Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa /2010 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN ISBN (pdf) issn /2010 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1 Lukijalle 4 2 Tiedon keruu ja määritelmät 5 3 Yhteenveto: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus Kehitys sekä tasapaino tulijoiden ja lähtijöiden välillä Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa Opiskelijaliikkuvuus alueittain Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Liikkuvuusjärjestelyt Yhteistyömaat ja maanosat Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan Liikkuvuusjakson kesto 30 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Aktiivisuus korkeakouluittain, koulutusaloittain ja alueittain Lyhytkestoinen liikkuvuus koulutuksen tyypin mukaan Yhteistyömaat 36 6 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 38 Svensk resumé: Internationell mobilitet vid universitet och yrkeshögskolor English summary: International mobility in Finnish higher education 2009 education in Liite Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain

4 1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta sekä ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuudesta 2. Tässä raportissa esitellään korkeakoulujen vuoden 2009 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Kansainvälinen liikkuvuus on keskeinen osa koulutuksen kansainvälistymiskehitystä. Liikkuvuuden merkitystä korkea-asteella korostavat sille annetut kansalliset tavoitteet Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa (Opetusministeriö). Kansainvälinen liikkuvuus on myös yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, jota seurataan opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tieto kansainvälisen liikkuvuuden trendeistä ja jakaantumisesta on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Tällä raportilla CIMO pyrkii osaltaan vastaamaan tiedontarpeeseen. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa CIMO julkaisee myös koonteja ja katsauksia kansainvälisestä liikkuvuudesta Faktaa Tietoa ja tilastoja -julkaisuissa, joita saa sekä painotuotteina että pdf-muotoisina CIMOn verkkopalvelusta. CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammatti korkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 2 Myös yliopistojen kansainvälistä opettaja- ja tutkijaliikkuvuutta tilastoidaan, mutta näitä tietoja ei kerätä CIMOn toimesta. 4

5 2 Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden tai opettajien ja asiantuntijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Sekä opiskelijoiden että opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkäja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot ja opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuutta vähintään yhden kuukauden mittaiset jaksot. Lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Lyhytkestoista opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuutta ovat alle kuukauden, mutta vähintään viikon mittaisen jaksot. Tieto kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. Poikkeuksen muodostaa yliopistojen lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus, joka kerätään summatietoina maittain eriteltynä. Yliopistoille lyhytkestoisen opiskelijaliikkuvuuden tilastointi on myös vapaaehtoista, minkä vuoksi tiedot eivät ole yhtä kattavia kuin ammattikorkeakouluissa. 5

6 3 Yhteenveto: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2009 Vuonna 2009 Suomesta lähti 9388 korkeakouluopiskelijaa ulkomaille vähintään kolmen kuukauden mittaiselle vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksolle ja tänne saapui 8755 ulkomaalaista opiskelijaa. Lisäksi lyhytkestoiselle, alle kolmen kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle lähti 4623 opiskelijaa ja saapui 1792 opiskelijaa. Tässä raportissa ja yhteenvedossa käsitellään ensisijaisesti pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta. Suomesta lähti pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yli 8 prosenttia enemmän opiskelijoita kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan Suomeen saapuvien määrä pieneni vajaalla 100 opiskelijalla. Pudotus ei ole suuri, mutta huomioinarvoinen, sillä saapuvien vaihto-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä vähenee nyt ensimmäistä kertaa. Tulijoiden määrä on vähentynyt ennen kaikkea ammattikorkeakoulusektorilla (-5 % edellisvuodesta) ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa lukuun ottamatta kaikilla suurilla koulutusaloilla (liiketalous ja hallinto, tekniikka, sosiaali- ja terveys, kulttuuriala). Vähentymistä on tapahtunut kaikilla alueilla, suhteellisesti eniten kuitenkin Pohjois-Suomessa, ja ennen kaikkea ammattikorkeakouluihin saapuvissa vaihto-opiskelijoissa, ei niinkään harjoittelijoissa. Liikkuvuusjärjestelyistä vähentyminen kohdistuu erityisesti Euroopan unioniin Erasmus-ohjelman kautta Suomeen tulleisiin. Kehitys 2000-luvulla Kaiken kaikkiaan kansainvälisen liikkuvuuden määrät ovat 2000-luvulla kasvaneet, Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä 82 prosentilla ja Suomesta lähtevien 36 prosentilla. Vielä 2000-luvun alussa lähtijöitä oli selvästi enemmän kuin tulijoita. Vuonna 2007 tilanne kääntyi päinvastaiseksi, silläsuomeen tulijoiden määrä oli hieman lähtijöiden määrää suurempi. Vuonna 2009 lähtevien määrä taas ylitti tänne tulevien määrän. Tilanne on erilainen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa: yliopistojen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu hieman Suomeen saapuviin, ammattikorkeakoulujen taas Suomesta lähteviin. 6

7 Suomesta Suomeen Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa Aktiivisuutta opiskelijaliikkuvuudessa tarkastellaan suhteuttamalla liikkuvien opiskelijoiden määrä ko. vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrään, suoritettujen tutkintojen määrään ja koko opiskelijamäärään. Eri tarkastelutavat antavat erilaisen kuvan yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin eroista. Erityisesti näin on liikkuvuudessa Suomesta ulkomaille. Kun Suomesta lähtevien määrä suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, ovat yliopistot ammattikorkeakouluja aktiivisempia. Kun liikkuvuutta tarkastellaan suhteessa suoritettuihin tutkintoihin, sektorien väliset erot tasoittuvat. Suhteessa opiskelijamäärään tarkasteltuna ammattikorkeakoulut ovat hieman yliopistoja aktiivisempia. Tämä kertoo siitä, että ammattikorkeakouluihin otetaan paljon uusia opiskelijoita, mutta tutkintoja suoritetaan vähemmän, osa siis keskeyttää opintonsa. Yliopistosektorilla uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrät ovat lähempänä toisiaan. Lisäksi yliopistoissa opiskellaan kauemmin, mikä kasvattaa opiskelijoiden määrää suhteessa ammattikorkeakouluihin. 7

