E v a l u a t i o n s Analysis Studies Reports Catalogues C I M O 2/2003 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002 Pirjo Aalto ja Irma Garam
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO CIMO Publications 2/2003 ISSN 1239-145X ISBN 952-5252-93-0 5/2003
Sisältö Sisältö I Johdanto 5 II Yliopistojen pitkät opiskelijavaihdot 7 III Yliopistojen lyhyet opiskelijavaihdot 20 IV Ammattikorkeakoulujen pitkät opiskelija- ja harjoittelijavaihdot 21 V Ammattikorkeakoulujen pitkät opettajavaihdot 34 VI Ammattikorkeakoulujen lyhyet opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihdot 36 Liitteet 38 3
4
I Johdanto Vuonna 2002 korkeakoulujen kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus näyttää monilta osin asettuneen tuttuihin uomiinsa: Suomesta ulkomaille lähtevien kokonaismäärä on edellisvuoden tapaan hieman vajaa 7500 opiskelijaa, Sokrates-ohjelman osuus vaihdon kokonaisvolyymistä on edelleen vallitseva (yliopistoissa 57% vaihtotapahtumista, ammattikorkeakouluissa 56%) ja Suomesta ulkomaille lähtevät opiskelijat ovat yhtä naisvaltainen joukko kuin ennenkin (naisten osuus noin 70 %). Myöskään suosituimpien yhteistyömaiden listassa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Arvio Euroopan ulkopuolisten maiden kasvavasta suosiosta vaihtokohteena ei saa tukea tilastoista. Euroopan maiden osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on yhtä vallitseva kuin aikaisempinakin vuosina (yliopistoissa 81%, ammattikorkeakouluissa 77%). Voi olla, että suomalaisopiskelijat ovat yhä kiinnostuneempia Euroopan ulkopuolisista kohteista, mutta organisoitujen vaihtoväylien puuttuessa kiinnostus ei vielä konkretisoidu aikaisempaa runsaampana liikkuvuutena Euroopan ulkopuolelle. Vaikka Suomesta ulkomaille lähteneiden kokonaismäärä pysyi lähes ennallaan, korkeakoulumuotojen välillä oli eroja liikkuvuuden kehityksessä. Vuonna 2002 Suomesta lähti ulkomaille yhteensä 7 434 opiskelijaa eli 41 vähemmän kuin vuonna 2001. Vähennys johtuu yliopistosektorista, jolla Suomesta ulkomaille suuntautunut liikkuvuus laski vajaalla 200 opiskelijalla. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus ulkomaille kasvoi runsaalla sadalla opiskelijalla. Liikkuvuusluvut kasvoivat 1990-puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen, jolloin ne tasaantuivat. Ilmiölle on etsitty syitä rahoituksen vähyydestä, tiedon puutteesta, työmarkkinatilanteesta ja opiskelutahdin kiristymisestä. On kuitenkin huomattava, että opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin on itse asiassa pysynyt varsin vakaana viimeisten 5-6 vuoden ajan. Yliopistosektorilla liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista on pysytellyt 20 prosentin tuntumassa. Ammattikorkeakoulusektorilla liikkuvien osuus on kasvanut kymmenestä nykyiseen 14 prosenttiin. Ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus sitävastoin jatkaa kasvuaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2002 Suomeen saapui ennätykselliset 6026 opiskelijaa ja vaihdon tasapaino 1 oli parempi kuin koskaan aikaisemmin, 81 prosenttia. Yliopistojen kohdalla vaihdon tasapaino on käytännössä jo saavutettu; suomalaisiin 1 Suomeen tulevat suhteessa Suomesta lähteviin 5
yliopistoihin tuli vuonna 2002 yhtä paljon ulkomaisia opiskelijoita ja harjoittelijoita kuin yliopistoista lähti ulkomaille. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on kerännyt liikkuvuustietoja yliopistoilta kuuden vuoden, ammattikorkeakouluilta viiden vuoden ajan. Liikkuvuuden tilastointiin kuuluu tammikuun lopulle ajoittuva tiedonkeruu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudesta, tietojen toimittaminen opetusministeriön KOTA- ja AMKOTA-tietokantoihin sekä vuotuisen tilastoraportin julkaiseminen. Vuodesta 2001 lähtien tilastoraportti on julkaistu myös pdf-muodossa CIMOn kotisivulla (http://www.www.cimo.fi/julkaisut ja tilastot). Sivulle on niinikään koottu tilastotietoja korkeakoulujen kansainvälisestä liikkuvuudesta vuosilta 1999-2002. CIMO on kehittänyt tilastointia varten tiedonkeruujärjestelmän, joka on korkeakoulujen käytettävissä CIMOn www-sivuilla. Vuoden 2003 liikkuvuustiedot kerätään uudella järjestelmällä, joka tulee olemaan nykyistä käyttäjäystävällisempi erityisesti syötettyjen tietojen tarkistuksen osalta. Muutoksista tullaan informoimaan korkeakouluja hyvissä ajoin ennen vuotta 2003 koskevan tiedonkeruun käynnistämistä. Käsillä oleva julkaisu noudattelee pääosin viime vuoden versiota. Liikkuvuuden tarkasteluun suhteessa uusiin opiskelijoihin on lisätty alueellinen näkökulma. Aluenäkökulmaa voidaan tulevaisuudessa vielä laajentaa. Erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä tarvitaan liikkuvuustilastoja, joissa Suomen korkeakoulusektori näyttäytyy yhtenäisenä. Julkaisun liitteeseen 1 on koottu korkeakoulumuotojen yhteenlasketut liikkuvuusluvut alueittain ja maittain. CIMOssa vastuu vuoden 2002 tiedonkeruusta ja raportoinnista on jaettu siten, että erikoissuunnittelija Pirjo Aalto vastasi ammattikorkeakoulujen osuudesta ja tutkija Irma Garam yliopistojen osuudesta. CIMO ottaa mielellään vastaan palautetta, jotta tiedonkeruuta ja raportointia voidaan kehittää mahdollisimman hyvin asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita palveleviksi. Korkeakouluille laaditut ohjeet liikkuvuustietojen keruusta vuodelta 2002 ovat raportin liitteinä 2 ja 3. 6
II Yliopistojen pitkät opiskelijavaihdot Liikkuvuustilastoinnissa pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi tilastoidaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- tai harjoittelujaksot ulkomailla. Yliopistoissa Suomesta ulkomaille suuntautuva yli kolmen kuukauden mittainen opiskelijaliikkuvuus on jo muutaman vuoden ajan pysynyt hieman alle 4000 opiskelijassa vuosittain. Vuonna 2002 Suomesta ulkomaille lähti 3807 opiskelijaa. Määrä laski hieman vuoteen 2001 verrattuna (3983 opiskelijaa). Tässä suhteessa yliopistot eroavat ammattikorkeakouluista, joissa Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus absoluuttisina lukuina kasvaa edelleen. Sen sijaan yliopistot vastaanottivat jälleen edellisvuotta enemmän ulkomaisia opiskelijoita, mikä vahvistaa käsitystä Suomesta varteenotettavana ja mieluisana kohdemaana. Vuonna 2002 yliopistoihin saapui 3784 ulkomaista opiskelijaa, vuonna 2001 3468 opiskelijaa. Suomesta ulkomaille suuntautuva vaihto-opiskelu on sinnikkäästi naisvaltaista. Vuonna 2002 Suomesta ulkomaille lähtevistä 67 prosenttia oli naisia. Naisten osuus kasvoi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä. Edellisvuosien tapaan Suomeen saapuneista vaihto-opiskelijoista hieman yli puolet (53%) oli naisia. Suomesta Suomeen Helsingin yliopisto 745 651 Jyväskylän yliopisto 376 306 Oulun yliopisto 281 248 Joensuun yliopisto 159 215 Kuopion yliopisto 76 71 Turun yliopisto 332 272 Tampereen yliopisto 326 358 Åbo Akademi 169 144 Vaasan yliopisto 140 89 Lapin yliopisto 125 148 Teknillinen korkeakoulu 251 332 Tampereen teknillinen yliopisto 171 321 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 108 97 Helsingin kauppakorkeakoulu 237 181 Svenska handelshögskolan 89 92 Turun kauppakorkeakoulu 106 99 Taideteollinen korkeakoulu 48 110 Sibelius-Akatemia 50 34 Teatterikorkeakoulu 4 3 Kuvataideakatemia 14 13 Yhteensä 3807 3784 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuus yliopistoittain 2002 7
Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Taulukossa 2 on Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrät suhteutettu uusien opiskelijoiden määriin. Tiedot uusien opiskelijoiden määristä on saatu KOTA-tietokannasta. Liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista yliopisto-opiskelijoista on pysynyt kohtalaisen samana eli noin 20 prosentissa 90-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2002 liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista on keskimäärin 18 prosenttia eli lähes joka viides yliopisto-opiskelija suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Osuus laski hieman edellisvuotisesta (19,3 %). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 1999-2004 asetettua tavoitetta joka kolmannen (33%) opiskelijan osallistumisesta opiskelijavaihtoon ei siis ole yliopistoissa lähestytty - päinvastoin. Edellisvuosien tapaan uusiin opiskelijoihin suhteutettu liikkuvuus on vilkkainta kauppakorkeakouluissa ja taidekorkeakouluissa. Tosin korkeakoulukohtaiset erot ovat hyvinkin suuret. Vilkkaimmillaan useampi kuin joka toinen opiskelija suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla, vaisuimmillaan joka kahdestoista. Uudet opiskelijat Opiskelijaliikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Helsingin yliopisto 4282 745 17,4 Jyväskylän yliopisto 1827 376 20,6 Oulun yliopisto 2414 281 11,6 Joensuun yliopisto 1177 159 13,5 Kuopion yliopisto 897 76 8,5 Turun yliopisto 1674 332 19,8 Tampereen yliopisto 1464 326 22,3 Åbo Akademi 893 169 18,9 Vaasan yliopisto 614 140 22,8 Lapin yliopisto 571 125 21,9 Teknillinen korkeakoulu 1602 251 15,7 Tampereen teknillinen yliopisto 1279 171 13,4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 922 108 11,7 Helsingin kauppakorkeakoulu 466 237 50,9 Svenska handelshögskolan 308 89 28,9 Turun kauppakorkeakoulu 277 106 38,3 Taideteollinen korkeakoulu 121 48 39,7 Sibelius-Akatemia 155 50 32,3 Teatterikorkeakoulu 45 4 8,9 Kuvataideakatemia 25 14 56,0 Yhteensä 21013 3807 18,1 Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin yliopistoittain 2002 8
Taulukossa 3 on tarkasteltu liikkuvuutta suhteessa uusiin opiskelijoihin alueittain. Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi (Pohjois-Suomi). Opiskelijat on sijoitettu eri alueille yliopiston hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan. Alueittainen tarkastelu paljastaa, että Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistot jäävät Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa alle yliopistojen keskiarvon. Etelä- ja Länsi-Suomen yliopistoissa Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on aktiivisempaa. Vastaava ero toisaalta Itä- ja Pohjois-Suomen ja toisaalta Etelä- ja Länsi-Suomen välillä tuli esille myös ammattikoulujen kohdalla. Uudet opiskelijat Opiskelija-liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta/ uudet opiskelijat Etelä-Suomi 7926 1546 19,5 Länsi-Suomi 8028 1620 20,2 Itä-Suomi 2074 235 11,3 Pohjois-Suomi 2985 406 13,6 Yhteensä 21013 3807 18,1 Taulukko 3. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin alueittain 2002 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2001-2002 Yliopistoissa Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden kokonaismäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 4,4 prosenttia ja ulkomailta Suomeen saapuvien opiskelijoiden kokonaismäärä lisääntyi 9,1 prosenttia. Yliopistokohtaiset erot ovat kuitenkin hyvin suuria. Yleisestä kehityksestä huolimatta joukosta löytyy myös yliopistoja, joissa Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä lisääntyi huomattavasti sekä yliopistoja, joissa Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä väheni. Kooltaan pienten yliopistojen kohdalla on huomattava, että muutamankin opiskelijan lisä tai vähennys edellisen vuoden lukuihin näkyy suurina prosentuaalisina muutoksina. 9
Suomesta Suomeen 2001 2002 Muutos % 2001 2002 Muutos % Helsingin yliopisto 699 745 +6,6 599 651 +8,7 Jyväskylän yliopisto 341 376 +10,3 277 306 +10,5 Oulun yliopisto 303 281-7,3 262 248-5,3 Joensuun yliopisto 164 159-3,0 195 215 +10,2 Kuopion yliopisto 74 76 +2,7 56 71 +26,8 Turun yliopisto 348 332-4,6 233 272 +16,7 Tampereen yliopisto 351 326-7,1 312 358 +14,7 Åbo Akademi 252 169-32,9 182 144-20,9 Vaasan yliopisto 155 140-9,7 75 89 +18,7 Lapin yliopisto 118 125 +5,9 96 148 +54,2 Teknillinen korkeakoulu 321 251-21,8 280 332 +18,6 Tampereen teknillinen yliopisto 177 171-3,4 256 321 +25,3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 118 108-8,5 98 97-1,0 Helsingin kauppakorkeakoulu 241 237-1,7 179 181 +1,1 Svenska handelshögskolan 89 89 0 96 92-4,2 Turun kauppakorkeakoulu 76 106 +39,5 91 99 +8,8 Taideteollinen korkeakoulu 58 48-17,2 109 110 +0,9 Sibelius-Akatemia 72 50-30,6 49 34-30,6 Teatterikorkeakoulu 14 4-71,4 2 3 +50,0 Kuvataideakatemia 12 14 +16,7 21 13-38,1 Yhteensä 3983 3807-4,4 3468 3784 +9,1 Taulukko 4. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2001-2002 yliopistoittain Vaihdon tasapaino Yliopistojen kohdalla opiskelijaliikkuvuuden tasapaino on käytännössä saavutettu. Vuonna 2002 Suomeen tulevien ja Suomesta lähtevien suhde oli keskimäärin 99,4 eli Suomeen tuli lähes yhtä paljon ulkomaisia opiskelijoita kuin suomalaisia lähti ulkomaille. Jälleen on tosin todettava, että yliopistokohtaiset erot ovat suuria. Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Joensuun yliopisto, Teknillinen korkeakoulu sekä Lapin yliopisto vastaanottivat ulkomaisia opiskelijoita selvästi enemmän kuin lähettivät. Näistä kolmella ensin mainitulla liikkuvuus painottui ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottamiseen myös vuonna 2001. Vaasan yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Helsingin kauppakorkeakoulu ovat puolestaan profiloituneet ennemminkin suomalaisia opiskelijoita ulkomaille lähettävinä yliopistoina. Nämä kolme yliopistoa lähettivät myös vuonna 2001 suomalaisia opiskelijoita ulkomaille selvästi enemmän kuin vastaanottivat ulkomaisia opiskelijoita. 10
