Valmet Automotive osaa menestysreitin Kasvuyritykset sytyttivät sijoittajat Kiirettä kaivoksilla Suomen TeolliS uussijoit u S o y:n S idos ryhmäleht i 1/2011
Pääkirjoitus Kuva: Kari Ylitalo Hankevirta paranee ja sijoitussalkut toipuvat Pääomasijoitusmarkkinat alkoivat viime vuonna toipua finanssikriisiä seuranneesta taantumasta. Sijoitustoiminnan aktivoitumiseen vaikuttivat yritysten parantuneet liiketoimintanäkymät sekä pankkien vähitellen palautuva riskinottohalukkuus. Teollisuussijoitus teki vuonna 2010 uusia sijoituksia noin 100 miljoonalla eurolla ja sijoitussitoumusten kokonaismäärä kasvoi 685 miljoonaan euroon. Venture capital -sijoitusten arvojen aleneminen ja irtautumisten vähäisyys painoivat tuloksen 6 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Tästä huolimatta on mukavaa todeta, että sijoitetun pääoman tuotto valtiolle koko yhtiön 15 vuoden toiminta-ajalla on 4,6 prosenttia. Tänä vuonna pyrimme entisestään lisäämään riski - ra hoituksen tarjontaa kansainvälistyville kasvuyrityksille. Markkinoilla on tilaa uusille venture capital- ja kasvurahastoille. Tämä tuo markkinoille myös uusia hallinnointiresursseja, joilta edellytetään kykyä kehittää yrityksiä sekä vankkaa osaamista toimiessaan aktiivisena omistajana. Kaivosteollisuus on edelleen keskeinen sijoitustoimintamme alue. Se elää parhaillaan voimakasta nousukautta, jonka veturina ovat Aasian kasvavat talousmahdit. Teollisuussijoituksella on sijoituksia viidessä kaivosyhtiössä. Niiden suomalaiset hankkeet etenevät kovaa vauhtia. Teollisuussijoituksen toiminta on yhä kansainvälisempää. Rakennamme verkostoa ulkomaisten rahastosijoitusten kautta ja löydämme entistä useammin ulkomaisia sijoittajakumppaneita hankkeisiimme. Tammikuussa järjestetyssä Enterprise Finland Venture Forumissa oli paikalla ennätysmäärä kansainvälisiä sijoittajia tutustumassa suomalaisiin kasvuyrityksiin. Ulkomaiset rahastot, kuten Northzone Ventures, tutkivat ahkerasti Suomen markkinaa löytääkseen uusia nousevia tähtiä. Viimeaikaisista sijoituksistamme tässä numerossa esittäytyvät autoteollisuuden sopimusvalmistaja Valmet Automotive, nanoteknologiaa kaupallistava Beneq sekä it-laitteiden leasingyhtiö 3 Step IT, joka kasvoi viime vuonna alansa pohjoismaiseksi markkinajohtajaksi. Seuraamme innolla näiden yritysten kehitystä maailmalla. Toivotan kaikille kumppaneillemme kiinnostavia lukuhetkiä ja aurinkoista kevättä. Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kansikuva: Valmet Automotive JULKAISIJA Suomen TeolliSuuSSijoiTuS oy, KalevanKaTu 9 a, Pl 685, 00101 HelSinKi, PuH. (09) 680 3680, etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, www.teollisuussijoitus.fi PÄÄTOIMITTAJAT juha marjosola, anna KilPeläinen KUSTANTAJA Sanoma magazines finland oy TOIMITUS Pia HyvÖnen ULKOASU anu PyyKKÖ PAINO PainoyHTymä oy 2011 ISSN 1796-0266 OSOITEMUUTOKSET TeSi@TeolliSuuSSijoiTuS.fi 2 Teollisuussijoitus 1/2011
Sisältö 1/2011 Kuva: Talvivaara Kuva: Beneq Kuva: Valmet Automotive 4 8 10 2 4 7 8 9 10 14 15 17 18 19 PääKirjoiTuS valmet automotive valitsi oikean reitin Suunnittelu- ja valmistuspalvelujen taitava yhdistäminen avaa valmet automotivelle tietä autotuotannon merkittävimmillä kasvualueilla. BeneQ KauPalliSTi nanon nanomittakaavan pinnoitusteknologiaa kehittävä Beneq aloitti teolliset toimitukset Kiinaan. KaivoKSilla on Kiireinen KeväT Kaivosteollisuus elää supersuhdannetta aasian talousmahtien imussa. Suomen kaivoksilta kiirii jatkuvasti hyviä uutisia. KaSvuyriTyKSeT esittäytyivät SijoiTTajille enterprise finland venture forum veti Suomeen ison joukon kansainvälisiä pääomasijoittajia. northzone KiinnoSTui SuomeSTa Teknologiasijoittaja northzone ventures kiittää suomalaisten kasvuyritysten kansainvälistä otetta. 20 21 KärKeen PoHjolaSSa 3 Step it:n oivallukset tietotekniikan leasingpalveluissa ovat vakuuttaneet myös sijoittajat. 15 21 22 23 nimitykset uutiset 24 TeolliSuuSSijoiTuS lyhyesti 14 Kuva: Ari K. Ojala Teollisuussijoitus 1/2011 3
Teksti: Jorma Leppänen Kuvat: Valmet Automotive Edelläkävijöiden luotettu kumppani Autoteollisuuden murros tarjoaa meille mahdollisuuksia kasvuun. Olemme vahvasti mukana luomassa toimialan tulevaisuutta niin valmistajana kuin suunnittelijanakin, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sanoo. Valmet Automotive on ollut autoteollisuuden edelläkävijöiden luotettu kumppani jo yli 40 vuotta. Yritys on toimittanut Uudenkaupungin tehtaalta yli miljoona korkealuokkaista autoa asiakkaille ympäri maailmaa. Ostaessaan saksalaisen Karmannin avoautojen kattoliiketoiminnan marraskuussa 2010 Valmet Automotive vahvisti yhteyksiään Keski-Euroopan johtaviin autonvalmistajiin. Kauppa kasvatti suomalaisyrityksen liikevaihtoa merkittävästi. Yhtiö arvioi liikevaihtonsa nousevan tänä vuonna yli 300 miljoonaan euroon. Karmannilta saimme uutta osaamista ja merkittävästi lisää kapasiteettia suunnitteluun ja komponenttien valmistukseen. Tämä luo edellytykset entistä laajemmalle palvelutarjonnalle avoautoprojekteissa. Asiakas voi nyt saada laadukkaan kokonaistoimituksen auton ja katon suunnittelusta valmistukseen, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sanoo. Kattoliiketoiminnasta tuli Metso-konserniin kuuluvan Valmet Automotiven neljäs liiketoimintalinja suunnittelun, valmistuksen ja liiketoiminnan kehittämispalvelujen rinnalle. Korhonen uskoo, että kattoliiketoiminnan liittäminen kokonaisuuteen edistää työllisyyttä myös yrityksen Suomen-toiminnoissa. Avoautoihin liittyvien kokonaisprojektien tarjonta vahvistuu Suomessa. Yrityksemme on nyt merkittävästi suurempi kuin ennen, ja tämä tuo meille uskottavuut-» 4 Teollisuussijoitus 1/2011