8 Sen sijaan ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa yliopistoihin tulee suhteellisesti enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kaikilla kolmella tarkastelutavalla. Liikkuvuus Suomeen Liikkuvuus Suomesta Suhteessa uusiin opiskelijoihin % suhteessa tutkintoihin % suhteessa opiskelijoihin % Suhteessa uusiin opiskelijoihin % suhteessa tutkintoihin % suhteessa opiskelijoihin % 3,3 3,1 3,2 2,6 3,2 2,9 9,5 12,1 15,9 17,0 16,6 21,1 21,6 21,4 20,0 22,8 25,6 26,9 Ammattikorkeakoulut Yliopistot Kaikki yhteensä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Kuvio 2. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamääriin 2009 Opiskelijaliikkuvuus eri koulutusaloilla Eniten lähteviä ja saapuvia opiskelijoita on opiskelijamääriltään suurilla aloilla, kaupallisella, tekniikan, yhteiskuntatieteen sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yliopistoissa varsinkin humanistisen alan liikkuvuus painottuu Suomesta lähteviin, teknillistieteellisen alan liikkuvuus puolestaan saapuviin. Ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja hallinnon alan liikkuvuus painottuu Suomeen tuleviin, muilla aloilla on ulkomaille lähteviä enemmän kuin saapuvia. Alat, joilla on lukumäärällisesti eniten liikkuvia opiskelijoita, eivät ole välttämättä aktiivisimpia, kun liikkuvuus suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään. Aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat yliopistoissa oikeustieteilijät (49 %) ja ammattikorkeakouluissa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat (31 %). 8

9 Suomesta lkm Suomeen lkm Yliopistot Kauppatieteellinen 1121 Kauppatieteellinen 1064 Humanistinen 1012 Teknillistieteellinen 1063 Teknillistieteellinen 872 Yhteiskuntatieteellinen 797 Yhteiskuntatieteellinen 739 Humanistinen 693 Ammattikorkeakoulut Liiketalouden ja hallinnon ala 1256 Liiketalouden ja hallinnon ala 1402 Sosiaali- ja terveysala 862 Tekniikka 652 Tekniikka 760 Sosiaali- ja terveysala 506 Matkailu-, ravitsemisja talousala 644 Kulttuuriala 321 Taulukko 1. Suurimmat koulutusalat kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa 2009 Opiskelijaliikkuvuus eri alueilla Määrällisesti eniten liikkuvia opiskelijoita on Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä on eniten myös korkeakouluja. Suhteessa uusiin opiskelijoihin aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat Etelä- Suomessa opiskelevat. Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulut vastaanottavat aktiivisimmin ulkomaalaisia opiskelijoita, yliopistoissa Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi ovat lähes yhtä aktiivisia ulkomaalaisten vastaanottamisessa. Itä-Suomen korkeakouluissa liikkuvuus on muita alueita vähäisempää. Alueen ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin selvästi muita aktiivisempia lähettämään ja vastaanottamaan opiskelijoita kun kyse on lyhytkestoisista, alle 3 kuukauden mittaisista liikkuvuusjaksoista. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Yliopistot lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Ammattikorkeakoulut lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Etelä-Suomi , ,5 Länsi-Suomi , ,0 Itä-Suomi , ,4 Pohjois-Suomi , ,1 9

10 Liikkuvuus ulkomailta Suomeen Yliopistot lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Taulukko 2. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomen eri alueilla Ammattikorkeakoulut lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Etelä-Suomi , ,5 Länsi-Suomi , ,3 Itä-Suomi , ,8 Pohjois-Suomi , ,9 Liikkuvuusjärjestelyt 41 prosenttia ammattikorkeakoulujen ja 13 prosenttia yliopistojen ulkomaille lähtevistä opiskelijoista on ulkomailla harjoittelujaksolla. Kansainvälinen harjoittelu on edellisvuodesta selvästi kasvattanut suosiotaan ulkomaille lähtevien keskuudessa. Noin 90 prosenttia pitkäkestoisista, yli 3 kuukauden mittaisista liikkuvuusjaksoista toteutuu neljän tärkeimmän järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelman, korkeakoulun omien sopimusten, opiskelijan omien järjestelyjen ja Nordplus-ohjelman. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu etenkin ulkomailta Suomeen tulevassa liikkuvuudessa, josta lähes ¾ tapahtuu ohjelman kautta. Suomesta lkm % kaikista ulkomaanjaksoista Suomeen lkm % kaikista ulkomaanjaksoista Erasmus , ,9 Korkeakoulun oma sopimus , ,8 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , ,4 Nordplus 483 5, ,4 Taulukko 3. Yleisimmät kanavat kansainväliselle liikkuvuudelle Yhteistyömaat Yli 65 prosenttia Suomesta lähtevistä opiskelijoista suuntaa Eurooppaan. Euroopan osuus opiskelijaliikkuvuuden kohdealueena on kuitenkin tasaisesti vähentynyt ja vastaavasti erityisesti Aasian osuus (16,5 % vuonna 2009) kasvanut. Opiskelijaliikkuvuudessa ulkomailta Suomeen on Euroopan osuus tätäkin suurempi: 82 % Suomeen tulevista opiskelijoista on jostakin 10