Suomesta Suomeen Helsingin yliopisto 745 651 87,4 Jyväskylän yliopisto 376 306 81,4 Oulun yliopisto 281 248 88,3 Joensuun yliopisto 159 215 135,2 Kuopion yliopisto 76 71 93,4 Turun yliopisto 332 272 81,9 Tampereen yliopisto 326 358 109,8 Åbo Akademi 169 144 85,2 Vaasan yliopisto 140 89 63,6 Lapin yliopisto 125 148 118,4 Teknillinen korkeakoulu 251 332 132,3 Tampereen teknillinen yliopisto 171 321 187,7 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 108 97 89,8 Helsingin kauppakorkeakoulu 237 181 76,4 Svenska handelshögskolan 89 92 103,4 Turun kauppakorkeakoulu 106 99 93,4 Taideteollinen korkeakoulu 48 110 229,2 Sibelius-Akatemia 50 34 68,0 Teatterikorkeakoulu 4 3 75,0 Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Kuvataideakatemia 14 13 92,9 Yhteensä 3807 3784 99,4 Taulukko 5. Opiskelijavaihdon tasapaino yliopistoittain 2002 Opiskelijaliikkuvuus koulutustaloittain Koulutusalojen sisällä liikkuvuuden tasapaino ei ole toteutunut erityisen hyvin: lähes kaikilta aloilta joko lähtee selvästi enemmän suomalaisia opiskelijoita ulkomaille kuin tulee ulkomaisia opiskelijoita tai päinvastoin. Ainoastaan yhteiskuntatieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla Suomeen tulevien ja Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä on kohtalaisen tasapainossa. Lääketieteen eri alat, liikuntatieteellinen ja taideteollinen ala ovat selkeimmin ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavia aloja. Teologinen, humanistinen, musiikin ja kuvataiteen alat puolestaan ovat selkeimmin suomalaisia opiskelijoita ulkomaille lähettäviä aloja. 11
Koulutusala Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Teologinen 33 16 48,5 Humanistinen 869 601 69,2 Taideteollinen 48 149 310,4 Musiikkiala 50 34 68,0 Teatteri- ja tanssiala 4 3 75,0 Kasvatustieteellinen 219 166 75,8 Liikuntatieteellinen 26 45 173,1 Yhteiskuntatieteellinen 447 465 104,0 Psykologia 33 26 78,8 Terveystieteet 11 8 72,7 Oikeustieteellinen 204 173 84,8 Kauppatieteellinen 728 777 106,7 Luonnontieteellinen 312 251 80,4 Maatalous-metsätieteellinen 95 110 115,8 Teknillistieteellinen 576 765 132,8 Lääketieteellinen 58 109 187,9 Hammaslääketieteellinen 7 29 414,3 Eläinlääketieteellinen 2 12 600,0 Farmasia 25 23 92,0 Kuvataideala 50 20 40,0 Tuntematon 10 2 20,0 Yhteensä 3807 3784 99,4 Taulukko 6. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2002 Taulukossa 7 näkyy koulutusaloittaisen liikkuvuuden määrällinen kehitys suhteessa viime vuoteen. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa huomiota herättää ennen kaikkea maatalous-metsätieteellisen alan yli 80 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa lähes kaikilla aloilla on tapahtunut kasvua, lukuun ottamatta musiikin ja kuvataiteen aloja sekä kasvatus-, liikunta- ja terveystieteitä. 12
Suomesta Suomeen Koulutusala 2001 2002 Muutos % 2001 2002 Muutos % Teologinen 37 33-10,8 15 16 +6,7 Humanistinen 931 869-6,7 558 601 +7,7 Taideteollinen 58 48-17,2 109 149 +36,7 Musiikkiala 74 50-32,4 51 34-33,3 Teatteri-ja tanssiala 14 4-71,4 2 3 +50,0 Kasvatustieteellinen 219 219 0 206 166-19,4 Liikuntatieteellinen 21 26 +23,8 53 45-15,1 Yhteiskuntatieteellinen 484 447-7,6 428 465 +8,6 Psykologia 44 33-25,0 17 26 +52,9 Terveystieteet 15 11-26,7 9 8-11,1 Oikeustieteellinen 187 204 +9,1 124 173 +39,5 Kauppatieteellinen 720 728 +1,1 709 777 +9,6 Luonnontieteellinen 299 312 +,4,3 205 251 +22,4 Maatalous-metsätieteellinen 52 95 +82,7 84 110 +31,0 Teknillistieteellinen 681 576-15,4 645 765 +18,6 Lääketieteellinen 61 58-4,9 94 109 +16,0 Hammaslääketieteellinen 5 7 +40,0 19 29 +52,6 Eläinlääketieteellinen 4 2-50,0 6 12 +100,0 Farmasia 20 25 +25,0 20 23 +15,0 Kuvataideala 42 50 +19,0 56 20-64,3 Tuntematon 15 10-33,3 58 2-96,6 Yhteensä 3983 3807-4,4 3468 3784 +9,1 Taulukko 7. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2001-2002 Yhteistyömaat ja -alueet Yliopistojen opiskelijavaihto näyttää vakiintuneen yhteistyömaiden suhteen. Suomalaisten vaihto-opiskelijoiden yleisimmät kohdemaat sekä ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden yleisimmät lähtömaat ovat pysyneet viime vuosina lähes muuttumattomina. Vuonna 2002 suomalaisopiskelijoiden yleisimpien kohdemaiden lista muuttui edellisestä vuodesta vain yhden maan osalta: Meksiko nousi 20 suosituimman kohdemaan joukkoon ja Malesia putosi listalta. Ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden yleisimpien lähtömaiden lista erosi edellisvuotisesta siten, että Slovakia ja Kreikka nousivat 20 yleisimmän lähtömaan joukkoon, Tanska ja Portugali putosivat listalta. Edellisvuosien tapaan yliopistojen opiskelijavaihto on Suomelle ylijäämäistä Välimeren, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Baltian maiden kanssa, alijäämäistä Pohjoismaiden, englanninkielisten maiden, Alankomaiden, Itävallan ja Sveitsin kanssa. Vuonna 2002 Saksasta saapui ensimmäistä kertaa Suomeen enemmän opiskelijoita kuin Suomesta lähti Saksaan. 13
Maa Suomesta Maa Suomeen Saksa 453 Saksa 568 Ruotsi 429 Ranska 426 Britannia 331 Espanja 351 Ranska 311 Italia 289 Espanja 270 Puola 166 Yhdysvallat 247 Venäjä 159 Alankomaat 168 Yhdysvallat 131 Itävalta 143 Tsekki 130 Italia 142 Britannia 127 Venäjä 137 Unkari 125 Norja 94 Alankomaat 124 Tanska 87 Itävalta 110 Australia 79 Ruotsi 98 Belgia 79 Viro 90 Irlanti 69 Liettua 85 Kanada 67 Belgia 75 Sveitsi 63 Kiina 54 Tsekki 61 Slovakia 50 Unkari 43 Kreikka 48 Meksiko 40 Kanada 46 Taulukko 8. Yliopistojen 20 tärkeintä yhteistyömaata 2002 Sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa-keskeistä. Suomesta ulkomaille lähtevistä vaihto-opiskelijoista 80,9 prosenttia suuntaa Euroopan maahan, ulkomailta Suomeen tulevista vaihto-opiskelijoista 85,9 prosenttia on lähtöisin Euroopan maasta. Arvio, jonka mukaan Euroopan ulkopuolisten maiden suosio vaihtokohteena olisi lisääntymässä Euroopan kustannuksella, ei saa tukea vuoden 2002 tilastoista. Eurooppaan lähtevien osuus kaikista Suomesta ulkomaille suuntautuvista vaihdoista oli sama kuin vuonna 2001. Maanosista Oseanian suosio nousi hieman (0,8 prosenttiyksikköä) vuodesta 2001. Vastaavasti Aasian ja Afrikan maiden suosio vaihtokohteena väheni hieman. Erot edelliseen vuoteen ovat kuitenkin kovin pienet. Suomesta % Suomeen % Aasia 187 4,9 251 6,6 Afrikka 26 0,6 17 0,4 Amerikka 314 8,2 177 4,7 Eurooppa 3084 81,0 3250 85,9 Latinalainen Amerikka ja Karibia 71 1,9 64 1,7 Oseania 90 2,4 18 0,5 Tuntematon 35 0,9 7 0,1 Yhteensä 3807 100,0 3784 100,0 Taulukko 9. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus maanosittain 2002 14
