Kietäväinen Asta, Vatanen Eero & Ronkainen Suvi Porotalouden taloudelliset ja tyo llista va t vaikutukset seka muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Lapin yliopisto Rovaniemi 2013
Asta Kietäväinen, Eero Vatanen & Suvi Ronkainen Porotalouden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset sekä muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 63 Kannen kuva: Pauliina Kietäväinen ISSN 0788-768X ISBN 978-952-484-710-0
2 Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Johdanto... 4 2.1 Taustaa... 4 2.2 Tutkimusalueet ja aineistot... 5 3 Poroperheiden taloudellinen selviytyminen ja tulonmuodostus... 6 3.1 Tilastotietojen tarkastelu... 6 3.2 Kyselytutkimus... 8 4 Porotalouden näkyvien tulo- ja työllisyysvaikutuksien arviointi Kittilän, Rovaniemen ja Savukosken paikallistalouksissa... 11 4.1 Panos-tuotosanalyysi... 11 4.2 Porotalouden henkilötyövuosien laskeminen... 15 4.3 Porotalouden sarake ja rivi panos-tuotostaulukoissa... 16 4.4 Kerrannais- ja kokonaisvaikutukset... 16 4.5 Porotalouden tulo- ja työllisyysvirrat paikallistalouksissa... 20 4.6 Tulosten luotettavuus... 23 5 Elämäntavallinen mallintaminen ja porotalouden merkitys... 23 5.1 Aineisto ja menetelmät... 23 5.2 Poroelinkeino... 25 5.2.1 Elämäntapa... 25 5.2.2 Poroelinkeinon kehitys... 26 5.3 Yritystoiminta... 27 5.3.1 Jatkojalostusta ja markkinointia... 27 5.3.2 Matkailu ja poronhoito... 28 5.3.3 Talouden ja sosiaalisen pääoman vuorovaikutus... 29 6 Yhteisöllinen elinkeino ja liiketalouden logiikka erilaisia porotalouksia... 31 6.1 Porotalouden merkitykset... 31 6.2 Peruselinkeino / luottoelinkeino... 32 6.3 Monialainen yrittäjyys... 32 6.4 Poroelinkeino harrastuksena... 33 6.5 Kestävän elämäntarinan ja kestävän paikallistalouden ainekset... 33 7 Kohti kokonaisarvoa... 35 Lähteet... 39
3 1 Esipuhe Raportti Porotalouden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset sekä muut arvot: kohti kokonaisarvoa? perustuu Lapin Yliopiston LAPPEA-instituutissa 2011 2013 toteutettuun Porotalouden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset hankkeeseen. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi professori Suvi Ronkainen sekä tutkijoina YTT Asta Kietäväinen ja YTT Eero Vatanen. Hanke keskittyi taloudellisten ja työllistävien sekä suorien että kerrannaisvaikutusten selvittämiseen. Tutkimuksen kohdealueet olivat Kittilä, Rovaniemi ja Savukoski. Tutkimuksessa käytettiin tilastoaineistoja ja kohdekuntien poromiesperheille suunnatun kyselyn tuloksia. Arvio porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutuksista tehtiin panos-tuotosanalyysin avulla. Elämäntavallisen mallintamisen aineistona oli 15 poronomistajan teemahaastattelua, jotka ovat osa Metsäntutkimuslaitoksen Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö tutkimushankkeen (2004-2008) osahankkeen Elinkeinojen ja luonnonkäyttömuotojen kulttuuriset merkitykset aineistoa. Hanketta rahoitettiin Maa- ja metsätalousministeriö maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) luontaiselinkeino- ja porotalouden tutkimusvaroista. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita porotalouden harjoittajia, Paliskuntain yhdistystä, Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen toimipaikkaa ja Porotalouden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset hankkeen ohjausryhmää hyvästä yhteistyöstä. Rovaniemellä ja Joensuussa marraskuussa 2013 Asta Kietäväinen, Eero Vatanen ja Suvi Ronkainen
4 2 Johdanto 2.1 Taustaa Porotaloutta voidaan harjoittaa Suomessa vain poronhoitoalueella, joka sijaitsee pohjoisimmassa Suomessa: Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa. Suomessa on noin 4 600 poronomistajaa, ja porotalous muodostaa merkittävimmän tulonlähteen noin 1 000 ruokakunnalle (Kainulainen 2011: 11). Porotalous on pääasiassa harvaan asuttujen seutujen elinkeino ja sen taloudellinen, elinkeinollinen ja elämäntavallinen merkitys vaihtelee alueellisesti. Maantieteellisen sijainnin lisäksi myös alueiden muut eroavaisuudet heijastuvat poronhoitotapoihin ja -kulttuuriin (Paliskuntain yhdistys 2011). Alkutuotannon merkitys korostuu haja-asutusalueilla, sillä palvelusektorin työpaikat ovat enimmäkseen taajamissa. Syrjäisimmillä alueilla kuten Savukoskella, jossa alkutuotanto on merkittävä työllistäjä, porotalouden merkitys on aivan toinen kuin maakunnan keskusalueella Rovaniemellä (Kietäväinen 2012). Porotalouden tärkeys alueelle liittyykin keskeisesti siihen, miten se nivoutuu muihin luontaiselinkeinoihin alueella. Tässä raportissa arvioidaan porotalouden taloudellista ja työllistävää merkitystä nimenomaan paikallistalouksien näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioimme porotaloutta kysyen, millaisia paikallisia vaikutuksia ja tulovirtoja porotaloudesta aiheutuu: millaisella tavalla porotalouden edellyttämät hankinnat ja ostot sekä porotaloudesta saadut kotitalouksien tulot hyödyttävät aluetta. Toisaalta arvioimme myös millaisia tavallisesti näkymättömiin jääviä hyötyjä porotaloudesta, joka peruselinkeinona luo pysyvän pohjan kotitalouksien tulonlähteenä, on muulle taloudelliselle toimeliaisuudelle sekä ihmisten mahdollisuudelle elättää itsensä ja perheensä poronhoitoalueella. Harvaan asutulla alueella porotalouden näkyvät ja näkymättömät paikallistaloudelliset vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittävät. Ne ovat kuitenkin vaikeasti osoitettavissa: jo maakuntatasonkin taloudellisissa tarkasteluissa paikalliset erot saattavat jäädä piiloon. Tarkastelu tehdään joko liian yleisellä tasolla tai puuttuvat tiedot estävät paikkakuntakohtaisen tarkastelun. Saadaksemme esille näkyvät paikallistaloudelliset kerrannaisvaikutukset käytämme perinteisen porotalouden merkityksen arvioinnissa alueellista tilinpitojärjestelmää ja muita tilastoja sekä paikallisia aineistoja hyödyntävää Eero Vatasen kehittämää panos-tuotos laskentamallia. Saadut porotalouden kokonaisvaikutusluvut kertovat porotalouden merkityksestä enemmän kuin pelkät välitöntä vaikutusta kuvaavat tuotos- tai liikevaihtoluvut. Lisäksi lähdemme porotalouden todellisuudesta eli siitä, että se on usein yksi osa elinkeinojen yhdistelmiä sen sijaan, että olettaisimme porotalouden toimivan pelkästään
5 liiketalouden tai päätoimisen yrittäjyyden periaatteilla. Tällainen arviointitapa johtaa näkymättömien arvojen arviointiin. Porotaloudella on merkittävä asema sitä harjoittavien alueiden kulttuurisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Koko porotalouden kokonaisarvon määrittämiseen tarvitaan tutkimusta, jossa huomioidaan poroelinkeino liitännäiselinkeinoineen ja välillisine vaikutuksineen taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena kokonaisuutena. Tekemämme tutkimus ottaakin askeleen kohti porotalouden kokonaisarvon määrittämistä selvittämällä alkutuotannon alueellisia merkityksiä ja poroelinkeinoon liittyviä arvoja. Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1. Tehdä arvio perinteisen porotalouden näkyvistä taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista valituissa kunnissa. 2. Arvioida poronhoitoon liittyviä osin näkymättömiä arvoja. 3. Pohtia näkyvien ja näkymättömien arvojen merkityksiä ja suhteita. 2.2 Tutkimusalueet ja aineistot Tutkimuksen kohdealueiksi valittiin porotalouden harjoittamisen näkökulmasta mahdollisimman erilaisia kuntia. Saamelaisten poronhoitoalueelta oli jo aikaisemmin tehty vastaavanlaista tutkimusta (ks. Vatanen ym. 2006), joten se suljettiin pois aineistosta. Kittilä valittiin, koska Länsi-Lapissa poronhoito on perinteinen ja merkittävä elinkeino nykyäänkin, vaikka pääelinkeinot matkailu, kaivostoiminta ja julkiset palvelut ovat siihen verrattuna suuria. Kittilän valintaa puolsi myös se, että Kittilän alueen kolme paliskuntaa kattavat suurimman osan kunnan porotaloudesta. Savukosken syrjäisessä kunnassa tiedettiin porotaloudella olevan suuri merkitys. Rovaniemi on kaupunki, jonka elinkeinorakenne on monipuolinen ja alkutuotantoelinkeinojen suhteellinen osuus on pieni, vaikka porotalouden tuotosluvut ovat siellä suurimmat. Tutkimuksen paikallistalouden laskennassa aineistoina on käytetty apuna paliskuntien tuotto- ja kustannustietoja poronhoitovuodelta 2010/2011, MTT:n Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotuloksia poronhoitovuosilta 2008/2009, 2009/2010 ja 2010/2011 seuraavien aluejaotuksien mukaan: saamelaisten kotiseutualue, muu erityinen poronhoitoalue ja muu poronhoitoalue, sekä merkkipiirialueittain: Enontekiö-Pallastunturi-Kittilän (Kittilä), Sodankylä-Keminkylä-Sallan (Savukoski) ja Raudanjoki-Läntinen-Itäkemijoen (Rovaniemi) merkkipiirialueet (MTT 2012). Lisäksi laskennan edellyttämiä tietoja on kerätty poromiesperheille suunnatulla kyselylomakkeella ja haastatteluilla.
