Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 SR-28 3410138, 7532681 Alapalosaari 12:9 Ennen+ jälkeen sotien erityiset ympäristöarvot. Rakennus on säilyttänyt ulkoisen asunsa melko hyvin. Suojelu ei koske uudempaa umpikuistia. SR-40 3410342, 7539283 Sikkola 11:72 1900-l erityiset ympäristöarvot. Kahden, luultavasti ennen sotia rakennetun asuinrakennuksen pihapiiri. Rakennukset ovat säilyttäneet ulkoisen asunsa melko hyvin, joskin ovat molemmat kunnostuksen tarpeessa. Näkyvä sijainti Ounasjoen rantamaisemassa. Sirkka SR-29 3407381, 7528363 Ylä-Kuusela 16:1 Siirretty 1937 erityiset ympäristöarvot. Pihapiiri on säilyttänyt ulkoisen asunsa melko hyvin ja sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa. Suojelu ei koske päärakennuksen uusittuja ikkunoita eikä ovia.
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 87 SR-30 3408019, 7527887 Rantaniemelä 6:78 1880-l erityiset ympäristöarvot. Päärakennus on säilyttänyt ulkoisen asunsa hyvin. Pihapiiri sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa. Suojelu ei koske uudempaa saunarakennusta. SR-31 3406759, 7527016 Atrinmajat/ Aino ja Alvar 33:13 1946 Rakennuksen historiallisuus ja rakennustaiteelliset arvot: Aallon toimiston tiettävästi pohjoisimmat kohteet. sr-1-5 3408420, 7527411 Vanha koulu 12:3 1951 erityiset ympäristöarvot. Jälleenrakennuskauden jylhä koulu-rakennus, symboliarvo kylätoiminnan keskuksena. Pihapiiri sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa. Suojelu ei koske eteläpäädyn muutettuja ikkunoita. sr-1-6 3407846, 7527201 Honkala 35:40 1945-7 erityiset ympäristöarvot. Jälleenrakennuskauden tyypillinen pihapiiri maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa.
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Kittilän kunta sr-1-7 Suunnittelukeskus Oy 3406899, 7527019 Atrinmajat/ Metsäpirtti 88 25.2.2008 Kiinteistö- 33:13 1946 Rakennuksen historiallisuus ja tyypillisyys. Jälleenrakennuskaudelle tyypillinen elementtirakenteinen paritalo. Aallon toimiston tuotantoa. sr-1-8 3406854, 7525574 Laurila Kiinteistö- 1:1 1946-7 erityiset ympäristöarvot: jälleenrakennuskauden edustava pihapiiri näkyvällä paikalla Immeljärven pohjoisrannalla. Suojelu ei koske aukotuksiltaan uudistettua navettaa, nykyistä autotallia. sr-1-9 3407106, 7524620 Ranta-Tiensuu Kiinteistö- 13:67 1957 erityiset ympäristöarvot: jälleenrakennuskauden hyväkuntoinen pihapiiri näkyvällä Immeljärven rannassa, Levin sisääntulotien varrella. Taalo SR-32 3413311, 7522951 Sammuntupa Kiinteistö- 27:61 1800-l lopulla Rakennuksen historiallisuus, tyypillisyys: Hyväkuntoinen päärakennus, joka toiminut aiemmin kruununtorppana sekä makasiini. Suojelu ei koske uudempia, siirrettyjä rakennuksia
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 89 Lonnakko SR-33 3414092, 7519756 Koti-Lonnakko 14:27 1918 erityiset ympäristöarvot. Erittäin hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt pihapiiri Lonnakon kulttuurimaisemassa. Pihapiirissä runsaasti säilyneitä talousrakennuksia. Tila muodostaa kokonaisuuden Koskelan pihapiirin kanssa. SR-34 3414178, 7519675 Koskela 14:17 1800-l puoliväli erityiset ympäristöarvot. Pääosin alkuperäisessä asussa oleva päärakennus ja perinteinen pihapiiri, muodostaa kokonaisuuden Koti-Lonnakon kanssa. Suojelu ei koske peltikatteita. Kätkäjärvi SR-35 3406329, 7520052 Kätkänpirtti Kätkälä 105:5 1900 erityiset ympäristöarvot. Edustava, 1900-luvun alun pihapiiri arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Muodostaa kiinteän kokonaisuuden Nuottilan tilan kanssa.