Taulukkoon 10 on kerätty yliopistojen opiskelijavaihto maanosittain ja maittain. Lisäksi maakohtainen tarkastelu koko korkeakoulusektorin (yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhdessä) opiskelijaliikkuvuudesta löytyy raportin lopusta liitteestä 1. Suuri osa Euroopan ulkopuolisesta liikkuvuudesta kohdistuu Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai muutamiin Aasian maihin. Latinalaisen Amerikan maista suomalaisilla yliopistoilla on selvästi eniten yhteistyötä Meksikon kanssa. Suomesta Suomeen Aasia 187 251 Afganistan 1 Bangladesh 6 Armenia 1 Filippiinit 1 Filippiinit 1 Georgia 1 Hong kong 2 Hong kong 1 Indonesia 2 Intia 35 Intia 3 Irak 2 Israel 3 Iran 2 Japani 35 Japani 46 Kiina 35 Jordania 5 Korean demokraattinen kansantasavalta 1 Kiina 54 Korean tasavalta 20 Korean tasavalta 32 Kypros 3 Kypros 11 Macao 12 Libanon 1 Malesia 34 Macao 9 Singapore 11 Malesia 4 Sri Lanka 1 Myanmar 1 Syyria 2 Nepal 4 Taiwan 5 Pakistan 9 Thaimaa 14 Singapore 11 Vietnam 1 Taiwan 6 Thaimaa 2 Turkki 7 Vietnam 1 Afrikka 26 17 Egypti 1 Egypti 3 Etelä-Afrikka 3 Etelä-Afrikka 1 Ghana 1 Etiopia 3 Kenia 4 Ghana 3 Marokko 2 Libya 1 Namibia 6 Nigeria 1 Sambia 2 Tansania 4 Senegal 1 Uganda 1 Sudan 1 Swazimaa 1 Tansania 4 15
Suomesta Suomeen Amerikka 314 177 Kanada 67 Kanada 46 Yhdysvallat 247 Yhdysvallat 131 Eurooppa 3084 3250 Alankomaat 168 Alankomaat 124 Belgia 79 Belgia 75 Britannia 331 Bosnia-Hertsegovina 2 Bulgaria 2 Britannia 127 Espanja 270 Bulgaria 10 Grönlanti 1 Espanja 351 Irlanti 69 Irlanti 28 Islanti 34 Islanti 10 Italia 142 Italia 289 Itävalta 143 Itävalta 110 Kreikka 36 Jugoslavia 2 Kroatia 1 Kreikka 48 Latvia 6 Kroatia 1 Liettua 6 Latvia 16 Luxemburg 3 Liettua 85 Malta 5 Norja 26 Norja 94 Portugali 44 Portugali 24 Puola 166 Puola 35 Ranska 426 Ranska 311 Romania 22 Ruotsi 429 Ruotsi 98 Saksa 453 Saksa 568 Slovakia 9 Slovakia 50 Slovenia 5 Slovenia 10 Sveitsi 63 Sveitsi 21 Tanska 87 Tanska 33 Tsekki 61 Tsekki 130 Ukraina 2 Ukraina 4 Unkari 43 Unkari 125 Venäjä 137 Venäjä 159 Viro 35 Viro 90 Latinalainen Amerikka ja Karibia 71 64 Argentiina 6 Kuuba 2 Bolivia 1 Argentiina 2 Brasilia 1 Brasilia 5 Chile 12 Chile 3 Ecuador 4 Kolumbia 4 Kolumbia 1 Meksiko 42 Meksiko 40 Peru 1 Nicaragua 2 Venezuela 5 16
Peru 1 Suomesta Suomeen Venezuela 2 Trinidad ja Tobago 1 Oseania 90 18 Australia 79 Australia 14 Uusi-Seelanti 11 Uusi-Seelanti 4 Tuntematon 35 Tuntematon 7 Yhteensä 3807 Yhteensä 3784 Taulukko 10. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2002 Vaihtojärjestelyt Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus näyttää vakiintuneen myös vaihtojärjestelyjen suhteen. Eri vaihtojärjestelyjen yleisyydessä ei juurikaan ole eroja edelliseen vuoteen. Euroopan unionin Sokrates-ohjelma on odotetusti suurin vaihtojärjestely: 48 prosenttia Suomesta ulkomaille suuntautuvasta vaihdosta ja 66 prosenttia ulkomailta Suomeen suuntautuvasta vaihdosta kanavoituu ohjelman kautta. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa vaihdossa Sokrates-ohjelman osuus on sama kuin vuonna 2001, ulkomailta Suomeen suuntautuvassa vaihdossa Sokrates-ohjelman osuus on kasvanut vuodesta 2001 neljä prosenttiyksikköä. Yliopistojen opiskelijavaihto on keskittynyt vahvasti neljään vaihtojärjestelyyn: Sokrates-ohjelmaan, korkeakoulun omiin vaihtosopimuksiin, opiskelijan itsensä järjestämiin vaihtoihin (free mover) ja Nordplus-ohjelmaan. Nämä kattavat 90 prosenttia kaikista vaihdoista. Sokrates-ohjelman ja free mover -opiskelun puitteissa liikkuvuus painottuu ulkomailta Suomeen. Nordplus-ohjelmaa ja korkeakoulun omia sopimuksia käytetään puolestaan ensisijaisesti Suomesta ulkomaille suuntautuvaan liikkuvuuteen. 17
Vaihto-ohjelma Suomesta Suomeen Yhteensä Sokrates 1827 2488 4315 Nordplus 521 147 668 Korkeakoulun oma 602 388 990 ISEP 44 31 75 Tempus 5 2 7 CIMOn stipendit 46 150 196 Muut EU-ohjelmat 11 10 21 Leonardo 25 1 26 ASLA/Fulbright 3 4 7 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 106 75 181 IAESTE 20 7 27 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 3 3 6 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelma 118 0 118 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 48 0 48 Free mover 395 460 855 Tuntematon 33 18 51 Yhteensä 3807 3784 7591 Taulukko 11. Yliopistojen vaihtojärjestelyt 2002 Opiskelijaliikkuvuuden kesto Liikkuvuustilastoinnissa pitkäksi vaihdoksi tilastoidaan yli kolme kuukautta kestävät ulkomaiset opintojaksot. Vuonna 2002 Suomesta ulkomaille suuntautuvien vaihtojen keskimääräinen pituus oli 6 kuukautta, ulkomailta Suomeen suuntautuvien vaihtojen hieman lyhyempi, 5,7 kuukautta. Sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuviin vaihtoihin on tullut keskimäärin kuukauden verran lisää pituutta vuoteen 2001 verrattuna. Yliopistoissa vaihtojaksot ovat keskimäärin kuukauden pidempiä kuin ammattikorkeakouluissa. 18
Yliopisto Suomesta Suomeen Helsingin yliopisto 6,2 6,8 Jyväskylän yliopisto 5,6 5,7 Oulun yliopisto 5,3 6,3 Joensuun yliopisto 5,6 5,7 Kuopion yliopisto 6,1 5,8 Turun yliopisto 6,0 7,0 Tampereen yliopisto 6,3 6,5 Åbo Akademi 7,0 6,4 Vaasan yliopisto 5,9 5,4 Lapin yliopisto 6,5 5,4 Teknillinen korkeakoulu 7,1 7,0 Tampereen teknillinen yliopisto 6,7 6,2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 6,6 5,7 Helsingin kauppakorkeakoulu 4,9 4,6 Svenska handelshögskolan 4,9 5,5 Turun kauppakorkeakoulu 6,5 5,6 Taideteollinen korkeakoulu 5,3 3,0 Sibelius-Akatemia 8,0 7,9 Teatterikorkeakoulu 4,3 3,8 Kuvataideakatemia 6,4 4,2 Yhteensä 6,0 5,7 Taulukko 12. Opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto (kuukausina) yliopistoittain 2002 19
