kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti Reilun kaupan edistämisyhdistys on tuonut viime vuosina onnistuneesti esiin arkipäiväisten ostospäätösten poliittisuutta. 3/2004 maaliskuu Järjestöjä kuultava hankehallinnon uudistuksessa vain vaikuttamalla voit voittaa > kehityspolitiikka, lobbaus, kampanjat ja vaikuttaminen ovat tulleet pysyväksi osaksi järjestöjen työtä. Osa Suomen ja etelän järjestöistä vasta opettelee poliittista vaikuttamista, toiset ovat jo veteraaneja. Kaikilla riittää työssä haastetta: monitahoisiin ongelmiin on vaikea löytää patenttiratkaisuja ja kampanjaideatkin saattavat toistaa itseään. Laaja yksimielisyys löytyy kuitenkin siitä, että jos halutaan saada etelässä pysyviä muutoksia aikaan, tarvitaan vaikuttamista kaikilla tasoilla. > sivut 8-13 > kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuen uudistus etenee: ulkoministeriö selvittää nyt erilaisia vaihtoehtoja hankehallinnon ulkoistamiseksi. Helmikuussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kävi selväksi, että sekä järjestöt että ministeriö haluavat uudistusta mutta eri painotuksin. Ministeriössä toivotaan järjestelmän ulkoisten puitteiden pystyttämistä mahdollisimman pian, kun taas järjestöt kaipaavat remontin yhteydessä syvällistä sisältökysymysten pohdintaa. Kepan kokoama kymmenen järjestön delegaatio vieraili 18. helmikuuta kehitys- ja kauppaministeri Paula Lehtomäen luona. Delegaation pääviestinä oli huoli uudistusprosessin tiukasta aikataulusta. Nyt on oikeasti uudistettava myös tukimuotoja. Tällä hetkellä on vain yksi hankeputki, johon hyvin erikokoiset ja -tyyppiset hankkeet on täytynyt sovittaa, totesi Taija Heinonen Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys Fididasta. Hankehallinnoinnin ulkoistaminen voi parhaimmillaan tarjota järjestöille lisää liikkumavaraa ja päätösvaltaa, mutta kova kiire ei sovi demokraattiseen päätöksentekomenettelyymme. Sekä Lehtomäki että ulkoministeriön virkamiehet lupailivat epäselvään tilanteeseen lisävalaisua 25. maaliskuuta pidettävässä hanketukiseminaarissa. Sinne toivotaan mukaan mahdollisimman paljon järjestöjen edustajia. > Lue aiheesta enemmän järjestökoordinaattorin palstalla, sivu 4. > Osallistu myös keskusteluun: www.kepa.fi/hankekeskustelu caffè latte -kampanja alkaa... 3 uusi kehityspoliittinen ohjelma...4 hankekeskustelu jatkuu... 7 kepan koulutuskalenteri...15 tapahtumakalenteri... 16
kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin-00500 helsinki tel +358 9 584 233 fax +358 9 584 23 200 www.kepa.fi info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Ville Luukkanen > 584 23 213 ohjelmayksikkö julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > 584 23 253 toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > 584 23 235 toimittaja / verkkojulkaisut Tuomas Paukku > 584 23 234 tiedottaja Sini Kuvaja > 584 23 219 tiedottaja Ilona Niinikangas > 584 23 233 graafikko Iiro Törmä > 584 23 203 koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Suvi Halttula > 584 23 261 kehyksen eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen > 584 23 214 laatukoordinaattori Eija Mustonen > 584 23 248 koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > 584 23 244 koulutussuunnittelija Antti Turakka > 584 23 244 kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > 584 23 260 toimitussihteeri Anna Berghäll > 584 23 217 toimittaja Tuomas Lehto > 584 23 234 maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > 584 23 270 ohjelmajohtaja Maija Seppo > 584 23 215 promoottori Aila Kinnunen > 584 23 273 järjestöavustaja Alonzo Heino > 584 23 238 resurssitiimi kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > 584 23 228 informaatikko Heikki Niemelä > 584 23 220 tuottaja Juha Rekola > 584 23 226 kirjastoapulainen Esko Virtanen > 584 23 231 vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitys Max von Bonsdorff > 584 23 232 kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska > 584 23 222 tiedottaja Mika Railo > 584 23 247 kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > 584 23 246 kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > 584 23 243 verkostotiimi järjestökoordinaattori/edunvalvonta Auli Starck > 584 23 241 järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > 584 23 255 koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > 584 23 271 projektisihteeri / kansainvälisyyskasvatus Pauliina Koponen > 584 23 271 koordinaattori / etvo Lauratuulia Lehtinen > 584 23 250 ohjelma-avustaja Jari Laukka > 584 23 251 hallintojohtaja Anri Kyöstilä > 584 23 240 hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > 584 23 224 atk-avustaja Juho Vuori > 584 23 223 webmaster Kristian Kouvo > 584 23 252 atk-tuki Mari Vallius > 584 23 223 taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > 584 23 272 pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > 584 23 218 palkanlaskija Marika Heikkinen > 584 23 216 kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > 584 23 221 toimistosihteeri Jaana Vesalainen > 584 23 210 hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Heli Lantta > 584 23 212 hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > 584 233 hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng > 584 23 230 hallintoavustaja Tomas Toro > 584 23 211 hallintokoordinaattori Anne Romar > 584 23 227 kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua clinica tiscapa 1 c. ariba plaza san ramón módulo 9,apto 1093 managua, nicaragua www.kepa.org.ni tel: +5052701039 fax: +505 278 7331 vs. koordinaattori Rene Hooker 2 kirahviposti 3/2004 ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: 165-171 roan road, kabulonga tel: +2601261124/261119 fax: +2601261126 koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: +255 23 2 603016 fax: +255 23 2 604421 sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang, bangkok 10320, thailand puhelin: +6626910718 fax: +6626910714 indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id
Maitokahvi ja maailmankauppa > ruoka-aika aloittaa kevään maitokahviteemalla. Caffè latte -kampanja kiinnittää huomion maitokahvin raaka-aineisiin. Esimerkkien avulla tuodaan näkyviin niitä ongelmia, joita maailmankaupan vaikutuksesta aiheutuu köyhien maiden ruoantuotantoon ja talouteen. Caffè latte -kampanjoinnilla halutaan kertoa, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa kulutustottumuksillaan maailmankauppaan. Ostamalla reilun kaupan kahvia ja suomalaista luomumaitoa voi vaikuttaa kehitysmaiden kahvinviljelijöiden asemaan ja tukea kestävämpää maidontuotantoa. toreilla tapahtuu Monet Ruoka-aika-kampanjan järjestöt ovat mukana järjestämässä eri paikkakunnilla Mahdollisuuksien toreja, joissa paikalliset järjestöt voivat verkostoitua ja tuoda toimintaansa esiin. Toreilla on hyvä mahdollisuus saada näkyvyyttä myös Ruoka-ajan teemoille. Suunnitteilla on kampanja kevään ja kesän Mahdollisuuksien toreja ajatellen. Ideana on järjestää yleisölle Caffè latte -vaalitilaisuus: mahdollisuus äänestää reilun kaupan, lähiruoan ja luomutuotteiden puolesta. Kansanäänestyksen ohella keitellään kahvia ja keskustellaan kahvista ja maidosta sekä niiden maailmankaupan vaikutuksista kehitysmaissa. Tapahtumassa saa tietoa reilun kaupan kahvista ja luomumaidosta. Tapahtuman järjestäjät voivat kehitellä paikalle myös muuta toimintaa kuten kahvipapujen jauhamista. Mahdollisuuksien torien lisäksi kansanäänestyksiä voidaan toki järjestää muissakin tapahtumissa. Paikalle voi kutsua äänestämään esimerkiksi yrittäjiä, euro- tai kunnallisvaaliehdokkaita sekä valtakunnantason poliitikkoja. Äänestyksen tulokseen palataan myöhemmin vaikka vaalipaneeleissa ja huima äänivyöry reilun kaupan puolesta varmasti herättäisi ehdokkaat lupaamaan omaan kuntaan reilun kaupan valintoja. Lehdistön ja paikallisradiot voi kutsua paikalle. miksi reilua ja luomua? Kehitysmaissa kahvin viljelystä toimeentulonsa saavat ovat maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen armoilla. Hintojen painuessa ylitarjonnan vuoksi alas pienviljelijät voivat joutua jopa nälkärajalle. Suomalaisten suosikkijuoma maito on myös ongelmallinen. EU tukee maidontuottajiaan niin rajusti, että ne pystyvät viemään tuotteitaan kehitysmaihin alle tuotantokustannusten. Kehitysmailla ei ole mahdollisuutta estää EU:sta tulevaa halpatuontia, ja niiden oma maidon tuotanto ja -tuottajat kärsivät siitä. Hintojen sääntelyn ja vakauttamisen onnistumiseksi tuottajamaat tarvitsevat teollisuusmaiden hallitusten sekä yritysten tuen. Kehitysmailla tulisi olla mahdollisuus tuontisuojiin sekä oman maidontuotantonsa tukemiseen. Maitotuotteiden viennillä ei saa romuttaa kehitysmaiden paikallista taloutta. Samalla tavoin kuin Suomessa myös kehitysmaissa tarvitaan tukia maataloudelle. vaikuta päättäjiin Tänä vuonna Suomessa pidetään kahdet vaalit, joten nyt on otollinen aika vaikuttaa poliitikkoihin. Suomen eduskunnan sekä EU:n parlamentin jäsenet voivat vaikuttaa maailmankaupan muuttamiseen oikeudenmukaisemmaksi, ja siksi on tärkeää että he tietävät mitä äänestäjät heiltä odottavat. Tapahtumissa ja keskustelupaneeleissa voi tentata ehdokkaiden ajatuksia esimerkiksi luomumaidon tarjoamisesta päiväkodeissa ja kouluissa. Kepa suunnittelee tekevänsä opasvihkon kuntavaikuttamisesta kevään aikana. Kepa järjestää eri puolilla Suomea koulutustilaisuuksia, joissa saa lisää tietoa Caffè lattesta, Ruoka-ajasta ja reilusta kaupasta. Järjestöt voivat tilata Kepasta äänestyslipukkeita, vaaliuurnia, julisteita ja muita esitteitä tapahtumien järjestämistä varten. lisätietoja caffè latte -kampanjasta: > Kirsi Pihlaja Kampanja-assistentti 09-584 23 242 kirsi.pihlaja@kepa.fi www.kepa.fi/mtorit www.ruoka-aika.fi kirahviposti 3/2004 3
järjestöt järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. uusi kehityspoliittinen ohjelma > valtioneuvoston 5. helmikuuta hyväksymä kehityspoliittinen ohjelma ohjaa Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä seuraavan hallituskauden ajan. Ohjelmassa korostetaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön merkitystä kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien tukemisessa sekä järjestöjen työn monimuotoisuuden tuomaa lisäarvoa Suomen kehitysyhteistyölle. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuutta asteittain 14 prosenttiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vuoteen 2007 mennessä. Ohjelmassa todetaan, että on mahdollista pudottaa järjestöjen omavastuuosuus 15 prosenttiin. Siinä puhutaan myös tarpeesta turvata järjestöjen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys useampivuotisilla sopimuksilla. Hallitus pitää tärkeänä ulkoministeriön ja järjestöjen välistä vuoropuhelua ja yhteisten sisältö- ja laatupäämäärien selkeyttämistä. Ohjelmassa rohkaistaan järjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinaatioon. Lisäksi siinä mainitaan erikseen, että pienten järjestöjen osallistumismahdollisuudet kehitysyhteistyössä taataan. Näihin lauseisiin on hyvä vedota puolustettaessa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista kehityspolitiikkaan. järjestöt tapasivat ministeri lehtomäen > kepan jäsenjärjestöistä koottu delegaatio tapasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen 18.2. Tavoitteena oli tarjota ministerille mahdollisuus tutustua kansalaisjärjestöjen kehityspoliittiseen toimintaan ja aloittaa keskustelu järjestöjen rahoituskysymyksistä ja hanketukijärjestelmän parantamisesta. Mukana olivat Dodo, Hyvinkään kehitysmaayhdistys, Maan ystävät, Maailmankauppojen liitto, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen World Vision, Suomi-Nicaragua -seura, Turun maailmankauppayhdistys, Uhusiano ja Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys Fidida sekä Kepan edustajat. Kymmenen järjestön ryhmä edusti Kepan jäsenistön laajaa kirjoa: pieniä ja suuria järjestöjä, perinteisiä kehitysmaa- ja ystävyysseuroja, kumppanuusjärjestö, vammaisjärjestö, nuorisojärjestö, ympäristöjärjestöjä ja maailmankauppayhdistyksiä. 45 minuutin aikana järjestöt ehtivät kertoa ministerille huolestaan, joka koskee hanketukiuudistuksen kireää aikataulua ja sitä, että sisältökysymysten sijaan keskitytään muotoseikkoihin. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen koko uudistusprosessiin on avainkysymys. Erityisesti pienet vapaaehtoistyötä tekevät yhdistykset pitävät kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ammattimaistumista uhkana. Haasteena säilyy se, miten taata järjestöjen kehitysyhteistyön laatu rajoittamatta silti yhteistyömuotojen monimuotoisuutta. osallistu hankekeskusteluun > ulkoministeriön 25.3. järjestämän kansalaisjärjestöseminaarin ( katso sivu 15) lisäksi järjestökentän sisällä on tarvetta keskustella hanketuesta ja muusta kehityspolitiikasta. Kepan yksi keskeisimmistä tehtävistä on ajaa jäseniensä etua näissä kysymyksissä. Vuoropuhelu järjestöjen kanssa jatkuu kevään mittaan eri tilaisuuksissa sekä Kepan verkkosivuilla (www.kepa.fi/hankekeskustelu). Ilman jäseniään Kepa on kuitenkin voimaton: järjestöjen aktiivisuutta ja sisäistä keskustelua kaivataan nyt todella. Järjestökoordinaattorit odottavat yhteydenottojanne! auli starck 4 kirahviposti 3/2004
järjestöt petri kuokka Festivaalirakkautta sateessa Kaisaniemessä keväällä 2003. Helsingin viimeinen Mahdollisuuksien tori? > toukokuun 22. päivänä pidetään näillä näkymin Helsingin viimeinen Mahdollisuuksien tori. Syytä suruun ei ole: ensi vuodesta alkaen torin tilalla on vuosittainen Maailma kylässä -festivaali, joka tarjoaa järjestöille pelkkää toria suuremmat puitteet esitellä toimintaansa. Festivaali säilyy osana valtakunnallista Mahdollisuuksien tori -verkostoa, vaikka tapahtumaa ei markkinoida sillä nimellä. Aiemmin tapahtumat ovat vuorotelleet. Festivaalituottaja Kai Artes kertoo, että monen kävijän sekä järjestöaktivistin mielessä tapahtumat ovat menneet sekaisin. Jatkossa järjestöt tietävät hyvissä ajoin, koska seuraava tapah- tuma on ja mikä se on. Järjestöt voivat nyt tehdä pitkäjänteistä työtä, ja se helpottaa esimerkiksi ulkoministeriön tiedotustuen hakua tai kansainvälisten esiintyjien kutsumista, Artes sanoo. Festivaalin käytännön toteutusta varten Kepaan perustetaan maaliskuun alussa Maailma kylässä -tiimi, johon kuuluvat Arteksen lisäksi promoottori Aila Kinnunen ja järjestöavustaja Alonzo Heino. Artes näkee Maailma kylässä -festivaalin kehitysmaaliikkeen voimannäyttönä, jonka toteutuksessa järjestöillä on suuri rooli: Se on yhdistelmä järjestömessuja ja perinteisempää festivaalia. Maailma kylässä etsii uusia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia, ja mielellään näkisin, että järjestöt voisivat olla voimakkaammin mukana. Jos järjestö haluaa vaikka jonakin vuonna satsata näkyvyyteen, se voi olla esillä kuten yrityssponsoritkin tai tuottaa oman ohjelmapaketin. Maailma kylässä on edelleen sataprosenttisesti Kepan hanke, vaikka sille onkin määritelty Kepan ohjelmapolitiikassa itsenäinen rooli. Tulevaisuudessa festivaali saattaa kuitenkin irrottautua Kepasta; festivaalin tulevaisuudesta päätetään vuonna 2006. Sitä ennen tarkoituksena on perustaa yhteistyökumppaneista koostuva työryhmä pohtimaan festivaalin roolia ja suuntaa. > Kevään Helsingin Mahdollisuuksien toria ja Maailma kylässä -festivaalin tulevaisuutta käsitellään maaliskuussa kahdessa samansisältöisessä tiedotus- ja suunnittelutilaisuudessa Kepan auditoriossa osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 B: 11.3. klo 17-19 ja 12.3. klo 10-12. Lisätietoja Helsingin Mahdollisuuksien torista löytää osoitteesta www.kepa.fi/hmt. Ilmoittautumisaika järjestöille on jo takana, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella järjestöavustaja Alonzo Heinolta: 09-584 23238, alonzo.heino@kepa.fi. kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Jonna Haapanen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen jonna.haapanen@kepa.fi tai rilli.lappalainen@kehys.fi Koska avautuu seuraavan kerran EU:n kansalaisjärjestöille suunnattu yhteisrahoituslinja B7-6000? Seuraava hakukierros alkanee maaliskuussa, tarkka päivämäärä on vielä julkistamatta. Sekä kehitysyhteistyöhankkeiden että kansainvälisyyskasvatushankkeiden osalta komissio on väläytellyt entistä pidempää hakuaikaa. Ehdotus on, että haku päättyisi niiden osalta vasta syksyllä (todennäköisesti elo-syyskuussa). Syynä tähän on uusien jäsenmaiden liittyminen. Komissio näkee erityisesti näissä maissa suuren tarpeen kansainvälisyyskasvatukselle. Budjettilinjan koodi on muuttunut. Tämän vuoden budjetissa se jo kulkee uudella nimellä 21-02-03. Muista järjestöille suunnatuista budjettilinjoista saa lisätietoa Kehys ry:n sivuilta www.kehys.fi tai uunituoreesta EU-rahoitusoppaasta, jota voi tilata allekirjoittaneelta: rilli.lappalainen@ kehys.fi. kirahviposti 3/2004 5
järjestöt Uusi raportti kansainvälisyyskasvatuksesta > Tiina Myllymäki on koostanut raportin nimeltä Pallo haltuun kansainvälisyyskasvatus Suomessa. Raportti kuvaa järjestöjen, valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, median ja yritysten työtä maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ohjaamisessa. Suomessa kansainvälisyyskasvatus kohdistuu eniten lapsiin ja nuoriin, vaikka sitä tarvittaisiin kaikenikäisten ihmisten keskuudessa. Aikuisillekin suunnataan kuitenkin tiedotusta, ja työelämässä lisääntyvät monikulttuurisuuteen liittyvät projektit. Kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen kirjo on laaja pienistä yhdistyksistä valtakunnallisesti toimiviin suuriin kattojärjestöihin. Useimmille raportissa kartoitetuista järjestöistä kansainvälisyyskasvatus ei ollut päätoimista. Järjestöjen verkostoitumista pidettiin keskeisenä. Myönteisenä esimerkkinä esitettiin Ylen hyvä, jossa kehitysyhteistyötä ja tiedottamista on lähestytty uudella tavalla. Ylen hyvä on YLEn, Kirkon Ulkomaanavun, SPR:n ja Unicefin yhteinen varainkeruu- ja tiedotuskampanja. Verkostoitumisen etuna on myös verkon sisäinen erikoistuminen, jonka ansiosta järjestöt voivat keskittyä tietyn osa-alueen (esimerkiksi ihmisoikeuskasvatus) hoitamiseen tai vaikka tarjoamaan palveluita muille järjestöille, kuten kouluttajana toimiva Kansan Sivistystyön Liitto. Raportin on tuottanut Kansainvälisyyskasvatusverkosto, kaikille avoin Kepan ja järjestöjen yhteinen kolmivuotinen projekti. > Raportin PDF-versio on tulostettavissa osoitteessa www.kansainvalisyyskasvatus.net/raportti > Tilaukset osoitteesta: www.kepa.fi/teemat/raportti uudet jäsenjärjestöt katja mosambikin yhteystoimitsijaksi > Katja Kari valittiin uudeksi Mosambikin yhteystoimitsijaksi. Katja on tutustunut kehitysyhteistyön maailmaan sekä hallinnollisella että käytännön tasolla. Entinen ulkoministeriön työntekijä on ollut vapaaehtoistöissä niin Suomessa kuin Sambiassakin. suomen pipliaseura > Suomen vanhin kristillinen yhdistys on tehnyt Raamattua tunnetuksi vuodesta 1812. Työsarkaa riittää, sillä maailmassa on noin 6 000 erilaista kieltä. Viime vuoden loppuun mennessä Raamattu oli käännetty 405 kielelle, Uusi testamentti 1034:lle ja vähintään yksi Raamatun osa 2303 kielelle. Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneitten Raamattuseurojen verkostoon, jossa on jäseniä 137 eri maasta. Suomen yhdistyksen kansainvälisen työn painopiste on Etelä- ja Väli-Amerikassa, jossa asuu paljon alkuperäisväestöä. afrikkalaisten ja afrikkalaiseurooppalaisten yhdistys (afeas) > Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa lisätä Suomessa asuvien afrikkalaisten tietoisuutta eurooppalaisesta lainsäädännöstä ja elämäntavasta. Suunnitteilla on perustaa kokkikerho Suomessa asuville maahanmuuttajanaisille ja tarjota siivouspalveluita pääkaupunkiseudulla. 6 kirahviposti 3/2004
järjestöt christian hyvä, Tämä taitaa olla aika turha harjoitus, mutta pari näkökulmaa vielä. UM:n tämän vuoden seinäkalenterissa lukee: Meidän pitää muuttaa maailmaa. En ole laittanut kalenteria seinälle, koska viisaus ei tue tuota julistusta. Suuret kulttuurit ovat nousseet ja kukistuneet; ihminen on pysynyt samana. Vanha viisaus sanookin, että ketään toista ei voi muuttaa kuin itseään. Gunvor Kronman puhui artikkelissaan Helsingin Sanomissa (22.12.2003) Suomen kehityspoliittisen ohjelman kunnianhimoisuudesta. Kysymykseni onkin: kenen kunnianhimo on kyseessä, ja kuinka monta UM:n ja järjestöjen työntekijää ajautuu burn outin takia ennenaikaiselle eläkkeelle tätä kunnianhimoista ohjelmaa läpi ajettaessa? Uuden vuoden pyhinä tutustuin sekä UM:n gender-kirjaseen että YK-liiton julkaisuun Vuosituhatjulistuksen rauhan ja kehityksen tavoitteet. Jälkimmäisessä Anastasia Laitila kuvaa, kuinka kansalaisjärjestöt jaetaan kahteen luokkaan: katutasoon ja salonkilobbareihin. Olen eri mieltä kategorioiden määrästä. Barrikadeilla heiluvien ja salonkikelpoisten ryhmien lisäksi on vielä suuri, heterogeeninen joukko, joka on liikkeellä täysin muista lähtökohdista. Perinteinen toiveiden tynnyri on nyt vaihtu- nut 55 gallonan tynnyristä valtavaksi tankkeriksi. Jos poliittisten julkilausumien suuria asioita (esim. köyhyyden poistaminen) aletaan Suomessa jossain instanssissa hoitaa luterilaisella työn etiikalla, hirvittävillä kierroksilla ja tehokkuudella, seuraukset ovat väistämättä työntekijäportaassa karmeita. Kun tätä skenaariota vertaa useimmissa vastaanottajakulttuurissa vallitsevaan hitauteen ja inertiaan, on itsestään selvää, että jossain homman on pakko pettää, ja se mikä pettää, ovat ne ihmisparat, jotka joutuvat mahdottomia yrittämään. Julkilausumathan eivät sen sijaan maksa mitään. Järjestöjen näkökulmasta vain yksi kysymys: voisiko UM harkita taukoa näennäisesti loputtomille hanketuen ehtojen kiristämisille ja reunaehtojen lisäämisille? Niitä on nyt monen vuoden ajan hartiavoimin lisätty, ja hommasta saattaa pian ilo karata. Olisiko välillä vaatimusten lisäämisessä mahdollista vetää henkeä niin, että kehyhommia voisi tehdä muutenkin kuin ryppyotsaisena ja verenmaku suussa? Yhteiskunnassamme monet hälytyskellot soivat, jos vain osaa kuunnella; yhä enemmän väkeä siirtyy psyykkisistä syistä eläkkeelle. Tätä taustaa vasten joutuu ihmettelemään, miksi vaatimusruuveja vedetään aina vaan tiukemmalle. Vaatimustason jatkuva nostaminen on eräs takuuvarma keino aiheuttaa ihmisille pahaa oloa ja burn outia. Hyvinvointia ja onnellisuutta se tuskin lisää. Toivotan kuitenkin Sinulle ja kaikille kollegoillesi hyviä vointeja ja suurenmoista kevättä! Asinus tuus, Pekka Holopainen > Kepa on perustanut keskustelupalstan hanketukikysymyksille: www.kepa.fi/hankekeskustelu kirahviposti 3/2004 7
kampanjat & vaikuttaminen Uusi, tehokkaampi Kampanja räjäyttää lian pois! > suomalaisia kansalaisjärjestöjä manataan kiihtyvällä tahdilla osallistumaan poliittiseen vaikuttamistyöhön, vaikka koko ajatus herättää monissa pelon sekaisia väristyksiä. Poliittisuus on usein vaikea ja vieras asia kansalaisjärjestöille, koska käsite sekoitetaan yleensä puoluepolitiikkaan. Meitä kaikkia koskettava kansainvälinen päätöksenteko on kuitenkin erittäin poliittista eikä sitä pääse karkuun, sanoo Jubilee 2000 -kampanjan koordinaattorina aikanaan toiminut Annamari Koistinen. Koistinen työskentelee nykyisin Taksvärkki ry:ssä koulukoordinaattorina. Jubilee 2000 -kampanja olikin monella tapaa käänteentekevä kokemus suomalaisessa kansalaisjärjestökentässä ja Kepan jäsenistössä. Moni järjestö oli ensimmäistä kertaa mukana toiminnassa, jonka tavoitteet olivat avoimen poliittisia. Jubileen tavoite kehitysmaiden velkojen mitätöinnistä otettiin Suomessa vastaan innokkaasti, vaikka samalla monet tunsivat tarvetta korostaa perinteisen projektimuotoisen kehitysyhteistyön merkitystä. Jubilee 2000 -kampanjan kansainvälinen koordinaattori Ann Pettifor edusti yhtä äärinäkemystä tässä keskustelussa väittäessään, että kaivonkaivuuprojektien aika on ohi ja että järjestöjen voimavarat pitäisi keskittää kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön. Pettifor perusteli näkemystään kansainvälisten päätösten vaikutuksilla, jotka saattavat helposti mitätöidä onnistuneidenkin ruohojuuritason projektien tulokset. pitkät perinteet Ympäristöjärjestöt kuten Luontoliitto, Natur och Miljö tai Greenpeace ovat kampanjoineet tehokkaasti ja näkyvästi ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden katoamista tai ympäristön saastumista vastaan jo vuosikymmeniä, kun kehitysyhteistyöjärjestöt vasta opettelevat vaikuttamisen tapoja. 1960-luvun loppupuolelta lähtien aktiivisesti järjestökentällä toiminut Ulf Särs pitää Etelä-Afrikan rotuerottelun vastaista kampanjaa merkittävänä silmien avaajana. Kampanjassa näkyi kauniisti koko vaikuttamiskampanjan kaari: ensin heräsivät yksityiset kansalaiset ja järjestöt, sitten mukaan tuli ay-liike ja sitten saatiin aikaan kansainväliset pakotteet, joita Suomikin, hyvin vastentahtoisesti tosin, sitoutui lopulta noudattamaan, Särs toteaa. Kirkon Ulkomaanavussa työskentelevä Särs mainitsee myös Prosenttiliikkeen: kymmenettuhannet suomalaiset lahjoittivat säännöllisesti tuloistaan yhden prosentin kehitysyhteistyöhön. Se on merkittävä saavutus. Viime vuosien uusi tulokas suomalaisella vaikuttamiskentällä on Reilun kaupan yhdistys, joka yhdistää poliittisen työhön toisen kansalaisjärjestöjen kammotuksen: avoimen kaupallisuuden. Yhdistys on pyrkinyt tuomaan esiin arkipäiväisten ostopäätösten poliittisuutta. suunnitelmilla maailma paremmaksi Käsikirjat määrittelevät kampanjoinnin ja vaikuttamisen suunnitelmalliseksi ja aikataulutetuksi toiminnaksi, joka tähtää muutoksen aikaansaamiseen. Kampanja pyrkii aloittamaan jotakin tarpeellista tai hyvää tai vastaavasti poistamaan pahan. Tässä määritelmässä vaikuttamistyö on työkalu erikseen määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, ei tavoite itsessään. Tavoitteiden määritteleminen voi olla yllättävän vaikeaa, toteaa Ruoka-aika-kampanja koordinaattori Miia Toikka. Vaikka nälän kaltaiset globaalit ongelmat saattavat tuntua hyvin selkeiltä ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ne pitäisi poistaa, voi konkreettisen kampanjatavoitteen keksiminen olla lähes mahdotonta. Mikä tai kuka aiheuttaa nälkää ja minkä pitäisi muuttua, että nälkä poistuisi? Yhteiskunnalliset ongelmat ovat monitahoisia eikä niiden poistamiseen ole yksinkertaisia patenttiratkaisuja, muistuttaa Toikka. mika railo 8 kirahviposti 3/2004
kampanjat & vaikuttaminen Miksi kehityspolitiikka on päivän sana? Kirahviposti kysyi Kepan toiminnanjohtajalta Ville Luukkaselta, miksi kaikki puhuvat nykyään kehitysyhteistyön sijaan kehityspolitiikasta. Pitäisikö Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen muuttaa nimensä Kehityspoliittiseksi palvelukeskukseksi? Nimenmuutoksesta on Kepassa aika ajoin keskusteltu ja hyvä niin: se voi johtaa oivalluksiin Kepan luonteesta. Henkilökohtaisesti en muuttaisi nimeä Kehityspoliittiseksi palvelukeskukseksi, vaan ennemmin joksikin järjestöjen yhteistyötä korostavaksi. Miksi nykyään puhutaan kehityspolitiikasta kehitysyhteistyön sijaan? On siirrytty globaaliin näkökulmaan, joka on läsnä kaikessa. Kehitysyhteistyössä ajatellaan että yksi maa auttaa toista. Tätä tapahtuu tietysti edelleen, mutta yhä enemmän toimitaan sen ajatuksen pohjalta, että maailma on yksi yhteisö. Kyse ei ole yksittäisistä projekteista tai hankkeista. Onko puheelle pohjaa: missä määrin suomalaisten järjestöjen työ on kehityspoliittista? Kehityspoliittinen toiminta pitää sisällään kehitysyhteistyön ja paljon muitakin asioita. Etelässä toimivat suomalaisjärjestöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana todenneet, ettei riitä, että järjestöllä on hyvin hallinnoitu projekti, vaan tarvitaan vaikuttamista etelässä kaikilla tasoilla. Sama pätee Suomessa: järjestökentän on muodostettava kanta esimerkiksi kauppapoliittisiin kysymyksiin. Monet suomalaiset järjestöt opettelevat vielä kehityspoliittista työtä ja niillä on usein maanläheinen ja paikallinen näkökulma. Mutta kehityspolitiikkaa on myös tasaveroinen keskustelu tärkeistä asioista etelän yhteistyökumppanin kanssa, mikä on normaali osa järjestöjen työtä. Pitäisikö ulkoministeriön hanketukijärjestelmän tukea nykyistä paremmin järjestöjen kehityspoliittista työtä? Kyllä pitäisi. En täysin usko, että nykyisellä tukisabluunalla pystytään tukemaan mitä tahansa työtä. Esimerkiksi vuoropuheluhankkeille on vielä kehittämättä kriteerit. Vanhoihin kehitysapukriteereihin eivät istu globaalit kampanjat ja verkostot. sini kuvaja Miten Suomi kiinnostui Länsi-Saharasta henri onodera > olin usein tuskastellut sitä, että Länsi-Saharan kriisiä tunnetaan Suomessa niin huonosti. Kuitenkin aivan EU:n rajojen tuntumassa, kivenheiton päässä Kanariansaarista, Marokko miehittää aluetta, jonka asukkaat ovat paenneet erämaahan ja eläneet siellä jo lähes 30 vuotta. Kansainvälinen yhteisö, YK etunenässä, on jo 1960-luvulla ottanut selvän kannan länsisaharalaisten itsemääräämisoikeuden puolesta. Mutta Länsi-Saharassa miehitys jatkuu, ja leireillä nälänhätä. Riittävää poliittista tahtoa Marokon painostamiseksi ei ole vielä löytynyt. Kun Länsi-Saharan vapautusrintaman edustaja Lamine Yahioui saapui vierailulle Suomeen loppuvuodesta 2000, oli aika ryhtyä toimeen. Soittokierros Kepaan ja järjestöihin paljasti ne harvalukuiset aktivistit, joiden tiedettiin suunnitelleen tai tehneen jotakin. Oli helppo lähteä liikkeelle: suunta olisi vain ylöspäin! Kolmen hengen voimin suunnittelimme ensimmäisiä askelia. Mielenosoitus Mikonkadulla Marokon suurlähetystön edessä, suomenkielistä materiaalia nettiin, erilaisia lehdyköitä jakoon, yhteydenotto ulkoministeriöön sekä virkamiehiin että ministerin avustajaan, eduskunnan ihmisoikeusryhmän tapaaminen, lukuisia yrityksiä kutsua koolle muita aktivisteja ja järjestöjä. Ja katso: pienimuotoinen mutta sinnikäs työ alkoi tuottaa tulosta. Suomi lähetti miljoona markkaa pakolaisleirien ruoka-apuun. Eduskunnassa kiinnostuttiin tilanteesta, ja pieni delegaatio lähti tutustumaan oloihin paikan päälle. Lehdissä kirjoitettiin juttuja Suomessa käyvistä länsisaharalaisista vieraista ja tilanteesta laajemminkin. Toisaalta oli vaikeaa saada kansalaisjärjestöt ja yksittäiset ihmiset innostumaan aiheesta, joka ei ollut kaikkien huulilla tai näkynyt medioissa. Yrityksistä huolimatta emme ole vielä löytäneet suomalaista avustusjärjestöä, joka sitoutuisi viemään humanitaarista apua suoraan leireille. Länsi-Saharan tilannetta ei edelleenkään tunneta Suomessa kovin hyvin. Jotakin merkittävää on kuitenkin saanut alkunsa. YK:n uusimmat ponnistelut ratkaisun löytämiseksi antavat toivoa myös kriisin ratkaisemisesta. outi hannula > Lisää kampanjasta: www.rauhanpuolustajat.fi/lansisahara kirahviposti 3/2004 9
kampanjat & vaikuttaminen Vaikuttaminen on vaativaa työtä > suomalaisten järjestöjen käytävillä on jo vuosia suihkinut kiireisiä pikkutakkimiehiä ja jakkupukunaisia, jotka hallitsevat yritysmaailman, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kiemurat. Nämä tulevaisuuden vaikuttajat ovat yhtä kotonaan Kainuun ikimetsissä ja intialaisten naispiirien tapaamisissa kuin kansainvälisissä kokoussaleissakin. Mitä suomalaisille aktivisteille on tapahtumassa? Onko vaihtoehtoväki muuttumassa osaksi valtakoneistoa? Päinvastoin, uskoo pitkän linjan järjestövaikuttaja Sari Kuvaja, joka tällä hetkellä työskentelee Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkönä. Tuloksiin tähtäävän järjestön on hyvä hallita koko repertuaari poliittisista neuvotteluista suoraan toimintaan. On hyvä, jos mukana on eri tyyppisiä ihmisiä. Toiset tuntevat virkamieskoneiston, toiset sukkuloivat kentällä. Kansalaisjärjestöjen työ on muuttumassa yhä enemmän poliittiseksi vaikuttamiseksi. Esimerkiksi kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen vaikuttamistyön päämääränä on vaikuttaa niihin poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin, jotka pitävät yllä eriarvoisuutta. Pelkästä laastaroinnista ei ole apua, korostaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön koordinaattori Timo Frilander. Satunnaisesta banderollien heiluttamisesta on vielä pitkä matka suunnitelmalliseen vaikuttamistyöhön. Kampanjointia aloittelevien kannattaakin kirjata heti alussa ylös konkreettiset tavoitteet, joihon vaikuttamistyöllä halutaan päästä. Lisäksi on hyvä listata välitavoitteet, määritellä kohderyhmät ja sopia väliarvioinnista, jolloin tarkastellaan siihenastisia saavutuksia. Kannattaa myös arvioida resurssit, eli käytettävissä olevat ihmiset, aika ja rahat, Kuvaja kehottaa. Suomalaisia kampanjoita vuosia seurannut Kuvaja uskoo, ettei epäonnistunutta kampanjaa olekaan. Kaikissa kampanjoissa joku asia menee nappiin. Joskus ajoitus vain voi olla väärä tai sitten resurssit on mitoitettu väärin. Suomalaisille kampanjoille on Kuvajan mielestä ominaista tietty rauhallisuus ja kulttuurinen herkkyys. Täällä on helppo päästä vaikuttajien puheille ja käydä vuoropuhelua esimerkiksi teollisuuden edustajien kanssa. Paljon haasteellisempaa onkin aktivoida tavallisia kansalaisia, jotka ovat ehkä rohkeita mielipiteissään, mutta varovaisia tekemisissään. Pitää olla tosi iso juttu, että väki lähtee Senaatintorille osoittamaan mieltään. Järjestöjen kannattaisikin mielestäni säästää näyttävät protestit ja tempaukset kampanjan avainkohtiin. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Kansalaisyhteiskunta näyttää entistä monipuolisemmalta ja tiedotusvälineetkin suhtautuvat järjestöihin paljon asiallisemmin. Järjestöjä pidetään vakavina vaikuttajina, joita täytyy kuunnella. Suomalaiset järjestöt voisivat kyllä olla vähän innovatiivisempia ja keksiä jotain uutta iänikuisten korttivetoomusten sijaan. Silloin uutiskynnyskin olisi helpompi ylittää, Frilander sanoo. ilona niinikangas > Sari Kuvaja kouluttaa kansainvälisyyskasvatusta tekeviä järjestöjä tehokkaasta tiedottamisesta 26.3. Lisätietoja takasivulla. 10 kirahviposti 3/2004
kampanjat & vaikuttaminen vaikuttavaa torielämää? > suomalainen kehitysmaaliike esittäytyy Mahdollisuuksien toreilla noin 20 paikkakunnalla vuosittain. Järjestöt esittelevät toimintaansa, ja osa toreista tarjoaa kävijöille myös elämyksiä etnomusiikista maailman ruokaherkkuihin. Maahanmuuttajien mukanaolo ja kulttuurien kohtaaminen tuovat monille toreille värikästä ilmettä ja tekevät niistä kannanoton suvaitsevan ja monikulttuurisen Suomen puolesta. Toreja kuvaillaan usein kansalaisyhteiskunnan voimannäytteeksi. Järjestöt saavat tempauksella paikallista näkyvyyttä enemmän kuin mihin he yksin yltäisivät. Yleisö saa nauttia erityisesti sään salliessa hauskanpidosta hyvän asian puolesta. Mutta entä sitten? Muuttuuko mikään? Yksilötasolla vieraan kulttuurin kohtaaminen voi olla merkittävä elämys. Mutta palaako niin sanottu suuri yleisö toripäivän jälkeen vanhoihin rutiineihinsa? Pakkaavatko järjestöt tavaransa ja jatkavat maanantaina puurtamistaan kukin omien teemojensa parissa? Joku päättäjä saattoi noteerata päiväkävelyllään toritapahtuman ja piipahti siellä näyttäytymässä, mutta vaikuttaako se yhteenkään hänen tulevista päätöksistään? Mahdollisuuksien