Tilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2016

Transkriptio

1 5A/2017 Tilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2016 TAUSTAA Ulkomaanjakso osana opintoja tarjoaa opiskelijoille valmiuksia kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen ja näkemyksiä alan opiskelusta muualla. Koulutusohjelman näkökulmasta kansainvälisen liikkuvuuden järjestäminen monipuolistaa opetustarjontaa ja pitää yllä yhteistyötä ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Ulkomaanjakso tarkoittaa kotimaisessa korkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon sisältyviä opintoja ulkomailla. Ulkomaanjakso voi olla vaihto-opiskelujakso ulkomaisessa korkeakoulussa tai harjoittelua ulkomaisella työpaikalla. Ulkomaanjaksolle lähtevä opiskelija ei tee koko tutkintoaan ulkomailla. Tässä Faktaa Express -julkaisussa tarkastellaan tilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista vuonna Suomessa tilastoidaan erikseen 3 12 kuukautta kestävät pitkäkestoiset ja alle 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset jaksot. Nyt fokuksena ovat erityisesti pitkäkestoiset jaksot. Tiedot opiskelijoiden ulkomaanjaksoista kootaan korkeakouluista vuosittain. Aikaisemmin tiedonkeruusta vastasi CIMO (nyk. Opetushallitus), mutta nykyään korkeakoulut vievät tiedot valtakunnalliseen tietovarantoon Virtaan, josta ne kerran vuodessa tuodaan Vipunen-tilastopalveluun. Tämän julkaisun tiedot ovat Vipusesta. Kansainvälistymistä koskevia tilastoja ja infografiikka eri näkökulmista ja koulutusasteittain on koottu myös Opetushallituksen Kansainvälistymispalveluiden verkkopalveluun. Lisää tilastoja: vipunen.fi kansainvälistymisestä Faktaa Exprtess 6A/2017: Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 2016

2 02 FAKTAA EXPRESS TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA 2016 PITKIEN ULKOMAAN- JAKSOJEN MÄÄRÄ ON VIIME VUOSINA PYSYNYT TASAISENA Suomalaiset korkeakouluopiskelijat tekivät vuonna 2016 runsaat vähintään kolmen kuukauden mittaista ulkomaanjaksoa, ja lähes sama määrä opiskelijoita tuli Suomeen. Ulkomaanjaksojen määrä on kasvanut 2000-luvun alkuvuosista, mutta viime vuosina luvut ovat pysyneet tasaisina. Poikkeuksena on tulijoiden määrä, joka kääntyi laskuun vuonna Tulijoiden määrä on kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarkastellen kasvanut nopeammin kuin lähtijöiden määrä. Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista lähtee ulkomaanjaksolle saman verran opiskelijoita. Sen sijaan tulijoista enemmistö (62 %) tulee yliopistoihin. YLI 3 KUUKAUTTA KESTÄVÄT ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN Lukumäärä Suomesta Suomeen Opiskelu ulkomaisessa korkeakoulussa on yleisempää kuin harjoittelu ulkomaisella työpaikalla: Suomesta lähtevistä opiskelijoista 77 % ja tulijoista peräti 96 % opiskelee. Harjoittelujaksot ovat yleisempiä ammattikorkeakouluopiskelijoilla, joista yli kolmannes eli 36 % lähtee harjoittelijoiksi. Hieman yli puolet eli 58 % Suomesta ulkomaanjaksolle lähtevistä opiskelijoista osallistuu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmaan, jonka osuus on viime vuosina kasvanut. Suomeen tulevien opiskelijoiden kohdalla ohjelman osuus on vielä suurempi eli 74 %. Toiseksi suurin väylä ulkomaanjaksolle ovat korkeakoulujen omat sopimukset, joiden turvin liikkuu noin viidennes opiskelijoista. Pohjoismaisen Nordplus-ohjelman tuella ulkomaanjaksonsa rahoitti 5 % lähtevistä ja 1 % tulevista opiskelijoista. OPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUS- AKTIIVISUUDESSA ON KORKEAKOULU- KOHTAISIA EROJA Ammattikorkeakouluopiskelijoista ulkomaanjaksolle lähti 13 % ja yliopistoissa opiskelevista 25 %. Luvut on saatu suhteuttamalla lähtijöiden määrä opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määrään 1. 1 Ammattikorkeakouluista mukaan on laskettu ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloittavat uudet opiskelijat, yliopistoista alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon aloittavat uudet opiskelijat. OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISSA AKTIIVISIMMAT KORKEAKOULUT Pitkäkestoiselle jaksolle lähtevien määrä suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Yliopistot 67% Ammattikorkeakoulut 39% 34% 27% 26% 27% 20% 20% 19% 16% Svenska Handelshögskolan Vaasan yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Aaltoyliopisto Taideyliopisto Saimaan ammattikorkeakoulu Haaga- Helia Lahden ammattikorkeakoulu Novia Jyväskylän ammattikorkeakoulu