6 Tässä tutkimuksessa tarkempien laskelmien ulkopuolelle jäävät muun muassa porotilamatkailu, poroteurastamot ja poronlihan pienjalostamot. Poronhoitoalueella on poronlihan pienjalostamoja ja leikkaamoja 38, joista Kittilässä, Rovaniemellä ja Savukoskella kussakin on kaksi. Poronhoitoalueella on 19 poroteurastamoa, joista Kittilässä ja Rovaniemellä on yksi. Kittilässä ja Rovaniemellä on useita ja Savukoskella muutama porotilamatkailua harjoittava yritys. 3 Poroperheiden taloudellinen selviytyminen ja tulonmuodostus 3.1 Tilastotietojen tarkastelu Porotalouden tuotto muodostuu pääosin poronlihan myyntituloista. Vuosittain tuotetaan noin 2,5 miljoonaa kiloa poronlihaa. Tästä määrästä noin puolet menee isoihin ostoliikkeisiin ja puolet pienjalostukseen, suoramyyntiin ja poronomistajien omaan käyttöön. Poromies (2011) lehden mukaan jalostamattoman lihan myyntiarvo oli 2008/2009 yli 16 miljoonaa euroa. Lisäksi tuloja saadaan sarvien, nahkojen, porokäsitöiden ja matkailuohjelmapalvelujen myynnistä sekä korvauksista ja avustuksista. Ennakkoarvion mukaan poronhoitovuonna 2012/2013 poronlihan tuotantomäärät pienentyvät. (MTT 2013). Ruokakuntakohtainen porotalouden tuotos poronhoitovuonna 2010/2011 oli 29 700 euroa. (MTT Taloustohtori 2012a.) Seuraavana poronhoitovuonna 2011/2012 tuotos laski 28 800 euroon (MTT 2103). Poronhoitovuonna 2010/2011 yrittäjätulo oli keskimäärin 6 670 euroa yritystä kohti. Kannattavuuskerroin oli 0,38, eli yrittäjätulo kattoi 38 prosenttia poroyrittäjäperheen palkka- ja oman pääoman korkotavoitteesta. Keskimääräinen yrittäjäperhe sai tekemälleen 1 320 työtunnille 5,30 euron tuntipalkan ja 1,9 prosentin koron yritykseen sijoitetulle noin 60 000 euron omalle pääomalle. (MTT 2012a.) Seuraavana poronhoitovuonna porotalouden keskimääräinen yrittäjätulo oli 6 500 yritystä kohti. Kannattavuuskerroin oli 0,31, eli yrittäjätulo kattoi 31 prosenttia yrittäjäperheen palkkatavoitteesta ja oman pääoman korkotavoitteesta. Keskimääräinen yrittäjäperhe sai tekemälleen 1 300 työtunnille 4,30 euron tuntipalkan ja 1,5 prosentin koron yritykseen sijoitetulle noin 59 000 euron omalle pääomalle. (MTT 2013.) Vuonna 1994 porotalouden tulojen osuus yli 50 lukuporoa omistavien veronalaisista bruttotuloista oli yli puolet, metsätalouden osuus oli 15 ja muiden tulojen 7 prosenttia (Kemppainen ym. 1997, 90 91.) Vastaavantyyppinen selvitys yli 50 lukuporoa omistaneiden toimeentulon muodostumisesta tehtiin vuoden 2000 verotustietoihin perustuen. Noin 54 prosentilla kohderyhmästä poronhoidon
7 ulkopuolisten tulojen määrä oli alle 5 000 euroa vuodessa. Palkkatuloja sai 55 prosenttia, maatalouden tuloja noin 25 prosenttia, metsätalouden tuloja viisi prosenttia ja eläketuloja 20 prosenttia porotalouksista. (Kemppainen ym. 2003, 35 36.) Porotalouden tuottamat tulot ovat tässä ryhmässä selvästi merkittävin tulolähde. Huolimatta siitä, että suurella osalla vastaajista on ulkopuolisia tuloja, ovat ne suhteessa perinteisen porotalouden tuloihin nähden vähäisiä. Kun tarkastellaan kaikkia poron-omistajia ja poromiesruokakuntia, myös siis niitä, jotka eivät ole oikeutettuja eläinperustaiseen tukeen, kuva porotalouden taloudellisesta merkityksestä muuttuu. Vuoden 2007 kyselyssä, jonka otoksessa pienimmät, alle 5 poroa omistavat ruokakunnat eivät olleet mukana, eläkkeet muodostivat poromieskunnan suurimman tulolähteen. Keskimäärin lähes neljännes poromieskunnan tuloista tuli eläkkeistä. Osa eläketuloista on työkyvyttömyyseläkkeitä. Porotalouden tuloista ja palkkatuloista tuli noin viidennes kummastakin (Taulukko 1). Pienissä porokarjoissa eläkkeiden osuus onkin merkittävin. Porotaloudesta ja jatkojalostuksesta tuleva suhteellinen tulovirta lisääntyy porokarjan koon kasvaessa (Tuomisto ym. 2008a, 23). (Kuva 1). Kuva 1. Poromiesruokakunnan rahatulonlähteet porokarjakokoluokittain vuonna 2007 (Rantamäki-Lahtinen 2008, 24)
8 Taulukko 1. Poromiesruokakunnan rahantulolähteet keskimäärin vuonna 2007 (Rantamäki-Lahtinen 2008, 23) Rahantulolähteiden %-osuudet Keskiarvo Porotalouden tulot (sis. myös paliskunnalta saadut korv.) 19,9 Poronlihanjalostuksesta / suoramyynnistä saadut tulot 9,0 Maatalouden tulot 9,1 Metsätalouden tulot 4,6 Matkailuyrittämisen tulot 1,6 Palkkatulot 21,4 Omaisuustulot (osinko-, korko-, vuokratulot yms.) 1,5 Eläkkeet 24,7 Muut tulonsiirrot (perheavustukset, työttömyyskorvaukset. yms.) 4,4 Muut tulot 4,5 3.2 Kyselytutkimus Täydentääksemme kuvaa porotalouden taloudellista merkityksestä teimme kyselyn tutkimuskunnissa. Paliskuntain yhdistyksessä käytetään tilastointiyksikkönä ruokakuntaa, joka on määritetty poronhoitolaissa. Ruokakuntaa kuuluvat puolisot ja heidän alle 18-vuotiaat lapsensa. EU:n eläinperusteista tukea maksettaessa tuensaajan tulee olla alle 65-vuotias. Kyselyn perusyksiköksi valittiin samaa logiikkaa noudattaen poromiesruokakunta. Koska halusimme kokonaiskuvan saadaksemme - kyselyyn myös vain muutaman poron omistavat ruokakunnat emme myöskään rajanneet alle viiden poron omistajia pois. Käytämme synonyymina poromiesruokakunnalle termiä poroperhe. Kysely poromiesruokakunnille toteutettiin alkusyksystä 2012. Kyselyllä haettiin taustatietoa taloudellisten ja työllistävin vaikutusten laskemiseksi aluetasolla. Kohdekuntina olivat Kittilä, Rovaniemi ja Savukoski. Kyselylomake lähetettiin 668 perhekunnalle ja vastauksia saatiin kaikkiaan 70, joten vastausprosentti oli 10,5 prosenttia. Olemme yhdistäneet kyselytietoihin Metsäntutkimuslaitoksen Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen (2004-2008) Elinkeinojen ja luonnonkäyttömuotojen kulttuuriset merkitykset osahankkeen aineistosta 15 poronomistajan teemahaastattelut. Käytämme näitä kulttuuristen ja elämäntavallisten merkitysten tarkasteluun.
