CIMO PUBLICATIONS. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2004 IRMA GARAM, MIRA JORTIKKA JA PIRJO ZIRRA

Transkriptio

1 CIMO PUBLICATIONS IES RTS YSES TIONS GUES STUD REPO ANAL EVALUA CATALO Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa IRMA GARAM, MIRA JORTIKKA JA PIRJO ZIRRA

2 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2004 IRMA GARAM, MIRA JORTIKKA JA PIRJO ZIRRA CIMO Publications Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 1

3 2 Kannen sarja-asu Graafi nen muotoilu M-L Muukka ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN X

4 Sisältö I Johdanto 4 II Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa: pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 6 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin 7 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 8 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 9 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 10 Yliopistojen yhteistyömaat ja -alueet 12 Yliopistojen liikkuvuusjärjestelyt 16 Opiskelijaliikkuvuuden kesto 17 III Yliopistojen lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 19 IV Kansainvälinen liikkuvuus ammattikorkeakouluissa: pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus 20 Liikkuvat opiskelijat suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin 21 Liikkuvuus alueittain 22 Liikkuvuuden kehitys Liikkuvuuden tasapaino 24 Liikkuvuus koulutusaloittain 24 Ammattikorkeakoulujen yhteistyömaat ja -alueet 26 Ammattikorkeakoulujen liikkuvuusjärjestelyt 30 Liikkuvuuden kesto 31 V Ammattikorkeakoulujen pitkäkestoinen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus 33 VI Ammattikorkeakoulujen lyhytkestoinen opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus 35 Liitteet 37 3

5 I Johdanto 4 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta vuosi 2004 oli menestyksellinen. Suomesta lähti ulkomaille opiskelijaa, lisäystä edelliseen vuoteen (7 555) oli 686 henkilöä eli runsaat yhdeksän prosenttia. Tulos on merkittävä erityisesti siksi, että ensimmäistä kertaa luvulla myös Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus kasvoi huomattavasti. Vielä on liian aikaista sanoa, onko kyseessä pidempiaikainen trendi vai poikkeuksellisen vilkas vuosi opiskelijaliikkuvuudessa. Uusista yliopisto-opiskelijoista noin joka viides (21 %) ja uusista ammattikorkeakouluopiskelijoista noin joka kahdeksas (12 %) suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Ulkomailta Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä jatkoi tasaista kasvuaan myös vuonna Suomen korkeakouluihin tuli yhteensä ulkomaista opiskelijaa ja harjoittelijaa. Kasvua vuoden 2003 lukuihin (6616) oli 621 henkilöä eli noin yhdeksän prosenttia. Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta Suomesta lähteneistä. Ideaalitilanteessa tulleita ja lähteneitä on yhtä paljon. Vuonna 2004 Suomeen saapuneiden osuus Suomesta lähteneistä oli edellisen vuoden tapaan vajaa 90 prosenttia koko korkeakoulukentällä. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin välillä on eroja vaihdon tasapainossa. Yliopistoissa liikkuvuus on hyvin tasapainossa, saapuneiden osuus lähteneistä oli 101 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa saapuneiden osuus on selvästi pienempi, 73 prosenttia. Syy liikkuvuuden epätasapainoon ammattikorkeakoulusektorilla löytyy harjoitteluvaihdosta, jossa suuri osa suoraan yrityksiin menevistä ulkomaisista harjoittelijoista jää tilastoinnin ulkopuolelle. Pelkkä opiskelijaliikkuvuus on täysin tasapainossa (99 %) myös ammattikorkeakouluissa. Alueittain tarkastellen liikkuvuuden vilkkaudessa on eroja. Koska korkeakoulut on sijoitettu alueisiin hallinnollisen keskuksen sijaintipaikan eikä opiskelijan tosiasiallisesti lähettäneen yksikön sijaintikunnan mukaan, antavat luvut liikkuvuuden alueellisesta jakautumisesta vain karkean kuvan. Kuten parina edellisenä vuonna, Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakoulut jäivät alle valtakunnallisen keskiarvon, kun ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteutettiin uusien opiskelijoiden määrään (keskiarvo yliopistosektorilla oli 21 %, ammattikorkeakoulusektorilla 12 % ). Ammattikorkeakoulujen välillä alueelliset erot ovat selvästi pienemmät kuin yliopistojen välillä. Liikkuvuuden yhteistyömaiden lista on hyvin samanlainen vuonna 2004 kuin aikaisempinakin vuosina. Liikkuvuus on Eurooppa-keskeistä: Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 77 prosenttia ja ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta 90 prosenttia keskittyi Euroopan maihin.

6 Suomalaisten yleisimmät kohdemaat ovat suosituimmuusjärjestyksessä Saksa, Britannia, Espanja, Ruotsi, Ranska ja Alankomaat. Ulkomaisten opiskelijoiden yleisimmät lähtömaat ovat Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Puola ja Alankomaat. Koko korkeakoulusektorin (yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhdessä) liikkuvuuden jakautuminen maanosittain ja maittain on koottu käsillä olevan raportin liitteen 1 taulukkoon. Selitys liikkuvuuden Eurooppa -keskeisyyteen löytyy Euroopan unionin Sokrates/Erasmus 1 -ohjelmasta, joka on edelleen ylivoimaisesti merkittävin ulkomaille lähdön ja Suomeen tulon kanava. Suomesta ulkomaille suuntautuneesta liikkuvuudesta 49 prosenttia ja ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta 75 prosenttia kanavoituu sen kautta. Muita merkittäviä liikkuvuusjärjestelyjä ovat korkeakoulujen omat sopimukset, itse järjestetty opiskelu- tai harjoittelupaikka (nk. free moverit) sekä pohjoismainen Nordplus-ohjelma. Erasmus-liikkuvuus on Suomelle selvästi ylijäämäistä eli Suomeen tulee sen kautta selvästi enemmän opiskelijoita kuin täältä lähtee. Muut suuret liikkuvuusjärjestelyt ovat Suomelle alijäämäisiä. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien. Tiedonkeruun lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan ulkomailla. Vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla tilastoidaan pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi. Lyhytkestoiseksi opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan vähintään viikon ja alle kolmen kuukauden jaksot ulkomailla. Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu kattaa myös opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden. CIMO kerää liikkuvuustiedot korkeakouluilta vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tiedonkeruuseen kuuluu liikkuvuustietojen siirtäminen opetusministeriön ylläpitämiin KOTA- ja AMKOTA -tietokantoihin. Kansainvälinen liikkuvuus on yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, ja tiedonkeruun tuloksia hyödynnetään opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. CIMO julkaisee tiedonkeruun tulokset vuosittain tilastoraportissa Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Raportti on saatavilla sekä painettuna että pdf -versiona osoitteessa Julkaisut ja tilastot Tilastot. Erikoissuunnittelija Pirjo Zirra vastasi vuoden 2004 tiedonkeruusta yliopistojen ja tutkija Irma Garam ammattikorkeakoulujen osalta. Käsillä oleva, järjestyksessä seitsemäs tilastoraportti syntyi Irma Garamin, Pirjo Zirran ja korkeakouluharjoittelija Mira Jortikan yhteistyönä. Onnistunut tiedonkeruu ei olisi mahdollista ilman korkeakoulujen asiantuntevaa ja vastuullista osallistumista, mistä raportin tekijät esittävät parhaat kiitoksensa kaikille yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tilastointiin ja tiedonkeruuseen osallistuneille. 1 Sokrates-ohjelman korkea-asteen opiskelijaliikkuvuus on pääosin Erasmus-liikkuvuutta; tästä eteenpäin puhutaan Erasmus-ohjelmasta. 5

