KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KARKAISIJANKUJA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 28.1.2014 ASEMAKAAVAN NUMERO 617 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LENTOLA KYLÄ SUORAMAA KORTTELIT 532 OSA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Lentolan alue, Lahdentien itäpuoli Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 13.9.2011 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaavoituslautakunta KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille yrittäjän aloitteesta. Tavoitteena on korttelin rakennusoikeuden lisääminen. Kaavaluonnos oli nähtävillä syyskuussa 2011. Siitä saadut kommentit olivat myönteisiä. Maanomistajan kanssa on syksyllä 2013 laadittu sopimus kaavan toteuttamisesta ja maan arvonnousun korvaamisesta. Kaavaehdotusta on samalla tarkistettu. Kaavaehdotus oli nähtävillä vuoden 2013 lopulla, eikä siitä jätetty kielteisiä kommentteja. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella korttelin käyttötarkoitus ja kerrosluku säilytetään ennallaan. Rakennusoikeutta lisätään 0,3:sta 0,4:ään. Noin hehtaarin kokoisella tontilla tämä tarkoittaa 1150 kerrosneliömetri lisäystä. Alueelle on teollisuustoimintojen lisäksi tarkoitus rakentaa erityisryhmien toimintatiloja. Kaavakujan kääntöpaikkavaraus poistetaan ja lisätään tonttiin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Toteuttaminen ei edellytä infrastruktuurin rakentamista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Muutettava tontti Ilmakuva lähialueesta
Kiinteistö sijaitsee rakennetussa ympäristössä Pähkinäkallion alueella, Nikkilän koivukujan itäpuolella. Alue on rakennettua työpaikka-aluetta. Maasto on tasaista. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen itäpuolella sijaitseva Pähkinäkallio on luonnon arvoiltaan merkittävä, ja osa siitä on luonnonsuojelulain nojalla suojeltua. Alueella on virkistysarvoa. Rakennettu ympäristö Alueelle on rakennettu teollisuutta ja verstastoimintaa palvelevia rakennuksia ja laitoksia 1980-luvulta alkaen. Alueen ilme on teollisuusalueelle ominainen. Olevissa rakennuksissa toimii muun teollisuuden ohessa kehitysvammaisten työpaja. Tontin poikki kulkee vesihuoltolinja pohjois-eteläsuuntaan. Maanomistus Tontit ovat yksityisten omistamia, virkistys- ja katualueet kunnan. Kuva. Maanomistustilanne. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alue on yleispiirteisissä suunnitelmissa osoitettu teollisuuskäyttöön. Kaavamuutosalue Ote taajamien osayleiskaavasta
Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 332 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Korttelin rakennusoikeus on e=0,3 (3450 kerrosneliömetriä) ja suurin sallittu kerrosluku II. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve johtuu varaston rakentamisen tarpeesta. Myöhemmässä vaiheessa alueelle tuli tarve rakentaa erityisryhmien käyttöön sopivaa työpajaa ja päivätoimintaa palvelevia tiloja. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty yrittäjän aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, elinkeinotoimi) Kangasalan Vesi -liikelaitos, Pirkanmaan ELY-keskus Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.10. - 1.11.2011. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Rakennusvalvonta 27.9.2011 Ei huomautettavaa. Yhdyskuntatekniikka 12.10.2011 Rakennettaessa on otettava huomioon hulevedet. Täydennysrakentaminen lisää hulevesiä. Maa on lähdepitoista ja hulevesien hallitseminen on vaikeaa. Hulevedet pitää yrittää käsitellä tontilla. Kunnalla ei ole alueella sadevesiverkostoa. Tontin ympärillä olevat ojat pitää säilyttää toimivina. Kangasalan Vesi -liikelaitos 29.9.2011
Lisärakentaminen ei saa vaikeuttaa kiinteistöllä olevien vesihuoltolinjojen huoltoa, korjausta tai kunnossapitoa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 11.11. 10.12.2013. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Rakennustarkastaja 27.11.2013 Rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa. Tekninen lautakunta 17.12.2013 Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta ja mahdollistaa erityisryhmien työpajan ja toimintakeskuksen sijoittaminen alueelle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoina on kaavan muuttaminen yrittäjän aloitteen mukaisesti tai nykyisen kaavan säilyttäminen. Aloitteen mukainen ratkaisu tukee yrityksen menestymistä. Toiminnan laajentaminen ei lisää merkittävästi liikennettä. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös, kaav. ltk 13.9.2011 Mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon ja jättää mielipiteitä 3.10. - 1.11.2011 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 13.12.2011 Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia 11.11. 10.12.2013 Asemakaavan hyväksyminen, kaavoituslautakunta 28.1.2014, kh, valt 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan rakennusoikeutta lisätään 1150 kerrosneliömetriä. Alueelle syntyy useita uusia työpajapaikkoja.. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueella säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus ja rakentamista ohjaavat määräykset. Yrittäjä vastaa ympäristön laadusta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Korttelialuetta laajennetaan nykyiselle Kaavakujan katualueelle poistamalla kääntöpaikka. Huoltoliikenne pääsee ajamaan korttelin ympäri. Käyttötarkoitusmerkintään lisätään maininta työpajan ja päivätoimintakeskuksen sijoittamisesta erikseen osoitetulle alueelle. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Täydennysrakentaminen lisää alueen hulevesiä, joiden hallinta on nykyiselläänkin ongelmallista. Ongelmia voidaan lieventää lisäämällä tonttikohtaista imeytystä.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen lisärakentamisen vaikutus viereisen Pähkinäkallion luontoarvoihin ja virkistyskäyttöön on merkityksetön. Sosiaaliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Täydennysrakentamisella ei ole odotettavissa vaikutuksia alueen työntekijöiden päivittäiseen elämään tai terveydentilaan. Työpajan sijoittaminen alueelle mahdollistaa käyttäjien toimimisen työpaikka-alueen osana. Muutos helpottaa yrityksen toimintaa. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Korttelin osaa suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. Jos tontilla lisätään imemätöntä pintaa, esim. rakennuksia, katoksia tai paikoitusalueita, pitää niistä kertyvää hulevettä varten osoittaa 2 m 3 pidätystilaa 100 m 2 läpäisemätöntä aluetta kohti. Havainnekuva uudisrakennuksista 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan ympäristökuvan kehittymistä. KANGASALA 28.1.2014 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen