Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com
Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtävä on tuottaa tietoa eläinluonnonvarojen kestävää käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa varten sekä edistää kala-, riista- ja porotalouden elinkeino- ja harrastustoimintaa toiminnan lähtökohta on yhteiskunnallinen kysyntä asiakkaat julkishallinto, elinkeinot ja ammatinharjoittajat, järjestöt ja yhteisöt, kansalaiset
Suurpetotutkimus riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa Suurpetotutkimus tuottaa laaja-alaista, ekologisen ja yhteiskunnallisen näkökulman yhdistävää tutkimustietoa päätöksenteon ja elinkeinojen menestymisen tueksi. Tutkittavia/seurattavia eläinlajeja neljä susi, karhu, ilves ja ahma Lakisääteisiä tehtäviä mm. kannanseuranta Suurpetotutkimus sijaitsee Oulussa
Suurpetotutkimus/RKTL Kannanseuranta Tutkimushankkeet Karhu ja susi (1998) ahma (2006) ja ilves (2008)
Seurantamenetelmät PetoYhdysHenkilöverkosto (PYH), ~ 1600 riistanhoitoyhdistysten valitsemaa havainnoitsijaa. lisääntymishavainnot yksilömäärän arviointi levittäytyminen Hirvihavaintokorttien suurpetohavainnot -> 0/1 -> esiintymisindeksi (1992->), ensimmäisen viikon näköhavainnot (2002->) Telemetriaseuranta susi karhu ahma ilves Erillislaskennat (MH, paliskunnat, Pohjois-Suomi) ahma ja ilves
Petoyhdyshenkilöverkosto noin 1600 koulutettua havainnoitsijaa tuottaa tärkeän osan petohavainnoista 24 785 havaintoa v. 2007 32 528 havaintoa v. 2008 36 497 havaintoa v. 2009 lisääntymishavainnot => YKSILÖMÄÄRÄN ARVIOINTI
Havaintomäärien kehitys
Arviointi menetelmät Reviirien lukumäärään perustuva arvio Susi Pentueiden lukumäärään perustuva arvio Karhu ja ilves Sekamalli (erillislaskennat, havainnot yms.) Ahma
Reviirien lukumäärään perustuva arvio (susi) 1. Aikuistuneet yksilöt muodostavat parin ja perustavat reviirin pysyvä ja paikallinen asuttu reviiri varsin helposti havaittava talvella noin 85 % koko susikannasta reviireillä (talvella)
Reviirien lukumäärään perustuva arvio (susi) 2. Petohavainnot pohjamateriaalina Selvitetään reviirien lukumäärä ja niiden rajat sekä reviireillä asuvien yksilöiden lukumäärä pohjana suurpetohavainnot, mutta GPS-tieto tarkin Lisätään arvioon reviirien ulkopuolella asuvat yksilöt (tiedot kansainvälisistä tutkimuksista). Lumiaikaan lisäys 15 %.
Kanta-arviot, peruste, suunta Laji Arvio Kanta-arviot, Miten? peruste, suunta (syksy 2010)* Suunta Susi 150-185 Laumat + 10-15 % ~ +/-. Arviossa on lukumäärältään tunnettujen laumojen lisäksi otettu huomioon reviirien ulkopuolella oleva kannan osa, joka on noin 10 15 % kokonaiskannasta. Petohavaintojen lisäksi tutkimuslaitos käyttää kanta-arvion perusteeksi omia tutkimuksia ja lähteitä (telemetriset seurannat, maastohavainnot ja -laskennat) *) arvio tarkentuu lumen tullessa ja varsinainen kanta-arvio valmistuu alkutalvesta 2011
Suden levittäytyminen Suomessa 1999-2009 susihavaintojen perusteella
Vähimmäiskanta-arviot 1978-2009
Pentueiden lukumäärään perustuva arvio (karhu ja ilves) Petohavainnot pohjamateriaalina Selvitetään petohavaintojen perusteella erillisten pentueiden lukumäärä (emä ja pennut) Pentueiden lukumäärä kerrotaan lajityypillisellä kertoimella (tiedot kansainvälisistä tutkimuksista), jolloin saadaan arvio populaation kokonaislukumäärästä Karhulla kerroin on 10 ja ilveksellä 6.
Karhun levittäytyminen Suomessa 1999-2009
Laji Kanta-arviot, peruste, suunta Arvio (ennen mets. kautta 2009)* Miten? Karhu 1850-1950 10*pentueet Lis. Suunta *) arvio vuoden 2009 lopussa 1150-1250 yksilöä
Vähimmäiskanta-arviot 1978-2009
Vähimmäiskanta-arviot 2004-2010 Satakunta/Karhu Yht. 8.6.2010 10-17 25.5.2009 10-16 20.5.2008 10-16 21.5.2007 10-16 15.5.2006 14-19 13.5.2005 14-19 17.5.2004 10-15
Ilveshavainnot
Laji Kanta-arviot, peruste, suunta Arvio (ennen mets. vuotta. 2010) Miten? Ilves 2200-2300 6*pentueet lis. Suunta
Vähimmäiskanta-arviot 1978-2010
Vähimmäiskanta-arviot 2004-2010 Satakunta/Ilves Pentueet Lkm 2010 16-18 100-120 2009 15-17 90-110 2008 12-14 70-80 2007 10 60-65 2006 8 45-50 2005 5 30-35 2004 3 15-20
Ilveksen levittäytyminen Suomessa 1999-2009 1999 2000 2001 2002 2008 2003 2004 2005 2006 2007
Maastossa tehtävä havainnointityö edelleen on TÄRKEIN osa järjestelmää!!! Ajantasaisempi ja kattavampi tieto suurpedoista tiedonsiirto nopeutuu Suurpetojen lukumäärä ja alueellisen levittäytymisen arviointi helpompaa Petovahingot Motivaatio
Kiitos mielenkiinnosta!