9 Kyselyssämme tiedustelimme taustatietojen lisäksi asioita poronlihan myynnistä ja käsittelystä, poron sivutuotteiden myynnistä ja hyödyntämisestä, elävien porojen myynnistä, toimeentulolähteistä, kuluista ja hankinnoista sekä poroperheen työtunneista. Vastaajista suurin osa oli miehiä, hieman alle 90 prosenttia. Päätoimisia poromiehiä oli 24 prosenttia ja osa-aikaisia oli 42 prosenttia, loput ilmoittivat harjoittavansa poronhoitoa satunnaisesti. Useimmilla vastaajista oli alle 100 poroa ja he harjoittivat poronhoitoa satunnaisesti tai osa-aikaisesti. Päätoimisilla ja osa-aikaisilla oli poroja sadasta yli 250 poroon. Suhteellisesti eniten päätoimisia poromiehiä oli Savukoskella. Rovaniemellä vastaajissa oli eniten eläkeläisiä. Koko aineiston vastaajista 17 prosenttia ilmoitti harjoittavansa myös lihan jatkojalostusta. Vastaajista 37 prosentilla oli peltoviljelyä ja metsätaloutta harjoitti 40 prosenttia. Palkkatöissä tai yrittäjänä toimi 32 prosenttia vastaajista. Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden poroperheen rahantulolähteet keskimäärin vuonna 2012. Rahantulolähteet Keskimäärin % Porotalouden tulojen osuus 18,1 Poronlihanjalostuksesta saatujen tulojen osuus 4,2 Porotilamatkailun tulojen osuus 0,8 Muun matkailuyrittämisen tulojen osuus 0,5 Maatalouden tulojen osuus 6,2 Metsätalouden tulojen osuus 2,8 Palkkatulojen osuus 37,4 Eläkkeiden osuus 23,8 Muiden tulonsiirtojen osuus 1,6 Muiden tulojen osuus 4,6 Perheiden toimeentulo muodostuu monesta lähteestä (Taulukko 1 ja 2). Kyselyn perusteella Kittilässä, Rovaniemellä ja Savukoskella keskimäärin eniten tuloja tuli palkkatyöstä ja eläkkeistä, ja porotalouden tulojen osuus oli hieman alle viidennes. Kuntakohtaisesti oli eroja, esimerkiksi Savukosken osalta porotalouden osuus oli neljännes ja Rovaniemellä palkkatulojen osuus oli hieman yli 40 prosenttia. Poronhoitotiloilla harjoitetaan usein monia alkutuotannon elinkeinoja, ja ne yhdessä mahdollistavat porotalousyrittäjäperheen toimeentulon. Hukkinen ym. (2003, 25) ovatkin todenneet raportissaan Poronhoitokulttuurin arvo Suomessa, että poronhoidon yhteydessä pitäisi aina puhua sivuelin-
10 keinoista, kuten kalastuksesta, metsästyksestä ja karjataloudesta, joilla on suuri merkitys porotalouden olemassaololle. Heinän viljely, joka edustaa alkutuotannon aloista maataloutta, on merkittävä resurssi porojen ruokinnassa. Kyselyssä vastaajista noin 70 prosenttia ilmoitti käyttävänsä säilörehua ja heinää rehuna, ja yli 70 prosenttia ilmoitti tekevänsä säilörehun tai heinän itse. Savukoskella tehtiin kaikki heinä ja säilörehu itse, ja siellä vastaajista yli 90 prosenttia käytti säilörehua tai heinää porojen ruokinnassa. Rovaniemellä vain 60 prosenttia kertoi käyttävänsä säilörehua. Kyselyyn vastanneet perheet myivät keskimäärin 65 prosenttia poronlihasta paliskunnan kautta, ja hieman yli kolmannes myynnistä tapahtui suoramyyntinä. Poronlihan myyntikanavat ja määrät esitetään taulukossa 3. Taulukko 3. Poronlihan myyntikanavat ja määrät yhteensä ja keskimäärin toimijaa kohden. Kaikkiaan kg Keskimäärin kg % Paliskunnan kautta ostoliikkeelle 44424 673 65,1 Suoraan pienjalostajalle 2265 34 3,3 Suoramyyntinä 21543 326 31,6 Yhteensä 68232 100,0 Vain muutama vastaaja myi suoraan pienjalostajalle. Suoramyynnistä 55 prosenttia meni paikkakunnan ostajille, 13 prosenttia muualle poronhoitoalueella ja 31 prosenttia muualle Suomeen. Ulkomaille suuntautunut myynti oli alle prosentin. Keskimäärin poronhoidon kulut olivat noin viidenneksen poroperheiden kaikista kuluista ja muut eli yksityistalouden kulut olivat suurimmat. Poronhoitoon kohdistuneet ostot tehtiin 76 prosenttisesti kotikunnasta. Eräs vastaaja kirjoittikin, että porotalous on tärkeää täällä ja porotalouden ostovoimalla on suuri merkitys paikallisille kauppiaille. Moottoriajoneuvojen hankinta, huolto ja polttoaineiden kulut olivat porotalouden suurin kuluerä, 61 prosenttia menoista. Ruokintakulut olivat noin viidenneksen kaikista menoista. Keskimäärin ruokintakulut olivat vähän alle 2 600 euroa perhekuntaa kohden.
