat ry.:n ja Laadukasta riistantarhausta hankkeen kanssa. Faballa on valmius vastaanottaa ja käsitellä 18
tuotantoseurantaan liittyviä tietoja. Tautisuojausosatyön aineisto on kerättynä ja vuoden 2009 lopussa ajankohtaista on käsittelyyn soveltuvien tilastollisten menetelmien opettelu. Sianlihan tuotanto ja mikrobilääkitys: Projekti, Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero, Camilla Munsterhjelm. Koko hankkeen budjetti 300 000. Mikrobilääkeresistenssi ja sen taloudelliset vaikutukset. Hankkeessa tutkitaan E. coli ja kambylobakteerien resistenssitilanteen kehittymistä suhteessa käytettyihin mikrobilääkkeisiin. Lisäksi projektissa keskitytään tutkimaan mikrobilääkekustannuksia tilatasolla. MMM:n rahoittama yhteistyöprojekti Eviran kanssa. UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Satu Pyörälä Utaretulehdusryhmän tutkimus on käynnistynyt jo 1980-luvun puolivälissä. Tutkimus keskittyi alkuvaiheessa naudan kliinisen utaretulehduksen diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Antibioottien farmakokinetiikkaa ja tehoa erilaisten mastiittien hoidossa on tutkittu useissa hoitokokeissa hankkeen alusta lähtien. Tällä hetkellä ryhmä keskittyy stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman utaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) ovat kasvava ongelma. KNS-bakteerien lajitunnistus on ollut epäluotettavaa, mutta parantunee uusien molekyylibiologisten menetelmien avulla. KNS-tartuntojen epidemiologiasta tarvitaan myös tietoa, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat. Utaretulehdusta aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion kroonistumiseen tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. Isäntäeläimen ja bakteerin vuorovaikutusta infektiossa tutkitaan isossa konsortiohankkeessa. Seuraamalla lehmien KNS-infektioita saadaan selville pysyvää infektiota aiheuttavat lajit ja infektioiden kesto. Erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyä koskevaan erilliseen hankkeeseen. Virulenssitekijätutkimus auttaa arvioimaan eri bakteerityyppien aiheuttaman tulehduksen ennustetta ja hoitotarvetta. Maidon antibioottijäämät, stafylokokkien enterotoksiinit ja antibioottiresistenssitekijät voivat myös muodostaa riskin kuluttajille, mikä on tärkeä näkökohta tutkimuksen suuntaamisessa. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudan akuutin vaiheen vastetta koskevaan tutkimukseen. Koliformimastiittia koskeva tutkimus keskittyy lehmän puolustusvasteen, erilaisten hoitotapojen, sekä bakteerin virulenssitekijöiden vaikutuksen selvittämiseen. Bakteerien tarkempaan identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekä virulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä. Stafylokokkimastiitin patogeneesiä tutkitaan myös in vivo infektiomalleissa. Ryhmän vetäjä on professori S. Pyörälä ja ryhmässä on viisi väitöskirjan tekijää. Tällä hetkellä ovat käynnissä seuraavat osatutkimukset: utaretulehdusta aiheuttavien KNS-lajien tunnistus, niiden aiheuttaman utaretulehduksen patogeneesi eri lajeilla ja epidemiologia karjoissa ja lehmätasolla, liittyen konsortiotutkimukseen isäntäeläimen ja bakteerin vuorovaikutus tulehduksessa ; stafylokokkien mikrobilääke-, erityisesti metisilliiniresistenssi; automaattisen lypsyn vaikutus utareterveyteen; koliformimastiitin patogeneesi ja hoito; laktoferriinin an- 19