7 II Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa: pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2 Vuonna 2004 Suomen yliopistoihin saapui 4341 ulkomaista opiskelijaa (3983 vuonna 2003) ja yliopistoista lähti ulkomaanjaksolle 4279 opiskelijaa (3863 vuonna 2003). Vuosi oli aiempiin verrattuna sikäli poikkeuksellinen, että myös Suomesta ulos suuntautunut liikkuvuus kasvoi huomattavasti (ks. taulukko 5). Liikkuvuusluvut yliopistoittain näkyvät taulukossa 1. Suomesta Suomeen Yhteensä Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Kuvataideakatemia Yhteensä Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuus yliopistoittain 2004 Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on edelleen naisvaltaista, 65 prosenttia ulkomaille lähteneistä oli naisia. Suomeen saapuneiden kategoriassa sukupuolten tasapaino toteutuu paremmin: naisten osuus oli edellisvuosien tapaan noin puolet (52 %). Liikkuvat opiskelijat opiskelevat perustutkintotasolla: 95 prosenttia Suomesta lähteneistä ja 98 prosenttia Suomeen saapuneista oli perustutkinto-opiskelijoita. Liikkuvuusluvut koulutustasoittain näkyvät taulukossa Liikkuvuustilastoinnissa pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi tilastoidaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla.

8 Suomesta Suomeen Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto Lisensiaatintutkinto (poislukien LL, HLL, ELL) tai tohtorintutkinto Muu koulutustaso/tuntematon Yhteensä Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuus koulutustasoittain 2004 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisuutta kuvataan vertaamalla liikkuvien opiskelijoiden määrää tilastovuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrään. Liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista yliopisto-opiskelijoista on pysynyt vakaana, noin 20 prosentissa, jo usean vuoden ajan. Vuonna 2004 liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin 20,9 prosenttia eli noin joka viides opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Uudet opiskelijat * Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Helsingin yliopisto ,3 Jyväskylän yliopisto ,4 Oulun yliopisto ,0 Joensuun yliopisto ,0 Kuopion yliopisto ,8 Turun yliopisto ,5 Tampereen yliopisto ,7 Åbo Akademi ,5 Vaasan yliopisto ,3 Lapin yliopisto ,4 Teknillinen korkeakoulu ,4 Tampereen teknillinen yliopisto ,4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,4 Helsingin kauppakorkeakoulu ,3 Svenska handelshögskolan ,6 Turun kauppakorkeakoulu ,8 Taideteollinen korkeakoulu ,8 Sibelius-Akatemia ,6 Teatterikorkeakoulu ,3 Kuvataideakatemia ,9 Yhteensä ,9 Taulukko 3. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin yliopistoittain 2004 * Lähde: KOTA-tietokanta 7

9 Vaikka uusiin opiskelijoihin suhteutettu liikkuvuus on ollut keskimäärin stabiilia, yliopistojen välillä on suuriakin eroja (taulukko 3). Vilkkaimmillaan useampi kuin joka toinen opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla, vaisuimmillaan joka kahdeksas. Vaihdon aktiivisuus ylittää selvästi valtakunnallisen keskiarvon sisäänotoltaan pienissä korkeakouluissa (Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut, taidekorkeakoulut). Vastaavasti sisäänotoltaan suurissa yliopistoissa aktiivisuus jää alle valtakunnallisen keskiarvon. Poikkeuksiakin on, suurista yliopistoista Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistoissa liikkuvuus on hieman keskimääräistä vilkkaampaa. Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 4 liikkuvuutta suhteessa uusiin opiskelijoihin on tarkasteltu alueittain. Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Opiskelijat on sijoitettu eri alueille yliopiston hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan. Alueittainen tarkastelu paljastaa, että Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on aktiivisinta Länsi- ja Etelä-Suomessa, jossa se ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoissa liikkuvuus jää selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (20,9 %). Vastaavansuuntainen, joskin huomattavasti pienempi alueellinen ero liikkuvuuden vilkkaudessa havaittiin myös ammattikorkeakoulujen kohdalla. Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: Liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Etelä-Suomi ,8 Länsi-Suomi ,5 Itä-Suomi ,9 Pohjois-Suomi ,5 Yhteensä ,9 Taulukko 4. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin alueittain 2004 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Vuonna 2004 kansainvälinen liikkuvuus lisääntyi huomattavasti sekä Suomesta ulkomaille lähteneiden että ulkomailta Suomeen saapuneiden kategoriassa. Suomesta lähteneiden opiskelijoiden määrä kasvoi melkein 11 prosenttia ja Suomeen saapuneiden yhdeksän prosenttia. Liikkuvuuslukujen vertailu yliopistoittain vuoteen 2003 näkyy taulukossa 5. Sen mukaan liikkuvuus näyttäisi kasvaneen kummassakin kategoriassa lähes kaikissa yliopistoissa. Tulos voi indikoida sitä, että vuosi 2004 oli aiempaan trendiin nähden poikkeuksellinen. Toisaalta se voi ennakoida entistä suurempaa kiinnostusta ulkomailla opiskelua kohtaan. Kooltaan pienten yliopistojen kohdalla on huomattava, että muutamankin opiskelijan lisä tai vähennys edellisen vuoden lukuihin näkyy suurina prosentuaalisina muutoksina. 8

10 Suomesta Suomeen Muutos % Muutos % Helsingin yliopisto , ,8 Jyväskylän yliopisto , ,8 Oulun yliopisto , ,3 Joensuun yliopisto , ,5 Kuopion yliopisto , ,8 Turun yliopisto , ,0 Tampereen yliopisto , ,5 Åbo Akademi , ,1 Vaasan yliopisto , ,3 Lapin yliopisto , ,7 Teknillinen korkeakoulu , ,3 Tampereen teknillinen yliopisto , ,8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,5 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,0 Svenska handelshögskolan , ,3 Turun kauppakorkeakoulu , ,7 Taideteollinen korkeakoulu , ,1 Sibelius-Akatemia , Teatterikorkeakoulu , ,0 Kuvataideakatemia , ,4 Yhteensä , ,0 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys yliopistoittain Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta Suomesta lähteneistä. Ideaalitilanteessa tulleita ja lähteneitä opiskelijoita on yhtä paljon eli suhde on sata. Yliopistojen kohdalla liikkuvuuden tasapaino saavutettiin jo vuonna 2002 ja vuoden 2003 tapaan Suomeen tulleiden määrä ylitti hienoisesti Suomesta lähteneiden määrän myös vuonna Suomeen tulleiden opiskelijoiden osuus Suomesta lähteneistä oli 101 prosenttia. Taulukosta 6 näkyy, että yliopistokohtaiset erot ovat kuitenkin jälleen suuria. Ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavia yliopistoja ovat selvästi Kuvataideakatemia, Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Svenska handelshögskolan sekä Lapin, Oulun ja Joensuun yliopistot. Opiskelijoita lähettäviksi profiloituvat selvimmin Teatterikorkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Helsingin kauppakorkeakoulu. Yliopistojen profiileissa ei ole merkittäviä muutoksia vuoteen