11 4 Porotalouden näkyvien tulo- ja työllisyysvaikutuksien arviointi Kittilän, Rovaniemen ja Savukosken paikallistalouksissa 4.1 Panos-tuotosanalyysi Arvio perinteisen porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutuksista tehtiin panos-tuotosanalyysin avulla. Ennen analyysiä kunnille laadittiin panos-tuotostaulukot, jotta voitiin määrittää porotalouden tuotoksen ja työllisyyden välittömät arvot. Taulukon tietojen ja tuotosmallin avulla voitiin laskea porotalouden kerrannaisvaikutukset. Tuotosmallia on esitelty formaalisti esim. (Vatanen ym. 2006 ja Vatanen 2011). Paikallistalouksien (kuntien) panos-tuotostaulukot on johdettu aiemmissa porotaloutta tai luontomatkailua selvittävissä tutkimuksissa kunnan sijaintimaakunnan mukaan vuoden 2002 panostuotostaulusta ristikkäissijaintiosamäärää käyttäen (Vatanen ym. 2006, Vatanen ym. 2012). Nykyiset vuoden 2002 maakuntataulukot ovat uskottavalle analyysille liian vanhat, koska talouden rakennekehitys on tuonut paikallistalouksiin uusia toimintoja (mm. kaivosteollisuutta Kittilään) ja vähentänyt aiemmin olemassa olleita. Maa- ja metsätalous ovat supistuneet entisestään ja metsäteollisuudessa on erityisesti Itä-Lapissa tapahtunut merkittävä muutos Kemijärven selluloosatehtaan lopettamisen jälkeen. Samoin julkisen sektorin, erityisesti valtion, palveluita on vähennetty syrjäseuduilta merkittävästi. Tämän vuoksi tämän tutkimuksen paikalliset panos-tuotostaulukot johdettiin ns. FLQ-tekniikalla (ks. esim. Flegg ym. 1995, Pirhonen ym. 2008 ja Flegg & Tohmo 2012). Paikallistaulujen johtaminen aloitettiin muokkaamalla koko maan vuoden 2010 panos-tuotostaulukko seutukuntien aluetilipitotietojen toimialojen mukaiseksi. Sen jälkeen laskettiin FLQ tekniikan Lehtonen & Tykkyläinen (2012) sovelluksella panoskertoimet Tunturi-Lapin, Rovaniemen ja Itä-Lapin seutukunnille. Näistä tauluista johdettiin Kittilän, Rovaniemen ja Savukosken perustaulukot ao. kuntien ja seutukuntien työllisyyslukujen suhteen avulla, kun ensin kansantalouden tilinpito- ja työssäkäyntitilastojen erilaiset toimialajaot oli muokattu yhteensopiviksi. Samalla muokattiin kuntien taulukot yhdeksän päätoimialan taulukoiksi. Sen jälkeen työstettiin kuntien panos- tuotostaulukkoon porotalouden sarake ja rivi käyttäen apuna paliskuntien tuotto- ja kustannustietoja poronhoitovuodelta 2010/2011, MTT:n Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotuloksia poronhoitovuosilta 2008/2009, 2009/2010 ja 2010/2011 seuraavien aluejaotuksien mukaan: saamelaisten kotiseutualue, muu erityinen poronhoitoalue ja muu poronhoitoalue, sekä merkkipiirialueittain: Enontekiö-Pallastunturi- Kittilän (Kittilä), Sodankylä-Keminkylä-Sallan (Savukoski ) ja Raudanjoki-Läntinen-Itäkemijoen (Rovaniemi) merkkipiirialueet (MTT 2012). Lisäksi käytettiin Lapin liiton tilastoja ja Lappi lukuina
12 tiedotetta, Tiken (2011) maataloustilastoja, sekä tässä tutkimuksessa suoritetun kyselytutkimuksen tuloksia. Näin laaditut tutkimuskuntien panos-tuotostaulukot esitetään taulukkoina 4 6. Panos-tuotostaulujen sarakkeella kuvataan eri toimialojen tuotoksen syntymistä muiden toimialojen tuottamien välituotepanosten ostoina, kotitalouksien työvoiman ostoina ja paikallistalouden ulkopuolelta ostettujen välituotepanosten ostoina. Panos-tuotostaulun rivillä kuvataan, minne tuotos on myyty eli mistä tulot toimialalle tulevat. Panos-tuotostaulukon viimeisellä rivillä kuvataan, mikä on kunkin toimialan välitön työllistävyys eli työpaikat. Tarkastelukuntien työllisyyslukujen lähtökohtana käytettiin muiden kuin maatalouden, metsätalouden ja porotalouden kohdalla kansantalouden aluetilinpidon seutukuntakohtaisia työllisyystietoja (Tilastokeskus 2013a). Ne muunnettiin työssäkäyntitilaston (Tilastokeskus 2013b) työpaikkaluvuilla kuntakohtaisiksi. Työssäkäyntitilastossa maatalouden, porotalouden ja metsätalouden työvoimaluvut esitetään yhtenä lukuna. Muista tilastoista ei saada suoraan arvioita, kunkin toimialan työllisyystiedosta. Aluetilinpidossa maa- ja metsätalous on kuvattu omina toimialoinaan ja porotalous on osa maataloutta. Aluetilinpidossa työllistävyys esitetään työllisinä eli vuoden aikana työhön osallistuneiden lukumääränä sekä työtunteina. Aluetilinpidon maatalouden ja metsätalouden työllisten suhdetta, joka ilmoitetaan seutukunnittain, käytettiin apuna jaettaessa kuntien alkutuotannon työpaikat maatalouteen ja metsätalouteen. Lisäksi apuna hyödynnettiin kuntien metsävaratietoja ja metsien suojeluastetta arvioitaessa kunnan osuutta seutukunnan metsätaloudesta (Tomppo ym. 1998, 2006, Vatanen & Suihkonen 2007). Kuntien maatalouden työvoimamäärät löytyvät myös maatilalaskennasta (Matilda 2012). Porotalouden työllisyys arvioitiin edellä kuvatulla tavalla useiden lähteiden avulla.
Taulukko 4. Kittilän laajennettu panos-tuotostaulukko vuonna 2010 (milj. euroa) 13 Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rakentaminen KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Alueelta Muualta Tulot Maatalous 0,063 0,256 0,023 0,222 0,003 0,002 0,033 0,009 0,048 0,173 0,832 0,636 1,47 Porotalous 0 0,020 0 0 0 0 0 0,004 0,013 0,436 1,143 0,848 1,99 Metsätalous 0,006 0 2,988 0,689 0,006 0,006 0,046 0,017 0,012 0,513 4,284 12,172 16,46 KTVS 0,339 0 0,147 17,38 4,824 2,159 0,411 3,464 1,261 5,114 35,093 87,449 122,54 Rakentaminen 0,055 0,015 0,000 0,785 3,513 0,446 0,029 2,083 0,703 0,054 7,684 35,347 43,03 KALI 0,033 0,134 0,070 3,325 1,311 4,885 0,198 1,206 1,243 7,903 20,307 20,163 40,47 MaRa 0,004 0,000 0,023 0,048 0,065 0,364 0,571 0,482 0,728 5,126 7,413 46,093 53,51 MYKS 0,030 0,120 0,049 2,213 1,751 3,162 0,878 4,605 2,478 27,734 43,018 32,241 75,26 JULPA 0,004 0,014 0,021 0,435 0,144 0,500 0,040 0,501 1,603 3,625 6,886 38,493 45,38 Kotitaloudet 0,377 0,564 1,09 10,73 7,98 12,93 1,81 14,26 20,33 0,166 70,293 105,386 175,68 Yhteensä alueelle 0,911 1,123 4,41 35,83 19,60 24,46 4,016 26,64 28,42 50,643 196,08 Panokset muualta 0,557 0,868 12,04 86,72 23,43 16,01 49,49 48,62 16,96 125,036 379,70 Tuotos 1,468 1,991 16,46 122,5 43,032 40,470 53,506 75,259 45,379 175,679 576 Työlliset 48 109 142 465 289 562 637 634 575 3461 Taulukko 5. Rovaniemen panos-tuotostaulukko vuonna 2010 (milj. euroa) Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rakentaminen KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Alueelta Muualta Tulot Maatalous 0,620 0,192 0,093 6,503 0,015 0,009 0,177 0,053 0,379 1,647 9,688 1,920 11,608 Porotalous 0,000 0,050 0 0 0 0 0 0,030 0,007 0,507 0,594 1,846 2,440 Metsätalous 0,022 0,000 7,718 1,037 0,037 0,063 0,160 0,129 0,130 3,897 13,194 29,311 42,505 KTVS 2,008 0,000 0,378 35,128 16,613 12,280 3,099 19,320 8,273 27,517 124,616 284,753 409,369 Rakentaminen 0,245 0,043 0,000 3,779 27,526 3,877 0,252 20,910 7,113 0,461 64,205 250,715 314,920 KALI 1,045 0,132 0,514 24,850 11,187 41,044 1,943 16,290 12,901 77,855 187,760 167,461 355,221 MaRa 0,016 0,000 0,040 0,158 0,378 3,223 0,874 3,873 7,577 36,912 53,051 28,773 81,824 MYKS 0,277 0,180 0,316 25,006 12,130 33,842 8,131 84,170 31,361 275,499 470,912 380,181 851,093 JULPA 0,045 0,000 0,265 4,349 1,957 5,057 0,671 10,654 37,531 51,592 112,120 734,476 846,596 Kotitaloudet 2,837 1,092 7,393 76,126 61,844 121,518 16,349 191,693 217,110 1,620 697,652 875,281 1572,934 Yhteensä alueelle 7,116 1,688 16,715 176,935 131,686 220,914 31,655 347,123 322,381 477,506 Panokset muualta 4,492 0,751 25,789 232,433 183,234 134,308 50,170 503,970 524,215 1095,428 Tuotos 11,608 2,440 42,505 409,369 314,920 355,221 81,824 851,093 846,596 1572,934 Työlliset 299 78 509 2137 2065 4493 958 5591 10657 0 26787