III Yliopistojen lyhyet opiskelijavaihdot Liikkuvuustilastoinnissa lyhytkestoiseksi liikkuvuudeksi tilastoidaan alle kolmen kuukauden ja vähintään yhden viikon mittaiset ulkomaiset opintojaksot. Tietojen toimittaminen lyhyistä vaihdoista on yliopistoille vapaaehtoista. Vuonna 2002 kolmea lukuun ottamatta kaikki yliopistot toimittivat tietoja lyhyistä vaihdoista. Vuonna 2002 yliopistoissa tilastoitiin yhteensä 872 Suomesta ulkomaille suuntautuvaa ja 584 ulkomailta Suomeen suuntautuvaa lyhyttä vaihtoa. Määrä on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2001: Suomesta ulkomaille suuntautuvien lyhyiden vaihtojen määrä kohosi 53 prosenttia, ulkomailta Suomeen suuntautuvien lyhyiden vaihtojen lukumäärä 31 prosenttia. Määrän nopea kasvu kertonee lähinnä siitä, että yhä useammassa yliopistossa tilastoidaan yhä tarkemmin myös alle kolmen kuukauden mittaiset vaihdot. Yliopisto Suomesta Suomeen Helsingin yliopisto 109 156 Jyväskylän yliopisto 56 4 Oulun yliopisto 45 87 Joensuun yliopisto 45 7 Kuopion yliopisto 132 50 Turun yliopisto 123 48 Tampereen yliopisto 55 1 Åbo Akademi 8 6 Vaasan yliopisto 8 32 Lapin yliopisto 28 64 Teknillinen korkeakoulu 43 35 Tampereen teknillinen yliopistso 28 10 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 80 44 Helsingin kauppakorkeakoulu 0 0 Svenska handelshögskolan 4 0 Turun kauppakorkeakoulu 0 0 Taideteollinen korkeakoulu 46 0 Sibelius-Akatemia 0 0 Teatterikorkeakoulu 58 22 Kuvataideakatemia 4 18 Yhteensä 872 584 Taulukko 13. Lyhyet vaihdot (lukumäärä) yliopistoittain 2002 20
IV Ammattikorkeakoulujen pitkät opiskelija- ja harjoittelijavaihdot Kansainvälinen liikkuvuus lisääntyi ammattikorkeakouluissa absoluuttisina lukuina sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden kategoriassa. Vuonna 2002 ammattikorkeakouluista lähti vähintään kolmen kuukauden pituiseen vaihtoon ulkomaille yhteensä 3 627 opiskelijaa tai harjoittelijaa. Lisäystä edelliseen vuoteen (3 492) oli noin neljä prosenttia. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna liikkuvuus Suomesta ulkomaille pysyi ennallaan. Suomen vetovoima opiskelu- ja harjoittelumaana kasvoi edelleen. Ammattikorkeakouluihin tuli yhteensä 2 242 ulkomaista opiskelijaa tai harjoittelijaa. Lisäystä edelliseen vuoteen (2 028) oli noin 11 prosenttia. Suomeen tulleiden opiskelijoiden osuus Suomesta lähteneiden määrästä oli noin 63 prosenttia, edellisenä vuonna 58 prosenttia. Vaihdon tasapaino on kohentunut vuosittain, mutta on edelleen jäljessa yliopistoista, joissa vaihdon tasapaino on lähes täydet 100 prosenttia. Yli kaksi kolmasosaa liikkuvista suomalaisopiskelijoista on naisia, ulkomaisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Naisten osuus vaihtoon lähteneistä oli kuten edellisenäkin vuonna 71 prosenttia, Suomeen saapuneista naisten osuus oli 51 prosenttia. 21
Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomeen Arcada - Nylands svenska yh 77 63 Diakonia-amk 132 35 Espoon-Vantaan teknillinen amk 206 139 Etelä-Karjalan amk 69 64 Haaga Instituutin amk 163 65 Helsingin amk 105 70 Helsingin liiketalouden amk 234 114 Humanistinen amk 53 30 Hämeen amk 152 101 Jyväskylän amk 181 104 Kajaanin amk 41 24 Kemi-Tornion amk 59 40 Keski-Pohjanmaan amk 109 77 Kymenlaakson amk 103 77 Lahden amk 131 101 Laurea-amk 191 63 Mikkelin amk 93 75 Oulun seudun amk 136 145 Pirkanmaan amk 140 66 Pohjois-Karjalan amk 110 107 Pohjois-Savon amk 154 104 Rovaniemen amk 106 38 Satakunnan amk 101 86 Seinäjoen amk 114 79 Svenska Yrkeshögskolan 39 26 Tampereen amk 170 113 Turun amk 246 132 Vaasan amk 172 90 Yrkeshögskolan Sydväst 40 14 3627 2242 Taulukko 14. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus ammattikorkeakouluittain 2002 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin 2 Suhteuttamalla liikkuvien opiskelijoiden määrä vuonna 2002 opintonsa aloittaneiden määrään saadaan käsitys vaihdon aktiivisuudesta. Vuonna 2002 liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin 14 prosenttia, samoin kuin edellisenäkin vuonna. Yliopistosektorilla suhdeluku on ollut hieman suurempi, vuonna 2002 se oli noin 18 prosenttia. Puolessa ammattikorkeakouluista liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo (14 %). Korkeakoulujen välillä 22 2 uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan vuonna 2002 nuorten koulutuksessa aloittaneita. Lähde: Amkota.
on kuitenkin suuriakin eroja. Parhaimmillaan lähes 30 prosenttia uusista opiskelijoista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla, huonoimmillaan vajaa kuusi prosenttia. Ammattikorkeakoulu Uudet Opiskelija- Suhde: opiskelijat liikkuvuus liikkuvuus Suomesta/ Suomesta uudet opiskelijat Arcada - Nylands svenska yh 442 77 17,4 Diakonia-amk 541 132 24,4 Espoon-Vantaan teknillinen amk 820 206 25,1 Etelä-Karjalan amk 578 69 11,9 Haaga Instituutin amk 583 163 28,0 Helsingin amk 1799 105 5,8 Helsingin liiketalouden amk 1022 234 22,9 Humanistinen amk 287 53 18,5 Hämeen amk 1039 152 14,6 Jyväskylän amk 1163 181 15,6 Kajaanin amk 418 41 9,8 Kemi-Tornion amk 602 59 9,8 Keski-Pohjanmaan amk 670 109 16,3 Kymenlaakson amk 871 103 11,8 Lahden amk 903 131 14,5 Laurea-amk 1553 191 12,3 Mikkelin amk 813 93 11,4 Oulun seudun amk 1515 136 9,0 Pirkanmaan amk 779 140 18,0 Pohjois-Karjalan amk 783 110 14,0 Pohjois-Savon amk 1435 154 10,7 Rovaniemen amk 597 106 17,8 Satakunnan amk 1285 101 7,9 Seinäjoen amk 902 114 12,6 Svenska Yrkeshögskolan 350 39 11,1 Tampereen amk 1138 170 14,9 Turun amk 1950 246 12,6 Vaasan amk 716 172 24,0 Yrkeshögskolan Sydväst 384 40 10,4 25938 3627 14,0 Taulukko 15. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin ammattikorkeakouluittain 2002 Taulukossa 16 liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin on esitetty alueittain. Aluejaon perustana on maakunnan liittojen aluejako, joka on uuden läänijaon pohjana. Joillakin ammattikorkeakouluilla on toimipisteitä useassa läänissä; tällöin ammattikorkeakoulun toimipaikaksi on valittu se lääni, jossa sen hallinnollinen keskus sijaitsee. Ratkaisu ei anna täysin oikeaa kuvaa liikkuvuuden jakautumisesta alueittain, tulosta voidaan pitää pikemminkin suuntaa antavana. Korkeakoulujen lukumäärä alueittain: Etelä-Suomi 13, Länsi-Suomi 9, Itä-Suomi 3, Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) 4. 23