3 03 FAKTAA EXPRESS TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA 2016 Ulkomaille lähtevien osuus on kummallakin sektorilla kasvanut 2 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa. Yksittäisten korkeakoulujen välillä on suuria eroja liikkuvuusaktiivisuudessa. Eurooppalaisten opetusministerien asettama tavoite on, että 20 % alueen korkeakouluista valmistuneista on tehnyt osan opinnoistaan ulkomailla. Edellä mainitut luvut eivät vielä vastaa siihen, moniko suomalaisopiskelija opiskelee myös ulkomailla, sillä sama opiskelija voi käydä ulkomaanjaksolla useaan kertaan. Eurooppalaisessa kyselytutkimuksessa 16 % Suomen korkeakouluopiskelijoista oli ollut ulkomaanjaksolla 2. 2 Värtinen, Moisio, Piiroinen (2015): Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V-tutkimuksen tuloksien valossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. KORKEAKOULUJEN OPISKELIJALIIKKUVUUDEN SUURIMMAT YHTEISTYÖMAAT 2016 Opiskelijoiden lukumäärä Saksa Ranska Espanja Alankomaat Kiina Britannia Italia Itävalta Belgia Ruotsi Venäjä Etelä-Korea Tšekki Yhdysvallat Japani Kanada Portugali Tanska Puola Unkari Suomesta Suomeen SAKSA, RANSKA JA ESPANJA OVAT OLLEET OPISKELIJA- LIIKKUVUUDEN KÄRKI- MAITA JO PITKÄÄN Saksa, Ranska ja Espanja ovat yleisimmät yhteistyömaat korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudessa. Kärki on ollut sama jo vuosia. Saksasta, Ranskasta, Kiinasta, Italiasta ja Puolasta tulee Suomeen enemmän opiskelijoita kuin maihin lähtee suomalaisia. Vastaavasti Britanniaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Tanskaan lähtee enemmän opiskelijoita kuin niistä tulee Suomeen. Kymmenen viimeisen vuoden kuluessa Aasian maiden, kuten Kiinan, FOKUKSESSA VENÄJÄ Venäjä-liikkuvuus on perinteisesti ollut epätasapainossa siten, että Suomeen ulkomaanjaksolle tulevia on ollut selvästi enemmän kuin Venäjälle lähteviä opiskelijoita. Nyt tilanne kuitenkin muuttui, sillä vuonna 2016 Venäjältä tulevien määrä väheni, ja tulijoita ja lähtijöitä oli saman verran. Tulevat vuodet näyttävät, onko kyse poikkeusvuodesta vai pidemmästä trendistä. Venäjältä tulevien opiskelijoiden määrä on vähentynyt useissa korkeakouluissa ja useilla aloilla. Esimerkiksi Mikkelin ja Saimaan ammattikorkeakouluissa sekä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa tulijoiden määrä putosi %; niihin on aiemmin tullut paljon opiskelijoita Venäjältä. Venäläiset suosivat ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja hallinnon sekä tekniikan opintoja ja yliopistoissa yhteiskuntatieteiden ja kaupallisen alan opintoja. Näillä aloilla venäläisopiskelijoiden ulkomaanjaksot vähenivät %. Saattaa olla, että Venäjän heikentynyt taloustilanne on tehnyt kansainvälisen liikkuvuuden liian kalliiksi venäläisopiskelijoille. Lasku ulkomaanjaksolle tulevien määrässä voi heijastaa myös EU:n ja Venäjän kiristynyttä ilmapiiriä.