torit ovat voimannäyte sinänsä: suomalaisen kehitysmaaliikkeen pitää näkyä ja kuulua yhteiskunnassa. Jos torin tiedotus onnistuu ja paikallinen media innostuu kirjoittamaan torista tai järjestöjen työstä, ollaan saavutettu jo moninkertainen näkyvyys pelkkään toritapahtumaan verrattuna. Kuitenkaan pelkkä näkyvyys ei riitä, jos haluamme saada aikaan pysyviä muutoksia. Sen lisäksi niiden, jotka asioista päättävät, on ymmärrettä- vä kehitysmaaliikkeen viestit oman työnsä kannalta. Tämän viestin perille viemiseen tarvittaisiin koko Suomen kattavaa vaikuttamistyön verkostoa. Paikallisiin kansanedustajiin vetoavat parhaiten oman alueen ihmisten viestit, samoin kuntien päättäjiin. Sitä työtä ei voida hoitaa Helsingistä käsin keskitetysti muutaman ihmisen voimin. Tämän kevään Mahdollisuuksien torien ajoitus on mitä mainioin EU-vaalien vuoksi. EU-vaalien alla on tarjolla ilmaista julkisuutta, sillä vain harvat järjestöt jaksavat kiinnostua EU:sta. Oman vaalipiirin ehdokkaat kannattaa haastaa torille keskustelemaan siitä, minkälainen rooli EU:lla tulisi olla globaaleissa kysymyksissä kuten maailmankaupassa. Ensi lokakuussa on tulossa kunnallisvaalit, joten nyt on aika haastaa myös paikallispäättäjiä esimerkiksi edistämään reilun kaupan kahvin ja luomumaidon käyttöä kunnan hankinnoissa. Vaalien alla ehdokkaat ovat otollista kutsuvieraskansaa toritapahtumiin! Mahdollisuuksien torit kokoavat yhteen paikallisia järjestöjä ja avaavat siten mahdollisuuden yhteisiin vaikuttamistempauksiin omalla paikkakunnalla ympäri vuoden. Kepa puolestaan kokoaa torijärjestäjät ympäri Suomen yhdeksi suureksi verkostoksi. Kuvitelkaa, että pari tuhatta aktivistia ympäri Suomen menisi yhtä aikaa tapaamaan kukin oman alueensa kansanedustajaa ja esittäisi vaatimuksen esimerkiksi maailmankaupan muuttamisesta. Tällaista verkostoa me tarvitsemme! Kuka haluaa mukaan? outi hannula järjestökoordinaattori kirahviposti 3/2004 11
kampanjat & vaikuttaminen Mosambikin ja Sambian järjestöt poliittisen vaikuttamisen alkutaipaleella > maputo-lusaka Mosambikin tunnetuin järjestökampanja vaikutti vuosina 1990-99 edistyksellisen maalain läpimenoon. Pienviljelijä ei tarvitse uuden lain mukaan maaoikeutta osoittavaa asiakirjaa riittää, kun todistetaan henkilön viljelleen maata yli kymmenen vuotta, kertoo Amade Suca UNAC-pienviljelijäliitosta. Lakipykälä säilyttää lukutaidottomien pienviljelijöiden oikeuden maahan, jota on viljelty mahdollisesti jo sukupolvien ajan. Laki ei kuitenkaan toimi, jos viljelijät eivät tunne oikeuksiaan. Niinpä järjestöt kampanjoivat kertomalla laista radion, jumalanpalvelusten, julisteiden ja muiden kanavien välityksellä. Myös Sambiassa vaikuttamiskampanjat mielletään yleensä maakampanjan kaltaiseksi ruohonjuuritason valistamiseksi. Termi advocacy on saanut erilaisen tulkinnan kuin Euroopassa: sillä ei tarkoiteta poliitikkojen lobbaamista, vaan yhteisöjen valistamista ja mobilisointia omien elinolojensa parantamiseksi. Kabinettilobbauksen vähäisyys saattaa johtua osittain siitä, että sana politiikka on usein jopa poliitikkojen itsensä suussa kirosana. Tavallinen kansa ei pidä politiikkaa yhteisten asioiden hoitamisena, sillä poliitikkojen uskotaan ajavan vain omaa ja läheistensä etua. Vaikka molemmissa maissa on globaalien teemojen parissa työskenteleviä järjestöjä, käytännön mielenkiinto ei yleensä ulotu omaa hallitusta pidemmälle. Zambia Trade Networkin koordinaattori Stephen Muyakwa epäilee sisäänpäinkääntyneisyyden syyksi sitä, että suurimmat syyt köyhyydelle löytyvät loppujen lopuksi maan rajojen sisältä esimerkiksi huonosta hallinnosta. Miksi taistella ulkopuolisia voimia vastaan, kun omatkin asiamme ovat täysin se- Lusakalaisen Kamoto-yhteisöteatterin esityksissä kerrotaan muun muassa naisten oikeuksista. janne sivonen 12 kirahviposti 3/2004
kampanjat & vaikuttaminen kaisin? Joskus poden huonoa omatuntoa lobatessani kansainvälisellä tasolla, vaikka esimerkiksi suuri osa pienviljelijöidemme ongelmista voitaisiin ratkaista helposti, jos omassa maassamme tehtäisiin oikeita ratkaisuja. Mutta on tietysti tärkeää, että ongelmaa lähestytään molemmista päistä, Muyakwa toteaa. Muyakwa haluaa myös lähettää kysymyksen pohjoisen järjestöille: Voisiko sisäänpäinkääntyneisyys johtua myös siitä, etteivät etelän järjestöt voi valita vapaasti kantojaan globaaleissa kysymyksissä? Suurin osa niiden rahoituksesta tulee ulkopuolisilta avunantajilta, jotka antavat rahaa omien tavoitteidensa edistämiseen. Tyypillisimmillään sambialais- ja mosambikilaisjärjestöjen lobbauskampanjat liittyvät oman maan lakiuudistuksiin. Tällä hetkellä sambialaisjärjestöt vaativat hallitusta hoitamaan perustuslakiuudistuksen demokratian pelisääntöjen mukaisesti, ja Mosambikissa naisjärjestöt ovat ajaneet vuodenvaihteessa hyväksyttyä perhelakia, joka parantaa naisen ja lasten asemaa. Ehkä suurin ero Sambian ja Mosambikin vaikuttamiskampanjoissa on suhtautumisessa omaan hallitukseen. Mosambikissakin tilanne on jo muuttumassa, mutta aiemmin paikalliset järjestöt eivät olleet aggressiivisesti maan virallista politiikkaa vastaan. Sambiassa järjestöt ovat jo pitkään vastustaneet tarvittaessa myös hallitusta esimerkiksi Fredrick Chiluban yritys junailla itselleen perustuslain vastainen kolmas presidenttikausi kaatui kansalaisyhteiskunnan vastarintaan. Niin Chiluba kuin nykyinen presidentti Levy Mwanawasa ovat yrittäneet kyseenalaistaa vaikuttamistyötä tekevien järjestöjen olemassaolon oikeuden. Mwanawasan mukaan järjestöjen ei tulisi käyttäytyä oppositiopuolueiden tavoin, vaan kehittää maata yhteistyössä hallituksen kanssa esimerkiksi katulapsi- ja aids-työllä. Mosambikin velkaryhmän Silvestre Baessa uskoo kuitenkin, että poliittinen vaikuttamistyö on tullut eteläiseen Afrikkaan jäädäkseen. Markkinatalouden myötä hallitus on etääntynyt kansasta. Järjestöjen on otettava kantaa ja välitettävä kansan tarpeet päättäjille. Pysyvää tulosta ei saavuteta vain hyväntekeväisyydellä, hän kiteyttää. janne sivonen & lotta valtonen Laosin ja Kambodzhan aktivistit tutustuivat sellutehtaan päästöihin Thaimaassa. Kampanjointia Mekongin yli > ympäristöön liittyvän kampanjoinnin on kansainvälistyttävä. Tämän ovat huomanneet Mekong-joen alueen kansalaisjärjestöt, jotka tekevät entistä enemmän yhteistyötä maiden rajojen yli. Thaimaalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet aktiivisesti puolustamassa maaseudun yhteisöjä 1980-luvulta lähtien, jolloin maan nopean talouskasvun vaikutukset alkoivat näkyä. Ympäristöaktivismi on ollut periaatteessa samanlaista kuin Suomessa: mielenosoituksia, kokouksia, tutkimusta, kirjeitä päättäjille ja median kiinnostuksen herättämistä. Pääkaupungissa tehtävän kampanjoinnin lisäksi järjestöt ovat tehneet paljon työtä kylissä, jotta metsänhakkuista tai suurista rakennushankkeista kärsivät yhteisöt aktivoituisivat ja saisivat äänensä kuuluviin. Hallitusten suosimalle talouskasvumallille oli luotava vaihtoehtoja paikallistasolla. Metsäplantaaseihin ja suojelualueisiin perustuvan metsäpolitiikan tilalle on tarjottu yhteisömetsälainsäädäntöä, patosuunnittelijoille osoitettu paikallisen ruokaturvan merkitys ja keskitetyn sähkönjakelun tilalle ehdotettu yhteisöjen omia pienvoimaloita. Yksi aktiivisimmista järjestöistä on ollut Kepan kumppani PER, joka on yhdistänyt kylätason työn valtakunnan tason vaikuttamiseen ja hakenut rohkaisevia esimerkkejä muualta maailmasta. 