tibakteerinen teho. Kliinisen utaretulehduksen (streptokokit ja stafylokokit) hoitokoe on meneillään Virossa. Streptococcus uberista koskeva uusi projekti on aloitettu yhteistyössä prof. Antti Iivanaisen ryhmän kanssa, tarkoituksena selvittää bakteerin virulenssitekijöitä ja niiden suhdetta infektioon. Ryhmän kotimaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Evira, KTL, Kuopion yliopisto, HY MMTDK ja Biotekniikan Instituutti sekä oman tiedekunnan muut osastot. Ulkomaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Tarton ja Jerusalemin yliopistojen eläinlääketieteelliset tiedekunnat sekä SVA Ruotsissa. Ryhmän suurin ulkopuolinen rahoitus vuonna 2009 oli Suomen Akatemiasta: 52 000 osana konsortiota Host-microbe interactions and mutational mechanisms in Streptococcus and Staphylococcus infections. Yhteensä 33 000 tuli säätiöistä, tärkeimpänä Walter Ehrströmin säätiö; myös Suomen Meijeriyhdistys tuki tutkimusta. Ryhmän vetäjä on saanut Suomen Akatemian varttuneen tutkijan apurahan, jonka turvin keskittyy tutkimustyöhön suurimman osan vuotta 2010. MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija prof. Timo Soveri Akuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimillä Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden ja poronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojen (esim. hengitystie- ja napatulehdukset) vaikutusta niihin. Helsingin yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: University of Life Sciences, Tarto; Oulun yliopisto; EVIRA; Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion. Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat: - Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Merja Manninen, Satu Sankari) - Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö; 1 kansainvälinen julkaisu v. 2009) ELÄINTEN HYVINVOINNIN JA KÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUS, vastaavat tutkijat prof. Anna Valros ja ELT Laura Hänninen Eläinten hyvinvointitutkimuksessa keskitytään eläimiin ja niiden tarpeisiin. Eläinten kokemukset vaikuttavat eläinten käsiteltävyyteen, sairastuvuuteen, tuotokseen sekä tuotannon kannattavuuteen. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus (EHK) on tärkeä tutkimusyhteistyötaho. EHK on Helsingin yliopiston eri tiedekuntien kotieläinten hyvinvointitukijoiden vuonna 2003 muodostama monitieteellinen asiantuntijayhteisö. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus sai vuonna 2009 5 uutta jäsentä. Kaiken kaikkiaan tutkimuskeskukseen kuului 24 jäsentä, joista noin puolet senioritutkijoita ja loput tohtorikoulutettavia. Tutkimuksella on seuraavat keskeiset teemat ja esimerkkejä tutkimusprojekteista: Nuoren eläimen kehitys ja hyvinvointi. Vasta hiljattain on ymmärretty, miten tärkeä on eläimen koko elinkaari hyvinvoinnin ja tuotoksen optimoinnissa. Nuoren eläimen kokemukset muokkaavat fysiologissa vasteita ja käyttäytymistä ja siten vaikuttavat eläimen sopeutumiskykyyn myös aikuisena. Monella eläimellä tiedetään varhaisten kokemusten vaikuttavan häiriökäyttäytymisten esiintyvyyteen myöhemmällä iällä. - Porsaiden alkukasvatusvaiheen ympäristön virikkeellisyys - Vasikoiden nupoutuskivun merkitys ja hoito Tuotantoeläinten tarpeet nykytuotannossa. Tutkittu tieto eläinten keskeisestä perustarpeista auttaa suunnittelemaan toimivaa, eläinten hyvinvointia ja kannattavuutta edistävää eläintuotantoa. Perustietoa tarpeista on jo olemassa, mutta syventävä ja varsinkin soveltava tieto on puutteellinen. - Lehmien makuutarpeen taustalla olevat syyt ja siihen vaikuttavat tekijät - Tuotantoympäristötekijöiden vaikutus vasikoiden uneen - Kalkkunoiden lihaskipu ja kaasutoinnutus - Sian hännänpurentaan altistavat ja siihen liittyvät yksilölliset piirteet Eläinten hyvinvointi muuttuvassa maataloudessa. Maatalous kehittyy nopeasti. Yksikkökoko kasvaa, teknologian käyttö lisääntyy ja uusia tuotantoeläimiä ja -tapoja otetaan käyttöön. - Utaretulehdukseen sairastuneen lehmän käyttäytymismuutokset - Lehmien käyttäytyminen robottilypsyssä ja tavanomaisessa lypsyssä - Hännänpurennan ruokinnalliset riskitekijät - Emakoiden käyttäytymisen muutokset ontumiseen liittyen - Pesänrakennusmateriaalit nykyaikaisissa porsitushäkeissä - Lehmien ontumisen mittaus kiihtyvyysanturilla Eläimet yhteiskunnassa. Luonnontieteellistä tutkittua tietoa on yhdistettävä yhteiskunnalliseen osaamiseen, jotta eläinten hyvinvointitietoa voidaan soveltaa edistämään eläinten hyvinvointia käytännössä ja palvelemaan 20