METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. HELMIKUUTA 2013 Nro 3 WWW.METSALEHTI.FI Kunnolliset työkalut Hannu Hutun energiapuusavotta hoituu traktorilla, kaatopäällä ja giljotiinikouralla. Sivut 18 19 Ajankohtaista: EU:n aikeet huolettavat sivu 3 Metsänhoito: Lannoitus kannattaa sivut 14 15 Kokeiltua: Uutuussaha puoliammattilaisille sivut 22 23 Asiantuntijalta: Valumat kuriin sivu 26 Jukka-Pekka Moilanen / Kuva-Uljas
2 METSÄLEHTI 3 2013 NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS 14.2.2013 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Osaran aukeilla uudet ongelmat Osaran aukeista tuli aikanaan tehometsätalouden symboli. Osarointi tarkoitti hävitystä eli isoja avohakkuita, aurausta ja epäonnistuneita männyn istutuksia. Tundra tulee, oli vielä muutama vuosikymmen sitten yleinen päätelmä. Eikä ihme. Pohjois-Suomen metsien sodanjälkeinen uudistamisurakka oli silloisilla menetelmillä ja tiedoilla iso riski ja sen jäljet ennennäkemättömiä. Hakkuilla oli monia tarkoituksia, joista tärkeimpiä oli työn ja toimeentulon järjestämien sodasta palanneille miehille ja maaseudun nuorille. Harsintahakkuiden jäljiltä metsät olivat harvoja, joten järkevän kokoisten työmaiden saamiseksi pyrittiin laajoihin leimikoihin. Kymmenen Satiaisnäkökulma Iltapäivälehdet uutisoivat äskettäin, että ihmisen intiimein kumppani satiainen on käynyt uhanalaiseksi. Uutinen oli ilmeisen perätön. Kiintoisaksi asia muuttui kun Ilta-Sanomat (15.1) pyysi Luonnontieteellisen museon professori Olof Bistömiltä kommentin uutiseen. Hän totesi: En haluaisi tällaista sanoa, mutta ei sillä olisi suurempaa merkitystä, vaikka häviäisi koko maapallolta. Oho. Eikö laji kuin laji on yhtä arvokas osa luonnon monimuotoisuutta. Olen koettanut vakuuttaa itselleni, että monimuotoisuus on jotain ylevämpää kuin vain veruke jarruttaa metsänhakkuita. Mielikuvitelkaapa huviksenne, millainen meteli nousisi, jos sana satiainen korvaisi sanalla liito-orava ja sanojaksi laitettaisiin joku metsäpäällikkö. MIKKO RIIKILÄ vuoden kuluessa Pudasjärvelle ja Posiolle syntyi Euroopan suurin avohakkuuala, joka sai nimensä Metsähallituksen pääjohtajan N. A. Osaran mukaan. Suurimmaksi osaksi savotta onnistui erinomaisesti. Kylmillä pohjoisrinteillä taimet eivät lähteneet kasvuun ja tykyn runtelemia männiköitä on jouduttu hakkaamaan pois, mutta urakan koko huomioon ottaen epäonnistumisia on ollut vähän. Puuta alueella kasvaa jo nyt enemmän kuin sitä aikanaan saatiin uudistushakkuissa. On hienoa, että hyviä tuloksia ehtivät nähdä vielä monet niiden eteen töitä tehneet. Osaran aukeilla puustojen arvokasvu on juuri nyt parhaimmillaan. Harvennushakkuut aloitettiin viime vuosikymmenellä, ja niistä on kertynyt runsaasti puuta. Metsähallitus on huolehtinut taimikoiden hoidosta, minkä ansiosta puut ovat järeytyneet nopeasti. Jo tähänastiset kokemukset metsien kasvuvoimasta osoittavat, että myös Pohjois-Suomessa voidaan yltää 60-vuoden kiertoaikaan ja jopa 500 kuutiometrin kertymiin hehtaarilta. Seuraava ongelma on, miten ensi vuosikymmenellä alkavat uudistamishakkuut onnistutaan suunnittelemaan siten, että metsien yksipuolista ikäluokkajakaumaa saadaan oikaistua ja monimuotoisuutta parannettua. Huolta herättää myös puun kysyntä. Samaan aikaan, kun Pohjois-Suomen metsävarat ovat kasvaneet, alueen jalostuslaitoksia on suljettu. SITAATTI Vesiensuojelun kannalta merkittävin haaste ovat maanmuokkaukset, joissa kaivetaan ojia. Joka kolmannelta ojitetulta uudistusalalta vesiensuojelurakenteet puuttuvat kokonaan. Vesiensuojelurakenteita pitäisi olla aina kun kaivetaan ojia. Asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta kommentoi luontolaadun tarkastustuloksia. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Metsäperkeleen tarina näyttämölle Kari Heiskanen ohjaa Helsingin kaupunginteatteriin näytelmän G. A. Serlachiuksesta. Sivut 4 5 Osaran aukeilla kasvaa järeä puu Sivu 6 Ylä-Lapin sahat sulkeutuivat Sivu 8 Pääkaupunkiseudun metsänomistajien ääni Jaakko Temmes on Metsälehden tuorein kolumnisti. Sivu 9 Kierrätysyrittäjät energiapuukauppaan Sivu 12 METSÄSTÄ Hyönteistutkijan ikkuna menneeseen Meripihkassa hyönteinen säilyy kymmeniä miljoonia vuosia. Sivut 16 17 Sellaisen tuloksen saa kuin haluaa Eljas Heikkinen kyseenalaistaa metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuden vertailut. Sivu 21 Pilliä kettua narraamassa Sivu 24 LUKIJAKUVA Valmet elementissään Valmet 702 S, kova peli vielä vanhoilla päivilläänkin. Motti-Matti PILKKEITÄ Metsäalan järjettömyyksiä Stora Enson johtajan Jouko Karvisen vuositulojen maksamiseen tarvitaan 2 500 pöllirekallista, Seppo Kotilainen kirjoittaa. Sivu 25 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Vapaasti umpihangessa Umpihankihiihdon maaillmanmestaruus ratkaistiin jo 16 kerran. Sivu 27 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Arvokas tammi kasvaa hitaasti Sivu 30
3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 3 2013 EU:n komissiossa valmistellaan kriteereitä metsäenergian kestävyydelle. Euroopan metsämaat vastustavat hanketta yhteisrintamassa. Mikko Riikilä Metsäenergia vaarassa EU:n valmistelemat biopolttoaineiden kestävyyskriteerit voivat merkitä jopa kuoliniskua puuenergialle. MIKKO RIIKILÄ Juuri kun rikkidirektiivin sokki alkaa tasaantua, valmistellaan Brysselissä uutta, pahimmillaan yhtä tuhoisaa säädöstä. Kyse on sähkön ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä, joita on hierottu viime vuodesta alkaen. Luonnos kestävyyskriteereistä on määrä julkistaa kevään kuluessa. Suomen metsäväki luottaa, että ainakin suurimmat päättömyydet saadaan perattua pois. Uudet kriteerit uhkaavat murtaa EU:n periaatteen, jonka mukaan metsäasioista päätetään kansallisesti. Kriteerien luonnoksissa on ehtoja, jotka käytännössä lopettaisivat metsäenergian tuotannon. Tuhoisin olisi vaatimus raportoida kestävyyskriteerien toteutuminen jokaiselta hake-erältä kannolta polton jälkeiseen hiilitaseeseen asti. Suomessa on metsäbiomassaa käyttäviä laitoksia noin 880. Jokaiselle niistä toimitetaan helposti satoja erillisiä hake-eriä vuosittain. Vaatimus on täysin mahdoton. Sen myötä voisimme heittää hyvästit EU:n asettamille uusiutuvan energian tavoitteille, MTK:n metsäasiantuntija Lea Metsänomistajia koskettaisi pakollinen, viranomaisten hyväksymä metsäsuunnitelma. Suunnitelmapakon olisi luonnosten mukaan määrä koskea yli 20 hehtaarin metsätiloja. Komissio vaatii suunnitelmapakkoa