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Kittilän kunta SR-36 Suunnittelukeskus Oy 3406227, 7519982 Nuottila 90 25.2.2008 Kiinteistö- 12:1 1900-l alkupuoli erityiset ympäristöarvot. Perinteinen pihapiiri maisemallisesti arvokkaalla paikalla, muodostaa kokonaisuuden Kätkälän tilan kanssa. Suojelu ei koske 1960-luvulla siirrettyä varastorakennusta, nk Tonttulaa, riiheä, päärakennuksen ulkovuorausta eikä rakennusten peltikatteita. Veitservasa sr-1-10 3400602, 7534279 Rytivaara Kiinteistö- 55:2 Sotien jälkeen erityiset ympäristöarvot. Eheä jälleenrakennuskauden pihapiiri ja alkuperäisessä asussa oleva asuinrakennus maisemallisesti tärkeällä paikalla valtatien varressa. Pöntsö SR-37 3396412, 7538864 Ravila Kiinteistö- 22:12 Ennen sotia erityiset ympäristöarvot. Eheä vanha pihapiiri näkyvällä paikalla, kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen.
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 91 SR-38 3396175, 7539130 Sakela 14:19 Siirretty 1936 erityiset ympäristöarvot. Vanha, sotia edeltävä hirsirakennus, joka kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen. Suojelu ei koske vuoden 2003 umpikuistia eikä uusittuja vuorilautoja. sr-1-11 3396332, 7538949 Kulkuniemi 22:11 1945 erityiset ympäristöarvot. Eheä vanha pihapiiri näkyvällä paikalla, kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen. Suojelu ei koske talousrakennusten peltikatteita. sr-1-12 3396300, 7538998 Takalo 14:3 1952 erityiset ympäristöarvot. Eheä vanha pihapiiri näkyvällä paikalla, kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen. Suojelu ei koske asuinrakennuksen uusittuja ikkunoita eikä pihapiirin profiilipeltikatteita. Muusa SR-39 3398955, 7524527 Muusa Muusanpirtti 2:9 1890 erityiset ympäristöarvot. Erämainen pihapiiri latuyhteyksien varressa. Suojelu ei koske rakennusten peltikatteita eikä sotien jälkeen rakennettuja rakennuksia, eikä Muusapirtin 1983 rakennettua eteistä.
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 92 2.6.6 Muinaisjäännökset Suunnittelualueelta kiinteitä muinaisjäännöksiä on löydetty pääasiassa seuraavilta alueilta: Sirkasta Immeljärven, Sirkkajärven ja Levijärven ympäristöstä, Pyhäjärven ja Muusan-lampien läheisyydestä Pyhätunturin luoteispuolelta, Könkäältä Ounasjoen tuntumasta, Rautusjärven lounaisrannalta ja Ounasjokivarresta suunnittelualueen pohjoisosasta. Muinaisjäännöksiä on peräisin sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta, valtaosa kivi-kaudelta. Ne ovat tyypiltään lähinnä asuintai hautapaikkoja tai pyyntiin liittyviä rakenteita, kuten pyyntikuoppia. Muinaisjäännökset lukeutuvat pääasiassa II-luokkaan. Pyynnin ja liikkumisen kannalta suotuisimmat asuinpaikat sijaitsivat suunnittelualueen suurten vesialtaiden ja jokivarsien äärellä. Peurojen pyyntiin liittyvät kohteet sijoittuvat yleensä lähelle muinaisia asuinpaikkoja. Ainakin varhaismetallikaudelta (noin 1500 ekr.