Omistajat kasvun tukena Teknologiakonserni Metso sopi marraskuussa 2010 Teollisuussijoituksen ja pontoksen kanssa, että näistä kumpikin sijoittaa suunnatun osakeannin kautta 10 miljoonaa euroa Metson tähän asti täysin omistamaan tytäryhtiöön Valmet Automotiveen. Teollisuussijoitus omistaa yhdessä pontoksen kanssa 34 prosenttia Valmet Automotivesta. Suomalaisten sijoitusyhtiöiden tuomaa asiantuntemusta ja pääomaa tarvittiin Valmet Automotiven kasvustrategian toteuttamiseksi. Autoteollisuus ei kuulu Metson keskeisiin asiakastoimialoihin. Suomalaisten yritysten kehittämistä pitkällä aikavälillä edesauttavien, vakaiden omistajien mukaantulo vahvistaa yritystä ja luo uskottavuutta kansainvälisten asiakkaidemme piirissä. Keskustelut Teollisuussijoituksen ja pontoksen edustajien kanssa tuovat tuoretta näkemystä liiketoimintaamme. hallitustyössä odotamme omistajilta aktiivista osallistumista liiketoimintamme kehittämiseen ja tukea tärkeiden ovien avaamiseen maailmalla, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sanoo. Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Heikki Vesterinen uskoo lujasti Valmet Automotiven tulevaisuuteen. yhtiö on osoittanut uudistumiskykynsä vuosikymmenten varrella moneen kertaan. Valmet Automotivella on erittäin vahva maine erikoisautojen valmistajana, ja sähköautojen suunnittelijana se on markkinoiden halutuimpia kumppaneita. uusi liiketoimintalinja parantaa merkittävästi tasaisen kasvun edellytyksiä. Ostettuaan Karmannin avoautojen kattoliiketoiminnan Valmet Automotivesta tuli entistä laajapohjaisempi palvelujen toimittaja autoteollisuuden huippuyrityksille, Vesterinen sanoo. Ilpo Korhonen Heikki Vesterinen Teollisuussijoitus 1/2011 5
Valmet Automotiven kilpailukyky perustuu henkilöstön aloitteellisuuteen, tehokkaaseen ja joustavaan tuotantoon sekä huippuluokan suunnitteluun. ta asiakkaiden silmissä ja etua hankinnoissa. Erityisen tärkeätä on myös se, että kattoliiketoiminnan myötä saimme paljon uusia asiakaskontakteja. Valmet Automotivella on sopimukset Porsche Caymanin, hybridiauto Fisker Karman, kaupunkisähköauto THINK Cityn ja sähköisen Garia-golfauton valmistuksesta Uudessakaupungissa. Avoautojen kattoliiketoiminnan asiakkaita Saksan Osnabrückissa ja Puolan Zaryssa ovat muiden muassa BMW/MINI, Renault, Daimler ja Bentley. SuunnITTelupAlVeluT KySyTTyjä Valmet Automotive on viime vuosina suunnannut toimintaansa sopimusvalmistuksen lisäksi suunnittelupalveluihin, joiden osuus liikevaihdosta on jo yli 20 prosenttia. Valmistuksen ja suunnittelun läheinen suhde on vahvuutemme, jonka ansiosta saamme kilpailuetua uusien tuotteiden saamisessa nopeasti tuotantoon ja markkinoille, Korhonen toteaa. Tarjoamme tuotteen ja tuotantoprosessin suunnittelua myös itsenäisinä palveluina, valmistuspalveluista irrallaan. Suunnittelupalveluiden kysyntä kasvaa, koska uusia malleja ja tuotevariaatioita tuodaan markkinoille yhä tiheämmässä tahdissa. Myös autoteollisuuden murros kuten sähköisten ajoneuvojen tulo tuo markkinoille uusia toimijoita, jotka tarvitsevat kokeneen asiantuntijan palveluja. Suomessa on Korhosen mukaan paljon auton valmistuksen ja suunnittelun asiantuntemusta. Alan opetus on korkeatasoista, ja teemme tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Organisaatioomme on Suomessakin liittynyt kansainvälisiä alan huippuosaajia, jotka omalta osaltaan kasvattavat yrityksen suomalaista osaajapolvea. Suunnitteluosaaminen antaa meille mahdollisuuden olla mukana huippuyritysten kehityshankkeissa, ja niin itse asiassa tapahtuu kaiken aikaa. Nämä projektit tehdään julkisuudelta piilossa. SähKöAuTOISSA TuleVAISuuS Sähköverkosta ladattava hybridiauto Fisker Karma on erinomainen esimerkki tuotteesta, joka vaatii Valmet Automotivelta monipuolista osaamista. Yhdysvaltalainen sähkökäyttöisten ajoneuvojen edelläkävijä Fisker Automotive valitsi meidät suunnittelu- ja valmistuskumppanikseen maailmanlaajuisen haun jälkeen. Ei ole liioittelua, kun sanon, että olemme eturivissä sähköautojen kehittäjänä ja valmistajana. Kokemus hybridiauton suunnittelusta ja sen valmistusprosessin luomisesta on tärkeä referenssi uusille asiakkuuksille. Korhonen toteaa, että Fiskerin filosofia sopii erinomaisesti myös Valmet Automotiven profiiliin ja arvomaailmaan. Karma täyttää ympäristövaatimukset, tuottaa riittävän suorituskyvyn ja ajonautinnon ja on kaiken lisäksi esteettisesti upea. Se saa edelläkävijänä paljon julkisuutta, mikä on eduksi myös meidän maineellemme. Karma kulkee pistokkeesta ladatulla sähköllä 80 kilometriä, jonka jälkeen polttomoottori tuottaa akuille 6 Teollisuussijoitus 1/2011