4 04 FAKTAA EXPRESS TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA 2016 Etelä-Korean ja Japanin merkitys opiskelijaliikkuvuudessa on kasvanut. Suomalaisten opiskelijoiden kohteena suosiotaan ovat menettäneet Ranska, Ruotsi, Yhdysvallat ja Unkari. Suomeen tulevien osalta laskua on tapahtunut venäläisten, tšekkien, puolalaisten ja unkarilaisten kohdalla. Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot painottuvat Eurooppaan: sinne suuntaa 70 % lähtevistä ja sieltä tulee 79 % Suomeen tulevista opiskelijoista. Aasian osuus on 17 % lähtijöistä ja 15 % tulijoista. Viime vuosina Eurooppaan suunnanneiden suomalaisopiskelijoiden osuus on hieman kasvanut ja Aasiaan suunnanneiden pienentynyt, vaikka 10 vuoden perspektiivillä kehitys onkin mennyt toisin päin. Suomeen tulevien kohdalla Euroopan osuus hiljalleen pienenee ja Aasian kasvaa. ALLE 3 KUUKAUTTA KESTÄVÄT ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN Lukumäärä Suomesta Suomeen LYHYIDEN ULKOMAAN- JAKSOJEN MÄÄRÄ VAIHTELEE VUOSITTAIN Suomalaiset korkeakouluopiskelijat tekivät vuonna 2016 yli 4000 alle kolmen kuukauden mittaista ulkomaanjaksoa ja Suomeen tuli reilut 2000 opiskelijaa. Myös lyhyiden ulkomaanjaksojen määrä on pitkällä aikavälillä kasvanut, mutta maltillisemmin kuin pitkien jaksojen. Lyhyiden ulkomaanjaksojen määrän kehittymiselle on tyypillistä epätasaisuus ja vuosittainen vaihtelu. Viimeisinä vuosina sekä lähtijöiden että tulijoiden määrä on vähentynyt sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, lähes kaikissa korkeakouluissa ja kaikilla aloilla. Ammattikorkeakouluissa opiskelevat suosivat enemmän lyhyitä ulkomaanjaksoja kuin yliopisto-opiskelijat. Peräti 81 % lähtevistä ja 66 % tulevista opiskelijoista on ammattikorkeakoulusektorilta. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna aktiivisimpia lyhyille ulkomaanjaksoille lähtijöitä ovat Jyväskylän ja Tampereen sekä Karelia-, Novia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen opiskelijat, joista % lähtee. Yliopistosektorilla selvästi aktiivisimmin lyhyille ulkomaanjaksoille lähtevät Taideyliopiston opiskelijat (22 %). LUONNONTIETEEN JA LÄÄKETIETEEN ALOILLA SUOMEEN TULEVIEN MÄÄRÄ ON SUUREMPI KUIN LÄHTIJÖIDEN Lukumääräisesti eniten ulkomaanjaksoja tekevät kauppa-, hallinto- ja oikeustieteen alan opiskelijat: 30 % lähtevistä opiskelijoista ja 29 % tulevista opiskelee näitä aloja. Luvuissa on laskettu yhteen sekä pitkä- että lyhytkestoiset jaksot. Myös tekniikan sekä terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijat käyvät ahkerasti ulkomaanjaksoilla. Opiskelijamäärältään suurilla aloilla tehdään runsaasti ulkomaanjaksoja, joten lukumäärä ei kerro alan opiskelijoiden aktiivisuudesta kansainvälisessä liikkuvuudessa. Vain luonnontieteen ja lääketieteiden aloilla ulkomaanjaksolle Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä on suurempi kuin lähtijöiden. Monen tulijan koulutusala ei ole tiedossa. Kyse on voi olla myös monialaisista opintokokonaisuuksista. Lyhyet ulkomaanjaksot ovat yleisimpiä palvelualoilla, maa- ja metsätalousalalla sekä lääketieteissä, joissa niitä tehdään lähes yhtä paljon kuin pitkiä jaksoja. Lyhyiden jaksojen osuus on suuri myös terveys- ja hyvinvointialalla. Suomeen tulevien kohdalla lyhyiden ulkomaanjaksojen osuus on suuri terveys- ja hyvinvointialoilla, humanistisilla aloilla ja luonnontieteessä. Eri alojen opiskelijoiden aktiivisuudessa lähteä ulkomaanjaksolle on suuria eroja. Aktiivisuustarkastelussa on syytä huomata, että yliopistojen palvelu ja ammattikorkeakoulujen luonnontieteet ovat opiskelijamäärältään pieniä aloja, jolloin yksittäinen opiskelija voi muuttaa prosentteja.