11 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Helsingin yliopisto ,0 Jyväskylän yliopisto ,1 Oulun yliopisto ,3 Joensuun yliopisto ,2 Kuopion yliopisto ,5 Turun yliopisto ,5 Tampereen yliopisto ,5 Åbo Akademi ,4 Vaasan yliopisto ,4 Lapin yliopisto ,7 Teknillinen korkeakoulu ,3 Tampereen teknillinen yliopisto ,3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,8 Helsingin kauppakorkeakoulu ,3 Svenska handelshögskolan ,5 Turun kauppakorkeakoulu ,7 Taideteollinen korkeakoulu ,8 Sibelius-Akatemia ,6 Teatterikorkeakoulu ,0 Kuvataideakatemia ,0 Yhteensä ,4 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino yliopistoittain 2004 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Taulukossa 7 näkyy yliopistojen opiskelijaliikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain. Aloittain tarkasteltuna liikkuvuuden tasapaino ei ole toteutunut erityisen hyvin: lähes kaikilta aloilta joko lähtee selvästi enemmän opiskelijoita ulkomaille kuin ulkomaalaisia tulee tai päinvastoin. Vastavuoroiset liikkuvuusluvut ovat parhaiten tasapainossa yhteiskuntatieteellisellä, oikeustieteellisellä, luonnontieteellisellä ja kauppatieteellisellä koulutusalalla. Lääketieteen eri alat, liikuntatieteellinen ja taideteollinen ala ovat selvimmin ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavia koulutusaloja. Musiikki- ja teatterialat, terveystieteet sekä humanistinen, teologinen ja psykologian koulutusala ovat selvimmin opiskelijoita ulkomaille lähettäviä aloja. Jälleen kerran on huomattava, että pienillä koulutusaloilla prosentuaaliset osuudet puoleen tai toiseen ovat suuret. 10

12 Koulutusala Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Teologinen ,5 Humanistinen ,9 Taideteollinen ,2 Musiikkiala ,6 Teatteri-ja tanssiala ,0 Kasvatustieteellinen ,5 Liikuntatieteellinen ,3 Yhteiskuntatieteellinen ,0 Psykologia ,5 Terveystieteet ,1 Oikeustieteellinen ,0 Kauppatieteellinen ,0 Luonnontieteellinen ,6 Maatalous-metsätieteellinen ,9 Teknillistieteellinen ,7 Lääketieteellinen ,1 Hammaslääketieteellinen ,4 Eläinlääketieteellinen ,0 Farmasia ,5 Kuvataideala ,4 Tuntematon Yhteensä ,4 Taulukko 7. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain 2004 Yliopistojen Suomesta ulkomaille suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus koulutusaloittain näkyy taulukossa 8. Liikkuvuus on vilkkainta taidealoilla sekä humanistisella, kauppatieteellisellä, oikeustieteellisellä, liikuntatieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja psykologian koulutusalalla. Suomesta ulos suuntautuva liikkuvuus jää alle valtakunnallisen keskiarvon kaikilla muilla koulutusaloilla. 11

13 Koulutusala Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: Liikkuvuus Suomesta / Uudet opiskelijat Teologinen ,4 Humanistinen ,0 Taideteollinen ,8 Musiikkiala ,6 Teatteri-ja tanssiala ,2 Kasvatustieteellinen ,1 Liikuntatieteellinen ,4 Yhteiskuntatieteellinen ,5 Psykologia ,2 Terveystieteet ,0 Oikeustieteellinen ,7 Kauppatieteellinen ,7 Luonnontieteellinen ,7 Maatalous-metsätieteellinen ,4 Teknillistieteellinen ,0 Lääketieteellinen ,1 Hammaslääketieteellinen ,8 Eläinlääketieteellinen ,1 Farmasia ,4 Kuvataideala ,3 Yhteensä ,9 Taulukko 8. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus koulutusaloittain 2004 Yliopistojen yhteistyömaat ja -alueet Yliopistojen opiskelijaliikkuvuuden 20 top countries -lista näyttää hyvin samanlaiselta kuin edellisenäkin vuonna. Suomalaisten opiskelijoiden suosituimmat kohdemaat ja ulkomaisten opiskelijoiden yleisimmät lähtömaat ovat pysyneet lähes muuttumattomina usean vuoden ajan. Suosituimmat kohdemaat ja yleisimmät lähtömaat on esitetty taulukossa 9. Vuonna 2004 ainoa muutos suomalaisten suosimien kohdemaiden joukossa oli Irlannin vaihtuminen Kiinaksi. Yleisimpien lähtömaiden listalla Meksiko ja Kreikka ovat korvanneet Portugalin ja Japanin. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus on Suomelle ylijäämäistä Saksan, Välimeren maiden, Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Baltian maiden ja uuden tulokkaan Meksikon kanssa. Alijäämäistä liikkuvuus on Pohjoismaiden, englanninkielisten maiden, Alankomaiden, Sveitsin, Itävallan ja Malesian kanssa. 12

14 Maa Suomesta Maa Suomeen Saksa 507 Saksa 701 Ruotsi 417 Ranska 534 Ranska 378 Espanja 343 Espanja 320 Italia 283 Britannia 293 Puola 225 Yhdysvallat 217 Tšekki 170 Itävalta 208 Venäjä 161 Alankomaat 171 Itävalta 156 Venäjä 140 Alankomaat 149 Italia 133 Unkari 126 Tšekki 108 Yhdysvallat 123 Australia 101 Britannia 114 Norja 87 Belgia 107 Belgia 86 Liettua 91 Kanada 86 Ruotsi 85 Sveitsi 79 Viro 80 Malesia 79 Meksiko 71 Unkari 68 Kiina 64 Tanska 67 Kanada 57 Kiina 63 Kreikka 50 Taulukko 9. Yliopistojen 20 tärkeintä yhteistyömaata 2004 Sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on edelleen erittäin Eurooppa-keskeistä. Suomesta ulkomaille lähtevistä opiskelijoista 79 prosenttia suuntaa johonkin Euroopan maahan, ulkomailta Suomeen tulevista peräti 87 prosenttia on lähtöisin Euroopasta. Aasian maat ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten kohdemaina noin kahden prosentin verran vuodesta 2003, mutta luvut ovat edelleen hyvin pieniä. Latinalaisesta Amerikasta tulleiden määrä nousi melkein kolme prosenttia ja Pohjois-Amerikasta tulleiden määrä laski saman verran edellisestä vuodesta. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuuden jakauma maanosittain on esitetty taulukossa 10. Suomesta % Suomeen % Aasia 330 7, ,6 Afrikka 34 0,8 13 0,3 Pohjois-Amerikka 303 7, ,1 Eurooppa , ,7 Latinalainen Amerikka ja Karibia 117 2, ,7 Oseania 115 2,7 14 0,3 Tuntematon 21 0,5 10 0,2 Yhteensä Taulukko 10. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus maanosittain