Autoteollisuuden tulevaisuus on sähköautoissa. Eva-konseptiauto esiteltiin viime vuoden keväällä Geneven autonäyttelyssä. lisäenergiaa. Näin ajomatkaa voi pidentää noin 400 kilometriä. Valmet Automotive valmistaa Uudessakaupungissa myös täyssähköautoja. Vaikka sähköautojen läpimurto ei tapahdu hetkessä, niissä on kuitenkin suuri potentiaali. Vain sähköisten ajoneuvojen yleistyminen täyttää liikenteen tulevien vuosien päästörajoitukset. Tämä on meille strategisesti hyvin tärkeä liiketoiminnan alue. Ollakseen läsnä kehittyvillä sähköautomarkkinoilla Valmet Automotive on perustanut toimiston Delawaren osavaltioon Yhdysvalloissa ja lähestynyt alan toimijoita Suunnitteluosaaminen luo mahdollisuuksia olla mukana huippuyritysten kehityshankkeissa. myös Aasiassa. Kansainvälistymisemme jatkuu, ja se on välttämätöntä kilpailtaessa globaaleilla markkinoilla. Haluamme toimia lähellä yrityksiä, jotka määräävät alan kehityksen, mutta Suomi pysyy jatkossakin meille tärkeänä toimintaympäristönä. Tietysti meidän on Uudessakaupungissa jatkuvasti parannettava kilpailukykyämme. SuOMen InnOVATIIVISIn Valittuaan Valmet Automotiven kumppanikseen Fisker Automotiven toimitusjohtaja Henrik Fisker totesi, että Uusikaupunki on ihanteellinen kansainvälinen tukikohta. Korhosen mukaan sijainnin edut ja haitat ovat asiakaskohtaisia. Esimerkiksi Karman kaltaisen loistoauton markkinat ovat globaalit, ja suunniteltu kapasiteetti on 15 000 autoa vuodessa. Tässä tapauksessa logistiikkakustannukset ovat kutakuinkin samat mistä tahansa valmistuspaikasta. On tietysti muistettava, että vahva logistiikkaosaamisemme ja saumaton yhteistyömme osatoimittajien kanssa tukevat kilpailukykyämme, Korhonen sanoo. Toiminnan jatkuva parantaminen on pitänyt Valmet Automotiven kilpailukykyisenä erittäin vaativilla markkinoilla, joilla asiakkaan odotukset on ylitettävä joka päivä. Yritys on jo useana vuonna peräkkäin ollut henkilöstön aloitteellisuudessa mitaten Suomen innovatiivisin yritys. Henkilöstömme on sitoutunutta ja monitaitoista. Tuottavuuden ja ylipäänsä toiminnan jatkuvassa parantamisessa ratkaisevaa on henkilöstömme kehityspanos. Pyrimme kaiken aikaa oppimaan uutta myös muilta yrityksiltä. Esimerkiksi kattoliiketoiminnan yksiköiden kanssa olemme käynnistäneet parhaiden käytäntöjen etsinnän. Teollisuussijoitus 1/2011 7
Beneq käynnisti uuden kasvuvaihteen Ohutkalvojen pinnoitusteknologiaa kehittävä Beneq kiihdyttää vauhtia aloittamalla tuotteidensa teolliset toimitukset. Suurin kasvupotentiaali on cleantechsovelluksissa, erityisesti aurinkoenergiassa. Teksti: Matti Remes Kuva: Beneq Näyttävä lasikatto Braunschweigin kaupungissa, Saksassa, on valmistettu Beneqin osaamista hyödyntäen. Investoinnit aurinkoenergiaan kasvavat kaikkialla maailmassa, mutta eniten alaan liittyvän teknologian kysyntä lisääntyy tällä hetkellä Kiinassa. Nanomittakaavan pinnoitusteknologiaa kehittävä Beneq Oy aikoo päästä kiinni valtavaan markkinapotentiaaliin ratkaisuillaan, jotka yrityksen toimitusjohtajan Sampo Ahosen mukaan soveltuvat erinomaisesti aurinkokennojen lasien pinnoittamiseen. Markkinoilla on useita pinnoitusteknologioita, mutta Beneqin kehittämien ratkaisujen kilpailuetuihin kuuluu kustannustehokkuus. Olemme selvästi kilpailijoita edullisempia, kun laitteiden koko elinkaari otetaan huomioon. Lisäksi asiakkaat voivat avullamme siirtyä entistä korkeammin jalostettuihin tuotteisiin ja päästä näin kiinni uusiin markkinoihin, Ahonen sanoo. 8 Teollisuussijoitus 1/2011
Vuonna 2010 Beneq toimitti Kiinaan ensimmäisen teollisen tuotantolinjan. Tätä ennen yritys on toimittanut laitteita lähinnä asiakkaidensa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Kiinassa markkinoita on avattu kansainvälisen lasiteknologiayhtiön Glastonin kanssa. Yhtiö on TCOlasipinnoitusratkaisuissa Beneqin globaali kumppani. Myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa on Beneqin tuotteille markkinapotentiaalia, Ahonen lisää. LUJA USKO TULEVAISUUTEEN Beneqin päätuotteita ovat aerosoliteknologiaan ja atomikerroskasvatukseen perustuvat pinnoituslaitteet. Aurinkoenergian ja muiden puhtaiden teknologioiden eli cleantech-alan ohella Beneqin tuotteet sopivat Ahosen mukaan hyvin myös taipuisien OLED-valaisinelementtien ja erilaisten toiminnallisten lasien pinnoitukseen. Yhtiö on kasvanut keskimäärin 93 prosentin vuosivauhtia viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Viime vuoden liikevaihto oli noin kymmenen miljoonaa euroa. Tavoitteemme on lähivuosinakin kasvattaa liikevaihtoa vähintään 50 prosenttia vuodessa. Tärkeä osa Beneqin liiketoimintaa on oma tuotekehitys- ja pinnoituspalvelu, jossa työskentelee ryhmä ohutkalvopinnoitusteknologian huippuosaajia. Jotakin tutkimuksen ja tuotekehityksen aktiivisuudesta kertoo, että Beneq on ollut viime vuodet kymmenen eniten patentoivan yrityksen joukossa Suomessa. ESIMERKILLINEN EDELLÄKÄVIJÄ Viime vuoden joulukuussa Teollisuussijoitus, tanskalainen pääomasijoitusrahasto Via Venture Partners ja joukko yksityisiä sijoittajia tekivät yhteensä yhdeksän miljoonan euron pääomasijoituksen Beneqiin. Teollisuussijoituksen sijoituspäällikön Juha Lehtolan mielestä Beneq on malliesimerkki yrityksestä, joka on lähtenyt viemään määrätietoisesti suomalaista teknologiaa kansainvälisille markkinoille. Beneqillä on korkealaatuista teknologiaa, osaamista ja suuri määrä patentteja. Nämä vahvuudet yhdistyvät jo todistettuun kykyyn kaupallistaa teknologioita sekä hyviin markkinanäkymiin. Lehtola huomauttaa, että Beneq on nanoteknologiaa hyödyntävien ratkaisujen kehittämisessä edelläkävijöitä Suomessa. Nyt yritys on siirtymässä selkeästi uuteen vaiheeseen teknologian kaupallistamisessa. Sampo Ahosen mukaan pääomasijoitus on osoitus siitä, että yrityksen strategiaan, tekniseen osaamiseen ja