Alueittain tarkasteltuna liikkuvuus oli vilkkainta Etelä-Suomen (liikkuvien osuus 15%) ja Länsi-Suomen korkeakouluissa (liikkuvien osuus 14%). Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakouluissa liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin jäi alle valtakunnallisen keskiarvon. Aluekohtaiset erot liikkuvuuden vilkkaudessa ovat vähäisempiä kuin yliopistosektorilla. Alue Uudet Opiskelija- Suhde: opiskelijat liikkuvuus liikkuvuus Suomesta/ Suomesta uudet opiskelijat Etelä-Suomi 10822 1656 15,3 Länsi-Suomi 8953 1272 14,2 Itä-Suomi 3031 357 11,8 Pohjois-Suomi 3132 342 10,9 25938 3627 14,0 Taulukko 16. Liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin alueittain 2002 Liikkuvuuden kehitys 2001-2002 Toisin kuin yliopistoissa, ammattikorkeakoulusektorilla myös Suomesta ulos suuntautunut liikkuvuus kasvoi määrällisesti. Lisäystä edelliseen vuoteen oli neljä prosenttia. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen jatkoi kasvuaan edellisten vuosien tapaan, lisäystä vuoteen 2001 oli noin 11 prosenttia. Taulukossa 17 vertailu edelliseen vuoteen on esitetty ammattikorkeakouluittain. Korkeakoulukohtaiset erot ovat jälleen suuria. Suomesta ulos suuntautunut liikkuvuus kasvoi enimmillään runsaat 80 prosenttia ja väheni enimmillään lähes 40 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa muutos varioi 140 prosentin kasvusta lähes 40 prosentin laskuun. Taulukkoa tulkittaessa on otettava huomioon, että pienissä ammattikorkeakouluissa vähäisetkin muutokset vaihtoluvuissa näkyvät suurina prosentuaalisina muutoksina. 24
Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomesta Muutos% Suomeen Suomeen Muutos% 2002 2001 Suomesta 2002 2001 Suomeen Arcada - Nylands svenska yh 77 71 8,5 63 54 16,7 Diakonia-amk 132 92 43,5 35 35 0,0 Espoon-Vantaan teknillinen amk 206 183 12,6 139 142-2,1 Etelä-Karjalan amk 69 57 21,1 64 85-24,7 Haaga Instituutin amk 163 134 21,6 65 64 1,6 Helsingin amk 105 120-12,5 70 57 22,8 Helsingin liiketalouden amk 234 184 27,2 114 105 8,6 Humanistinen amk 53 29 82,8 30 26 15,4 Hämeen amk 152 208-26,9 101 101 0,0 Jyväskylän amk 181 214-15,4 104 92 13,0 Kajaanin amk 41 58-29,3 24 38-36,8 Kemi-Tornion amk 59 48 22,9 40 33 21,2 Keski-Pohjanmaan amk 109 81 34,6 77 63 22,2 Kymenlaakson amk 103 78 32,1 77 82-6,1 Lahden amk 131 133-1,5 101 96 5,2 Laurea-amk 191 168 13,7 63 66-4,5 Mikkelin amk 93 105-11,4 75 95-21,1 Oulun seudun amk 136 109 24,8 145 132 9,8 Pirkanmaan amk 140 146-4,1 66 57 15,8 Pohjois-Karjalan amk 110 132-16,7 107 66 62,1 Pohjois-Savon amk 154 162-4,9 104 97 7,2 Rovaniemen amk 106 83 27,7 38 16 137,5 Satakunnan amk 101 133-24,1 86 74 16,2 Seinäjoen amk 114 135-15,6 79 68 16,2 Svenska Yrkeshögskolan 39 40-2,5 26 14 85,7 Tampereen amk 170 181-6,1 113 86 31,4 Turun amk 246 194 26,8 132 112 17,9 Vaasan amk 172 149 15,4 90 56 60,7 Yrkeshögskolan Sydväst 40 65-38,5 14 16-12,5 3627 3492 3,9 2242 2028 10,6 Taulukko 17. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon kehitys 2001-2002 ammattikorkeakouluittain Vaihdon tasapaino Vaihdon tasapainolla tarkoitetaan Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta Suomesta lähteneistä. Tasapaino on ideaali kun ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden osuus on 100% suomalaisten määrästä. Vuonna 2002 Suomeen saapuneiden osuus oli keskimäärin 62 prosenttia Suomesta lähteneiden määrästä. Vaihdon tasapaino koheni edellisestä vuodesta (58%) neljällä prosentilla. Vaihtosuhde ylitti valtakunnallisen keskiarvon 16 ammattikorkeakoulussa, vuonna 2001 yhdeksässä 25
ammattikorkeakoulussa. Osassa ammattikorkeakoulukouluja opiskelijaliikkuvuus on painottunut selvästi Suomesta ulkomaille (Diakonia-amk, Laurea-amk, Rovaniemen amk), osassa ulkomailta Suomeen (Oulun seudun amk, Pohjois-Karjalan amk, Etelä-Karjalan amk). Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomeen Suomeen % Arcada - Nylands svenska yh 77 63 81,8 Diakonia-amk 132 35 26,5 Espoon-Vantaan teknillinen amk 206 139 67,5 Etelä-Karjalan amk 69 64 92,8 Haaga Instituutin amk 163 65 39,9 Helsingin amk 105 70 66,7 Helsingin liiketalouden amk 234 114 48,7 Humanistinen amk 53 30 56,6 Hämeen amk 152 101 66,4 Jyväskylän amk 181 104 57,5 Kajaanin amk 41 24 58,5 Kemi-Tornion amk 59 40 67,8 Keski-Pohjanmaan amk 109 77 70,6 Kymenlaakson amk 103 77 74,8 Lahden amk 131 101 77,1 Laurea-amk 191 63 33,0 Mikkelin amk 93 75 80,6 Oulun seudun amk 136 145 106,6 Pirkanmaan amk 140 66 47,1 Pohjois-Karjalan amk 110 107 97,3 Pohjois-Savon amk 154 104 67,5 Rovaniemen amk 106 38 35,8 Satakunnan amk 101 86 85,1 Seinäjoen amk 114 79 69,3 Svenska Yrkeshögskolan 39 26 66,7 Tampereen amk 170 113 66,5 Turun amk 246 132 53,7 Vaasan amk 172 90 52,3 Yrkeshögskolan Sydväst 40 14 35,0 Yhteensä 3627 2242 61,8 Taulukko 18. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon tasapaino ammattikorkeakouluittain 2002 Liikkuvuus koulutusaloittain Kansainvälinen liikkuvuus on keskittynyt suurimmille koulutusaloille: hallinnon ja kaupan, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalle (taulukko 19). Suomesta ulos suuntautuneesta liikkuvuudesta 72 ja Suomeen suuntautuneesta liikkuvuudesta 79 prosenttia toteutui ko. aloilla. Matkailualaa lukuunottamatta vaihdon tasapaino 26
oli kohtalaisen hyvä kaikilla koulutusaloilla. Parhaiten liikkuvuuden vastavuoroisuus toteutui luonnonvara-alalla, tekniikassa ja liikenteessä sekä hallinnon ja kaupan alalla. Koulutusala Suomesta Suomeen Suomeen % Luonnonvara-ala 111 102 91,9 Tekniikka ja liikenne 543 461 84,9 Hallinto ja kauppa 1434 970 67,6 Matkailu-, ravitsemus-, ja talousala 430 92 21,4 Sosiaali- ja terveysala 647 350 54,1 Kulttuuriala 381 222 58,3 Humanistinen ja opetusala 80 45 56,3 Tuntematon 1 0 3627 2242 61,8 Taulukko 19. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2002 Vuoteen 2001 verrattuna kansainvälinen liikkuvuus Suomesta lisääntyi neljällä prosentilla ja liikkuvuus Suomeen 11 prosentilla. Lähes kaikki koulutusalat kasvattivat Suomesta ulos suuntautuvaa liikkuvuuttaan, eniten humanistinen ja opetusala (100%) sekä kulttuuriala (21%). Liikkuvuus väheni huomattavasti vain luonnonvara-alalla, jolla menetys oli 28 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautunut liikkuvuus kasvoi niinikään lähes kaikilla aloilla luonnonvara-alaa ja sosiaali- ja terveysalaa lukuunottamatta. Pieni humanistinen ja opetusala yli kolminkertaisti ulkomaalaisten määrän, kulttuurialalla kasvu oli 25 ja tekniikan ja liikenteen alalla 22 prosenttia. Koulutusala Suomesta Suomesta Muutos % Suomeen Suomeen Muutos % 2002 2001 Suomesta 2002 2001 Suomeen Luonnonvara-ala 111 153-27,5 102 114-10,5 Tekniikka ja liikenne 543 503 8,0 461 379 21,6 Hallinto ja kauppa 1434 1470-2,4 970 841 15,3 Matkailu-, ravitsemus-, ja talousala 430 393 9,4 92 90 2,2 Sosiaali- ja terveysala 647 616 5,0 350 405-13,6 Kulttuuriala 381 314 21,3 222 178 24,7 Humanistinen ja opetusala 80 40 100,0 45 13 246,2 Tuntematon 1 3 0 8 3627 3492 3,9 2242 2028 10,6 Taulukko 20. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2001-2002 Yhteistyömaat ja alueet Ammattikorkeakouluilla oli vuonna 2002 opiskelijavaihtoa 90 maan kanssa. Näistä 31 sijaitsi Euroopassa ja 59 Euroopan ulkopuolella. Ammattikorkeakoulujen 20 tärkeintä yhteistyömaata on esitetty taulukossa 21. 27
Suomalaisten opiskelijoiden suosituimmat kohdemaat ovat samoja kuin edellisinä vuosina. Kärkeä pitävät edelleen Britannia, Saksa, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Ranska ja Yhdysvallat. Uusia kohdemaita 20 suosituimman listalla ovat Viro ja Singapore. Lähettäjämaiden listaa johtavat entiseen tapaan Saksa, Ranska, Espanja, Alankomaat ja Britannia. Uutena 20 tärkeimmän lähettäjämaan joukkoon on ilmestynyt Yhdysvallat. Opiskelijavaihto oli Suomelle ylijäämäistä Baltian, Keski- ja Itä-Euroopan ja Välimeren maiden sekä Saksan, Belgian ja Venäjän kanssa. Saksasta tuli ensimmäisen kerran enemmän opiskelijoita Suomeen kuin täältä suuntasi Saksaan.Vaihtosuhde on perinteisesti epäedullisin Ruotsiin (228 Suomesta, 12 Suomeen), Britanniaan (536 Suomesta, 153 Suomeen) ja Yhdysvaltoihin (139 Suomesta, 27 Suomeen). Maa Suomesta Maa Suomeen Britannia 536 Saksa 395 Saksa 345 Ranska 220 Alankomaat 257 Espanja 173 Espanja 232 Alankomaat 163 Ruotsi 228 Britannia 153 Ranska 154 Belgia 126 Yhdysvallat 139 Venäjä 108 Irlanti 128 Italia 102 Kiina 119 Puola 88 Belgia 112 Unkari 80 Unkari 92 Tsekki 74 Kreikka 90 Liettua 73 Italia 87 Itävalta 60 Itävalta 75 Viro 41 Thaimaa 62 Kreikka 41 Viro 61 Kiina 39 Tanska 60 Portugali 37 Kanada 60 Irlanti 31 Singapore 57 Yhdysvallat 27 Venäjä 53 Thaimaa 16 Taulukko 21. Ammattikorkeakoulujen tärkeimmät yhteistyömaat 2002 Sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa keskeistä. Suomesta ulkomaille lähteneistä vaihto-opiskelijoista 77 prosenttia suuntasi Eurooppaan, ulkomailta Suomeen tulleista vaihto-opiskelijoista 93 prosenttia oli lähtöisin Euroopan maasta. Yliopistosektorilla vastaavat luvut ovat 81 ja 86 prosenttia. Arviot Euroopan ulkopuolisten maiden kasvavasta vetovoimasta eivät saa vahvistusta vuoden 2002 liikkuvuustilastosta. 28
Alue Suomesta % Suomeen % Eurooppa 2773 76,5 2075 92,6 Aasia 387 10,7 103 4,6 Amerikka 199 5,5 39 1,7 Afrikka 162 4,5 16 0,7 Lat.Amerikka 55 1,5 9 0,4 Oseania 44 1,2 0 0 Tuntematon 7 0,2 0 0,0 3627 100,0 2242 100,0 Taulukko 22. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon kohdealueet ammattikorkeakouluissa 2002 Taulukkoon 23 on koottu ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja harjoittelijavaihto alueittain ja maittain. Suomalaisten opiskelijoiden suosikkikohteita Euroopan ulkopuolella olivat Kiina, Thaimaa, Singapore, Yhdysvallat ja Kanada. Suomeen tuli eniten opiskelijoita Euroopan ulkopuolelta Kiinasta ja Yhdysvalloista. Liikkuvuus Latinalaisen Amerikan ja Oseanian maihin oli hyvin vähäistä. Euroopan ulkopuolinen liikkuvuus on lähes täysin Suomesta ulkomaille suuntautunutta. Suomesta Suomeen Aasia Afganistan 1 Arabiemiirikunnat 4 Bangladesh 4 Iran 1 Filippiinit 4 Israel 2 Georgia 1 Japani 5 Hong kong 4 Kiina 39 Indonesia 1 Korean tasavalta 10 Intia 23 Kypros 8 Iran 1 Malesia 3 Israel 2 Singapore 12 Itä-Timor 1 Taiwan 2 Japani 12 Thaimaa 16 Kiina 119 Vietnam 1 Korean tasavalta 3 Yhteensä 103 Kypros 13 Malesia 32 Nepal 11 Singapore 57 Sri Lanka 4 Syyria 1 Taiwan 1 Thaimaa 62 Turkki 9 Vietnam 21 Yhteensä 387 29
Afrikka Suomesta Suomeen Angola 1 Etelä-Afrikka 1 Botswana 4 Kenia 12 Egypti 3 Namibia 1 Eritrea 1 Päiväntasaajan Guinea 1 Etelä-Afrikka 6 Uganda 1 Etiopia 1 Yhteensä 16 Ghana 8 Kamerun 1 Kenia 14 Malawi 1 Marokko 3 Mosambik 1 Namibia 33 Nigeria 1 Sambia 5 Senegal 1 Swazimaa 38 Tansania 15 Uganda 25 Amerikka Yhteensä 162 Kanada 60 Kanada 12 Yhdysvallat 139 Yhdysvallat 27 Eurooppa Yhteensä 199 Yhteensä 39 Alankomaat 257 Alankomaat 163 Belgia 112 Belgia 126 Bulgaria 3 Bulgaria 4 Espanja 232 Espanja 173 Irlanti 128 Irlanti 31 Islanti 16 Islanti 5 Italia 87 Italia 102 Itävalta 75 Itävalta 60 Jugoslavia 2 Jugoslavia 1 Kreikka 90 Kreikka 41 Kroatia 2 Latvia 16 Latvia 15 Liettua 73 Liettua 8 Norja 8 Malta 7 Portugali 37 Norja 44 Puola 88 Portugali 25 Ranska 220 30
Suomesta Suomeen Puola 32 Romania 15 Ranska 154 Ruotsi 12 Romania 16 Saksa 395 Ruotsi 228 Slovakia 9 Saksa 345 Slovenia 13 Slovakia 6 Sveitsi 14 Slovenia 4 Tanska 13 Sveitsi 47 Tsekki 74 Tanska 60 Unkari 80 Tsekki 35 Venäjä 108 Ukraina 1 Viro 41 Unkari 92 Yhdistynyt kuningaskunta 153 Venäjä 53 Yhteensä 2075 Viro 61 Yhdistynyt kuningaskunta 536 Yhteensä 2773 Latinalainen Amerikka ja Karibia Argentiina 4 Argentiina 1 Brasilia 5 Brasilia 2 Chile 9 Chile 1 Dominikaaninen tasavalta 4 Meksiko 5 Ecuador 4 Yhteensä 9 Kuuba 1 Meksiko 20 Nicaragua 4 Peru 3 Uruguay 1 Oseania Yhteensä 55 Australia 37 Norfolkinsaari 1 Uusi-Seelanti 6 Tuntematon Yhteensä Yhteensä 44 7 3627 Yhteensä 2242 Taulukko 23. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon yhteistyömaat ja alueet ammattikorkeakouluissa 2002 31
Vaihtojärjestelyt Euroopan unionin Sokrates ohjelma on vakiinnuttanut asemansa ylivoimaisesti merkittävimpänä vaihtojärjestelynä. Sokrateen ylivertaisuus todentuu erityisesti Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa, josta sen osuus oli 80 prosenttia. Suomesta ulkomaille suuntautuneessa liikkuvuudessa Sokrateen osuus oli puolta pienempi, noin 40 prosenttia. Muita merkittäviä vaihtojärjestelyjä ovat korkeakoulujen omat vaihtosopimukset, itse hankittu opiskelu- tai harjoittelupaikka eli free mover järjestely sekä EU:n Leonardo de Vinci ohjelma. Free mover järjestely, korkeakoulujen omat sopimukset sekä pohjoismainen Nordplus ovat pääosin Suomesta ulos suuntautuvan liikkuvuuden kanavia. Vaihto-ohjelma Suomesta Suomeen Sokrates 1505 1798 Nordplus 101 10 Korkeakoulun oma 742 263 Cimon stipendit 2 17 Muut EU-ohjelmat 4 3 Leonardo 137 80 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 48 18 IAESTE 5 0 Järjestöjen harjoittelijavaihto 5 0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelma 6 2 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 326 2 Free mover-opiskelu tai -harjoittelu 715 42 Tuntematon 31 7 3627 2242 Taulukko 24. Ammattikorkeakoulujen vaihtojärjestelyt 2002 Liikkuvuuden kesto Pitkiin opiskelija- ja harjoittelijavaihtoihin tilastoitavien ulkomaanjaksojen pituus on vähintään kolme kuukautta. Vuonna 2002 Suomesta ulos suuntautuneiden vaihtojen keskipituus oli 4,8 kuukautta ja Suomeen suuntautuneiden 4,6 kuukautta. Vaihtojen keskipituus pysytteli edellisen vuoden tasolla. Taulukossa 25 näkyvät liikkuvuuden keskikestot ammattikorkeakouluittain. Mikkelin ammattikorkeakoulusta lähteneillä oli pisimmät ulkomaanjaksot (6,1 kk), ulkomaalaiset viipyivät pisimpään Helsingin liiketalouden ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa (6,5 kk). 32
Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomeen Arcada-Nylands svenska yh 4,4 4,5 Diakonia-amk 3,0 3,7 Espoon-Vantaan teknillinen amk 5,2 4,7 Etelä-Karjalan amk 4,3 4,0 Haaga Instituutin amk 5,0 4,9 Hämeen amk 5,1 4,4 Helsingin amk 4,8 4,4 Helsingin liiketalouden amk 5,2 6,5 Humanistinen amk 3,6 3,8 Jyväskylän amk 5,6 6,5 Kajaanin amk 4,1 4,4 Kemi-Tornion amk 5,0 4,6 Keski-Pohjanmaan amk 4,7 4,2 Kymenlaakson amk 5,0 4,6 Lahden amk 5,2 4,6 Laurea-amk 4,8 4,8 Mikkelin amk 6,1 4,5 Oulun seudun amk 4,7 4,4 Pirkanmaan amk 4,3 4,0 Pohjois-Karjalan amk 4,6 3,7 Pohjois-Savon amk 4,7 4,4 Rovaniemen amk 3,7 5,0 Satakunnan amk 5,1 5,5 Seinäjoen amk 4,6 3,9 Svenska Yh 4,8 4,1 Tampereen amk 5,3 4,2 Turun amk 5,1 4,4 Vaasan amk 5,1 3,9 Yrkeshögskolan Sydväst 5,1 5,7 Taulukko 25. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto ammattikorkeakouluittain 2002 33
V Ammattikorkeakoulujen pitkät opettajavaihdot Ammattikorkeakouluista on kerätty tiedot myös pitkäkestoisesta opettajaliikkuvuudesta. Pitkien vaihtojen vähimmäiskestoksi on määritelty yksi kuukausi. Vuonna 2002 ammattikorkeakouluista lähti pitkäkestoiseen opettajavaihtoon 79 henkilöä ja niihin saapui ulkomailta 78 opettajaa. Opettajavaihto on perinteisesti hyvin tasapainossa. Vuoteen 2001 verrattuna opettajaliikkuvuus väheni hieman. Suomesta lähteneiden määrä laski 7 henkilöllä ja Suomeen saapuneiden määrä 3 henkilöllä. Taulukossa 26 opettajaliikkuvuus näkyy ammattikorkeakouluittain. Edellisen vuoden tapaan eniten opettajia lähti vaihtoon Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja opettajia tuli eniten Mikkelin ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomeen Yhteensä Arcada-Nylands svenska yh 0 0 0 Diakonia-amk 7 1 8 Espoon-Vantaan teknillinen amk 0 3 3 Etelä-Karjalan amk 9 7 16 Haaga Instituutin amk 0 0 0 Hämeen amk 8 4 12 Helsingin amk 4 0 4 Helsingin liiketalouden amk 0 0 0 Humanistinen amk 0 0 0 Jyväskylän amk 4 6 10 Kajaanin amk 0 1 1 Kemi-Tornion amk 0 2 2 Keski-Pohjanmaan amk 1 1 2 Kymenlaakson amk 1 3 4 Lahden amk 1 4 5 Laurea-amk 0 0 0 Mikkelin amk 2 18 20 Oulun seudun amk 3 8 11 Pirkanmaan amk 1 0 1 Pohjois-Karjalan amk 0 1 1 Pohjois-Savon amk 5 1 6 Rovaniemen amk 19 7 26 Satakunnan amk 0 0 0 Seinäjoen amk 3 2 5 Svenska Yrkeshögskolan 0 0 0 Tampereen amk 6 4 10 34
Turun amk 1 2 3 Vaasan amk 3 2 5 Yrkeshögskolan Sydväst 1 1 2 79 78 157 Taulukko 26. Ammattikorkeakoulujen pitkät opettajavaihdot 2002 Taulukossa 27 näkyy opettajavaihto koulutusaloittain. Samoin kuin opiskelijavaihdosssa, kärjessä ovat suuret koulutusalat tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala sekä hallinto ja kauppa. Koulutusala Suomesta Suomeen Yhteensä Luonnonvara-ala 3 1 4 Tekniikka ja liikenne 22 26 48 Hallinto ja kauppa 14 16 30 Matkailu-, ravitsemus-, ja talousala 5 1 6 Sosiaali- ja terveysala 21 18 39 Kulttuuriala 6 10 16 Humanistinen ja opetusala 5 5 Tuntematon 8 1 9 79 78 157 Taulukko 27. Pitkät opettajavaihdot koulutusaloittain 2002 35
VI Ammattikorkeakoulujen lyhyet opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihdot Ammattikorkeakoulusektorilla liikkuvuustietojen keruuseen kuuluvat myös lyhyet eli alle kolmen kuukauden ja vähintään 1 viikon pituiset opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihdot. Huomattava osa ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä liikkuvuudesta on lyhytkestoista. Suomesta ulos suuntautuneesta opiskelijaliikkuvuudesta puolet (50%) oli lyhyitä vaihtoja, Suomeen suuntautuneesta liikkuvuudesta liki kolmannes (29%). Opettajaliikkuvuus on lähes täysin lyhytkestoista; lyhyiden vaihtojen osuus oli 97 prosenttia Suomesta ulos ja 94 prosenttia Suomeen suuntautuneessa liikkuvuudessa. Lyhyiden vaihtojen suosio kasvaa edelleen. Suomesta ulos suuntautuneessa opiskelijaliikkuvuudessa lyhyiden vaihtojen kasvu oli 16 prosenttia, pitkien neljä prosenttia vuoteen 2001 verrattuna. Lyhyissä opettajavaihdoissa kasvu oli 20 prosenttia (Suomesta ulkomaille) ja 13 prosenttia (ulkomailta Suomeen). Poikkeuksena kasvutrendistä on Suomeen suuntautunut opiskelijavaihto, jossa vähennystä oli 14 prosenttia. Ammattikorkeakoulu Opiskelijat/ Opettajat Opiskelijat/ Opettajat harjoittelijat Suomesta harjoittelijat Suomeen Suomesta Suomeen Arcada-Nylands svenska yh 46 56 8 16 Diakonia-amk 45 112 4 29 Espoon-Vantaan teknillinen amk 58 55 5 42 Etelä-Karjalan amk 118 65 36 40 Haaga Instituutin amk 62 46 67 45 Hämeen amk 34 63 73 50 Helsingin amk 115 199 42 53 Helsingin liiketalouden amk 385 74 43 28 Humanistinen amk 96 118 20 61 Jyväskylän amk 121 196 29 75 Kajaanin amk 1 4 9 1 Kemi-Tornion amk 91 45 13 23 Keski-Pohjanmaan amk 168 59 10 40 Kymenlaakson amk 181 34 26 25 Lahden amk 80 19 10 10 Laurea-amk 221 87 21 27 36
Mikkelin amk 69 62 106 53 Oulun seudun amk 56 136 24 94 Pirkanmaan amk 150 141 99 86 Pohjois-Karjalan amk 181 79 29 67 Pohjois-Savon amk 149 106 27 45 Rovaniemen amk 10 50 0 8 Satakunnan amk 73 49 6 19 Seinäjoen amk 324 168 42 73 Svenska Yrkeshögskolan 75 40 61 35 Tampereen amk 272 134 56 49 Turun amk 255 131 7 72 Vaasan amk 11 50 2 27 Yrkeshögskolan Sydväst 201 61 59 18 Yhteensä 3648 2439 934 1211 Taulukko 28. Ammattikorkeakoulujen lyhyet opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihdot 2002 37
Liitteet LIITE 1 Korkeakoulujen (yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhdessä) liikkuvuus maanosittain ja maittain Suomesta Suomeen Eurooppa Alankomaat 425 287 Belgia 191 201 Bosnia-Hertsegovina 0 2 Britannia 867 280 Bulgaria 5 14 Espanja 502 524 Grönlanti 1 0 Irlanti 197 59 Islanti 50 15 Italia 229 391 Itävalta 218 170 Jugoslavia 2 3 Kreikka 126 89 Kroatia 3 1 Latvia 21 32 Liettua 14 158 Luxemburg 3 0 Malta 12 0 Norja 138 34 Portugali 49 81 Puola 67 254 Ranska 465 646 Romania 16 37 Ruotsi 657 110 Saksa 798 963 Slovakia 15 59 Slovenia 9 23 Sveitsi 110 35 Tanska 147 46 Tsekki 96 204 Ukraina 3 4 Unkari 135 205 Venäjä 190 267 Viro 96 131 Yhteensä 5857 5325 38