14 Taulukko 6. Savukosken laajennettu panos-tuotostaulukko vuonna 2010 (milj. euroa) Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rakentaminen KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Alueelta Muualta Tulot Maatalous 0,628 0,110 0,036 0,005 0,000 0,000 0,019 0,001 0,011 0,129 0,940 1,872 2,812 Porotalous 0,000 0,011 0 0 0 0 0 0,000 0,003 0,184 0,198 1,370 1,568 Metsätalous 0,007 0,000 2,538 0,015 0,000 0,000 0,006 0,002 0,002 0,077 2,646 11,330 13,976 KTVS 0,073 0,000 0,021 0,080 0,052 0,080 0,035 0,076 0,055 0,138 0,610 0,109 0,719 Rakentaminen 0,020 0,014 0,000 0,007 0,127 0,023 0,004 0,116 0,042 0,004 0,358 1,049 1,408 KALI 0,059 0,094 0,029 0,059 0,057 0,337 0,032 0,111 0,094 0,833 1,704 0,684 2,388 MaRa 0,002 0,000 0,004 0,000 0,002 0,022 0,023 0,028 0,080 0,620 0,781 1,335 2,116 MYKS 0,018 0,061 0,013 0,030 0,032 0,118 0,085 0,286 0,128 3,731 4,502 1,838 6,340 JULPA 0,003 0,003 0,015 0,007 0,009 0,033 0,011 0,056 0,278 0,622 1,037 4,870 5,907 Kotitaloudet 0,492 0,751 0,652 0,129 0,404 0,805 0,417 1,188 2,277 0,032 7,073 19,165 26,238 Yhteensä alueelle 1,302 1,043 3,308 0,333 0,736 1,419 0,631 1,939 2,970 6,286 Panokset muualta 1,511 0,525 10,667 0,386 0,671 0,970 1,485 4,401 2,937 19,952 Tuotos 2,812 1,568 13,976 0,719 1,408 2,388 2,116 6,340 5,907 26,238 37,234 Työlliset 38 52 134 7 11 36 30 38 85 0 430 KTVS =Kaivos, teollisuus, vesi- ja sähköhuolto KALI = Kaupan ja kuljetuksen toimialat MYKS = Muut yksityiset palvelut JULPA = Pääasiassa julkisen sektorin tuottamat palvelut
15 4.2 Porotalouden henkilötyövuosien laskeminen Paikkakuntakohtaisia työtuntimääriä laskettiin useammalla tavalla, sillä paikkakunnittaisia tarkkojen työtuntimääriä ei ole saatavilla. Paliskuntain yhdistys toimitti tiedot paliskunnille tehdyistä työtunneista. MTT:n taloustutkimuksen mukaan keskimäärin 30 % kaikista kirjanpitotilojen työtunneista on paliskunnalle tehtyä työtä. Tämän mukaan Kittilän osalle tuli 112 htv, Rovaniemellä on 62 htv ja Savukoskelle 72 htv. Merkkipiirikohtaisesti paliskunnille tehtävien työtuntimäärien prosenttiosuudet vaihtelevat. Merkkipiirikohtaisesti Enontekiö-Pallastunturi-Kittilä merkkipiirissä paliskunnalle tehtyjen työtuntien osuus oli 20 % kaikista porotyötunneista (MTT Taloustohtori 2012), joten työtunteja kertyi Kittilän osalta 168 htv. Raudanjoki-Läntinen-Itäkemijoki merkkipiirissä paliskunnan töiden osuus on 35 % kaikista porotöistä, joten Rovaniemen osalle tulee 71 htv. Sodankylä-Keminkylä-Salla merkkipiirissä paliskuntatyön osuus on 38 % ja tämän mukaan Savukosken laskennallinen henkilötyötuntimäärä vuodessa on 57 htv. Paliskunnille tehtävät työtuntimäärät saattavat vaihdella vuosittain suurestikin. Laskimme kyselyssämme kirjatut keskimääräiset työtunnit porokokoluokittain ja muutimme ne paikkakuntakohtaiseksi kertomalla tunnit paikkakunnan poronomistajien määrällä. Tällä tavoin laskettuna Kittilän työmäärät olivat 116 htv. Jos perheenjäsenten työtunnit otettiin huomioon, saatiin arvioksi 127 htv. Kun poroperheen työt lasketaan käyttäen kyselyn kuntakohtaista keskimääräistä työtuntimäärää kerrottuna perheiden määrällä, saadaan 86 htv. Rovaniemen työtuntimäärä porokokoluokkien avulla laskettuna oli kaikkiaan 84 htv. Kun siihen lisätään perheenjäsenten työtunnit suhteutettuna perheiden osuuteen poronomistajista, saadaan 90 htv. Poroperheen työtunnit kyselyn kuntakohtaisen keskimääräisen työtuntimäärän mukaan olivat 113 htv. Näin arvioituna poroperheiden työtuntimäärät kuitenkin ylikorostuvat, koska suurin osa (noin 90 %) poronomistajista kuuluu kokoluokkaan alle 100 poroa. Kyselyn perusteella porokokoluokkien avulla lasketut poronomistajien työtunnit Savukoskella olivat 37 htv. Kun tähän lisätään perheenjäsenten työtunnit, saadaan yhteensä 47 htv. Kyselytutkimukseen vastanneiden poroperheiden työpanoksen keskiarvo on 50 htv. Yhteenvetona voidaan todeta, että porotalouden työllistävyyden tarkka määrittäminen on haasteellinen tehtävä. Koska eri laskentatapojen henkilötyötuntimäärät vaihtelivat suuresti ja minkään tuloksen ei voida sanoa olevan yksiselitteisesti luotettavin, käytämme panos-tuotostaulukossa laskentatapojen tulosten keskiarvoja, jotka ovat Kittilän osalta 109, Rovaniemen osalta 78 ja Savukosken osalta 52 henkilötyövuotta.
16 Haasteellista oli myös eritellä maa- ja porotalouden työlliset, sillä tilastoissa porotalous on osana maataloutta. Tilastoista otettiin kokonaismääräksi maatalouden työlliset, josta vähennettiin työtuntien perusteella arvioidut porotalouden työlliset ja jäljelle jäävät oletettiin pelkän maatalouden työllisiksi. Matildan mukaan työllisiä on enemmän kuin mitä henkilötyövuosia. Lähteiden perusteella ei voida saada tarkkaa eroa siitä, mikä on poro- ja mikä taas maatalousyrittäjän toimialaa. 4.3 Porotalouden sarake ja rivi panos-tuotostaulukoissa Panos-tuotostaulukoiden porotalouden sarakkeiden ja rivien luvut laskettiin Paliskuntain yhdistyksestä saatujen tuotto- ja kustannustietojen ja kyselyn tuloksien avulla. Tuotoksen myynnistä saatava tulo tulee pääasiassa lihanmyyntituloista: 51 % Rovaniemellä, 52 % Savukoskella ja 55 % Kittilässä. Merkittävästi tuloa saadaan myös liikennevahinko ja petoeläinkorvauksista ja tuista. Porotalouden myynti- ja korvaustulosta (myynti ostoliikkeille, osa suoramyynnistä, korvaukset ja tuet) suurin osa tulee kuntien ulkopuolelta: 76 % Rovaniemi, 84% Kittilä, 87 % Savukoski. Paikallista tuloa ovat kotitalouksien lihan oma käyttö ja suoramyynti paikallisille kotitalouksille ja nämä kaikki merkittiin kotitalouksien ostoiksi porotaloudelta. Valitettavasti aineistoista ei voi luotettavasti arvioida, minkä verran porotalous myy jalostettua lihaa muille paikallisille toimialoille. Suurimmat kustannukset aiheutuivat kotitalouksille maksetuista palkkioista, päivärahoista ja puhtaasta tulosta. Tarhaus- ja ruokintakulut, hankinnat, koneiden käyttökustannukset ja muut käyttökustannukset ovat suurimpia kustannuseriä. Kustannuksista paikkakunnalle kohdistui tuloksi 56 % Kittilässä, 67 % Savukoskella, 69 % Rovaniemellä. Savukoskella tulon kohdentumista paikkakunnalle lisää erityisesti se, että siellä poronhoidosta jää eniten puhdasta tuloa kotitalouksien tuloksi. 4.4 Kerrannais- ja kokonaisvaikutukset Kun tiedetään toimialan tuotos eli sen saama välitön tulo ja talouden toimialojen väliset välittömät rahavirrat, voidaan panos-tuotosmallin avulla laskea, minkä verran kunkin toimialan tuotoksen valmistamisesta aiheutuu kerrannaisvaikutuksia. Kerrannaisvaikutukset ja välittömät vaikutukset yhteensä ovat toimialan kokonaisvaikutukset taloudessa tarkasteluvuoden aikana. Käytetystä tuotosmallista löytää lisätietoa seuraavista lähteistä (Szyrmer 1992, Vatanen 2001 ja Miller & Blair 2009). Seuraavissa Kittilän, Rovaniemen ja Savukosken tuotosmallin tulostaulukoista voidaan nähdä, millaiset vaikutukset eri toimialat aiheuttavat paikallistalouksissa (Taulukot 7-12.). Keskeinen mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti porotalouden vaikutuksiin ja merkityksiin paikallistalouksissa.