tulevaisuuden kasvunäkymiin uskotaan vahvasti. Rahoitus tukee yhtiön kasvua ja palveluiden kehittämistä edelleen. Asiakasrajapinnassa aiomme lujittaa asemiamme lisäämällä myyntivoimaa Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saksassa. Rahoitus antaa meille myös mahdollisuuden toteuttaa uusia kehityshankkeita sekä vahvistaa patenttisalkumme sisältöä. ASIAKASSUHDE SYVENEE LABORATORIOSSA Beneqin strategian kuuluu asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja heitä parhaiten hyödyttävien ratkaisujen kehittäminen. Pienen yrityksen on mentävä rohkeasti esittelemään tuotteitaan suurille asiakkaille. Ratkaisevin vaihe tapahtuu Ahosen mukaan esittelyn jälkeen. Kumppanuus lähtee kunnolla liikkeelle niin sanotussa ymmärtämisvaiheessa. Siinä analysoimme B e n e q i n nälkä kasvaa Beneq Oy on perustettu vuonna 2005. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli noin 10 miljoonaa euroa. Lähivuosina liikevaihdon kasvutavoite on vähintään 50 prosenttia vuodessa. Yhtiö työllistää runsaat 60 henkeä. Pääkonttori Vantaalla, yksiköt Saksassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Nanomittakaavan pinnoitusteknologiaa kehittävän yrityksen ratkaisut soveltuvat erityisesti aurinkokennojen lasien pinnoittamiseen. Teollisuussijoitus, Via Venture Partners ja joukko yksityisiä sijoittajia tekivät joulukuussa 2010 yhteensä yhdeksän miljoonan euron pääomasijoituksen Beneqiin. yhdessä laboratoriossa, mitä asiakas voi ratkaisustamme hyötyä. Teemme testipinnoituksia ja koetuotantoa, testaamme markkinoita ja laadimme kustannuslaskelmia. Ahonen muistuttaa, että Beneqin asiakkaat kuuluvat alansa johtaviin toimijoihin maailmassa. Meille iso haaste on kehittää oma organisaatiomme sellaiseksi, että meitä kohdellaan globaalina toimijana. Ahosen visioissa Beneq kuuluu viiden vuoden kuluttua alansa johtaviin yhtiöihin maailmassa niin aurinkoenergiassa kuin OLEDteknologiassa. Teollisuussijoitus 1/2011 9
Avolouhos Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa. 10 Teollisuussijoitus 1/2011
Teksti: Juha Jaakkola Kuvat: Lehtikuva, Endomines ja Talvivaara Kevät kaivoksille koittaa Suomessa tapahtui viime vuosikymmenen alussa kaivosteollisuudessa täyskäännös. Nyt elämme kaivosteollisuuden voimakasta nousukautta, jonka veturina ovat Kiina ja muut Aasian kasvavat talousmahdit. Onhan tämä vanhalle kaivosmiehelle sykähdyttävää. Metallikaivoksiin sijoitetaan Suomessa yli kaksi miljardia euroa ja se tarjoaa 8 000 uutta työpaikkaa, sanoo diplomiinsinööri Tom Niemi. Niemellä on pitkä kokemus muun muassa Outokummun ja ruotsalaisen Bolidenin kansainvälisistä johtotehtävistä. Joulukuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriö pyysi hänet tekemään selvityksen, miten valtio voisi vauhdittaa kaivosteollisuuden uutta esiinmarssia. Näistä uusista kaivoshankkeista suurin osa on Outokummun vanhoja aihioita, Niemi kertoo. Nyt puhutaan kaivosteollisuuden supersuhdanteesta. Metallien hinnat nousevat, kun Aasiassa rakennetaan miljardille ihmiselle urbaania yhteiskuntaa. Euroopassa oli sama tilanne toisen maailmansodan jälkeen, kun kaikki piti tuhon jälkeen rakentaa uudestaan. Voin taata, että tämä supersykli ei pääty minun elinaikanani, Niemi sanoo. Metallien kasvava kysyntä ja hintojen nousu näkyvät suoraan kaivosyhtiöiden tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Aloituskynnys vanhan kaivoksen avaamiselle ja uusien malmivarojen etsinnälle laskee. Kiinan valtio rohmuaa kaivosoikeuksia Afrikasta. Euroopassa joka ei ole metallien osalta lähimainkaan omavarainen mielenkiinto kohdistuu Ruotsin, Norjan ja Suomen sekä Kuolan niemimaan kattavaan Fennoskandian kilpeen. Kaivosteollisuuden muutaman vuosikymmenen jatkunut hiljaiselo aiheutti sen, että alan asiantuntemus hiipui Suomessa. Asiantuntemuksen puute alkaa alan ammatillisesta ja yliopistotason koulutuksesta.» Teollisuussijoitus 1/2011 11
Niemi ehdottaa selvityksessään, että koulutusta olisi lisättävä välittömästi kaikilla tasoilla, mutta erityisesti yliopistoissa. Tarvetta olisi hänen mielestään 4 5 kaivosalan professuurille. Niillä vahvistettaisiin alan osaamista muun muassa kaivoksen rahoituksessa ja kannattavuuslaskelmien laadinnassa, kaivoksen suunnittelussa, kaivosrakentamisessa ja rikastustekniikassa. RAhoiTuS on vaikea laji Kaivostoiminnan rahoitus on taitolaji, jota Suomessa edustaa muun muassa valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus. Se on viiden vuoden aikana sijoittanut kahdeksaan kaivoshankkeeseen noin 35 miljoonaa euroa. Kaivosten osuus yhtiön kaikista sijoituksista on runsaat viisi prosenttia. Teollisuussijoituksen sijoitukset kaivosteollisuuteen ovat oman pääoman ehtoisia. Toisin sanoen sijoitetut rahat voi menettää, jos hanke epäonnistuu. Yhtiö on kuitenkin onnistunut sijoituksissaan. Se on jo irtautunut kolmesta kohteesta hyvällä voitolla ja kolmea ollaan parhaillaan viemässä pörssiin. Kaivosteollisuus on globaalia ja varsin keskittynyttä liiketoimintaa. Kymmenen maailman suurinta yritystä tekee 15 prosenttia alan koko liikevaihdosta, ja 150 suurinta yritystä kattaa kaksi kolmasosaa koko teollisuudesta. 12 Teollisuussijoitus 1/2011