15 Taulukkoon 11 on kerätty yliopistojen opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain. Lisäksi maakohtainen tarkastelu koko korkeakoulusektorin (yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhdessä) opiskelijaliikkuvuudesta löytyy raportin lopusta liitteenä 1. Vuonna 2004 yliopistoilla oli liikkuvuusyhteistyötä yhteensä 99 maan kanssa, joista 25 sijaitsee Aasiassa, 17 Afrikassa, kaksi Pohjois- Amerikassa, 35 Euroopassa, 17 Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla sekä kolme Oseaniassa. Suuri osa Euroopan ulkopuolisesta liikkuvuudesta kohdistuu Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Meksikoon sekä Aasiassa Kiinaan, Japaniin ja Koreaan. Viime vuosista poiketen Kypros ja Turkki on sijoitettu Aasian sijasta Eurooppaan. Taulukko 11. Opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2004 Suomesta Suomeen Aasia 330 Aasia 241 Filippiinit 2 Bangladesh 8 Hong kong 14 Hong kong 12 Indonesia 2 Indonesia 2 Intia 8 Intia 30 Irak 1 Irak 1 Iran 2 Iran 9 Israel 6 Israel 2 Japani 59 Japani 40 Jordania 1 Jordania 1 Kambodza 1 Kiina 64 Kiina 63 Korean tasavalta 31 Korean demokr. kansantasavalta 1 Libanon 2 Korean tasavalta 16 Malesia 3 Malesia 79 Nepal 4 Mongolia 1 Pakistan 13 Pakistan 2 Singapore 9 Saudi-Arabia 1 Taiwan 7 Singapore 32 Thaimaa 3 Sri Lanka 1 Taiwan 7 Thaimaa 24 Vietnam 7 Afrikka 34 Afrikka Benin 2 Algeria 1 Egypti 1 Egypti 1 Etelä-Afrikka 3 Etelä-Afrikka 1 Etiopia 1 Ghana 3 Guinea 1 Libya 1 Kenia 5 Marokko 1

16 Suomesta Suomeen Marokko 3 Namibia 1 Namibia 3 Nigeria 2 Sambia 2 Sambia 1 Sudan 2 Swazimaa 1 Tansania 7 Uganda 4 Pohjois-Amerikka 303 Pohjois-Amerikka 180 Kanada 86 Kanada 57 Yhdysvallat 217 Yhdysvallat 123 Eurooppa 3359 Eurooppa 3765 Alankomaat 171 Alankomaat 149 Belgia 86 Belgia 107 Britannia 293 Britannia 114 Bulgaria 1 Bulgaria 24 Espanja 320 Espanja 343 Irlanti 48 Irlanti 32 Islanti 33 Islanti 7 Italia 133 Italia 283 Itävalta 208 Itävalta 156 Kreikka 35 Kreikka 50 Kroatia 1 Kroatia 1 Kypros 4 Kypros 13 Latvia 9 Latvia 31 Liettua 12 Liettua 91 Luxemburg 3 Luxemburg 1 Makedonia 1 Norja 37 Malta 13 Portugali 47 Norja 87 Puola 225 Portugali 23 Ranska 534 Puola 40 Romania 30 Ranska 378 Ruotsi 85 Romania 1 Saksa 701 Ruotsi 417 Serbia ja Montenegro 2 Saksa 507 Slovakia 44 Serbia ja Montenegro 2 Slovenia 19 Slovakia 14 Sveitsi 48 Slovenia 14 Tanska 39 Sveitsi 79 Tšekki 170 Tanska 67 Turkki 14 15

17 Suomesta Suomeen Tšekki 108 Ukraina 1 Turkki 5 Unkari 126 Ukraina 3 Venäjä 161 Unkari 68 Viro 80 Venäjä 140 Viro 35 Latinalainen Amerikka ja Karibia 117 Latinalainen Amerikka ja Karibia 118 Argentiina 27 Argentiina 8 Bolivia 1 Brasilia 12 Brasilia 6 Chile 11 Chile 12 Kolumbia 3 Costa Rica 1 Kuuba 1 Ecuador 5 Meksiko 71 Honduras 1 Panama 1 Meksiko 53 Peru 4 Nicaragua 2 Suriname 1 Peru 6 Uruguay 4 Puerto Rico 1 Venezuela 2 Uruguay 1 Venezuela 1 Oseania 115 Oseania 14 Australia 101 Australia 11 Papua-Uusi-Guinea 1 Uusi-Seelanti 3 Uusi-Seelanti 13 Tuntematon 21 Tuntematon 10 Yhteensä 4279 Yhteensä 4341 Yliopistojen liikkuvuusjärjestelyt Vuonna 2004 Euroopan unionin Sokrates/Erasmus-ohjelma oli jälleen suurin liikkuvuusjärjestely. Noin puolet (49 %) Suomesta ulkomaille suuntautuneesta ja kaksi kolmasosaa (69 %) Suomeen suuntautuneesta liikkuvuudesta kanavoitui ohjelman kautta. Erasmus näyttää vakiinnuttaneen asemansa käytetyimpänä liikkuvuuskanavana, vaikka lisäystä edelliseen vuoteen ei juuri ollutkaan; Suomesta lähteneiden kategoriassa laskua oli kolme prosenttia ja Suomeen saapuneiden kategoriassa lisäystä oli prosentti. 16