17 Taulukko 7. Kittilän paikallistalouden tulovaikutukset (milj. euroa) vuonna 2010 Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rak. KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Maatalous 1,468 0,268 0,027 0,255 0,031 0,031 0,040 0,044 0,092 0,270 Porotalous 0,001 1,991 0,003 0,036 0,026 0,038 0,006 0,046 0,072 0,443 Metsätalous 0,012 0,005 16,456 0,897 0,090 0,089 0,070 0,117 0,122 0,706 KTVS 0,434 0,137 0,251 122,542 6,351 3,488 0,684 5,109 2,977 8,674 Rakentaminen 0,069 0,041 0,015 1,098 43,032 0,715 0,088 2,358 1,041 1,262 KALI 0,082 0,215 0,160 4,671 2,303 40,470 0,400 2,490 2,865 10,060 MaRa 0,021 0,030 0,065 0,555 0,425 0,866 53,506 1,016 1,492 5,548 MYKS 0,134 0,300 0,287 5,212 3,942 6,057 1,388 75,259 6,903 30,975 JULPA 0,018 0,038 0,053 0,852 0,450 0,897 0,109 0,931 45,379 4,146 Kotitaloudet 0,490 0,842 1,257 13,967 10,269 14,991 2,344 16,444 23,132 175,679 Välitön tuotos 1,468 1,991 16,456 122,542 43,032 40,470 53,506 75,259 45,379 175,679 Kerrannaisvaikutukset 1,260 1,877 2,119 27,541 23,888 27,173 5,128 28,556 38,696 62,084 Kokonaisvaikutukset 2,728 3,868 18,575 150,083 66,919 67,642 58,634 103,815 84,075 237,763 Taulukko 8. Kittilän paikallistalouden työllisyysvaikutukset vuonna 2010 (työllisiä htv) Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rak. KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Maatalous 48 8,8 0,9 8,3 1,0 1,0 1,3 1,4 3,0 8,8 Porotalous 0,1 109 0,2 1,9 1,4 2,1 0,3 2,5 3,9 24,3 Metsätalous 0,1 0,0 142 7,7 0,8 0,8 0,6 1,0 1,1 6,1 KTVS 1,6 0,5 1,0 465 24,1 13,2 2,6 19,4 11,3 32,9 Rakentaminen 0,5 0,3 0,1 7,4 289 4,8 0,6 15,9 7,0 8,5 KALI 1,1 2,9 2,2 64,9 32,0 562 5,6 34,6 39,8 139,7 MaRa 0,2 0,3 0,8 6,6 5,1 10,3 637 12,1 17,8 66,1 MYKS 1,1 2,5 2,4 43,9 33,2 51,0 11,7 634 58,2 261,0 JULPA 0,2 0,5 0,7 10,8 5,7 11,4 1,4 11,8 575 52,5 Kotitaloudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Välitön työllisyys 48 109 142 465 289 562 637 634 575 0 Kerrannaisvaikutukset 5 16 8 152 103 95 24 99 142 600 Kokonaistyöllistävyys 53 125 150 616 393 657 661 733 717 600 Taulukko 9. Rovaniemen paikallistalouden tulovaikutukset (milj. euroa) vuonna 2010 Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rak. KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Maatalous 11,608 0,206 0,121 7,013 0,485 0,520 0,290 0,829 1,057 2,707 Porotalous 0,001 2,440 0,003 0,037 0,028 0,051 0,008 0,104 0,096 0,530 Metsätalous 0,049 0,005 42,505 1,637 0,381 0,614 0,283 0,957 1,063 5,101 KTVS 2,412 0,096 0,729 409,369 21,603 18,849 4,456 28,830 18,990 45,611 Rakentaminen 0,359 0,071 0,096 6,320 314,920 6,484 0,786 23,924 11,020 11,752 KALI 1,649 0,273 1,204 36,506 19,707 355,221 4,171 34,442 33,312 101,215 MaRa 0,146 0,039 0,276 3,390 2,738 7,174 81,824 9,700 14,544 40,334 MYKS 1,540 0,525 2,288 53,689 33,609 68,898 14,273 851,093 91,993 327,133 JULPA 0,273 0,062 0,637 9,587 5,881 11,546 1,783 19,822 846,596 60,751 Kotitaloudet 4,380 1,412 8,733 107,210 82,511 146,618 22,578 221,202 258,582 1572,934 Välitön tuotos 11,608 2,440 42,505 409,369 314,920 355,221 81,824 851,093 846,596 1572,934 Kerrannaisvaikutukset 10,809 2,689 14,086 225,389 166,942 260,753 48,626 339,809 430,656 595,133 Kokonaisvaikutukset 22,417 5,129 56,591 634,758 481,862 615,974 130,450 1190,902 1277,252 2168,067 Taulukko 10. Rovaniemen paikallistalouden työllisyysvaikutukset vuonna 2010 (työllisiä htv)
18 Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rak. KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Maatalous 299 5,4 3,2 182,4 12,6 13,5 7,5 21,6 27,5 70,4 Porotalous 0,0 78 0,1 1,1 0,9 1,6 0,2 3,2 2,9 16,3 Metsätalous 0,6 0,1 509 19,6 4,6 7,3 3,4 11,4 12,7 61,0 KTVS 12,6 0,5 3,8 2137 112,8 98,4 23,3 150,5 99,1 238,1 Rakentaminen 2,4 0,5 0,6 41,4 2065 42,5 5,2 156,8 72,2 77,0 KALI 20,9 3,4 15,2 461,7 249,3 4493 52,8 435,6 421,3 1280,2 MaRa 1,7 0,5 3,2 39,7 32,1 84,0 958 113,6 170,3 472,4 MYKS 10,1 3,5 15,0 352,7 220,8 452,6 93,8 5591 604,3 2149,0 JULPA 3,4 0,8 8,0 120,7 74,0 145,3 22,4 249,5 10657 764,8 Kotitaloudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Välitön työllisyys 299 78 509 2137 2065 4493 958 5591 10657 0 Kerrannaisvaikutukset 52 15 49 1219 707 845 209 1142 1411 5130 Kokonaistyöllistävyys 351 93 558 3356 2772 5338 1167 6733 12068 5130 Taulukko 11. Savukosken paikallistalouden tulovaikutukset (milj. euroa) vuonna 2010 Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rak. KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Maatalous 2,812 0,148 0,052 0,008 0,005 0,008 0,028 0,013 0,035 0,196 Porotalous 0,004 1,568 0,005 0,001 0,003 0,007 0,004 0,010 0,021 0,186 Metsätalous 0,013 0,004 13,976 0,019 0,004 0,007 0,010 0,010 0,014 0,105 KTVS 0,092 0,020 0,035 0,719 0,068 0,102 0,049 0,109 0,099 0,282 Rakentaminen 0,027 0,023 0,005 0,010 1,408 0,033 0,009 0,133 0,062 0,112 KALI 0,103 0,154 0,070 0,078 0,094 2,388 0,066 0,200 0,232 1,127 MaRa 0,018 0,024 0,023 0,006 0,015 0,046 2,116 0,064 0,146 0,665 MYKS 0,118 0,209 0,132 0,064 0,115 0,270 0,170 6,340 0,537 4,034 JULPA 0,021 0,030 0,037 0,014 0,024 0,062 0,027 0,098 5,907 0,715 Kotitaloudet 0,588 0,896 0,739 0,180 0,485 0,922 0,500 1,372 2,539 26,238 Välitön tuotos 2,812 1,568 13,976 0,719 1,408 2,388 2,116 6,340 5,907 26,238 Kerrannaisvaikutukset 0,986 1,508 1,099 0,379 0,813 1,456 0,864 2,010 3,685 7,421 Kokonaisvaikutukset 3,798 3,077 15,075 1,098 2,221 3,845 2,980 8,349 9,592 33,659 Taulukko 12. Savukosken paikallistalouden työllisyysvaikutukset vuonna 2010 ( htv) Maatalous Porotalous Metsätalous KTVS Rak. KALI MaRa MYKS JULPA Kotitaloudet Maatalous 38 4,8 1,7 0,3 0,1 0,3 0,9 0,4 1,1 6,3 Porotalous 0,1 52 0,2 0,0 0,1 0,2 0,1 0,3 0,7 6,2 Metsätalous 0,1 0,0 134 0,2 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 KTVS 0,9 0,2 0,3 7 0,6 1,0 0,5 1,0 0,9 2,7 Rakentaminen 0,2 0,2 0,0 0,1 11 0,2 0,1 1,0 0,5 0,8 KALI 1,6 2,3 1,1 1,2 1,4 36 1,0 3,0 3,5 17,0 MaRa 0,3 0,3 0,3 0,1 0,2 0,7 30 0,9 2,1 9,5 MYKS 0,7 1,2 0,8 0,4 0,7 1,6 1,0 38 3,2 23,9 JULPA 0,3 0,4 0,5 0,2 0,4 0,9 0,4 1,4 85 10,2 Kotitaloudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Välitön työllisyys 38 52 134 7 11 36 30 38 85 0 Kerrannaisvaikutukset 4 10 5 2 4 5 4 8 12 78 Kokonaistyöllistävyys 42 62 139 9 14 41 34 46 97 78 Perinteisen porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutukset eivät ole puhtaasti määrällisinä panos-tuotos -arvoina suuren suuret missään. Oheiseen yhteenvetotaulukkoon on koottu keskeiset luvut poro-