Teollisuussijoitus rahoittaa ainoastaan Suomen kamaralla toteutettavia kaivosprojekteja. Sen sijoituskohteena rahoituksen saamisen kannalta, sanoo Outokumpu Teollisuussijoitus tulee mukaan, sitä parempi muun ovat toiminnan alkutaipaleella olevat yritykset. Niitä Mining Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Mäkelä. kutsutaan alalla junioreiksi. Mäkelä on Teollisuussijoituksen neuvonantajana yhtiön kaivoshankkeissa. Hän on myös mukana kahden Lähes kaikki Suomen metallikaivokset ovat saaneet alkunsa Geologisen tutkimuskeskuksen, GTK:n, löydösten pohjalta. Niiden hyödyntäminen alkaa siitä, tuksessa. Toinen niistä on Northland Resources, joka Teollisuussijoituksen osittain omistaman yhtiön halli- että löydöksen ympärille perustetaan junioriyhtiö, joka rakentaa rautamalmitehdasta Kolari-Pajalaan. Toinen on alkaa etsiä hankkeelle rahoittajia. Tässä vaiheessa Teollisuussijoituksen rooli on paljon tärkeämpi kuin eurojen Ilomantsin Pampalossa. Endomines, joka omistaa muun muassa kultakaivoksen perusteella voisi päätellä. Northland S.A. on Toronton ja Oslon pörsseissä Teollisuussijoituksen sijoitus on uskottavuusviesti; se noteerattu yhtiö. Endomines AB on noteerattu Tukholman pörssin First North Premier -listalla, ja on» on hankkeen kivijalka. Mitä varhaisemmassa vaiheessa siirty- Kimmo Viertola johtaja Teollisuussijoitus Kaivoshankkeita laajana yhteistyönä Kaivosprojektit kehittyvät kysyntälähtöisesti ja ovat mittaluokaltaan paikallisesti merkittäviä. Vaikutus alueelliseen työllisyyteen on suuri rakennus- ja tuotantovaiheissa. Suomessa toimii useita kaivosyhtiöitä, jotka jatkokehittävät pääosin GTK:lta ostettua dataa tai Outokummulta ostettuja esiintymiä. Yhtiöt ovat keränneet rahoituksen suomalaisilta ja suuremmaksi osin ulkomaisilta sijoittajilta. Näiden lisäksi maassamme toimii etsintätyössä isoja kansainvälisiä kaivosyhtiöitä. Teollisuussijoitus on aktiivisesti sijoittanut kaivosteollisuuteen. Olemme olleet viemässä yhtiöitä pörssipääoman lähteille, sillä kaivosprojektiaan kehittävä junioriyhtiö tarvitsee keskimäärin 2 5 miljoonaa euroa vuodessa tutkimusten ja suunnitelmien rahoitukseen. Erityisesti pörssit Kanadassa, Australiassa ja Ruotsissa ovat tarjonneet rahoitusta hankkeissaan edenneille junioriyhtiöille. Teollisuussijoituksessa on ollut neuvonantajina alan huippuosaajia ja olemme tehneet yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Viimeaikoina yhteistyömme on tiivistynyt myös pankkien ja Finnveran kanssa, kun kaivoksia on alettu rakentaa Suomessa. Toimintamme tavoite on, että sijoittamamme raha käytetään Suomessa olevan projektin kehittämiseen. Samalla mukaan tulee myös aina poikkeuksetta ulkomaista rahoitusta. Osallistumisemme on merkittävästi vahvistanut ulkomaisten sijoittajien uskoa Suomessa sijaitseviin projekteihin. Tuloksia on saatu aikaan: olemme olleet viemässä kolmea kaivosyhtiötä pörssiin, kaksi kaivosta on avattu ja kolmea parhaillaan rakennetaan. Olemme olleet mukana liki kahden miljardin euron investoinneissa ja satojen työpaikkojen luomisessa. Teollisuussijoitus on junioriyhtiössä vakaa omistaja, jolla on merkittäviä jatkorahoitusresursseja. Olemme kutsuneet sijoituskohteisiimme myös asiantuntijoita, jotka osallistuvat hallitustyöskentelyyn. Teollisuussijoitus 1/2011 13
mässä sieltä päälistalle. Julkinen noteeraus on Teollisuussijoitukselle ja muille kaivossijoittajille tärkeää, koska se edellyttää yhtiöiltä toiminnan läpinäkyvyyttä ja hyvää hallintotapaa. Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän metallimalmiyhtiötä, joilla on kahdeksan kaivosta. Noin 40 esiintymää on parhaillaan tutkimus- ja kehityskohteina. Ainoastaan osa näistä kehityskohteista johtaa lopulta kaivostoimintaan, mutta on selvää, että toiminnan volyymi kasvaa Suomessa huomattavasti, Mäkelä sanoo. Niemen tapaan Mäkelä uskoo, että metallien hintojen nykyistä huomattavasti korkeampi taso on fakta. Raaka-aineiden imu on nyt valtava. Suhdanne muuttui 2004. Sitä ennen tuotantokapasiteettia kasvatettiin maailmalla aivan liian vähän. Tuotantovarmuus ja tuotantotaso ovat nyt täysin riittämättömät, siihen ei kierrätyskään auta. Hinnoitteluvoima on nyt alkutuotannon puolella, mutta hintavaihtelut voivat olla rajuja. Siksi käyttöpääoman ja varastojen hallinta on ollut vaikeaa esimerkiksi Rautaruukille ja Outokummulle. KAKSi YliTSe MuiDeN Teollisuussijoituksen kaivossijoitukset NYKYISET: Altona Mining Ltd Endomines AB Nordic Mining ASA Sotkamo Silver AB Northland Resources S.A. IRTAUTUMISET: Belvedere Resources Ltd Scandinavian Minerals Ltd Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Jo käynnistyneistä kaivoksista Mäkelä nostaa kaksi yli muiden. Ne ovat Sotkamon Talvivaaran nikkeli- ja sinkkikaivos sekä Outokummun kromikaivos Kemissä. Ne ovat kymmenien vuosien varantojensa ansiosta merkitykseltään maailmanluokkaa. Talvivaara on ainoa Helsingin pörssin kaivosyhtiö. Yhtiö noteerataan myös Lontoon pörssissä. Sen omistus on kuitenkin säilynyt vahvasti kotimaisissa käsissä. Yhtiön pääomistaja on edelleen yhtiön toimitusjohtaja ja kaivoshankkeen liikkeelle paneva voima Pekka Perä. Piakkoin ilmestyvä tutkimus Suomen mineraaliklusterista nimittää Sotkamon esiintymän kasvua maailmanluokan kokoon Talvivaaran ihmeeksi. Siihen on kirjan mukaan kaksi syytä. Ainutlaatuinen, kylmissä olosuhteissa toimiva biologinen rikastusprosessi on niistä yksi. Toinen Talvivaaran ihme on kansainvälisen, monivaiheisen rahoituksen järjestäminen kaivokselle. Teollisuussijoitus ja työeläkeyhtiö Varma läh - tivät rahoittamaan