18 Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus on keskittynyt vahvasti neljään liikkuvuusjärjestelyyn: Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin vaihtosopimuksiin, pohjoismaiseen Nordplus-ohjelmaan ja opiskelijan itsenäisiin järjestelyihin eli nk. free mover -liikkuvuuteen. Näiden osuus kaikesta opiskelijaliikkuvuudesta on lähes 90 prosenttia. Erasmus-vaihto on Suomelle selvästi ylijäämäistä, kun taas muissa suurissa liikkuvuusjärjestelyissä liikkuvuus painottuu Suomesta ulkomaille. Ulkomailta Suomeen tulleiden osuus Suomesta lähteneistä oli korkeakoulujen omissa vaihtosopimuksissa 57 prosenttia ja Free mover -liikkuvuudessa 79 prosenttia. Liikkuvuus on aikaisempien vuosien tapaan pahasti epätasapainossa Nordplus-ohjelmassa, jossa Suomeen tulleiden osuus Suomesta lähteneistä oli vain 32 prosenttia. Liikkuvuusohjelma Suomesta Suomeen Yhteensä Erasmus Nordplus Korkeakoulun oma vaihtosopimus ISEP Tempus CIMOn apurahaohjelma Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille Muut EU-ohjelmat Leonardo da Vinci ASLA/Fulbright Muu opiskelijavaihto-ohjelma IAESTE Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat Muu harjoittelijavaihto-ohjelma Free mover -opiskelu tai -harjoittelu Tuntematon Yhteensä Taulukko 12. Yliopistojen liikkuvuusjärjestelyt 2004 Opiskelijaliikkuvuuden kesto Liikkuvuustilastoinnissa pitkiksi vaihdoiksi tilastoidaan vähintään kolme kuukautta kestävät opinto- ja harjoittelujaksot ulkomailla. Vuonna 2004 ulkomaisten opintojaksojen keskipituus oli 5,8 kuukautta sekä Suomesta ulos että Suomeen suuntautuneessa liikkuvuudessa. Luku on hieman alempi kuin viime vuonna (6kk). Ammattikorkeakoulusektorilla liikkuvuuden keskikestot ovat noin kuukautta lyhyemmät sekä lähteneiden että saapuneiden opiskelijoiden kohdalla. Liikkuvuuden keskikestot yliopistoittain näkyvät taulukossa 13. Sibelius-Akatemialla on pisimmät opiskelijavaihdot, Teatterikorkeakoululla lyhyimmät. 17

19 Yliopisto Suomesta Suomeen Helsingin yliopisto 6,1 6,4 Jyväskylän yliopisto 5,6 5,5 Oulun yliopisto 5,3 6,1 Joensuun yliopisto 5,4 5,9 Kuopion yliopisto 5,3 6,3 Turun yliopisto 6,1 6,5 Tampereen yliopisto 6,0 6,5 Åbo Akademi 6,7 5,9 Vaasan yliopisto 5,2 5,4 Lapin yliopisto 5,8 5,6 Teknillinen korkeakoulu 6,7 6,5 Tampereen teknillinen yliopisto 7,1 6,6 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 6,2 5,6 Helsingin kauppakorkeakoulu 4,5 5,2 Svenska handelshögskolan 5,2 5,3 Turun kauppakorkeakoulu 5,6 4,7 Taideteollinen korkeakoulu 4,8 5,3 Sibelius-Akatemia 7,6 7,3 Teatterikorkeakoulu 4,0 4,0 Kuvataideakatemia 6,0 5,8 Keskikeston keskiarvo 5,8 5,8 Taulukko 13. Opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto (kuukausina) yliopistoittain

20 III Yliopistojen lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Liikkuvuustilastoinnissa lyhytkestoiseksi liikkuvuudeksi tilastoidaan alle kolmen kuukauden ja yli viikon mittaiset ulkomaiset opintojaksot. Tietojen toimittaminen lyhytkestoisesta liikkuvuudesta on yliopistoille vapaaehtoista. Vuonna 2004 tilastoitiin 153 Suomesta ulkomaille ja 283 Suomeen suuntautunutta lyhytkestoista liikkuvuusjaksoa. Määrä vaihtelee vuosittain rajustikin, vuonna 2003 vastaavat luvut olivat 548 ja 309. Tämä johtunee varmasti siitä, että lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi on yliopistoissa satunnaista. Yliopisto Suomesta Suomeen Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto 3 28 Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto 5 21 Åbo Akademi 1 2 Vaasan yliopisto 13 6 Lapin yliopisto 5 15 Teknillinen korkeakoulu 0 31 Tampereen teknillinen yliopisto 6 5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 15 8 Helsingin kauppakorkeakoulu 0 0 Svenska handelshögskolan 0 2 Turun kauppakorkeakoulu 0 0 Taideteollinen korkeakoulu 0 18 Sibelius-Akatemia 0 0 Teatterikorkeakoulu 0 14 Kuvataideakatemia 5 6 Yhteensä Taulukko 14. Lyhytkestoinen liikkuvuus (lukumäärä) yliopistoittain

21 IV Kansainvälinen liikkuvuus ammattikorkeakouluissa: pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus Vuonna 2004 ammattikorkeakouluista lähti vähintään kolmen kuukauden mittaiselle pitkäkestoiselle 3 ulkomaanjaksolle yhteensä 3962 opiskelijaa tai harjoittelijaa. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta vajaalla kolmella sadalla (3692 vuonna 2003). Myös ammattikorkeakouluihin saapuvien määrä kasvoi. Ammattikorkeakouluihin tuli vuonna 2004 yhteensä 2896 opiskelijaa tai harjoittelijaa. Lisäystä edelliseen vuoteen (2633) on 10 prosenttia. Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomeen 20 Arcada - Nylands Svenska yh Diakonia-amk Espoon-Vantaan teknillinen amk Etelä-Karjalan amk Haaga Instituutin amk Helsingin amk Helsingin liiketalouden amk Humanistinen amk Hämeen amk Jyväskylän amk Kajaanin amk Kemi-Tornion amk Keski-Pohjanmaan amk Kymenlaakson amk Lahden amk Laurea-amk Mikkelin amk Oulun seudun amk Pirkanmaan amk Pohjois-Karjalan amk Rovaniemen amk Satakunnan amk Savonia amk Seinäjoen amk Svenska yh Tampereen amk Turun amk Vaasan amk Yh Sydväst Yhteensä Taulukko 15. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus ammattikorkeakouluittain Viikosta kolmeen kuukauteen kestävät jaksot tilastoidaan lyhytkestoiseksi liikkuvuudeksi, jota esitellään tämän raportin luvussa VI

22 Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus oli vuonna 2004 jälleen naisvaltaista: 67 prosenttia ulkomaille lähtijöistä oli naisia. Suomeen tulevien sukupuolijakauma oli perinteiseen tapaan tasaisempi, heistä 55 prosenttia oli naisia. Liikkuvat opiskelijat suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin AMK Aloittaneet opiskelijat 2004 Liikkuvuus Suomesta 2004 Liikkuvuus Suomesta / aloittaneet opiskelijat % Arcada - Nylands Svenska yh ,2 Diakonia-amk ,0 Espoon-Vantaan teknillinen amk ,8 Etelä-Karjalan amk ,3 Haaga Instituutin amk ,8 Helsingin amk ,5 Helsingin liiketalouden amk ,9 Humanistinen amk ,7 Hämeen amk ,2 Jyväskylän amk ,2 Kajaanin amk ,8 Kemi-Tornion amk ,2 Keski-Pohjanmaan amk ,2 Kymenlaakson amk ,1 Lahden amk ,0 Laurea-amk ,8 Mikkelin amk ,1 Oulun seudun amk ,8 Pirkanmaan amk ,9 Pohjois-Karjalan amk ,2 Rovaniemen amk ,1 Satakunnan amk ,4 Savonia amk ,0 Seinäjoen amk ,6 Svenska yh ,8 Tampereen amk ,6 Turun amk ,3 Vaasan amk ,5 Yh Sydväst ,3 Yhteensä ,1 Taulukko 16. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin 2004 Taulukossa 16 Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä on suhteutettu vuonna 2004 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneiden määrään. Aloittaneiden määrä on saatu AMKOTA-tietokannasta ottamalla mukaan nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 aloittaneet opiskelijat. 21