-300 jkr.) alkaen alueella lienee harjoitettu aktiivista kuoppapyyntiä peurojen luontaisten laidunmaiden ja kulkureittien varsilla. Alueella on pyydetty peuroja passiivisilla kuoppa-ansoilla, niin sanotuilla lapinhaudoilla. Aakenusjärven etelärannalla sijaitsee kalmisto, johon saamelaiset hautasivat vainajansa pakanuuden aikana. Kiinteät muinaisjäännökset: SM4 SM14 SM15 SM17 SM30/73 SM53 SM74 SM75 SM85 SM95 SM96 SM97 SM98 SM99 SM100 kalakenttä historiallisen ajan kalmisto pyyntikuoppia pyyntikuoppia pyyntikuoppia (3kpl) mahdollinen lappalainen kalmisto ja asuinpaikka kuoppa ja mahdollinen rakennuksen pohja pyyntikuoppia (5kpl) kivilatomus, pyyntikuoppia (8kpl) SM169 SM168 SM170 SM171 SM172 SM174 SM175 SM176 SM177 SM178 SM229 SM234 SM239 lappalaisten asuinpaikka suorakaiteen muotoinen liesi kenttä mahdollinen lappalaisten asuinpaikka mahdollinen lappalaisten asuinpaikka mahdollinen lappalaisten asuinpaikka pyyntikuoppa mahdollinen pyyntikuoppa pyyntikuoppa pyyntikuoppia (3kpl) suorakaiteinen liesi suorakaiteisia liesiä
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 93 Suunnittelualueelta on lisäksi löytynyt useita irtaimia, lähinnä kivisiä, muinaisesineitä. Lapin maakuntamuseosta saadut suunnittelualueelle sijoittuvat kiinteiden muinaisjäännösten ja irtaimien muinaisesineiden löytöpaikkojen kohdepisteet on esitetty kaavakartassa. Irtaimien muinaisesineiden löytöpaikat: Irtaimien muinaisesineiden löytöpaikat on esitetty lähtökohtaraportin liitteessä 1. 14 mahdollinen rautakautinen löytöpaikka 165 mahdollinen kiviesineen löytöpaikka ja rautakautinen löytöpaikka 169 kivikautinen löytöpaikka 170 mahdollinen kivikautinen löytöpaikka 173 mahdollinen kivikautinen löytöpaikka 174 kivikautinen löytöpaikka Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännöksiksi määriteltyjä kohteita.
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 94 2.7 Väestö 2.7.1 Väestörakenne Vuonna 2004 Kittilän kunnan väkiluku oli 5833 henkilöä. Edellisvuodesta väestö oli kasvanut tuolloin 13 henkilöllä. Vuoden 2005 Tilastokeskuksen ennustettu väkiluku on 5807, kun vielä kymmenen vuotta aikaisemmin 1995 Kittilän kunnan väkiluku oli 6205 henkilöä. 2000-luvun aikana kunnan väkiluku on pysynyt vuodesta toiseen kuitenkin lähes samalla tasolla. Vuonna 2004 äidinkielenään ruotsia puhuvia henkilöitä Kittilässä oli 14 ja ulkomaiden kansalaisia 44 henkilöä. Molempien väestöryhmien suhteellinen osuus väestöstä oli näin ollen alle prosentin luokkaa 48. Väestötiheys on 0,7027 asukasta/km². Kittilän ikärakenne vuonna 2003 jakautui seuraavasti 46 : Ikäluokka 0-14-vuotiaita 15-64-vuotiaita Yli 65-vuotiaita Osuus väestöstä 17 % (983 henkilöä) 65 % (3788 henkilöä) 18 % (1049 henkilöä) Ennusteet Tilastokeskus arvioi muuttoliikkeen sisältämässä väestöennusteessaan Kittilän väkiluvun yhä vähenevän tulevaisuudessa. Vuosi Ennustettu väkiluku 2010 5611 2020 5427 2040 5105 Ennusteen mukaan vuonna 2010 väkiluku olisi vähentynyt vuoden 2004 tasosta (5833 henkilöä) 3,8 prosenttia, vuonna 2040 jo 12,5 prosenttia. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan 0-14-vuotiaiden osuus Kittilän väestöstä tulee laskemaan ja vuonna 2010 lasten ja nuorten osuus on enää 14 prosenttia. Väestön ikääntyminen johtaa vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvuun ja vuonna 2010 yli 65- vuotiaiden osuus on jo 20 prosenttia koko väestöstä 47. 