Talvivaaraa ensimmäisten sijoittajien joukossa 2006. Siinä vaiheessa teimme vasta Lontoon pörssilistautumisen teknisiä valmisteluja, Perä muistelee. Teollisuussijoituksen ja Varman ansiosta myös eräät riskirahastot lähtivät rahoittamaan Talvivaaraa, jolla oli edessään suuret investoinnit ja edelleen suuri epävarmuus tulevaisuudesta. Teollisuussijoituksen mukaantulo oli hyvä, konkreettinen viesti myös ulkomaisille pääomasijoittajille, Perä sanoo. SATojA MiljooNiA lisärahaa? Tom Niemi esitti selvitysmiehen roolissaan, että valtio perustaisi sijoitusyhtiön, joka sijoittaisi varoja sekä aikaisen vaiheen kaivosalan projekteihin että kypsiin yrityksiin. Valtion tulisi hänen mielestään sijoittaa yhtiöön vähintään 100 200 miljoonaa euroa. Toisena vaihtoehtona Niemi ehdotti valtion kaivosrahastoa, joka keskittyisi aikaisen vaiheen projekteihin, joihin rahoituksen saaminen on yrittäjille vaikeinta. Rahaston koon olisi oltava vähintään 200 miljoonaa euroa, jotta sijoitussalkku saataisiin tarpeeksi laajaksi riskien pienentämiseksi. Puolet rahaston varoista tulisi valtiolta. Toinen puolikas haettaisiin esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiltä. Tuomo Mäkelä arvioi, että Suomen kaivoshankkeiden virta on niin ohut, ettei se riitä kaivosrahaston riskien hallintaan. Valtio on yksi sijoittaja muiden joukossa. Jos valtio kuitenkin päättää perustaa kaivossijoitusyhtiön, sen vaatima ammattitaito löytyy yksiselitteisesti Teollisuussijoituksesta. Sillä on 15 vuoden kokemus pääomasijoittamisesta ja viiden vuoden tuntuma kaivossektorista. Se on pohja, jolta voi ponnistaa. 14
Suomen lupaavimmat kasvuyritykset kertoivat EFVF-tapahtumassa näkymistään sijoittajille. Viking Venture Managementin Harald Jeremiassen (vas.) vaihtoi ajatuksia Rovion Ville Heijarin kanssa. kasvuyritykset vetävät kansainvälisiä pääomasijoittajia enterprise Finland venture Forum -tapahtuma houkutteli mukaan suuren joukon suomalaisista kasvuyrityksistä kiinnostuneita kansainvälisiä pääomasijoittajia. Teksti: Matti Remes kuvat: Ari K. Ojala 15
Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, Finnvera ja Technopolis järjestivät tammikuussa Espoossa kansainvälisen sijoittajatapahtuman, joka saattoi yhteen Suomen lupaavimmat kasvuvaiheen teknologiayritykset sekä suomalaiset ja kansainväliset pääomasijoittajat. Niin osanottajamäärällä mitattuna kuin saadun palautteen perusteella tilaisuus onnistui erinomaisesti. Etenkin kansainvälisten pääomasijoittajien suuri määrä yllätti positiivisesti, Enterprise Finland Venture Forumin järjestäneen projektiryhmän puheenjohtaja Henri Grundstén Teollisuussijoituksesta sanoo. Tapahtumaan oli valittu 25 suomalaista yritystä. Rahoittajia oli mukana 38, joista 19 on ulkomaalaisia. Kansainvälisten sijoittajien keskuudessa Suomella on hyvä maine. Meillä on hyviä yhtiöitä ja korkealaatuista teknologiaa. Teollisuussijoitus tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten pääomasijoitusyhtiöiden kanssa. Tämän yhteistyön ja verkoston kautta meillä oli mahdollisuus kutsua paikalle edustava joukko sijoittajia tutustumaan suomalaisiin yrityksiin, Grunstén kertoo. Tehokas päivä sijoittajalle Enterprise Finland Venture Forumin aikataulu oli tiivis. Kullekin suomalaisyritykselle oli varattu aamupäivällä viisi minuuttia toimintansa esittelyyn. Iltapäivä täyttyi kahdenvälisistä keskusteluista sijoittajien ja yritysten edustajien välillä. Kellontarkasti järjestetyn ohjelman mukaan päivään mahtui 20 minuutin pikatapaamisia noin 150 kappaletta. Tällainen tilaisuus on todella tehokas sijoittajalle, kun voimme tavata samalla kertaa suuremman joukon potentiaalisia yhtiöitä, Via Venture Partnersin osakas Peter Thorlund Haahr sanoo. Via Venture Partners on tanskalainen pääomasijoitusyhtiö, jonka rahastot sijoittavat ennen muuta pohjoismaisiin it-alan kasvuyrityksiin. Viisi vuotta sitten perustettu yhtiö hallinnoi 268 miljoonan euron sijoituksia. Suomessa sijoitussalkkuun kuuluu ohutkalvoteknologiaa kehittävä Beneq. Sijoituskohteena on ollut myös led-valoja kehittävä Optogan, josta Via Venture Partners irtautui vuonna 2008. haussa uusia sijoituskohteita suomesta Myös pääomasijoitusyhtiö Creandumin osakas Daniel Blomquist kehuu tiiviin tilaisuuden antia. Olisi mahdotonta tutustua muuten näin moneen yritykseen yhdessä päivässä. Lisäksi paikalle kutsuttujen yritysten laatu oli mielestäni tasokas, Blomquist toteaa. Ruotsalainen Creandum on osakkaidensa omistama pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pohjoismaisiin tek- Chris Barchak (vas.)ja Daniel Blomquist Paul Murray Peter Thorlund Haahr 16 Teollisuussijoitus 1/2011