23 Vuonna 2004 liikkuvien opiskelijoiden osuus aloittavista opiskelijoista on keskimäärin 12 prosenttia. Vuonna 2003 vastaava suhdeluku oli 14 prosenttia. Ero johtuu siitä, että aikaisemmin aloittaneisiin opiskelijoihin otettiin mukaan vain nuorten koulutuksessa aloittaneet 4. Nyt mukaan laskettiin sekä nuorten koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa aloittaneet. Aikuiskoulutuksen ottaminen mukaan on perusteltua siksi, että liikkuvuusluvutkin kerätään sekä nuorten että aikuiskoulutuksen osalta, vaikka aikuiskoulutuksessa pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus onkin vähäistä. Korkeakoulukohtaiset erot ovat suuria: enimmillään viidesosa aloittaneista opiskelijoista opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla, vähimmillään vajaat 7 prosenttia. Yliopistosektorilla liikkuvien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista on perinteisesti ollut hieman ammattikorkeakouluja suurempi. Vuonna 2004 se oli 21 prosenttia. Liikkuvuus alueittain Taulukossa 17 on tarkasteltu liikkuvuutta suhteessa uusiin opiskelijoihin alueittain. Aluejaon perustana on läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi (Pohjois-Suomi). Näin Suomi on jaettu neljään alueeseen. Osalla ammattikorkeakouluista on toimipisteitä usean läänin alueella. Tällöin ammattikorkeakoulun toimipaikaksi on valittu se lääni, jossa hallinnollinen keskus sijaitsee. Ratkaisu ei anna täysin oikeaa kuvaa liikkuvuuden jakautumisesta alueittain ja tulosta onkin syytä pitää suuntaa antavana. Korkeakoulujen lukumäärä alueittain on: Etelä-Suomi 13, Länsi-Suomi 9, Itä-Suomi 3 ja Pohjois-Suomi 4. Alueittain tarkasteltuna Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus on Etelä- ja Länsi-Suomen ammattikorkeakouluissa hivenen vilkkaampaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa. Erot alueitten välillä näyttävät viime vuodesta kuitenkin kutistuneen. Yliopistosektorilla havaittiin samansuuntainen, tosin suurempi alueellinen ero liikkuvuuden vilkkaudessa. Alue Aloittaneet opiskelijat 2004 Liikkuvuus Suomesta 2004 Liikkuvuus Suomesta / aloittaneet opiskelijat % Etelä-Suomi ,6 Länsi-Suomi ,4 Itä-Suomi ,4 Pohjois-Suomi ,3 Yhteensä ,1 Taulukko 17. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin alueittain Liikkuvuuden kehitys Sekä Suomesta ulkomaille suuntautuva että ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus lisääntyi jonkin verran vuoteen 2003 verrattuna. Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus lisääntyi edellisestä vuodesta runsaalla seitsemällä prosentilla ja ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus 10 prosentilla. Korkeakoulukohtaiset erot ovat kuitenkin suuret. 4 Mikäli liikkuvien opiskelijoiden suhde aloittaneisiin olisi laskettu edellisten vuosien tapaan vain suhteessa nuorten koulutuksessa aloittaneisiin, olisi suhdeluvuksi saatu 15 prosenttia.

24 Korkeakoulukohtaisia muutoksia liikkuvuuden määrässä luonnehtii myös tietynlainen satunnaisuus: monet korkeakoulut, jotka viime vuonna olivat kasvattaneet liikkuvuuslukujaan, kärsivät nyt määrien pienenemisestä ja päinvastoin. Liikkuvien opiskelijoiden määrä näyttää selvästikin olevan suhdanneherkkä asia, johon vaikuttavat monet eri tekijät: työtilanne, opiskelijoiden mielipiteet, partnerikorkeakoulujen tilanne jne. Suomesta Suomeen AMK Muutos % Muutos % Arcada - Nylands Svenska yh , ,1 Diakonia-amk , ,1 Espoon-Vantaan teknillinen amk , Etelä-Karjalan amk , ,8 Haaga Instituutin amk , ,5 Helsingin amk ,5 Helsingin liiketalouden amk , ,9 Humanistinen amk , ,9 Hämeen amk , ,6 Jyväskylän amk , ,8 Kajaanin amk , ,3 Kemi-Tornion amk , ,2 Keski-Pohjanmaan amk , ,9 Kymenlaakson amk , ,4 Lahden amk , ,4 Laurea-amk , ,2 Mikkelin amk , ,5 Oulun seudun amk , ,2 Pirkanmaan amk , ,5 Pohjois-Karjalan amk , ,4 Rovaniemen amk , ,6 Satakunnan amk , ,1 Savonia amk , ,7 Seinäjoen amk , ,4 Svenska yh , ,3 Tampereen amk , ,6 Turun amk , ,2 Vaasan amk , ,8 Yh Sydväst , ,3 Yhteensä , ,0 Taulukko 18. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden kehitys

25 Liikkuvuuden tasapaino Vuonna 2004 ammattikorkeakoulusektorilla Suomeen saapuvien osuus oli 73 prosenttia täältä lähteneiden määrästä. Liikkuvuus on tässä suhteessa hivenen tasapainottunut vuoteen 2003 verrattuna, jolloin vastaava osuus oli 71 prosenttia. Taulukossa 19 ammattikorkeakoulujen liikkuvuuden tasapainoa on tarkasteltu erikseen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden osalta. Liikkuvuuden tasapainon näkökulmasta nimenomaan harjoitteluvaihto on ongelmallinen. Suomeen saapuvien harjoittelijoiden määrä on vain 13 prosenttia täältä lähtevien harjoittelijoiden määrästä. Sen sijaan opiskelijaliikkuvuudessa tasapaino Suomeen saapuvien ja täältä lähtevien välillä on saavutettu (99 %). Koska liikkuvuusluvut kerätään korkeakouluilta, jää moni suoraan yrityksiin menevistä ulkomaisista harjoittelijoista tilastoinnin ulkopuolelle. Tässä suhteessa käsillä olevat tilastot eivät kuvaa ulkomailta Suomeen suuntautuvaa harjoittelua täysin kattavasti. Liikkuvuus koulutusaloittain Taulukkoon 20 on kerätty liikkuvuusluvut sekä liikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain. Parhaiten tasapaino on toteutunut tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon alalla. Koulutusala Suomesta Suomeen Suomeen tulevat / Suomesta lähtevät % Humanistinen ja kasvatusala ,0 Kulttuuriala ,3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,9 Luonnontieteiden ala ,1 Tekniikan ja liikenteen ala ,5 Luonnonvara- ja ympäristöala ,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,1 Tuntematon Yhteensä ,1 Taulukko 20. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2004 Taulukossa 21 koulutusaloittaiset liikkuvuusluvut on suhteutettu aloittaneiden opiskelijoiden määrään. Kuten ammattikorkeakoulukohtaisessa tarkastelussa, aloittaneiden määrä on saatu AM- KOTA-tietokannasta ja mukaan on otettu edellisvuosista poiketen sekä nuorten koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa aloittaneet. Tästä johtuen liikkuvuusaktiivisuus näyttää viime vuodesta vähentyneen. Edellisvuosien tapaan yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala ovat Suomesta ulkomailla suuntautuvassa liikkuvuudessa aktiivisimmat. Niin ikään edellisvuosien tapaan vähäisintä liikkuvuus on luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. 24