Suomessa suunnitelmapakkoa vastustetaan. Tiedot komission aikeista ovat kuitenkin epämääräisiä. Ei ole tiedossa, vaadittaisiinko tilakohtaista vai alueellista suunnitelmaa. Viimeisimmän komissiosta saadun tiedon mukaan sanamuoto olisi metsäsuunnitelma tai vastaava, kertoo metsäasiantuntija Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Suunnitelmapakkoon liittyy pelko säädöksistä, joiden mukaan hakkuut eivät saisi ylittää tilan vuotuista kasvua. Se tekisi hakkuusäästöjen purkamisesta mahdotonta. Kriteerit tosin koskevat vain energiapuun korjuuta. Suunnitelma ei ole kriteerien todentamisen väline. Luotan, että järki voittaa tässä asiassa ja komissio luopuu suunnittelmapakosta, Uusi vaade suojeluun Kestävyyskriteereissä on myös uusi, pahaenteiseltä kuulostava suojeluperuste, primäärimetsä, eli suomeksi aarniometsä. Se tarkoittaa metsiä, joissa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta eivätkä ekologiset prosessit ole merkittävästi häiriintyneet. Meillä on runsaasti talousmetsiä, joita ei ole hakattu vuosikymmeniin. Pahimmillaan seuraavakaan omistajapolvi ei halutessaankaan voisi niitä hakata, Niemi kertoo. Jylhä korostaa, että primäärimetsien määrittely tehdään kansallisella tasolla, joten uusi suojelurynnistys voidaan torjua. Meillä on tehty lukemattomia vanhojen metsien inventointeja. Niiden perusteella on suojeltu jo kaikki suojelunarvoiset kohteet. Primäärimetsät voidaan nähdäkseni rajata suojelualueille. Hän muistuttaa, että Suomessa ja Ruotsissa on enemmän tiukasti suojeltuja metsiä kuin muualla Euroopassa. Vaatimuksen myötä voisimme heittää hyvästit uusiutuvan energian tavoitteille. Sama peli, kolmet säännöt Kestävyyskriteeristön valmistuminen luo tilanteen, jossa metsätaloutta koskevat kolmet erilaiset kriteerit. Ainespuun tuotannon, siis perinteisen metsätalouden, kestävyyttä säädellään metsälailla ja sertifioinnilla. Nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon ollaan parhaillaan laatimassa omaa lainsäädäntöä, jolla EU:n vuonna 2009 säätämä uusiutuvan energian käytön edistämistä koskeva direktiivi maastoutetaan Suomeen. Ja nyt siis kiinteille ja kaasumaisille biopolttoaineille valmistellaan omaa kriteeristöään. Metsäväki pelkää, että myös muilla toimialoilla kuten rakentamisessa aletaan vaatia samantapaisia, mutta ei samansisältöisiä kestävyyskriteereitä kuin metsätaloudelta. Tilanne muodostuu kestämättömäksi, jos metsäta louden kestävyydelle asetetaan erilaisia pelisääntöjä riippuen puun loppukäytöstä, Kestävyysvaatimukset eivät sinällään ole ongelma. Metsätalouden kestävyys on varmistettu lainsäädännöllä ja sertifioinnilla. Metsämaat vastustavat Niemi myöntää, että EU:n komissiolla on taipumus tuottaa säädöksiä, jotka vaikeuttavat pohjoismaisen metsätalouden harjoittamista. Timo Soinin Missä EU, siellä ongelma -sloganista hän silti sanoutuu irti. Bioenergian kestävyyskriteerien valmistelu osoittaa, että jäsenmaat pystyvät vaikuttamaan komission toimintaan. Suomen ja Ruotsin lisäksi Itävalta, Bal tian maat, Tshekki, Slovakia, Slovenia ja myös Britannia ovat aktivoituneet. Myös MTK:n Jylhä luottaa, että Euroopan metsämaiden yhteisponnistuksella suurimmat järjettömyydet pystytään raivaamaan kestävyyskriteereistä.