11 Euroopan maasta. Myös Suomeen tulevien joukossa on eurooppalaisten osuus on hitaasti pienentynyt ja aasialaisten osuus (9,7 % vuonna 2009) kasvanut. Kymmenen yleisintä maata kattavat 54 prosenttia kaikesta ulkomaille suuntautuvasta ja 65 prosenttia Suomeen tulevasta liikkuvuudesta. Suomesta lkm Suomeen lkm Saksa 838 Saksa 1242 Espanja 743 Ranska 1099 Britannia 698 Espanja 832 Ruotsi 522 Italia 499 Ranska 507 Venäjä 425 Alankomaat 368 Puola 384 Yhdysvallat 476 Tsekki 337 Thaimaa 328 Alankomaat 330 Kiina 343 Itävalta 291 Itävalta 287 Unkari 250 Taulukko 4. Opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät kohde- ja lähtömaat Opiskelijoiden sukupuoli Suomalaismiehet lähtevät ulkomaille vähemmän kuin naiset. 35 prosenttia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ulkomaille lähtijöistä oli miehiä, kun heidän osuutensa kaikista opiskelijoista on ammattikorkeakouluissa 44,3 ja yliopistoissa 46,5. Varsinkin Erasmus- ja Nordplus-ohjelmissa liikkuu vähän suomalaismiehiä. Suomeen saapuvien sukupuolijakauma on tasaisempi: heistä 44 prosenttia on miehiä. 11

12 4 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 4.1 Kehitys sekä tasapaino tulijoiden ja lähtijöiden määrän välillä Vuonna 2009 Suomesta lähti 9388 korkeakouluopiskelijaa ulkomaille vaihto-opiskeluun tai harjoitteluun ja tänne saapui 8755 ulkomaalaista opiskelijaa. Suomesta lähtevien määrä kasvoi selvästi eli yli 8 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan Suomeen saapuvien määrä pieneni prosentilla eli vajaalla 100 opiskelijalla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomeen saapuvien vaihto-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä pienenee. Korkeakouluittain on kuitenkin suuria eroja siinä, miten opiskelijaliikkuvuus on kehittynyt vuodesta Yliopistosektorilla lähtevien määrä on kasvanut erityisen voimakkaasti (yli 20 %) Tampereen teknillisessä yliopistossa, Lapin yliopistossa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Oulun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Ammattikorkeakoulusektorilla lähtevien määrä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Arcadassa, Metropoliassa ja Lahden ammattikorkeakoulussa lähtevien määrä kasvoi yli 20 prosenttia. Suomeen tulevien määrä on pienentynyt ennen kaikkea ammattikorkeakouluissa, yli 5 prosentilla eli 175 opiskelijalla. Voimakkaimmin saapuvien määrä pieneni Pirkanmaan, Oulun seudun, Seinäjoen ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa, joissa ulkomailta tulevia opiskelijoita oli yli 20 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Toisaalta ammattikorkeakoulujen joukossa oli myös niitä, joihin tuli edellisvuotta enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Erityisen paljon saapuvien määrä kasvoi Kemi-Tornion ja Diakonia-ammattikorkeakouluissa. Taulukon 5 oikean puoleisessa sarakkeessa tarkastellaan Suomeen tulevien opiskelijoiden määrää suhteessa Suomesta lähteviin. Kun saapuvia ja lähteviä on yhtä paljon, suhdeluku on 100. Mikäli suhdeluku on yli 100, on saapuvia enemmän, mikäli alle 100, on lähteviä enemmän. Monessa yliopistossa Suomeen tulijoiden määrä ylittää lähtevien määrän, joskin poikkeuksiakin löytyy erityisesti yhteen alaan erikoistuneista tiede- ja taidekorkeakouluista. Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu enemmän Suomesta lähteneisiin. Poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa saapuvia opiskelijoita oli kaksi kertaa enemmän kuin lähteviä ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa puolet enemmän. 12

13 Suomesta Suomeen Tulevat suhteessa lähteviin Muutos % Muutos % % Kaikki yhteensä , ,0 93,3 Yliopistot yhteensä , ,6 105,4 Helsingin yliopisto , ,9 100,2 Jyväskylän yliopisto , ,4 77,8 Oulun yliopisto , ,9 116,8 Joensuun yliopisto , ,9 131,2 Kuopion yliopisto , ,2 157,8 Turun yliopisto , ,6 91,2 Tampereen yliopisto , ,9 111,9 Åbo Akademi , ,2 148,0 Vaasan yliopisto , ,0 119,1 Lapin yliopisto , ,2 119,0 Teknillinen korkeakoulu , ,2 111,7 Tampereen teknillinen yliopisto , ,3 139,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,4 87,8 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,3 91,3 Svenska handelshögskolan , ,5 75,3 Turun kauppakorkeakoulu , ,0 62,7 Taideteollinen korkeakoulu , ,0 126,3 Sibelius-Akatemia , ,3 113,5 Teatterikorkeakoulu , ,4 35,7 Kuvataideakatemia , ,0 171,4 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 78,5 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola , ,4 78,2 Diakonia-ammattikorkeakoulu , ,0 22,1 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu , ,4 63,5 Humanistinen ammattikorkeakoulu , ,9 66,7 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,5 84,5 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,8 110,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,0 85,7 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu , ,0 210,0 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,8 69,8 13