26 Opiskelijat ja harjoittelijat Opiskelijat Harjoittelijat Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomeen % Suomesta Suomeen % Suomesta Suomeen % Arcada - Nylands Svenska yh , , Diakonia-amk , , Espoon-Vantaan teknillinen amk , , ,3 Etelä-Karjalan amk , , ,0 Haaga Instituutin amk , , ,8 Helsingin amk , , ,8 Helsingin liiketalouden amk , , Humanistinen amk , , ,4 Hämeen amk , , ,1 Jyväskylän amk , , ,8 Kajaanin amk , , ,8 Kemi-Tornion amk , , ,8 Keski-Pohjanmaan amk , , ,0 Kymenlaakson amk , , ,0 Lahden amk , , ,1 Laurea-amk , , ,9 Mikkelin amk , , ,5 Oulun seudun amk , , ,3 Pirkanmaan amk , , ,9 Pohjois-Karjalan amk , , ,7 Rovaniemen amk , , ,4 Satakunnan amk , , ,9 Savonia amk , , ,7 Seinäjoen amk , , ,7 Svenska yh , , Tampereen amk , , ,7 Turun amk , , ,1 Vaasan amk , , ,3 Yh Sydväst , , Yhteensä , , ,0 25 Taulukko 19. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa 2004

27 Koulutusala Aloittaneet opiskelijat 2004 Liikkuvuus Suomesta 2004 Liikkuvuus Suomesta / aloittaneet opiskelijat % Humanistinen ja kasvatusala ,9 Kulttuuriala ,6 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,2 Luonnontieteiden ala ,9 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 Luonnonvara- ja ympäristöala ,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,6 Yhteensä ,1 Taulukko 21. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin koulutusaloittain 2004 Ammattikorkeakoulujen yhteistyömaat ja alueet Suomesta Suomeen Kohdemaa Lähtömaa Britannia 451 Saksa 505 Saksa 362 Ranska 331 Espanja 324 Espanja 252 Alankomaat 293 Alankomaat 195 Ruotsi 220 Puola 149 Yhdysvallat 170 Venäjä 135 Ranska 150 Belgia 134 Kiina 130 Unkari 120 Belgia 121 Liettua 109 Itävalta 119 Tšekki 107 Italia 107 Britannia 106 Unkari 104 Italia 95 Irlanti 93 Itävalta 92 Thaimaa 90 Kreikka 85 Kanada 85 Portugali 54 Tanska 68 Kiina 50 Tšekki 67 Irlanti 41 Kreikka 61 Latvia 40 Venäjä 60 Viro 33 Australia 57 Thaimaa 23 Norja 52 Sveitsi Taulukko 22. Ammattikorkeakoulujen tärkeimmät yhteistyömaat 2004

28 Ammattikorkeakoulujen tärkeimmät yhteistyömaat ovat pysyneet samoina jo usean vuoden ajan. Suosituimmat kohdemaat ovat Britannia, Saksa, Espanja, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdysvallat eli täsmälleen samat kuin vuonna Kaiken kaikkiaan 20 suosituimman kohdemaan listalta löytyvät samat maat kuin vuonna 2003, järjestys tosin on hieman vaihtunut. Kiinnostava yksityiskohta on Kiina, joka on selvästi parantanut asemiaan suomalaisopiskelijoiden kohdemaana. Myös suosituimpien lähtömaiden lista on pysynyt kohtalaisen ennallaan. Uusia tulokkaita listalla ovat Latvia ja Thaimaa, vastaavasti Slovakia on jäänyt listalta pois. Britannian sijoitus yleisimpien lähtömaiden listalla on tipahtanut; vuonna 2003 Britannia oli neljänneksi yleisin lähtömaa, nyt vasta yhdestoista. Ammattikorkeakoulusektorilla opiskelijaliikkuvuus on selvimmin Suomelle ylijäämäistä Saksan ja Ranskan kanssa, joista kummastakin tulee Suomeen selvästi enemmän opiskelijoita kuin täältä lähtee niihin. Selkeimmin alijäämäistä liikkuvuus on Britannian kanssa, jonne menee huomattavasti enemmän suomalaisopiskelijoita kuin brittiopiskelijoita tulee Suomeen. Alijäämäistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus on myös Espanjan ja Alankomaiden kanssa. Aasian ja Latinalaisen Amerikan suosio suomalaisopiskelijoiden kohdealueena on hieman kasvanut viime vuodesta. Aasiaan suuntasi vuonna prosenttia suomalaisopiskelijoista, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 7,9. Latinalaiseen Amerikkaan meni puolestaan vuonna ,1 prosenttia kun vastaava luku vuonna 2003 oli 1,4. Vastaavasti Euroopan suosio kohteena on hivenen laskenut (75 % prosenttia vuonna 2004 ja 78 % vuonna 2003). Ulkomailta Suomeen suuntautuvissa liikkuvuusvirroissa ei ole maanosittain tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuodesta. Aasian maista tulleiden osuus on hivenen kasvanut (vuonna %, vuonna %) ja Euroopasta tulleiden hivenen laskenut (vuonna %, vuonna %). Kaiken kaikkiaan muutokset ovat kuitenkin hyvin pieniä. Maanosa Suomesta Suomesta % Suomeen Suomeen % Aasia , ,0 Afrikka 161 4,1 0 0,0 Pohjois-Amerikka 255 6,4 32 1,1 Eurooppa , ,3 Latinalainen Amerikka ja Karibia 84 2,1 19 0,7 Oseania 62 1,6 0 0,0 Tuntematon 18 0,5 0 0,0 Yhteensä , ,0 Taulukko 23. Opiskelija-ja harjoittelijaliikkuvuuden jakautuminen maanosittain 2004 Taulukkoon 24 on koottu ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yhteistyömaittain ja -alueittain. Euroopan ulkopuolella suomalaisopiskelijoiden eniten suosimat kohdemaat ovat edellisvuosien tapaan Yhdysvallat, Kiina, Thaimaa, Kanada ja Australia. Afrikan maista eniten suomalaisia menee niin ikään edellisvuoden tapaan Swazimaahan. Suomeen tulee opiskelijoita Euroopan ulkopuolisista maista eniten Kiinasta, Thaimaasta ja Kanadasta. Afrikan tai Oseanian maista ei vuonna 2004 tullut Suomen ammattikorkeakouluihin yhtään opiskelijaa. Viime vuosista poiketen Kypros ja Turkki on sijoitettu Aasian sijasta Eurooppaan. 27