14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI 3 2013 Hannu Jauhiainen Lannoitus sujuu joutuisasti, kun säkit vie valmiiksi maastoon mönkijällä tai lumiseen aikaan moottorikelkalla. METSÄNHOITO Tukit lihaviksi Kasvatuslannoitus lisää motteja hakkuissa. Oikeissa paikoissa puukauppatili voi leventyä tuhatlappusen verran. TIIA PUUKILA Kun hanget peittävät maan, on hyvä hetki valmistella kevään tulevaa lannoitusurakkaa ja viedä säkit metsään. Vielä on myös aikaa miettiä, löytyykö omasta metsästä sopivia kohteita kasvatuslannoitukseen. Kasvatuslannoitusta suositellaan keskihyvillä kasvupaikoilla, joissa veden puute ei rajoita kasvua, sanoo vanhempi tutkija Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitokselta. Jos puusto on hyvässä kunnossa ja hakkuu on suunnitteilla 5 10 vuoden päähän, se on optimi tilanne. Parhaisiin tuloksiin päästään tuoreen kankaan kuusikoissa sekä kuivahkojen ja parhaiden kuivien kankaiden männiköissä. Lehtomaisilla kankailla lannoituksen hyöty on jo selkeästi epävarmempi. Sopivalla kohteella kertalannoi- tus lihottaa puustoa 12 18 mottia hehtaarilla. Samalla laadukkaan tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin osuudet kasvavat ja kuivaoksaisen välitukin osuus pienenee. Moniravinne lannoitteesta paras tuotto Kasvatuslannoituksessa puuston kasvua parannetaan lisäämällä niitä ravinteita, joita maaperässä on niukasti puiden tarpeisiin nähden. Kivennäismailla kasvua rajoittaa tyypillisesti typpi, ja viljavissa kuusikoissa typen ohella fosfori. Tavallisesti moniravinnelannoitukset ovat tuottaneet jonkin verran paremmin kuin pelkkä typpilannoite. Lannoitteiden hintasuhteet vaikuttavat kuitenkin lannoitevalintaan, ja pelkän typen lisäys voi olla taloudellisesti edullisinta, Kukkola kertoo. Mikäli lannoitteiden hinnat eivät hivo pilviä, parhaaseen tulokseen varsinkin kuusikoissa päästään käyttämällä lannoitetta, jossa on typpeä ja fosforia. Boorinpuutos on kuusikoissa yleinen vaiva sisämaan entisillä kaskimailla. Lievät puutosoireet korjaantuvat jo pienellä, 1 1,5 kilon booriannoksella hehtaarille, kertoo Pohjoiseen booria ja kuusikoihin fosforia Kasvupaikka Lehtomainen kangas vanhempi tutkija Anna Saarsalmi Metsäntutkimuslaitokselta. Maantieteellisestä sijainnista riippuen suositusmäärät ovat typpeä 120 150 ja fosforia 20 30 kiloon Ravinnemäärä, kg/ha Typpi, N Fosfori, P Boori, B kuusikko Etelä-Suomi 150 20 30 kuusikko Pohjois-Suomi 120 20 30 1 1,5 Tuore kangas kuusikko Etelä-Suomi 150 20 30 kuusikko Pohjois-Suomi 120 20 30 1 1,5 männikkö Etelä-Suomi 150 männikkö Pohjois-Suomi 120 1 1,5 Kuivahko kangas männikkö Etelä-Suomi 150 männikkö Pohjois-Suomi 120 1 1,5 Lähde: Tapion taskukirja
METSÄLEHTI 3 2013 15 Vinkkejä kasvatuslannoitukseen Lisäkasvu ei ole taattu Hyvä lannoituskohde Viljavilla kasvupaikoilla lannoitteen vaikutus kasvuun on epävarmempi kuin keskihyvillä kasvupaikoilla. hehtaarilla. Valmislannoitteita käytettäessä sopiva hehtaarimäärä on 550 600 kiloa. Tällä hetkellä lannoitteet maksavat noin 340 390 euroa tonnilta eli noin 204 234 euroa hehtaarilla, ilman arvonlisäveroa. Laadukas kuivahkon kankaan männikkö, jossa lisäkasvu on pääosin tukkia. Erkki Oksanen Erkki Oksanen Ajoitus hakkuiden mukaan Kasvatuslannoitukseen valitaan puustoltaan täystiheä, ajallaan hoidettu kuvio. Lannoitus aloitetaan, kun puusto on kertaalleen harvennettu. Lannoitus kannattaa ajoittaa siten, että lisäravinteilla aikaan saatu kasvu voidaan hakata ilman pitkiä viiveitä. Jos puusto on hyvässä kunnossa ja hakkuu on suunnitteilla 5 10 vuoden päähän, se on aika optimitilanne, Kukkola sanoo. Parhaimmillaan kannattavuus on vajaat kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Siten pystytään lisäämään