14 Suomesta Suomeen Tulevat suhteessa lähteviin Muutos % Muutos % % Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,6 101,0 Lahden ammattikorkeakoulu , ,1 68,5 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,2 92,5 Metropolia ammattikorkeakoulu , ,9 69,1 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,2 90,5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,6 109,0 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,1 50,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,6 108,0 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,0 85,8 Saimaan ammattikorkeakoulu , ,0 76,0 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,0 68,0 Savonia ammattikorkeakoulu , ,6 88,6 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,3 145,7 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,6 73,4 Turun ammattikorkeakoulu , ,7 70,2 Vaasan ammattikorkeakoulu , ,1 56,9 Yrkeshögskolan Novia , ,6 48,7 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys ja tulevien opiskelijoiden suhde lähteviin 2009 korkeakouluittain Koulutusaloittain 3 tarkasteltuna liikkuvuus Suomesta on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2009 kaikilla opiskelijamääriltään suurilla aloilla: yliopistosektorilla humanistisessa, yhteiskuntatieteessä, kauppatieteessä, luonnontieteessä ja tekniikassa sekä ammattikorkeakoulusektorilla liiketalouden, tekniikan, sosiaali- ja terveys- sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Vastaavasti kaikki suurimmat koulutusalat ovat ammattikorkeakoulusektorilla menettäneet saapuvia opiskelijoita. Yliopistosektorilla tulijoiden määrä ylittää lähtijöiden määrän erityisesti luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteitten aloilla. Vastaavasti humanistisella alalla liikkuvuus painottuu Suomesta 3 CIMOn liikkuvuustilastoinnissa käytetään KOTA- ja AMKOTA-tietokantojen mukaista opintoalaluokitusta (yliopistot) ja koulutusalaluokitusta (ammattikorkeakoulut). Sektoreilla on käytössä erilaiset luokitukset, minkä vuoksi niitä tarkastellaan tässä erikseen. 14

15 Suomesta Suomeen Saapuneet suhteessa lähteviin Muutos % Muutos % % Kaikki yhteensä , ,0 93,3 Yliopistot yhteensä , ,6 105,4 Teologinen , ,0 81,5 Humanistinen , ,8 68,5 Taideteollinen , ,5 113,7 Musiikkiala , ,3 113,5 Teatteri- ja tanssiala , ,4 35,7 Kasvatustieteellinen , ,7 145,3 Liikuntatieteellinen , ,9 152,4 Yhteiskuntatieteellinen , ,9 107,8 Psykologia , ,5 102,1 Terveystieteet , ,2 229,6 Oikeustieteellinen , ,0 89,7 Kauppatieteellinen , ,6 94,9 Luonnontieteellinen , ,6 128,7 Maatalous-metsätieteellinen , ,0 150,0 Teknillistieteellinen , ,2 121,9 Lääketieteellinen , ,9 173,5 Hammaslääketieteellinen , ,2 466,7 Eläinlääketieteellinen , ,0 1600,0 Farmasia , ,7 80,5 Kuvataideala , ,0 228,6 Tuntematon ,0 33,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 78,5 Humanistinen ja kasvatusala , ,4 36,1 Kulttuuriala , ,9 66,5 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,5 111,6 Luonnontieteiden ala , ,1 101,6 Tekniikan ja liikenteen ala , ,7 85,8 Luonnonvara- ja ympäristöala , ,8 103,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,8 58,7 Matkailu-, ravitsemisja talousala , ,2 38,2 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys ja tulevien opiskelijoiden suhde lähteviin 2009 koulutusaloittain 15

16 lähteviin opiskelijoihin. Ammattikorkeakoulusektorilla liikkuvuus painottuu ulkomailta Suomeen tuleviin vahvimmin liiketalouden alalla ja Suomesta ulkomaille lähteviin erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. 4.2 Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa Aktiivisuutta kansainvälisessä liikkuvuudessa tarkastellaan tässä suhteuttamalla vuosittaiset liikkuvuusmäärät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 4. Korkeakoulujen välillä on suuria eroja liikkuvuusaktiivisuudessa. Yliopistosektorilla aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat kauppakorkeakoulujen opiskelijat, vähäisintä liikkuvuus on Kuopion yliopistossa. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus ulkomaille on runsainta Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Heliassa, vähäisintä Kemi-Torion ammattikorkeakouluissa. Lukumäärä 2009 Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Suhteessa tutkintojen määrään, % Suhteessa koko opiskelijamäärään, % Kaikki yhteensä ,0 21,4 3,2 Yliopistot yhteensä ,6 21,6 3,1 Helsingin yliopisto ,4 19,5 2,7 Jyväskylän yliopisto ,5 22,3 3,9 Oulun yliopisto ,1 15,9 2,3 Joensuun yliopisto ,2 17,9 2,7 Kuopion yliopisto ,3 10,8 1,9 Turun yliopisto ,6 16,6 2,3 Tampereen yliopisto ,2 25,0 3,0 Åbo Akademi ,1 21,9 2,8 Vaasan yliopisto ,0 27,2 3,6 Lapin yliopisto ,4 29,0 4,2 Teknillinen korkeakoulu ,8 21,0 2,6 Tampereen teknillinen yliopisto ,5 25,3 2,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,5 18,4 3,3 Helsingin kauppakorkeakoulu ,7 53,0 8,5 Svenska handelshögskolan ,7 48,0 6,3 Turun kauppakorkeakoulu ,7 39,6 7,1 Taideteollinen korkeakoulu 95 34,2 29,8 7,0 4 Tiedot uusista opiskelijoista, tutkinnoista ja opiskelijamäärästä saatu KOTA ja AMKOTA tietokannoista. Uudet opiskelijat = yliopistojen uudet opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen aloittaneet opiskelijat vuonna Tutkinnot = yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot vuonna Opiskelijamäärä = varsinaisten opiskelijoiden määrä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuonna

17 Lukumäärä 2009 Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Suhteessa tutkintojen määrään, % Suhteessa koko opiskelijamäärään, % Sibelius-Akatemia 52 30,4 17,9 13,4 Teatterikorkeakoulu 14 22,6 17,9 0,7 Kuvataideakatemia 7 15,2 13,7 2,6 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,1 21,1 3,3 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola 55 10,1 18,6 2,5 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,5 24,1 4,6 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ,7 31,9 5,2 Humanistinen ammattikorkeakoulu 48 11,6 21,1 3,5 Hämeen ammattikorkeakoulu ,7 21,1 3,0 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,6 21,9 3,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu 77 13,8 21,9 3,9 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 40 5,6 9,3 1,5 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ,7 27,0 4,1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 98 9,6 15,2 2,4 Lahden ammattikorkeakoulu ,6 25,3 4,3 Laurea-ammattikorkeakoulu 187 9,9 15,6 2,6 Metropolia ammattikorkeakoulu ,1 20,6 2,8 Mikkelin ammattikorkeakoulu 105 8,3 15,0 2,3 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 166 8,9 15,6 2,3 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ,2 24,1 4,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 87 8,7 15,7 2,3 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,5 22,2 3,6 Saimaan ammattikorkeakoulu ,7 31,7 5,6 Satakunnan ammattikorkeakoulu ,0 21,7 3,5 Savonia ammattikorkeakoulu ,6 19,6 3,0 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 105 9,1 14,7 2,3 Tampereen ammattikorkeakoulu ,6 22,9 3,6 Turun ammattikorkeakoulu 325 8,8 25,2 3,7 Vaasan ammattikorkeakoulu ,2 22,2 3,2 Yrkeshögskolan Novia 78 9,4 14,0 2,2 Taulukko 7. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamääriin korkeakouluittain

18 Yliopistoissa aktiivisimpia lähtemään ovat tarkastelutavasta riippuen oikeustieteen, kauppatieteen, humanistisen alan, taideteollisen alan ja maa- ja metsätieteellisen alan opiskelijat. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia lähtijöitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä liiketalouden opiskelijat. Lukumäärä Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Suhteessa tutkintojen määrään, % Suhteessa koko opiskelijamäärään, % Kaikki yhteensä ,0 3,2 Yliopistot yhteensä ,6 21,6 3,1 Teologinen 27 9,7 5,8 1,0 Humanistinen ,2 28,5 3,9 Taideteollinen ,8 35,6 5,1 Musiikkiala 52 30,4 17,9 3,8 Teatteri- ja tanssiala 14 18,7 14,3 3,3 Kasvatustieteellinen ,3 8,7 1,7 Liikuntatieteellinen 21 13,5 11,5 2,5 Yhteiskuntatieteellinen ,4 30,1 4,2 Psykologia 48 29,1 13,5 2,5 Terveystieteet 27 6,3 4,2 1,0 Oikeustieteellinen ,3 28,4 5,3 Kauppatieteellinen ,4 39,9 6,0 Luonnontieteellinen 338 9,8 13,0 1,4 Maatalous-metsätieteellinen ,4 36,2 3,8 Teknillistieteellinen ,8 21,4 2,4 Lääketieteellinen 83 19,3 6,0 1,0 Hammaslääketieteellinen 6 7,0 4,4 0,7 Eläinlääketieteellinen 2 4,1 1,5 0,3 Farmasia 41 12,7 10,5 2,3 Kuvataideala 7 15,2 13,7 2,6 Tuntematon 6 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,1 21,1 3,3 Humanistinen ja kasvatusala 61 13,4 24,5 4,3 Kulttuuriala ,6 27,0 4,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,9 30,9 4,8 Luonnontieteiden ala 63 4,2 8,3 1,1 Tekniikan ja liikenteen ala 760 7,4 15,4 2,0 Luonnonvara- ja ympäristöala ,1 17,8 2,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 862 8,8 13,7 2,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,8 46,7 7,8 Taulukko 8. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamääriin koulutusaloittain 2009

19 4.3 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan 5. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille on kasvanut vuodesta 2008 kaikkialla muualla paitsi Itä-Suomen yliopistoissa. Erityisesti Pohjois-Suomen yliopistoissa kasvu on ollut runsasta. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on vähentynyt koko ammattikorkeakoulusektorilla, mutta erityisen selvästi Pohjois- ja Länsi-Suomen ammattikorkeakouluissa. Tulijoita on ollut edellisvuotta vähemmän myös Pohjois-Suomen yliopistoissa. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Muutos % Muutos % Etelä-Suomi , ,7 Länsi-Suomi , ,4 Itä-Suomi , ,8 Pohjois-Suomi , ,8 Taulukko 9. Liikkuvuus Suomesta alueittain Yliopistot Ammattikorkeakoulut Muutos % Muutos % Etelä-Suomi , ,6 Länsi-Suomi , ,4 Itä-Suomi , ,3 Pohjois-Suomi , ,9 Taulukko 10. Liikkuvuus Suomeen alueittain 5 Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Pirkanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 19

20 Taulukoissa 11 ja 12 on tarkasteltu liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Etelä- ja Länsi-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kaikilla mittareilla itää ja pohjoista aktiivisempia lähettämään opiskelijoitaan ulkomaille. Ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottamisessa alueiden väliset erot ovat pienempiä. Ammattikorkeakoulusektorilla Pohjois-Suomi on aktiivisin ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja, yliopistosektorilla mittaustavasta riippuen Etelä-, Länsi- tai Itä-Suomi. Yliopistot Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Ammattikorkeakoulut Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Etelä-Suomi 28,9 22,9 3,3 13,5 22,8 3,5 Länsi-Suomi 26,0 22,9 3,1 12,0 21,8 3,4 Itä-Suomi 15,2 14,6 2,4 9,4 17,2 2,6 Pohjois-Suomi 22,8 19,0 2,7 10,1 16,8 2,6 Taulukko 11. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamäärään alueittain 2009 Yliopistot Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Ammattikorkeakoulut Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Etelä-Suomi 28,8 22,7 3,2 9,5 16,0 2,5 Länsi-Suomi 26,8 23,6 3,2 9,3 16,8 2,7 Itä-Suomi 21,3 20,5 3,3 8,8 16,1 2,4 Pohjois-Suomi 26,8 22,3 3,2 10,9 18,2 2,8 Taulukko 12. Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamäärään alueittain