29 Taulukko 24. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 2004 Suomesta Suomeen Aasia 411 Aasia 114 Afganistan 1 Arabiemiirikunnat 2 Azerbaidzan 1 Hong kong 2 Bangladesh 4 Japani 7 Hong kong 9 Kiina 50 Indonesia 2 Korean tasavalta 7 Intia 22 Malesia 9 Iran 1 Myanmar 1 Israel 3 Singapore 11 Japani 14 Taiwan 2 Jemen 1 Thaimaa 23 Jordania 3 Kambodza 1 Kiina 130 Korean demokraattinen kansantasavalta 2 Korean tasavalta 2 Kuwait 1 Laos 1 Malesia 39 Myanmar 1 Nepal 21 Singapore 31 Sri Lanka 3 Taiwan 3 Thaimaa 90 Vietnam 25 Afrikka 161 Afrikka 0 28 Egypti 8 Etelä-Afrikka 5 Ghana 4 Kenia 23 Kongo 1 Malawi 6 Marokko 2 Mosambik 8 Namibia 21 Nigeria 1 Sambia 5 Senegal 3 Somalia 1

30 Suomesta Swazimaa 39 Tansania 16 Uganda 18 Suomeen Pohjois-Amerikka 255 Pohjois-Amerikka 32 Kanada 85 Kanada 21 Yhdysvallat USA 170 Yhdysvallat USA 11 Eurooppa 2971 Eurooppa 2731 Alankomaat 293 Alankomaat 195 Andorra 2 Belgia 134 Belgia 121 Britannia 106 Britannia 451 Bulgaria 7 Bulgaria 9 Espanja 252 Espanja 324 Irlanti 41 Irlanti 93 Islanti 8 Islanti 26 Italia 95 Italia 107 Itävalta 92 Itävalta 119 Kreikka 85 Kreikka 61 Kypros 2 Kroatia 2 Latvia 40 Kypros 20 Liechtenstein 2 Latvia 12 Liettua 109 Liettua 16 Malta 6 Malta 15 Norja 15 Norja 52 Portugali 54 Portugali 51 Puola 149 Puola 46 Ranska 331 Ranska 150 Romania 19 Romania 18 Ruotsi 16 Ruotsi 220 Saksa 505 Saksa 362 Serbia ja Montenegro 1 Slovakia 6 Slovakia 20 Slovenia 17 Slovenia 11 Sveitsi 41 Sveitsi 22 Tanska 68 Tanska 9 Tšekki 67 Tšekki 107 Turkki 3 Turkki 2 Unkari 104 Ukraina 2 Venäjä 60 Unkari 120 Viro 35 Valko-Venäjä 6 Venäjä 135 Viro 33 29

31 Suomesta Suomeen Latinalainen Amerikka ja Karibia 84 Latinalainen Amerikka ja Karibia 19 Argentiina 34 Argentiina 4 Barbados 1 Brasilia 2 Bolivia 2 Chile 1 Brasilia 4 Meksiko 12 Chile 7 Costa Rica 1 Dominikaaninen tasavalta 1 Ecuador 2 Kuuba 1 Meksiko 18 Nicaragua 7 Peru 5 Venezuela 1 Oseania 62 Oseania 0 Australia 57 Uusi-Seelanti 5 Tuntematon 18 Yhteensä Ammattikorkeakoulujen liikkuvuusjärjestelyt Liikkuvuusjärjestelyjen suhteen ammattikorkeakoulusektorilla ei ole tapahtunut muutoksia vuoteen 2003 verrattuna. Edellisvuoden tapaan lähes puolet (48%) Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta kanavoituu Euroopan unionin Sokrates/Erasmus-ohjelman kautta. Ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on erittäin Erasmus-keskeistä, ohjelman kautta kanavoituu yli 80 prosenttia liikkuvuudesta. Muita merkittäviä liikkuvuusjärjestelyjä ovat korkeakoulujen omat sopimukset sekä varsinkin Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa itse hankittu opiskelu- tai harjoittelupaikka (nk. free moverit), Euroopan unionin Leonardo da Vinci -ohjelma sekä pohjoismainen Nordplusohjelma. 30

32 Liikkuvuusjärjestely Suomesta (hlöä) Suomesta % Suomeen (hlöä) Suomeen % Erasmus , ,7 Nordplus 137 3,5 26 0,9 Korkeakoulun oma , ,5 ISEP 1 0,0 0 0,0 Tempus 2 0,1 0 0,0 CIMOn stipendit 19 0,5 37 1,3 Muut EU-ohjelmat 16 0,4 9 0,3 Leonardo da Vinci 147 3,7 49 1,7 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 54 1,4 15 0,5 IAESTE 3 0,1 5 0,2 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 1 0,0 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 6 0,2 0 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 126 3,2 2 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu ,8 43 1,5 Tuntematon 161 4,1 12 0,4 Yhteensä , ,0 Taulukko 25. Ammattikorkeakoulujen liikkuvuusjärjestelyt 2004 Liikkuvuuden kesto Sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuvan liikkuvuusjakson keskimääräinen kesto on 4,5 kuukautta. Suomesta ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden keskikesto on vuodesta 2003 hieman laskenut (4,8 kk vuonna 2003). Ulkomailta Suomeen suuntautuvan liikkuvuuden kesto on pysynyt ennallaan. Korkeakouluittain tarkasteltuna Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus vaihtelee kestoltaan 3,3 ja 5,8 kuukauden välillä, ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus 3,1 ja 5,4 kuukauden välillä. 31

33 Ammattikorkeakoulu Suomesta (kk) Suomeen (kk) Arcada - Nylands Svenska Yrkeshögskola 4,1 5,1 Diakonia-ammattikorkeakoulu 3,3 3,1 Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu 5,8 4,5 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 4,7 4,4 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu 4,6 4,9 Helsingin ammattikorkeakoulu 4,7 4,7 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu 5,1 5,4 Humanistinen ammattikorkeakoulu 3,4 3,3 Hämeen ammattikorkeakoulu 4,9 4,6 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4,9 5,1 Kajaanin ammattikorkeakoulu 4,8 4,8 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 4,4 4,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 4,6 4,5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 5,2 4,9 Lahden ammattikorkeakoulu 4,8 4,4 Laurea-ammattikorkeakoulu 4,5 4,6 Mikkelin ammattikorkeakoulu 5,2 4,7 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 4,5 4,7 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 4,5 3,8 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4,0 3,6 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 3,9 4,7 Satakunnan ammattikorkeakoulu 5,0 5,2 Savonia ammattikorkeakoulu 4,1 4,7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4,7 3,6 Svenska Yrkeshögskolan 3,7 4,7 Tampereen ammattikorkeakoulu 4,9 4,4 Turun ammattikorkeakoulu 4,7 4,6 Vaasan ammattikorkeakoulu 4,1 4,5 Yrkeshögskolan Sydväst 4,2 5,2 Yhteensä 4,5 4,5 Taulukko 26. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto (kuukausia)