arvokkaimman tyvitukin määrää päätehakkuussa. Lannoitus ensiharvennuksen jälkeen nostaa puolestaan tukkikertymää seuraavassa harvennuksessa. Heti hakkuun jälkeen ei kuitenkaan kannata kiirehtiä lannoitesäkkien kanssa metsään. Lannoitus lisää neulasmassaa parin vuoden ajan aikatavalla ja tuulituhoriski suurenee. Hakkuun jälkeen kannattaa odottaa pari kolme vuotta ennen kuin lannoittaa. Kiertoajan aikana metsän voi halutessaan lannoittaa kahdesta kolmeen kertaan. Omatoiminen säästää Typpilannoitteen levityskausi alkaa, kun lumet ovat sulaneet ja jatkuu syyskuulle asti. Ei ole mitään syytä kiirehtiä toukokuussa. Erittäin hyviä kasvatustuloksia on saatu myös heinäkuun ja elokuun lannoituksista, sanoo myyntipäällikkö Petri Kortejärvi Yaralta. Lannoitteet voidaan levittää joko käsin, helikopterilla tai metsätraktorilla. Tärkeintä on, että lannoite tulee tasaisesti koko alueelle. Helikopterilevitys on tehokas menetelmä yhteishankkeissa. Lentolevitys onnistuu gps-paikantimen ja sähköisten maastokarttojen avulla. Paperisia karttoja ei enää käytetä, joten levitys vaatii metsäammattilaisen tekemän työsuunnitelman. Lentoaikataulujen takia yhteishankkeet suunnitellaan hyvissä ajoin. Metsänomistajan pitäisi nyt jo olla aktiivinen ensi kesän hankkeiden osalta, Kortejärvi sanoo. Helikopterilevitys maksaa keskimäärin 250 300 euroa lannoitetonnilta. Metsätraktorilevitys on noin 50 euroa tätä edullisempaa. Eniten kuitenkin säästää, jos tekee työn itse. Omatoimiseen levitykseen lannoit- Harvennetaan ensin ja harkitaan Parhaiden puiden pystykarsinta ja kyljestymistä nopeuttava lannoitus voivat parantaa laatua. Paras hyöty lannoituksesta tulee tuoreen kankaan hoidetusta kuusikosta. teet saa myös lyhyemmällä varoitusajalla. Riittää, kun ne tilaa kuukautta aikaisemmin. Yksi henkilö levittää kaksi hehtaaria päivässä, jos säkit on viety valmiiksi alalle. Silloin päivätienesti on helposti 300 350 euroa. Parhaiten säkkien kuljetus metsään onnistuu moottorikelkalla tai sulan maan aikaan mönkijällä. Kun 40 kilon piensäkit asettelee 25 metrin välein toisistaan ajourille, 600 kiloa lannoitetta levittyy tasaisesti hehtaarille. Käsin lannoitteen nakkelussa hyvä apuväline on esimerkiksi ämpäri tai lumikola ja auton lumilapio. Järkevä lannoituskohde Kasvatuslannoitus sopii parhaiten tuoreen kankaan kuusikoihin ja kuivahkojen kankaiden männiköihin. Typen ohella fosfori takaa parhaan kasvun viljavissa kuusikoissa. Hyvä lannoituskohde on täystiheä, ajallaan hoidettu ja ensiharvennettu. Typpilannoitetta voidaan levittää toukokuulta syyskuulle. Levityksessä varotaan lannoitteen joutumista ojiin. Vesistöjen rannoille jätetään 20 30 metrin levyinen suojavyöhyke. Pohjavesialueita ei saa lannoittaa. Nopeasti hyvä tulee Erkki Oksanen Erkki Oksanen Kasvatuslannoituksen ja intensiivisen metsänhoidon on pelätty huonontavan puun laatua. Hitaasti kasvanut, ohutlustoinen puu ei kuitenkaan ole sama asia kuin laadukas, kestävä puu. Vaikka vuosilustojen leveys vaihtelee lannoituksen seurauksena, se ei olennaisesti vaikuta puun lujuuteen ja tiheyteen tai kuidun ominaisuuksiin. Kun lannoitus tehdään kiertoajan loppupäässä ja lihotetaan siten vähän tukkia, sillä ei ole merkitystä laatuun. Meidän oloissa hyvin harvoin saavutetaan sellaista kasvua, että lujuus heikentyisi, sanoo erikoistutkija Pekka Saranpää Metsäntutkimuslaitokselta. Männyllä puolestaan ongelmana hyvillä kasvupaikoilla on oksikkuus. Lannoituksella lisätään ravinteita ja samalla kiihdytetään oksien kasvua. Jos kasvatuslannoitus kuitenkin tehdään oikeilla kohteilla ensiharvennuksen jälkeen, oksien kasvu pysyy kurissa. Pystykarsituissa männiköissä lannoitus voi jopa parantaa laatua entisestään. Se nopeuttaa oksankohtien kyljestymistä.