21 4.4 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu yliopistoja enemmän harjoitteluun: 41 % ammattikorkeakoulujen ja 13 % yliopistojen ulkomaanjaksoista on kansainvälistä harjoittelua. Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta sitä on ammattikorkeakouluissa 7 prosenttia, yliopistoissa vain 1 prosentti. Suomeen tulijoita koskevista harjoitteluluvuista on huomattava, että tiedot kerätään korkeakouluista. Näissä tilastoissa ei siis näy niitä ulkomaalaisia korkeakouluharjoittelijoita, jotka tulevat Suomeen käyttämättä paikallisten korkeakoulujen järjestelyjä tai harjoittelupaikkoja. Suomesta Suomeen vaihtoopiskelu harjoittelu vaihtoopiskelu harjoittelu Kaikki yhteensä Yliopistot yhteensä Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Kuvataideakatemia

22 Suomesta Suomeen vaihtoopiskelu harjoittelu vaihtoopiskelu harjoittelu Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Taulukko 13. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu korkeakouluittain 2009 Kansainvälinen harjoittelu on kasvattanut suosiotaan vuodesta 2008 sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa niin Suomesta lähtevien kuin Suomeen saapuvien keskuudessa. Ammattikorkeakouluissa vaihto-opiskelumäärät ovat pienentyneet, erityisesti Suomeen saapuvien kohdalla. 22

23 Suomesta Suomeen Muutos, % Muutos, % Opiskelu , ,1 Harjoittelu , ,8 Taulukko 14. Yliopistojen kansainvälisen vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys Suomesta Suomeen Muutos, % Muutos, % Opiskelu , ,6 Harjoittelu , ,2 Taulukko 15. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys Liikkuvuusjärjestelyt Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa nojaa neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-liikkuvuusohjelman, korkeakoulujen omien sopimusten, opiskelijan itse järjestämien ja rahoittamien vaihtopaikkojen sekä Pohjoismaiden ministerneuvoston Nordplusohjelman. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Erityisesti sen rooli korostuu Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Pohjoismainen Nordplusohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea Suomesta lähteviä ja yliopistoja. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Suomesta % Suomeen % Erasmus , ,9 Nordplus 483 5, ,4 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , ,8 ISEP 79 0,8 81 0,9 Tempus 2 0,0 4 0,0 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 227 2, ,0 Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille ,0 9 0,1 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 48 0,5 63 0,7 Leonardo da Vinci 1 0,0 15 0,2 ASLA/Fulbright 5 0,1 11 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 231 2,5 80 0,9 IAESTE 33 0,4 23 0,3 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 9 0,1 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 135 1,4 1 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 228 2,4 4 0,0 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , ,4 Tuntematon 112 1,2 24 0,3 Yhteensä , ,0

24 Yliopistot Suomesta % Suomeen % Erasmus , ,1 Nordplus 430 8, ,8 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , ,7 ISEP 79 1,5 80 1,5 Tempus 2 0,0 4 0,1 CIMOn ohjelmat ja stipendit 163 3, ,2 Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille 0,0 2 0,0 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 22 0,4 60 1,1 Leonardo da Vinci 1 0,0 3 0,1 ASLA/Fulbright 5 0,1 10 0,2 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 127 2,5 59 1,1 IAESTE 24 0,5 18 0,3 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 5 0,1 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 108 2,1 1 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 146 2,8 2 0,0 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , ,6 Tuntematon 60 1,2 9 0,2 Yhteensä , ,0 Ammattikorkeakoulut Suomesta % Suomeen % Erasmus , ,6 Nordplus 53 1,3 19 0,6 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , ,3 ISEP 0 0,0 1 0,0 CIMOn ohjelmat ja stipendit 64 1,5 86 2,6 Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille 0 0,0 7 0,2 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 26 0,6 3 0,1 Leonardo da Vinci 0 0,0 12 0,4 ASLA/Fulbright 0 0,0 1 0,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 104 2,5 21 0,6 IAESTE 9 0,2 5 0,2 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 4 0,1 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 27 0,6 0 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 82 1,9 2 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu ,7 29 0,9 Tuntematon 52 1,2 15 0,5 Yhteensä , ,0 Taulukko 16. Liikkuvuusjärjestelyt

25 Alla tarkastellaan suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuutta koko liikkuvuudesta viimeisten neljän vuoden aikana. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelma kasvatti selvästi suosiotaan vuonna Tämä liittyy siihen, että harjoittelu tuli mukaan ohjelmaan vaihto-opiskelun rinnalle. Tämän jälkeen Erasmuksen osuus on hieman laskenut, mutta on edelleen suurempi kuin neljä vuotta sitten. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman osuus on hieman pienentynyt neljässä vuodessa ja vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten osuus kasvanut Erasmus 47,8 49,5 43,1 44,5 Korkeakoulun oma sopimus 21,7 21,9 22,5 20,6 Free mover 13,5 10,2 12,9 13,4 Nordplus 5,1 5,9 6,5 7,2 Taulukko 17. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus Suomesta ulkomaille , % Erasmus 73,9 75,7 76,7 76,3 Korkeakoulun oma sopimus 13,8 12,8 10,9 10,4 Free mover 4,4 3,4 3,3 4,0 Nordplus 1,4 1,0 1,5 1,9 Taulukko 18. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen , % Suomesta lähtevien määrä kasvoi vuodesta 2008 kaikissa liikkuvuusjärjestelyissä Nordplusohjelmaa lukuun ottamatta. Erityisen voimakkaasti kasvoi itse opiskelupaikkansa järjestävien free mover -liikkujien joukko. Ulkomailta Suomeen saapuvien määrä puolestaan kasvoi kaikissa järjestelyissä Erasmus-ohjelmaa lukuun otttamatta. Suomeen suuntautuvan liikkuvuuden väheneminen vuonna 2009 on siis pitkälti Erasmus-liikkuvuuden vähenemistä. Suomesta Suomeen Erasmus 4,6-3,4 Korkeakoulun oma sopimus 7,4 7,0 Free mover 43,2 29,4 Nordplus -6,2 36,8 Taulukko 19. Kehitys suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä, % 25