19 talouden tulo- ja työllisyysvaikutuksista ja merkityksestä Kittilän, Rovaniemen ja Savukosken paikallistalouksissa (Taulukko 13). Taulukko 13. Perinteisen porotalouden tulovaikutukset Tuotos = Tulot milj. Tuotos = tulot % Paikallistalouden kokonaistulosta Kerrannaisvaikutukset milj. Kokonaisvaikutukset milj. Kokonaisvaikutukset per tuotos = tuotantokerroin Nettovaikutukset milj. Nettovaikutukset % Paikallistalouden kokonaistulosta Kittilä 1,991 0,3 1,813 3,804 1,91 3,133 0,5 Rovaniemi 2,440 0,1 2,689 5,129 2,10 4,270 0,1 Savukoski 1,568 2,5 1,508 3,077 1,96 2,835 4,5 Taulukko 14. Perinteisen porotalouden työllisyysvaikutukset Kerrannaisvaikutuksevaikutuksevaikutukset Kokonais- Työlliset Kittilä 109 3,1 16 125 1,15 88 2,5 Rovaniemi 78 0,3 15 93 1,19 66 0,2 Savukoski 52 10,8 10 62 1,18 54 11,8 Kokonaisvaikutukset per työlliset = työllisyyskerroin Netto- Nettovaikutukset % Paikallistalouden työllisistä Työlliset % Paikallistalouden työllisistä Porotalouden merkitys on suurin Savukoskella, jossa porotalouden välittömien tulojen (tuotoksen) osuus (merkitys) paikallistalouksien kokonaistulosta on 2,5 %. Pienin vaikutus on Rovaniemellä, jossa kaikkien näiden osuudet ovat 0,1 %. Rovaniemi on tarkastelualueista taloudellisesti ylivoimaisesti suurin ja tuotannon rakenteeltaan monipuolisin. Tämän vuoksi siellä alkutuotannon toimialan, porotalouden merkitys jää kokonaisuudessa vähäiseksi, mutta toisaalta monipuolisimmat hankinta- ja kotitalouksien kulutusmahdollisuudet aiheuttavat suurimmat kerrannaisvaikutukset. Rovaniemellä porotalouden kerrannaisvaikutukset yli kaksinkertaistavat kokonaisvaikutukset suhteessa tuotokseen, muissa kunnissa tätä ilmiötä kuvaava kerroin on hieman alle 2 (taulukko 14). Kaikissa kunnissa porotalouden kerroin on suurin ja selvästi yli kaikkien toimialojen keskiarvon, joka on Rovaniemellä 1,6 ja muissa kunnissa 1,5. Porotalouden pienimmät suhteelliset kerrannaisvaikutukset ovat Kittilässä, vaikka talouksien koon perusteella tehdyn oletuksen mukaan vähäisimmät kerrannaisvaikutukset kuuluisi olla Savukoskella. Savukosken kerrannaisvaikutuksia lisää kuitenkin se, että porotalouden paremman kannattavuuden vuoksi kotitaloudet saavat enemmän tuloa käytettäväksi myös kotikunnassa. Kotitalouksien kulutuksen suuren merkityksen vuoksi porotalouden suhteelliset kerrannaisvaikutukset ovat myös suuremmat Savukoskella kuin Kittilässä.
20 Kokonaisvaikutus kuvaa porotalouden bruttomerkitystä eli sitä, minkä verran paikallistaloudesta poistuisi tuloa, jos porotalous taloudesta yhtäkkiä häviäisi (Vatanen 2001, Cai ja Leung 2004). Kaikkien toimialojen yhteenlasketut kokonaisvaikutukset ovat enemmän kuin talouden tuotos tarkasteluajankohtana. Tämän vuoksi toimialojen kokonaisvaikutuksien analyysiä on syytä tehdä vain yksi toimiala kerrallaan (Heimler 1991, Szyrmer 1992). Sen sijaan, kun halutaan tarkastella porotalouden nettovaikutusta taloudesta, voidaan käyttää välittömän tulon rinnalla käsitettä nettovaikutus (Vatanen 2001, 2011). Se saadaan, kun kokonaisvaikutuksista vähennetään toimialojen ristikkäiset vaikutukset eli tuotosvaikutustaulukon porotalouden sarakesummasta vähennetään porotalouden rivisumma ja saatu tulos lasketaan yhteen tuotoksen kanssa. Porotalouden nettovaikutukset ovat tuotosta suurempia kaikissa paikallistalouksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että porotalouden aiheuttamat taloudelliset vaikutukset talouksien muilla toimialoilla ovat suuremmat kuin muiden toimialojen vaikutukset porotalouteen. Tämä on seurausta siitä, että muut talouden toimialat ostavat porotalouden tuotteita vähemmän kuin, mitä porotalous ostaa muiden toimialojen tuotteita omaan käyttöönsä. Porotalouden myynnit sekä tuet ja korvaukset paikallistalouden ulkopuolelle tuovat paikallistalouteen vientituloa, joka vilkastuttaa paikallistalouden tulonkiertoa. Toisaalta jos poronlihaa jalostettaisiin paikkakunnalla enemmän korkeamman arvon tuotteiksi, jotta tuloja ja työllisyyttä saataisiin nykyistä enemmän. Silloin porotalouden nettovaikutukset pienentyisivät, mutta paikallistalouden saamat tulot ja työllisyys kasvaisivat. Porotalouden työllisiä on varsin paljon suhteessa sen tuotokseen. Suurin arvioitu porotalouden työllisyys on Kittilässä (109). Suhteellisesti eniten porotalous työllistää Savukoskella. Sen arvioitu työllisten määrä 52 on 10,8 % kunnan kaikista työllisistä. Savukoskella myös porotalouden nettotyöllistävyys on hieman suurempi kuin välitön työllisyys. Työllistävyyskerroin on huomattavasti pienempi kuin tuotantokerroin kaikissa kunnissa. Tähän vaikuttaa se, että työllisten määrä porotaloudessa suhteessa tuotokseen on korkea. Toisin sanoen porotalouden tuottavuus suhteessa muihin toimialoihin on matala. Työllisyyden kerrannaisvaikutukset ovat suhteessa välittömään työllisyyteen vähäiset, koska muilla toimialoilla porotalouden välittömät ja välilliset hankinnat aiheuttavat huomattavasti vähemmän työllisyyttä kuin samansuuruinen tulo aiheuttaisi porotaloudessa. 4.5 Porotalouden tulo- ja työllisyysvirrat paikallistalouksissa Kuvissa 2-4 esitetään, miten eri kunnissa perinteisestä porotaloudesta syntyvä tulo aiheuttaa tulo- ja työllisyysvaikutuksia tulon kierron eri vaiheissa ja minkä verran syntyvästä tulosta lopulta vuotaa paikallistaloudesta ulos. Esimerkiksi Savukoskella porotalouden tuotos aiheuttaa 1,57 milj. euron ja 52 työllisyyden välittömän vaikutuksen lisäksi hankintojen seurauksena 0,4 miljoonan euron ja noin
21 7 henkilötyövuoden välillisen vaikutuksen. Lisäksi porotaloudesta kotitalouksien saama tulo aiheuttaa paikkakunnalla 0,4 miljoonan euron johdetut tulovaikutukset ja 3 työpaikan työllisyysvaikutukset. Koska paikallistaloudet ovat hyvin riippuvaisia ulkomaailmasta, porotaloudesta syntyvästä kotitalouksien tulosta vuotaa ostoiksi muilta paikkakunnilta 0,9 miljoonan euron edestä ja porotalouden hankinnoista 0,5 miljoonan euron verran. Jos nämä vuotojen suuruiset ostot ja hankinnat voitaisiin tehdä Savukoskelta, niiden työllisyysvaikutus olisi noin 10 henkilötyövuotta. Ostot muualta = Vuodot 0,8 Kotitalouksien Ostot Purchases kulutuksen johdetut vaikutukset Tulovaikutukset 0,5 Työpaikat 3 Palkat ja yrittäjätulo 0,6 Kittilän porotalouden tuotos 1,99 miljoonaa euroa Välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset paikallistaloudessa Tulot = 1,99 milj., työpaikat 109 Hankinta 0,6 Välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset alueen yrityksissä tulovaikutukset 0,7 työpaikat 13 Hankinnat muualta = Vuodot 0,9 Kuva 2. Perinteisen porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutukset Kittilän paikallistaloudessa vuonna 2010 (miljoonaa euroa ja työpaikkoja)