nologiayhtiöihin. Tukholmassa sijaitseva yhtiö hallinnoi noin 120 miljoonan euron pääomia. Sijoitussalkkuun on kuulunut suomalaisia alku- ja kasvuvaiheen teknologiayrityksiä jo monen vuoden ajan. Sijoituksiin lukeutuvat muun muassa uudenlaista mainostekniikkaa tekevä Xtract ja mobiilioperaattoreiden liiketoiminnan hallintaratkaisuja valmistava Aito Technologies. Suomesta on noussut ja nousee koko ajan monia mielenkiintoisia yrityksiä. Etsimme jatkuvasti lisää sijoituskohteita, Blomquist paljastaa. Blomquist uskoo keskustelujen jatkuvan muutaman paikalla olleen yrityksen kanssa. Sijoituspäätökseen on kuitenkin vielä matkaa. Kriteerimme ovat tiukat. Keskeisimmät niistä liittyvät siihen, että sijoituksen kohteena olevan yrityksen tuotteen tai palvelun on oltava jollakin tavalla ainutlaatuinen. Myös markkinapotentiaalin on oltava merkittävä. YhTeYDeNpiTo kiinnostaviin YRiTYksiiN jatkuu Jatkamme keskusteluja kahden suomalaisyrityksen kanssa. Pääomasijoitusyhtiö DFJ Espritin osakas Paul Murray arvioi tilaisuutta korkeatasoiseksi. Mukana oli vaikuttavan suuri määrä kasvuyrityksiä ja kansainvälisiä sijoittajia, Murray toteaa. Runsas puolet paikalla olleista yrityksistä oli DFJ Espritille jo ennestään tuttuja. Tällä hetkellä DFJ Espritin sijoitussalkussa ei ole yhtään suomalaisyritystä, mutta jatkossa tilanne voi muuttua. Jatkamme keskusteluja kahden suomalaisen kasvuyrityksen kanssa. Lisäksi rakennamme koko ajan uusia suhteita ja kartoitamme uusia mahdollisuuksia Suomessa, Murray paljastaa. Lontoossa ja Cambridgessa toimiva DFJ Esprit on eurooppalainen kasvuvaiheen rahastosijoittaja, joka keskittyy teknologian, median, televiestinnän, lääketieteellisen teknologian sekä puhtaiden teknologioiden toimialoille. Yhtiön neuvonantajana Suomessa toimii Mikko Suonenlahti. Teollisuussijoitus teki viime vuonna kymmenen miljoonan euron sijoitussitoumuksen DFJ Esprit Capital III -rahastoon, joka sijoittaa lupaaviin, nopeasti kasvaviin teknologiayhtiöihin. hyviä kontakteja mahdollisiin RahoiTusTaRpeisiiN Tilaisuuteen osallistuneet suomalaisyritykset olivat myös tyytyväisiä päivän antiin. Yksi paikalla olleista oli tamperelainen EpiCrystals Oy, joka kehittää ja valmistaa mobiililaitteiden laservalonlähteitä. Sovelluksen avulla voidaan esimerkiksi heijastaa seinälle kännykällä tai kameralla otettuja kuvia. Tilaisuudessa sai hyvän pikakatsauksen, mitkä ovat pääomasijoittajien fiilikset ja kuinka helppoa tai vaikeaa lisärahoituksen saaminen on, jos sitä tarvitaan. Saimme hyviä kontakteja tulevaisuutta varten, EpiCrystalsin toimitusjohtaja Dan Colliander sanoo. Esittelin sijoittajille Epicrystalsin strategian ja tavoitteet, ja puhuimme yrityksen kilpailuvalteista. Yrityksen tähtäin ja markkinat ovat kansainvälisillä markkinoilla, sillä Suomessa ei valmisteta kulutuselektroniikkaa. Erityisen kiinnostunut Colliander oli ulkomaisten rahoittajien tapaamisesta. Ulkomainen sijoittaja ei ole sen parempi kuin suomalainenkaan rahoittaja. Kansainvälisillä pääomasijoittajilla on kuitenkin yleensä laaja sijoitussalkku, josta on kertynyt kokemusta ja asiantuntemusta meidän yrityksemme tyyppisestä toiminnasta. luvassa lisää vastaavia TapahTumia Enterprise Finland Venture Forum järjestettiin osana työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa Yritys-Suomi -palvelukokonaisuutta. Pääomasijoittajien ja yritysten välisiä tapaamisia on järjestetty aiemminkin Suomessa. Monissa muissa maissa yhteyksien luomisessa on kuitenkin pidemmät perinteet. Henri Grundsténin mukaan saatu palaute rohkaisee suunnittelemaan tilaisuudelle jatkoa. Tästä voisi hyvinkin tulla esimerkiksi kerran vuodessa toistuva perinne. Grundsténin pohdinta saa taustatukea tilaisuuteen osallistuneilta. Olemme ilman muuta mukana seuraavalla kerralla, jos tilaisuus järjestetään, Daniel Blomquist rohkaisee. Toki meidän kannattaa pyrkiä myös ensi vuonna mukaan, jos osanotto on samantasoinen kuin nyt. Tällaisiin tilaisuuksiin kannattaa ehdottomasti sijoittaa työpäivä, Dan Colliander sanoo. Teollisuussijoitus 1/2011 17
teksti: Matti Remes kuva: Imbera Northzonen kiikarissa maailmanluokan teknologiat Pohjoismaisiin kasvuyrityksiin sijoittava Northzone ventures etsii verkostojensa kautta uusia sijoituskohteita suomesta. kaksi teknologiayhtiötä on löytänyt teollisuussijoituksen kumppanin salkkuun. Northzone Ventures on varhaisen vaiheen teknologiasijoituksiin erikoistunut pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö. Yhtiöllä on toimipisteet Oslossa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, mutta viime vuosina yhtiö on aktivoitunut myös Suomessa. Pohjoismaat ovat kiinnostava alue pääomasijoittajille, eikä Suomi tee poikkeusta. Näemme Suomessa paljon kiinnostavia mahdollisuuksia, esimerkiksi tietotekniikkaa, optista teknologiaa ja uusia materiaaleja kehittävissä yrityksissä, Northzone Venturesin osakas Bjørn Stray sanoo. Tähän mennessä Northzone on tehnyt Suomeen kaksi sijoitusta: elektroniikkavalmistaja Imberaan ja ohjelmistoalan yritys Supponoriin. Molemmat yhtiöt ovat kehittäneet ainutlaatuista, maailmanluokan teknologiaa. Kummallakin yrityksellä on myös huomattavat kasvumahdollisuudet, Stray perustelee. Pitkä kokemus kasvuyrityksistä Northzone perustettiin vuonna 1994, ja se on yksi pisimpään Pohjoismaissa toimineista pääomasijoitusyhtiöistä. Yhtiö hallinnoi noin 355 miljoonan euron sijoitusvaroja. Sijoituskohteina on runsaat 60 yritystä, muun muassa Spotify, StepStone, EPiServer, Napatech, Nimsoft, Tobii, ja Innotech Solar. Northzonen strategiana on sijoittaa teknologiayhtiöihin, joiden innovaatiot voidaan skaalata kaupallisesti kannattavaksi tuotannoksi ja joiden tuotteilla tai palveluilla on merkittävä markkinapotentiaali. Valtaosalla yrityksen nykyisestä kahdeksasta osakkaasta on aiempaa kokemusta kasvuyritysten perustamisesta ja johtamisesta. Meidän roolimme on antaa asiantuntemuksemme ja verkostomme yrityksen käyttöön, jotta se voi hyödyntää täysimääräisesti potentiaalinsa, Stray kuvailee. Vuonna 1996 Northzonen osakkaana aloittanut Stray on toiminut useissa