5 05 FAKTAA EXPRESS TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA 2016 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN KOULUTUSALOITTAIN* 2016 Lukumäärä Lähtevät Saapuvat Kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet Tekniikan Terveys- ja hyvinvointi Palvelu Yhteiskunnalliset Taiteet ja kultuuri Humanistisen Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Tieto puuttuu Luonnontieteet Kasvatus yli 3 kk alle 3 kk Maa- ja metsätalous Lääketieteet * Kuviossa on laskettu yhteen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaanjaksot. Koulutus painottuvat sektoreilla eri tavoin: terveys- ja hyvinvointialojen sekä palvelualojen ulkomaanjaksot tehdään pääosin ammattikorkeakoulusektorilla, humanististen ja yhteiskunnallisten alojen yliopistosektorilla. OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISSA AKTIIVISIMMAT ALAT Pitkäkestoiselle jaksolle lähtevien määrä suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Yliopistot 49% Ammattikorkeakoulut 46% 34% 28% 28% 25% 27% 23% 21% 13% Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen Yhteiskunnallinen ala Palvelu Humanistiset Kaikki yhteensä Luonnontieteet Palvelu Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen Taiteet ja kulttuuri Kaikki yhteensä

6 06 FAKTAA EXPRESS TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA 2016 FOKUKSESSA KASVATUSTIEDE Suomi on profiloitunut korkeatasoisen opettajakoulutuksen maaksi, josta haetaan oppia ulkomaille. Kuinka kansainvälisiä tulevat kasvatuksen ammattilaiset ovat, ja missä määrin he käyvät opiskeluaikanaan ulkomaanjaksoilla? Kasvatusalan opiskelu Suomessa keskittyy pitkälti yliopistoihin. Vuonna 2016 yliopistoista lähti ja niihin tuli ulkomaanjaksolle vajaat 300 kasvatusalan opiskelijaa. Aiemmin tulijoiden määrä on alalla ollut suurempi kuin lähtijöiden: huippuvuonna 2015 Suomeen tuli yli 400 opiskelijaa ulkomailta. Kasvatusalan opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vuodesta 2010 kasvanut 25 %, mikä on keskimääräistä nopeampi kasvutahti. Tästä huolimatta alan opiskelijat eivät ole kovin innokkaita lähtemään, sillä lähtijöiden uusiin opiskelijoihin suhteutettu määrä on vain 12 % kun se on yliopistoissa keskimäärin 25 %. Yliopistojen välillä on eroja. Aktiivisimmin liikkuvat Oulun yliopiston kasvatustieteilijät. Itä-Suomen, Lapin, Oulun ja Tampereen yliopistossa alalle tulee enemmän opiskelijoita ulkomaanjaksolle kuin niistä lähtee. OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Lähtevät opiskelijat Kasvu 2006 noin +50 % Yleisimmät kohdemaat: Yhdysvallat, Australia, Britannia, Saksa ja Espanja Tulevat opiskelijat Kasvu 2006 noin +100 % Yleisimmät lähtömaat: Saksa, Ranska, Espanja, Alankomaat ja Italia NORJA Trendi: kasvaa vahvasti RUOTSI Trendi: kasvaa vahvasti Lähtevät opiskelijat Kasvu % Eurooppa 51 %, Aasia 23 %, Pohjois-Amerikka 17 %, muut 9 % Yleisimmät kohdemaat: Yhdysvallat, Britannia, Kiina, Ranska ja Australia Tulevat opiskelijat Kasvu % Eurooppa 68 %, Aasia 17 %, Pohjois-Amerikka 9 %, muut 6 % Yleisimmät lähtömaat: Saksa, Ranska, Kiina, Alankomaat ja Espanja Opiskelijaliikkuvuutta tilastoidaan eri maissa hieman eri tavoin, mistä johtuen täysin yhteismitallista vertailua ei voi tehdä. Tarkastelu perustuu Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa julkaistuihin tilastoraportteihin. Jaottelu Saksaan tulevien opiskelijoiden lähtömaanosista on suuntaa antava eikä noudata kaikilta osin maanosarajoja. Norjan kohdalla maanosia koskevia tietoja ei ole julkaistu. SAKSA Trendi: kasvaa hieman Lähtevät opiskelijat Kyselytavasta riippuen joko 28 % tai 38 % opiskelijoista Yleisimmät kohdemaat: Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Espanja, Italia ja Suomi Tulevat opiskelijat Kasvu % Eurooppa 52 %, Etelä- ja Kaakkois-Aasia sekä Oseania 20 %, Etelä- ja Väli-Amerikka 11 %, Pohjois-Amerikka 7 %, muut 10 % Yleisimmät lähtömaat: Italia, Espanja, Kiina, Ranska ja Yhdysvallat Lähteet: Norja: Analyse Studentmobilitet, Ruotsi: Universitetetskanslersämbetet: Internationell studentmobilitet i högskolan 2015/16 Saksa: DAAD ja DZHW: Wissenschaft weltoffen 2017 ISBN: (painettu) ISBN: (pdf) ISSN: (painettu) ISSN: X (pdf) Taitto ja grafiikat: Liisa Valtonen