22 Ostot muualta = Vuodot 1,4 Kotitalouksien Ostot Purchases kulutuksen johdetut vaikutukset Tulovaikutukset 0,9 Työpaikat 5 Palkat ja yrittäjätulo 1,1 Rovaniemen porotalouden tuotos 2,44 miljoonaa euroa Välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset paikallistaloudessa Tulot = 2,44 milj., työpaikat 78 Hankinta 0,6 Välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset alueen yrityksissä tulovaikutukset 0,7 työpaikat 10 Hankinnat muualta = Vuodot 0,8 Kuva 3. Perinteisen porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutukset Rovaniemen paikallistaloudessa vuonna 2010 (miljoonaa euroa ja työpaikkoja) Ostot muualta = Vuodot 0,9 Kotitalouksien Ostot Purchases kulutuksen johdetut vaikutukset Tulovaikutukset 0,4 Työpaikat 3 Palkat ja yrittäjätulo 0,8 Savukosken porotalouden tuotos 1,57 miljoonaa euroa Välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset paikallistaloudessa Tulot = 1,57 milj., työpaikat 52 Hankinta 0,3 Välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset alueen yrityksissä tulovaikutukset 0,4 työpaikat 7 Hankinnat muualta = Vuodot 0,5 Kuva 4. Perinteisen porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutukset Savukosken paikallistaloudessa vuonna 2010 (miljoonaa euroa ja työpaikkoja)
23 4.6 Tulosten luotettavuus Tuloksista saadaan käsitys siitä, mikä on porotalouden lihantuotannon taloudellinen merkitys tutkimuskunnissa. Tuotoksen ja tulon muodostus määriteltiin paliskuntien kirjanpidon tuottotietojen perusteella. Kerrannaisvaikutusten laskennan pohjaksi laaditut panos-tuotostaulujen porotalouden sarake ja rivi muodostettiin paliskuntain kirjanpidon kustannustietojen, tutkimuksessa suoritetun kyselyn ja MTT:n Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotietojen sekä Alpo Ahosen (2005) selvityksen tietoja hyväksikäyttäen. Tulokset ovat laskennallisia arviotietoja, jotka on johdettu saatavilla olleista tiedoista. Muiden kuin porotalouden tiedot on johdettu paikallistaloutta suurempien alueiden tietoaineistoista. Tästä syystä osa paikallistalouden toimialojen taloudellisistakin vuorovaikutuksista voi jäädä analyysin ulkopuolelle. Saadut tulokset kuvaavat suuntaa-antavasti perinteisen porotalouden merkitystä tutkimuskunnissa. Poronhoidon ja -kulttuurin (elämäntavan) arvosta ne ovat vain osa. Muun osan määrittämistä tarkastelemme tutkimuksemme muissa luvuissa. 5 Elämäntavallinen mallintaminen ja porotalouden merkitys 5.1 Aineisto ja menetelmät Porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutukset eivät olleet kovin suuret tarkastelun kohteena olleiden Kittilän, Rovaniemen ja Savukosken aluetalouksissa, mutta niiden kerrannaisvaikutukset melkein kaksinkertaistivat kokonaisvaikutuksen suhteessa tuotokseen. Savukoskella, joka on syrjäisin ja jossa on suhteessa eniten alkutuotantoa, porotalouden merkitys oli kohdekunnista suurin. Porotaloudella on myös paljon muitakin merkityksiä kuin taloudelliset ja työllistävät vaikutukset. Aluekohtaisten merkitysten mallintaminen ja laskeminen teko ei ole ongelmatonta, koska aluekohtaiset tilastot eivät ole riittävän yksityiskohtaisia, jotta porotalous voitaisiin erottaa muusta alkutuotannosta ja toisaalta panos-tuotostaulukot eivät ole ajan tasalla. Erilaisia menetelmiä hyödyntäen kuntakohtaiset vaikutukset saatiin laskettua. Laskelmien kautta saadut luvut eivät anna kuitenkaan koko kuvaa porotalouden merkityksestä kohdealueella ja etenkään sen merkitystä poroperheille. Sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä ei voida unohtaa, kun tarkastellaan porotalouden merkitystä. Jo sosiologian klassisessa traditiossa on taloutta käsitelty sosiaalisena ilmiönä. Koska keskeisin sosiaalisen pääomaan liittyvä kiinnostus on Ruuskasen (2001, 37) mukaan kohdistunut sosiaalisen pääoman ja taloudellisen toiminnan väliseen suhteeseen, lähdimme tarkastelemaan elämäntavallista mallintamista käyttäen sosiaalisen pääoman käsitteitä. Sosiaalisella pääomalla viitataan usein sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen, jotka edistävät verkoston jäsenten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja näin tehostavat yksilöiden tavoit-
24 teiden toteutumista tai taloudellista toimintaa. Sosiaalisen pääoman mekanismit voidaan jakaa kahteen pääulottuvuuteen: luottamukseen ja kommunikaatioon. Sosiaalisen pääoman lähteet, kuten verkos-tot ja viralliset ja epäviralliset instituutiot, sekä tuotokset kuten yhteistoiminnan helpottuminen ja liikekustannusten aleneminen ovat kontekstisidonnaisia. (Ruuskanen 2001.) Normit, sosiaaliset verkostot ja tavat toimia ovat sosiaalisen pääoman lähteitä, mutta ne muovaavat myös yksilöiden ja yhteisöjen subjektipositioita ja toiminnassa määrittyvää identiteettiä (Aro 1996). Kertoessaan omasta elämästään ja elinkeinostaan poromiehet kertovat samalla omaa elämäntarinaansa (Huotelin 1992, Hänninen 1999). Elämäntavallisen mallintamisen aineistona käytettiin 15 poronomistajan teemahaastattelua, jotka ovat osa Metsäntutkimuslaitoksen Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen (2004-2008) Elinkeinojen ja luonnonkäyttömuotojen kulttuuriset merkitykset osahankkeen aineistoa. Haastattelut tehtiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa vuosina 2004-2005. Haastatelluista poronomistajista naisia oli neljä ja miehiä 11, ja suurin osa heistä oli saamelaisia. Taulukko 15. Aineistoanalyysissa muodostetut poroelinkeinon pää- ja alakategoriat ja niihin liittyvät osatarinat. Pääkategoriat Alakategoriat Tarinakategoriat 1. Elinkeino Elämäntapa ja elinkeinon tärkeys Elinkeinon kehitys -kulttuurin merkitys - identiteetti - Poromiestausta -peruselinkeino -pysyvä osa perheen taloutta -koneistuminen -eläinmäärä -työvoima -EU-politiikka 2. Yritystoiminta Lihanjatkojalostus -myynti -markkinointi -laatu Matkailu -porotalous vs. matkailu - poro vetovoimatekijänä -liitännäiselinkeino -tulevaisuuden mahdollisuus