26 4.6 Yhteistyömaat ja maanosat Yleisimmissä kohde- ja lähtömaissa ei ole tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina. Japani ja Tšekki ovat nousseet suomalaisopiskelijoiden kohdemaiden 20 kärkeen, vastaavasti Unkari ja Irlanti pudonneet. Sveitsi on noussut yleisimpien lähtömaiden joukkoon, Kreikka pudonnut. Taulukon 20 yleisintä maata kattavat 75 prosenttia kaikesta Suomesta lähtevästä ja 85 prosenttia Suomeen tulevasta opiskelijaliikkuvuudesta. Liikkuvuus Suomeen väheni monesta yleisimmän lähtömaan joukossa olevasta maasta. Varsinkin Puolasta ja Tšekistä tuli vuonna 2009 selvästi vähemmän opiskelijoita kuin edellisenä vuonna. Mutta myös Saksasta, Alankomaista, Unkarista, Belgiasta, Kiinasta, Liettuasta, Yhdysvalloista, Turkista ja Portugalista tuli aikaisempaa vähemmän opiskelijoita Suomeen. Suomesta Yo Amk Yhteensä Suomeen Yo Amk Yhteensä Saksa Saksa Espanja Ranska Britannia Espanja Ruotsi Italia Ranska Venäjä Alankomaat Puola Yhdysvallat Tšekki Thaimaa Alankomaat Kiina Itävalta Itävalta Unkari Venäjä Britannia Belgia Kiina Kanada Belgia Italia Liettua Sveitsi Viro Tanska Turkki Australia Yhdysvallat Tšekki Korean tasavalta Malesia Portugali Japani Sveitsi Taulukko 20. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat

27 Euroopan maiden osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on kuuden viimeisen vuoden aikana tasaisesti laskenut, Aasian maiden osuus kasvanut. Silti lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista vaihto-opiskelijoista ja harjoittelijoista menee Eurooppaan. Sektoreiden välillä on eroja. Yliopisto-opiskelijat suosivat enemmän Eurooppaa kohteena (69 % yliopistojen liikkuvuudesta), ammattikorkeakouluopiskelijat puolestaan Aasiaa (20 %) ja Afrikkaa (7 %) ,5 16,5 7, ,8 14,5 8, ,7 13,2 7, ,8 7,2 73,4 10,4 7,2 76,8 9 6, % Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Afrikka Väli- ja Etelä-Amerikka Oseania Tuntematon Kuvio 3. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta maanosittain Suomesta Amk Yo Amk ja Yo lkm % lkm % lkm % Aasia , , ,5 Afrikka 298 7, , ,4 Eurooppa , , ,5 Latinalainen Amerikka ja Karibia 127 3, , ,6 Pohjois-Amerikka 256 6, , ,4 Oseania 56 1, , ,1 Tuntematon 17 0,4 26 0,5 43 0,5 Yhteensä , , ,0 Taulukko 21. Liikkuvuus Suomesta maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009 Euroopan maiden osuus myös ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa on hiljalleen laskenut, Aasian vastaavasti kasvanut. Sektoreiden välillä on tässäkin eroja. Ammattikorkeakouluihin saapuvat opiskelijat tulevat keskimääräistä useammin Euroopasta (89 %), Aasiasta tulee enemmän opiskelijoita yliopistoihin (11 %) kuin ammattikorkeakouluihin. 27

28 ,4 9, ,4 9,3 86, ,2 88,1 6 Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Afrikka Väli- ja Etelä-Amerikka Oseania Tuntematon ,8 4, % Kuvio 4. Opiskelijaliikkuvuus Suomeen maanosittain Amk Yo Amk ja Yo lkm % lkm % lkm % Aasia 266 8, , ,7 Afrikka 21 0,6 67 1,2 88 1,0 Eurooppa , , ,2 Latinalainen Amerikka ja Karibia 30 0, , ,7 Pohjois-Amerikka 34 1, , ,9 Oseania 2 0,1 34 0,6 36 0,4 Tuntematon 1 0,0 10 0,2 11 0,1 Yhteensä , , ,0 Taulukko 22. Liikkuvuus Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan Miehet ovat aliedustettuja Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa: vain 35 prosenttia lähtijöistä oli miehiä vuonna Erasmus- ja Nordplus-ohjelmissa suomalaismiesten osuus on erityisen pieni. Liikkuvuusjärjestely Miesten osuus, % Erasmus 31 Korkeakoulun oma sopimus 42 Free mover -liikkuvuus 45 Nordplus 29 Taulukko 23. Miesten osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä 2009, % 28

29 Suomeen saapuvista vaihto-opiskelijoista ja harjoittelijoista 44 prosenttia on miehiä. Miehiä liikkuu hieman keskimääräistä vähemmän Nordplus-ohjelmassa. Liikkuvuusjärjestely Miesten osuus, % Erasmus 46 Korkeakoulun oma sopimus 40 Free mover -liikkuvuus 42 Nordplus 39 Taulukko 24. Miesten osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä 2009, % 4.8 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan Yliopistosektorilla suurin liikkujaryhmä ovat opiskelijat, jotka suorittavat alempaa korkeakoulututkintoa. Myös ulkomailta Suomeen tulevat painottuvat alempaa korkeakoulututkintoa suorittaviin, mutta vähäisemmässä määrin. Jatko-opiskelijoita eli lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavia on joukossa hyvin vähän. On mahdollista, että jatko-opiskelijat liikkuvat niin itsenäisesti, ettei tieto päädy opiskelijarekisteriin tai kansainvälisten asioiden toimistoon. Kolmannen syklin kansainvälisen liikkuvuuden tilastointia tulisi tässä suhteessa kehittää. Ammattikorkeakouluissa lähes kaikki yli 3 kuukautta kestävälle jaksolle ulkomaille lähtevät ja Suomeen tulevat suorittavat ammattikorkeakoulututkintoa nuorten koulutuksen puolella. Aikuisten koulutus ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto on monimuoto-opiskelua, jota tehdään työn ohessa. Tälle opiskelijaryhmällesopivat paremmin kolmea kuukautta lyhyemmät ulkomaanjaksot. Suomesta lkm % Suomeen lkm % Alempi korkeakoulututkinto , ,2 Ylempi korkeakoulututkinto , ,7 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 144 2, ,1 Yhteensä Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) , ,5 Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten koulutus) 95 2,2 12 0,4 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 17 0,4 8 0,2 Tuntematon ,9 Yhteensä Taulukko 25. Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan

30 4.9 Liikkuvuusjakson kesto Suomesta ulkomaille suuntautuvien liikkuvuusjaksojen keskipituus on yliopistoissa 5,5 ja ammattikorkeakouluissa 4,5 kuukautta. Vaihto-opiskelu on harjoittelua pitkäkestoisempaa. Yliopisto-opiskelijoiden vaihto-opiskelujaksot kestävät keskimäärin 5,7 kuukautta ja harjoittelujaksot 4,4 kuukautta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelujaksot kestävät 5,1 ja harjoittelujaksot 3,7 kuukautta. Vastaavat erot pätevät myös ulkomailta Suomeen suuntautuvaan liikkuvuuteen. Yliopistoissa jaksot ovat keskimäärin pidempiä (6,0 kk) kuin ammattikorkeakouluissa (4,8 kk). Yliopistoihin saapuvat vaihto-opiskelijat viipyvät keskimäärin hieman pidempään (6,0 kk) kuin harjoittelijat (5,2 kk), samoin tapahtuu ammattikorkeakouluissa (vaihto-opiskelijat4,9 ja harjoittelijat 3,6 kuukautta). 30

31 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Ammattikorkeakouluille lyhytkestoisen liikkuvuuden ilmoittaminen on pakollista ja tiedot ilmoitetaan pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden tapaan henkilöpohjaisena. Sen sijaan yliopistoille lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen ilmoittaminen on vapaaehtoista ja tiedot annetaan summatietoina maittain. Käytännössä yliopistojen ilmoittamat tiedot ovat puutteellisia. Jatkossa tarkastellaan sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen liikkuvuusjaksoja yhdessä kokonaislukuina ja -trendinä. Tarkempi tarkastelu taustamuuttujien suhteen tehdään vain ammattikorkeakoulujen lyhyille ulkomaanjaksoille, joista on kattavampaa ja tarkempaa tietoa Suomesta Suomeen Kuvio 5. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Taulukkoon 26 on koottu lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot korkeakouluittain. Yliopistot raportoivat huomattavasti ammattikorkeakouluja vähemmän lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta. Muutamassa yliopistossa siitä ei kerätä tietoa lainkaan. Ammattikorkeakouluissa alle kolmen kuukauden ulkomaanjaksot ovat merkittävä kansainvälisen liikkuvuuden muoto. Vuonna 2009 lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille tehtiin yhteensä 3674 eli lähes yhtä paljon kuin pitkäkestoisiakin (4234). Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus näyttää painottuvan selvemmin pitkäkestoisiin jaksoihin: lyhytkestoisia vierailuja oli 1381 ja pitkäkestoisia Ammattikorkeakoulujen lyhytkestoiset ulkomaanjaksot painottuvat pitkäkestoisia jaksoja vahvemmin opiskeluun. Suomesta ulkomaille suuntautuvista lyhyistä jaksoista 84 prosenttia oli ensisijaisesti opiskelua ja 16 prosenttia kansainvälistä harjoittelua. Vastaavasti pitkäkestoisista liikkuvuusjaksoista vain 59 prosenttia oli opiskelua, 41 prosenttia harjoittelua. 31

32 Suomesta Suomeen Kaikki yhteensä Yliopistot yhteensä Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto 0 0 Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi 2 0 Vaasan yliopisto 4 40 Lapin yliopisto 0 0 Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto 0 0 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 22 Helsingin kauppakorkeakoulu 7 0 Svenska handelshögskolan 38 2 Turun kauppakorkeakoulu 0 0 Taideteollinen korkeakoulu 49 9 Sibelius-Akatemia 0 0 Teatterikorkeakoulu Kuvataideakatemia Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada - Nylands Svenska Yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu 27 0 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 29 9 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

33 Suomesta Suomeen Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu 7 10 Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Taulukko 26. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluittain Aktiivisuus korkeakouluittain, koulutusaloittain ja alueittain Kun lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrä suhteutetaan vuonna 2009 aloittaneiden opiskelijoiden määrään, ulkomaille lähtijöitä on keskimäärin kymmenesosa aloittaneiden määrästä. Korkeakoulujen erot ovat suuret. Erityisen aktiivisia opiskelijoiden lähettäjiäovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia Länsi-Suomesta sekä Mikkelin, Kajaanin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut Itä- ja Pohjois-Suomesta. Mikään näistä ammattikorkeakouluista ei profiloidu erityisen aktiivisena pitkäkestoisissan ulkomaanjaksoissa. Näyttää siltä, että ammattikorkeakoulut keskittyvät joko pidempiin tai lyhytkestoisempiin ulkomaanjaksoihin, mutta eivät molempiin. Suomeen lyhytaikaiselle jaksolle tulevia opiskelijoita on selvästi vähemmän kuin lähtijöitä, vain noin kolmasosa lähtijöiden määrästä. Aktiivisimpia vastaanottajia ovat Mikkelin, Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulu. 33