2.7.2 Vakituinen asuminen 48 Vuonna 2004 Kittilässä oli yhteensä 2601 asuntokuntaa, joissa asui yhteensä 5725 henkilöä. Kaikista Lapin maakunnan asuntokunnista 3% ja kaikista Tunturi- Lapin seutukunnan asuntokunnista 42 % sijaitsee Kittilästä. Kittilän asuntokuntien jakauma 1 hlö 37%, 2hlöä 32% muut 31% ja keskikoko 2,20 vastaa keskimääräisesti maakunnan jakaumaa, koko Suomeen nähden keskikoko on suurempi. Asuntotyypeittäin luokiteltuna Kittilässä on 3072 asuntoa, joista n. 72 % (2211 kpl) on erillisiä pientaloja. Erillisten pientalojen osuus kaikista talotyypeistä Tunturi-Lapissa on 76 %, Lapissa 54 % ja koko Suomessa 40 %. 46 Lapin liitto 47 Tilastokeskus 48 Tilastokeskus 5.12.2005
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 95 Merkittävimmät väestökeskittymät Kittilässä ovat Kirkonkylän ja Sirkan- Köngäksen alueet. Vuosien 1990-2002 välisenä aikana merkittävää väestön kasvua tapahtui ainoastaan Sirkan-Köngäksen kylässä. Väestömäärä kasvoi tuona aikana noin 260 henkilöllä, eli lähes 50% vuoden 1990 tasosta. Muilla alueilla väestö on joko vähentynyt tai pysynyt ennallaan. 49 2.7.3 Vapaa-ajan asutus Tilastokeskuksen mukaan Kittilässä oli 2 438 vapaa-ajan asuntoa vuonna 2004, joka on 42 % Tunturi-Lapin ja noin 9 % koko Lapin vapaa-ajan asunnoista. Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen kasvu tapahtui 70-80 luvuilla, jolloin vapaa-ajan asuntojen määrä kasvoi vuosina 1970-1980 yli 200 % ja 1980-1990 välisenä aikana 314 %. Vielä 1990 1994 kasvuprosentti oli 43 %. 50 Vuosina 1994 2004 vapaa-ajan asuntojen määrä Kittilässä on kasvanut yhteensä 73 %. Koko Tunturi-Lapissa kasvua on ollut 52 %, koko Lapissa 27 % ja koko Suomessa 15 %. Kittilässä sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen omistajista 43 % on ulkopaikkakuntalaisia vuonna 2004. Loma-asunnoista 41 % on yhteisöjen omistamia. Ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden lukumäärä oli 2433 vuonna 2004. 51 Kittilän kunta on myöntänyt vuonna 2005 yhteensä 395 rakennuslupaa koko kunnan alueelle. Levin alueelle myönnettiin 178 rakennuslupaa tai toimenpidelupaa, joista vapaa-ajanasuntoja oli 98 kappaletta. Vapaa-ajan asuntojen kerrosala oli 15 164 m2. Eniten rakennuslupia Levin alueelle on myönnetty vuosina 1999 ja 2000, 141 kappaletta molempina vuosina. Vapaa-ajan asuntojen keskimääräinen kerrosala on kasvanut noin 100 m2:sta noin 150m2:iin 1995 2005 välisenä aikana. 52 Lupamäärä, vapaaajanasunnot, Levin alue Kerrosala (m2), vapaa-ajan asunnot Levin alue Keskimääräinen kerrosala (m2), vapaa-ajan asunnot Levin alue vuosi 1995 36 3 511 98 1996 25 2 378 95 1997 55 6 538 119 1998 77 14 585 189 1999 141 17 604 125 2000 141 21 881 155 2001 93 12 548 135 2002 97 12 848 132 2003 89 11 369 128 2004 125 22 119 177 2005 98 15 164 155 49 Kittilän kunta (2006). 50 Tilastokeskus, 5.12.2005 51 Tilastokeskus, Kesämökit 2004 52 Kittilän kunta, Kittilän kunnan ja Levin lupatilanne (1995-2005)