kohdeyhtiöiden hallituksissa. Hän on muun muassa Imberan hallituksen puheenjohtaja. kansainvälinen ote on suomalaisten vahvuus Northzone kartoittaa sijoituskohteita kaikilta teknologia-aloilta. Salkussa on useita it-yhtiöitä, mutta sijoituksia tehdään myös puhtaan teknologian yrityksiin. Joillakin teknologia-alueilla näkymät ovat paremmat kuin toisilla. Toisaalta emme ylenkatso mitään toimialaa, jos yrityksellä on hyvä tiimi ja se voi osoittaa ylivertaisuutensa. On totta, että olemme sijoittaneet useisiin puhtaan teknologian eli cleantechyrityksiin. Niitä koskevat kuitenkin samat kriteerit kuin muillakin toimialoilla. Strayn mielestä suomalaisten yritysten keskeinen vahvuus on kansainvälinen ajattelutapa yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Tämä johtuu siitä, että kasvuhakuiselle yhtiölle oma kotimarkkina on liian pieni lähes kaikilla teknologia-aloilla. Tämän vuoksi yritykset ovat innokkaita etsimään mahdollisuuksia, joiden avulla ne voivat nousta alallaan maailmanluokan tekijöiksi, Stray sanoo. Erityisesti suomalaisia teknologiayhtiöitä vaivaaviin heikkouksiin Stray ei ole törmännyt. 18 Teollisuussijoitus 1/2011
Näemme Suomessa kiinnostavia mahdollisuuksia, esimerkiksi tietotekniikkaa, optista teknologiaa ja uusia materiaaleja kehittävissä yrityksissä, Northzone Venturesin osakas Bjørn Stray sanoo. 3 kysymystä Pääomasijoittamisen näkymistä Jouni Hakala Jotkut yhtiöt ovat hänen mielestään keskittyneet liiaksi itse teknologiaan ja laboratoriotyöhön. Samalla tuotteen valmistaminen ja kaupallistaminen jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä on yhteinen ongelma kaikissa Pohjoismaissa. Strayn mielestä Suomen vahvuuksiin kuuluu myös julkinen rahoitus, joka on suunnattu kasvuyritysten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä yritystoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Oikein s uunnattu julkinen tuki voi nopeuttaa markkinoille pääsyä ja yrityksen kasvua. sijoittaja arvostaa hyviä verkostoja Suomalaisyritysten yhteydenotot kertovat Strayn mielestä siitä, että Northzone on opittu tuntemaan aktiivisena pääomasijoittajana Suomessa. Paikalliset pääomasijoittajat pyytävät meitä katsomaan yhdessä mahdollisia sijoituskohteita. Lisäksi teemme itse aktiivista jalkatyötä uusien sijoituskohteiden etsinnässä. Meillä on muun muassa teknologiaa tuntevien asiantuntijoiden verkosto, jota kautta saamme tietoa kiinnostavista suomalaisyrityksistä. Northzone tekee myös yhteistyötä suomalaisten pääomasijoittajien kanssa. Esimerkiksi Conorin kanssa meillä on tuloksellinen yhteistyösuhde. Myös Teollisuussijoitus kuuluu Northzonen kumppaniverkostoon. Viime vuonna Teollisuussijoitus teki 7,5 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Northzone Venturesin uuteen Northzone VI -rahastoon. 1 Pohjoismaisen pääomasijoittajan Northzone Venturesin osakas Bjørn Stray sanoo haastattelussaan etsivänsä Suomesta kasvua hakevia yrityksiä, joilla on kaupallisesti merkittävä markkinapotentiaali. Mistä sijoittajan kiinnostus kertoo, johtaja Jouni Hakala Teollisuussijoitus Oy:stä? toteutunut sijoitus osoittaa, että suomessa on yrityksiä, jotka ovat onnistuneet vakuuttamaan kansainvälisen ammattisijoittajan innovaationsa potentiaalista. tämä on hyvä alku yrityksen kasvupolulla. teollisuussijoitus osaltaan luo pohjaa kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksen lisäämiselle muun muassa sijoittamalla ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin. 2 Mitä etua on sijoittajan kansainvälisyydestä? kansainvälinen sijoittaja tuo yritykseen paitsi pääomaa ja osaamistaan, myös oman kulttuurinsa. omistajana tällainen sijoittaja on usein hyvin vaativa, mikä puolestaan kannustaa yritystä kehittämään iskuvoimaansa kansainvälisillä markkinoilla. 3 Millaiset ovat teknologiasijoittamisen näkymät Euroopassa? olemme murrosvaiheessa. eurooppalaisten instituutioiden keskimääräinen kiinnostus sijoittaa varhaisen- ja kasvuvaiheen yrityksiin on laimeaa, sillä riskit ovat suuria ja aikaisemmat tuotot ovat olleet varsin vaatimattomia. markkinoiden tasapainon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, jotta saadaan aikaan menestyksekkäitä kaupallistettuja innovaatioita. viime kädessä teknologiasijoittajat itse pystyvät vakuuttamaan sijoittajat hyvien näyttöjen myötä innovaatioiden kaupallistamisen mahdollisuuksista. teollisuussijoitus pyrkii muiden eurooppalaisten pääomasijoitusrahastojen rahoittajien kanssa palauttamaan innovaatiot sijoittajien agendalle. Teollisuussijoitus 1/2011 19
Teksti: Pia Hyvönen Kuva: 3 Step IT 3 Step IT edellä muita 3 Step IT on ottanut tavoitteeksi olla oman alansa eurooppalainen suunnannäyttäjä. V uonna 2015 yhtiö on kansainvälinen toimija, jonka kotimarkkina-alue on Eurooppa ja liikevaihto ylittää miljardin euron rajan, kuuluu tiivistettynä informaatioteknologian innovatiivisten leasingpalvelujen tuottaja 3 Step IT:n visio. Hyvin realistinen, luonnehtii tavoitetta yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalainen. Liiketoimintakonsepti on erittäin toimiva ja se on helppo kansainvälistää ja skaalata. Palvelujemme kysyntä on edelleen vahvassa kasvussa. Tämä vuosi on lähtenyt hyvään vauhtiin, hän arvioi. Yhtiön tähänastinen menestys antaa näkemykselle katetta. Jo ensimmäisen toimintavuosikymmenen kannattava kasvu toi yhtiössä 20 Teollisuussijoitus 1/2011