1990-luvun aikana thaijärjestöt huomasivat, että Thaimaalla on iso vaikutus koko Mekongin alueen luontoon ja yhteisöihin. Myös Kiina ja Vietnam hankkivat puutavaraa, kaivannaisia ja sähköä köyhemmistä naapurimaistaan Burmasta, Kambodzhasta ja Laosista. Luonnonvarojen myynti tuo tarvittavaa valuuttaa mutta myös haittavaikutukset. Paikallisyhteisöt voivat helposti menettää kalavetensä ja keräilymetsänsä, joskus myös maansa. Myös kansainvälisillä rahoituslaitoksilla ja ulkomaisilla yrityksillä on suuri rooli Mekongin alueella. Ne ajavat alueellista talousintegraatiota, joka houkuttelee poliitikkoja mutta tuskin juurikaan vähentää köyhyyttä. Niinpä järjestötyö edellyttää kansainvälistä verkostoitumista, jotta kampanjat saisivat enemmän huomiota ja vaikuttavuutta myös avunantajamaissa. Esimerkiksi käy vuosia jatkunut kampanjointi Laosiin suunnitellun Nam Theun 2 -padon tiimoilta. Tuottamillaan selvityksillä thaimaalaiset ja kansainväliset järjestöt pyrkivät osoittamaan lainatakauksia pohtivalle Maailmanpankille, että padon haittavaikutukset olisivat hyötyjä suuremmat. Burmassa, Kiinassa, Laosissa ja Vietnamissa tiedon puute ja yhdistystoiminnan rajoitukset vaikeuttavat vaikuttamistyötä, kambodzhalaisilla järjestöillä on helpompaa. Thaijärjestöt ovat alkaneet järjestää tutustumismatkoja ja seminaareja naapurimaiden aktivisteille, jotta he oppisivat Thaimaan tekemistä virheistä. Jokaisessa maassa paikallisyhteisöillä olisi oltava oikeus vaatia hallitukseltaan avoimempaa päätöksentekoa hankkeissa, jotka vaikuttavat ihmisten elinympäristöön ja ruokaturvaan. timo kuronen kirahviposti 3/2004 13
Kansalaisten maailmannäyttämö kutsuu globalisaatiokeskusteluun > kansalaisten maailmannäyttämö syntyi ulkoministeriön käynnistämän Helsinki-prosessin innoittamana. Joukko suomalaisia järjestöjä alkoi prosessin alkumetreistä lähtien miettiä tapoja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen mahdollistamiseksi. Useiden keskustelujen tuloksena syntyi Kansalaisten maailmannäyttämö Citizens Global Platform, joka nimensä mukaisesti tarjoaa tilan kansalaisille Etelässä ja Pohjoisessa osallistua globaalikeskusteluun. Kansalaisten maailmannäyttämön tarkoituksena on innostaa uusia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja kansalaisia mukaan keskusteluun. Jokainen globaalikysymyksistä kiinnostunut voi osallistua toimintaan, ja kaikilla on mahdollisuus käyttää puheenvuoroja. Hankkeella pyritään vahvistamaan eri aloilla toimivien järjestöjen yhteistyötä ja siten tuomaan uusia näkökohtia eri sektoreilla tehtävään työhön maailman epäkohtien poistamiseksi. Näyttämöllä kohtaavat etelä ja pohjoinen: kansalaisten maailmannäyttämö löytyy myös Tansaniasta, jossa sikäläiset kansalaisjärjestöt antavat hiljaisimpien äänten tulla kuulluiksi. Kansalaisyhteiskunta rakentaa käyttökelpoisia tapoja ratkaista maailman ongelmia. Vuosittain maailman sosiaalifoorumi kokoaa yhteen kansalaisyhteiskuntaa ympäri maailmaa. Ajatuksia, ideoita ja kokemuksia jaetaan. Mutta missä ovat vaikuttamisen kanavat? Kansalaisten maailmannäyttämö osallistuu sosiaalifoorumeihin ammentaen kansalaisyhteiskunnan tavoitteita, toiveita ja hyviä käytäntöjä, ja vieden niitä omalta osaltaan eteenpäin päätöksentekijöille. Hanke toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa Helsinki-prosessin kanssa tuoden kansalaisyhteiskunnan ehdotukset, aloitteet ja hyvät käytännöt osaksi prosessia ja kansainvälistä politiikkaa. Hanke jäsentää keskustelua kolmen teeman kautta: 1. uusia toimintatapoja globaaliongelmien ratkaisemiseksi, 2. globaali talousohjelma, joka pureutuu maailman rahoitusjärjestelmän vaihtoehtoihin, ja 3. inhimillinen turvallisuus, joka pyrkii löytämään keinoja turvallisen arjen rakentamiseen. Teematyöryhmärakenne noudattelee Helsinki-prosessia. Kaikille avoimissa teemaryhmien tapaamisissa käydään avointa keskustelua maailman haasteista ja mahdollisuuksista. Kansalaisten maailmannäyttämöllä on edustajia mm. Suomen Luonnonsuojeluliitosta, Kirkkohallituksesta, Kansainvälisestä kauppakamarista, Palvelualojen ammattiliitosta, Kepasta, YK-liitosta, Naisjärjestöjen keskusliitosta ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssista. eeva-maria vuorenmaa suunnittelija yk-liitto > Tule tutustumaan Kansalaisten maailmannäyttämöön Suomen sosiaalifoorumiin 3.4. Helsingissä. Virtuaalinäyttämön rakentamiseen pääset osallistumalla keskusteluun osoitteessa www.una.fi/global. Sinne tullaan päivittämään myös tulevat tapahtumat. Verkkosivut valmistuvat huhtikuun loppuun mennessä. Ota yhteyttä eeva-maria.vuorenmaa@ykliitto.fi Suomalainen järjestöväki matkasi Mumbaissa Helsinki-prosessin ja järjestöjen yhteisseminaariin. Kuvassa oikealla Eeva-Maria Vuorenmaa. sini kuvaja helsinki-prosessi > suomen ja tansanian hallitusten yhteistyöllä käynnistynyt Helsinki-prosessi tuo yhteen maiden hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisyhteiskunnan sekä tutkimus- ja yritysmaailman edustajia. Yhteisenä tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja demokratian ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi kansainvälisissä suhteissa, ja tukea multilateralismia sekä YK:n keskeistä roolia globaalissa hallinnossa. Helsinki-prosessi rakentaa mahdollisuuksia uudenlaisille kumppanuuksille etelän ja pohjoisen välillä. Prosessi huipentuu vuonna 2005 Helsingissä pidettävään konferenssiin. Helsinki-prosessin työtä edistetään pääasiassa korkealla tasolla Helsinki-ryhmässä ja Helsinki-prosessin kolmessa asiantuntijaryhmässä, joiden teemoja ovat uudet lähestymistavat globaaliin ongelmanratkaisuun, globaali talousagenda ja inhimillinen turvallisuus. Lisätietoja: www.helsinkiprocess.fi 14 kirahviposti 3/2004
kepan koulutus kevät 2004 18. 19. 3 Sukupuolten välinen tasa-arvo kehitysyhteistyössä - peruskurssi Kurssin painopiste on tasa-arvonäkökulma hankesuunnittelussa. Miten suunnittelussa voidaan ottaa naisten ja miesten eri roolit huomioon? Miten hanke muuttuu kun sukupuoliroolit otetaan huomioon? Miten hanke voi vähentää sukupuolten välistä eriarvoisuutta? Opettelemme myös joitakin työkaluja, joilla tasa-arvotyöhön voi lähteä. Kouluttajina kurssilla toimivat Anne Pönni Suomen World Visionista ja tasa-arvoneuvonantaja Satu Lassila ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta. Kurssin hinta on 33/ 50/67 euroa. Ilmoittautuminen 10.3 mennessä. Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse info@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: > Koulutussuunnittelija Antti Turakalta tai Kaisu Österiseltä (09) 584 23 244 > Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/tapahtumat. > Kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: www.kepa.fi/sahkopostilistat. Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. 23. 24. 3 Taloushallinnon pieni iltakoulu Kurssilla opetellaan suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille ulkoministeriön hanketukea saaville järjestöille. Kouluttajina kurssilla toimivat Kepan taloussuunnittelija Pekka Ahonen ja kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska. Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo 16-20 Kepan omassa koulutustilassa Helsingissä. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 15.3 mennessä. 3. 7. 5. Hulvattomat hankepäivät Lähetä hankehakemus - me kommentoimme ja neuvomme! Viikolla 19 (3.-7.5) Kepan koulutuksen ja neuvonnan tiimi antaa etukäteisarviointia hankehakemuksista! Lähetä hakemuksesi meille, niin annamme kommentit henkilökohtaisesti mm. kestävyydestä, osallistamisesta ja tasa-arvon huomioimisesta hankkeessanne. Kysy neuvonta-aikaa ja lähetä hankehakemuksesi 30.4. mennessä, osoite hankeneuvoja@kepa.fi tai KEPA/Hankeneuvonta, Sörnäisten rantatie 25a, 00500 Helsinki. 2. 4. Vuosiraportointi tulee oletko valmis? Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 24.3 mennessä 3. 4. 6. Hankearvioinnin peruskurssi Kurssin painopiste on seuranta ja arviointi osana hankekokonaisuutta. Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana toimii Sirpa Tapaninen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 26.5. mennessä. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaari 25. 3. 2004 klo 8.30 16.00 Marina Congress Center, Helsinki > Uusi kehityspoliittinen ohjelma > Hankehallinnon kehittäminen > Hanketukikierrokset 2004 ja 2005 > Hakumenettely ja kriteerit, taloushallinto, tulosten mittaaminen > Puhujina mm. ministeri Paula Lehtomäki ja yksikön päällikkö Pertti Ikonen > Järjestöjen ja UM:n yhteinen paneeli > Keskustelua Ohjelma saattaa vielä muuttua, katso global.finland.fi kirahviposti 3/2004 15
tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumat viesti tehokkaasti! 3. 7. 3. Tampereen elokuvajuhlat. Ohjelmassa muun muassa thaimaalaisia ja afganistanilaisia elokuvia sekä aktivistien yö. Katso: www.tamperefilmfestival.fi/2004 4. 3. Seminaari: Demokratia ja ihmisoikeudet Putinin Venäjällä. Uusi ylioppilastalo, Mannerheim-sali, 5. krs. Mannerheimintie 5A, Helsinki. Kello 13.00 17.00. Järjestäjinä Suomen Helsinki-komitea, Suomen PEN ja Amnestyn Suomen osaston Venäjä-ryhmä. Lisätietoja: kati.heiska@fhc.fi 9. 3. Minareetin kutsu. Kulttuurien museossa avataan laaja islam-aiheinen näyttely, joka on osa ulkoasiainministeriön Tuhat ja yksi askelta -Arabimaailma ja kehitys 2004 -tiedotuskampanjaa. Katso: www.nba.fi/fi/kumu 13. 3. Opin sävelet -konsertti Kello 17 Finlandia-talolla Helsingissä. Esiintyjinä Flavio Cristilli, Susanna Haavisto, Joel Hallikainen, Phil Harmonics, Margareta Haverinen, Arja Koriseva, Päivi Paunu, Mari Rantasila, Marita Taavitsainen ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun alaluokkien kuoro. Järjestäjinä Viikin Norssin Tuki ry ja Suomen Pakolaisapu ry. 20. 3. Sodanvastainen tapahtuma Helsingin rautatieasemalla klo 13 alkaen. Lisätietoja: leona.kotilainen@rauhanpuolustajat.fi 3. 4. 4. Suomen sosiaalifoorumi Helsingissä Työväenopistolla osoitteessa Helsinginkatu 26. Mukana on laaja kirjo suomalaisia kansalaivsjärjestöjä, ammattiyhdistysaktiiveja sekä kirkon ja kulttuurialan väkeä. Tapahtuma on avoin keskustelu- ja toimintafoorumi, johon ryhmät ja järjestöt voivat tuoda ohjelmaa. Tarkoituksena on tuoda esiin uusia näköaloja ja inhimillisiä vaihtoehtoja nykyiselle uusliberalismille. Lisätietoja ohjelmasta: Päivi Uljas 09-393 8753, paivi.uljas@selry.fi, www.prodemokratia.net/suomensosiaalifoorumi 16. 24. 4. Reilun kaupan viikko 20. 4. Kansainvälisen sosiaalipolitiikan päivä. Uusia arvioita ja aloitteita globalisaatiosta klo 13.30-16 Kansallismuseon auditorio, Helsinki. Globalisaation yhteydet jokapäiväiseen elämään ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä Helsinki-prosessin ja ILO:n globalisaatiokomission näkökulmat. Voiko globalisaatiolle löytää pelisääntöjä? Millainen merkitys on kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen toiminnalla? Järjestäjinä Kepa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Suomen YK-liitto ja Suomen ICSW-toimikunta Kansainvälisyyskasvatusverkosto järjestää kaksi koulutuspäivää viestinnän työkaluista. Koulutukset on tarkoitettu kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen edustajille, jotka tarvitsevat tehtävissään, esim. oman projektinsa hoitamisessa viestinnän työkaluja. Koulutuksien sisällöt muotoutuvat osaksi osallistujien toiveiden ja taustojen mukaan. miten tiedotan tehokkaasti 26.3. 2004 kello 9.00 16.00 Sari Kuvaja, vs. viestintäpäällikkö Kirkkopalveluista kertoo viestintästrategian luomisesta ja toteuttamisesta: Kenelle, miten, ja milloin viestitään? Miten saada kansainvälisyyskasvatusaiheet osaksi oman järjestön tiedottamista? Miten viestintää toteutetaan osana muuta projektin toteutusta? Viestintä kriisitilanteissa. Iltapäivällä toimittajavieras kertoo, miltä kansalaisjärjestöjen viestintä vaikuttaa hänen näkökulmastaan, millaista yhteistyötä toimittajat toivovat ja millä kriteereillä pääsee mediaan. imagon rakentaminen ja hallitseminen 7.4. 2004 klo 9.00 16.00 Kouluttaja, konsultti Taina Marjanen DDB Helsinki -mainostoimistosta opastaa järjestöbrändin luomiseen ja hallitsemiseen: Miten brändi rakennetaan? Viestinnän sisällön, tyylin ja visuaalisen ilmeen valitseminen ja sillä vaikuttaminen. Miten kansainvälisyyskasvatuksesta saa brändin? Kummassakin koulutuksessa tehdään työryhmätyöskentelyjä, joissa osallistujien on mahdollista käyttää omia esimerkkitapauksiaan työskentelymateriaalina. Koulutustila on Kepan auditorio, Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs, Helsinki. Koulutuspäivät maksavat 10 e / päivä / osallistuja. Etusijalla ovat kansainvälisyyskasvatusverkostoon kuuluvien järjestöjen edustajat. Samasta järjestöstä otetaan max. kaksi osallistujaa. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Koulutukset järjestää Kepan koordinoima EU-komission rahoittama kansainvälisyyskasvatusverkosto. > Kyselyt sähköpostitse osoitteeseen pauliina.koponen@kepa.fi > Lisätietoja verkostosta www.kansainvalisyyskasvatus.net > Ilmoittautumiset koulutukseen sähköpostitse osoitteeseen info@kepa.fi viimeistään kahta viikkoa ennen koulutusta. Ilmoita viestissä nimesi, postiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja edustamasi järjestö. päätoimittaja ilona niinikangas (09) 584 23 233 toimitussihteeri sini kuvaja (09) 584 23 219 taitto iiro törmä (09) 584 23 203 painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) 584 233 tai info@kepa.fi toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, 00500 helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1456-2839 16 kirahviposti 3/2004 Päivitä tietosi: www.kepa.fi