Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä kaupunkien ja HSL:n kanssa Nyt yhteensä 56 indikaattoria 10/2011: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 raportti Pääkohderyhmä: seudun päättäjät 11.12.2013 2
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 10/2012: Seutukompassi Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 esitystapa PP-esitys indikaattorikorttien layout suunniteltu yhteistyössä HSL:n kanssa (HLJ seuranta), 10/2013: Seutukompassi 2 PP-esitys Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 11.12.2013 3
Seutukompassi: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ SÄHKÖNKULUTUS RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIANTUOTANTO HANKINNAT, KULUTUS JA JÄTTEET YLEISET KEINOT ARVIOINTI: KEHITYKSEN SUUNTA JA TOIMENPITEIDEN RIITTÄVYYS SUHTEESSA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN = TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN ON TÄLLÄ KEHITYKSELLÄ VAIKEAA JA EDELLYTTÄÄ SUURIA MUUTOKSIA = TOIMENPITEET OVAT OIKEANSUUNTAISIA, MUTTA TAVOITTEITA EI SAAVUTETA SOVITUSSA AIKATAULUSSA = KEHITYKSEN SUUNTA ON POSITIIVINEN SUHTEESSA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 11.12.2013 4
Avainindikaattorit TOP10 indikaattorit Valittu 9 kpl keskeisimpiä ilmastotyötä kuvaavia avainindikaattoreita kaupunkien, HSL:n ja ELY:n yhteisessä työpajassa syksyllä 2012 Sovittu yhteisesti liikennevaloihin perustuvat hälytysrajat 11.12.2013 5
Ilmastotyön avainindikaattorit
Tietolähteet HSY:n ilmastoyksikkö: khk-laskennat, VTT, energialaitokset, Tilastokeskus, Trafi jne HSY:n tietoyhteistyöyksikkö paikkatietoanalyysit - Sepe, SeutuCD, YKR HSL Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 11.12.2013 7
Aluetehokkuus
11.12.2013 9
11.12.2013 10
11.12.2013 11
Aluetehokkuuden kehitys pääkaupunkiseudulla Mitä indikaattori mittaa? Aluetehokkuus mittaa rakennusten kerrosalaa suhteessa muuhun maankäyttöön eli kuvaa maankäytön tehokkuutta pääkaupunkiseudulla. Alue on tarkastelussa jaettu 250 x 250 m:n ruutuihin. Aluetehokkuus poikkeaa tonttitehokkuudesta siten, että mukana on koko maa-ala sisältäen viheralueet ja tiet. Aluetehokkuuden muutos on saatu tarkastelemalla vuosien 2010 ja 2000 erotusta aluetehokkuusluvuissa. Mitä indikaattori kertoo? Mitä suurempi on aluetehokkuus, sen ehyempi ja ekotehokkaampi on yhdyskuntarakenne. Aluetehokkuus on suurin Helsingin niemellä ja ratojen varsilla. Kartoista näkee kehityksen kymmenen vuoden ajalta. Aluetehokkuus on kasvanut tasaisesti koko pääkaupunkiseudulla eli yhdyskuntarakenne on kauttaaltaan tiivistynyt. Huomattavasti se on kasvanut mm. Matinkylässä, Leppävaarassa, Keilaniemessä, Tammisto-Pakkalan alueella, Arabianrannassa, Viikissä ja Vuosaaressa. 11.12.2013 12
Aluetehokkuuden kehitys pääkaupunkiseudulla Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu 11.12.2013 13
Asukas- ja työpaikkatiheys
1990 11.12.2013 15
+ 159 (14 %) + 123 (28 %) + 80 (2 %) 2000 11.12.2013 16
+ 101 (8 %) + 56 (10 %) + 138 (3 %) 2010 11.12.2013 17
+ 539 1990-2000 - 260 11.12.2013 18
+ 471 2000-2010 - 306 11.12.2013 19
Asukas- ja työpaikkatiheyden kehitys Mitä indikaattori mittaa? Indikaattori mittaa yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuuksia. YKRaineistosta on laskettu yhteen 250 x 250 m:n ruuduista asukkaat ja työpaikat, jolloin nähdään yhdyskuntarakenteen todellinen käyttö. Kehitystä voidaan hahmottaa tarkastelemalla aikasarjaa. Tuloksena olevat paikkatietoruudut on luokiteltu kolmeen luokkaan: alle 35 as+tp/ha, 35 50 as+tp/ha ja yli 50 as+tp/ha, jotka ovat keskeisiä raja-arvoja joukkoliikenteen järjestämisen kannattavuuden näkökulmasta. Indikaattori ottaa huomioon seudun ennusteiden mukaisen positiivisen väestönkasvun. Mitä indikaattori kertoo? Asukas- ja työpaikkatiheys kuvaa, että pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt ydinalueilla ja pääliikenneväylien varsilla. Tiheys on kasvanut erityisesti 1990-luvulla. Tällöin ovat kasvaneet voimakkaasti mm. Ruoholahti, Meilahti, Vuosaari, Herttoniemenranta, Tikkurila, Leppävaara ja Pohjois-Tapiola. Myös 2000-luvulla selkeää kasvua on nähtävissä, erityisesti Arabianrannassa, Viikissä, Tammisto-Pakkala-Aviapolis alueella sekä Matinkylässä. 11.12.2013 20
Asukas- ja työpaikkatiheyden kehitys Aineisto ja sen tuottaja: YKR/Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus 2012 Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu 11.12.2013 21
Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali
2000 11.12.2013 23
2010 11.12.2013 24
Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali pääkaupunkiseudulla 2000-2010 Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali kuvaa asukas- ja työpaikkamäärää eli potentiaalisten junaa tai metroa käyttävien määrää aseman läheisyydessä suhteessa pinta-alaan. Se saadaan laskemalla yhteen asukkaat ja työpaikat kultakin asemanseudulta ja jakamalla määrä pinta-alalla. Rajaukseksi on valittu 600 m, mitä pidetään kohtuullisena kävelymatkana juna-asemalle. Asukas- ja työpaikkatiheydet on jaoteltu viiteen eri luokkaan, joista voi päätellä, miten tehokkaassa käytössä kukin asemanseutu on. Mitä indikaattori kertoo? Kuvasarjassa on esitetty raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin kehittymistä vuosina 2000 ja 2010. Luokkaan erinomainen eli yli 20 000 as-tp/km2 kuuluu kantakaupungin metroasemat sekä rautatieasema, yhteensä 6 asemaa. Ei muutosta 10 vuodessa. Luokkaan hyvä eli 10 000 20 000 as-tp/km2 on Myyrmäen, Pasilan ja Ruoholahden lisäksi noussut kolme uutta asemaa: Leppävaara, Valimo, Vuosaari. Näissä sekä asukas- että työpaikkamäärät ovat kasvaneet. Luokkaan riittävä ovat nousseet Vantaankoski ja Käpylä. 11.12.2013 25
Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali pääkaupunkiseudulla 2000-2010 Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu 11.12.2013 26
11.12.2013 27
11.12.2013 28
Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos tulevaisuudessa Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutosta olemassa olevilla ja rakenteilla olevilla asemanseuduilla Kehäradan ja Länsimetron varrella. Muutostiedot on laadittu maankäytön suunnitelmista ja kaavoista saatujen asukas- ja työpaikkamäärien perusteella. Mitä indikaattori kertoo? Kaupungit ovat kaavoittaneet uutta kerrosalaa asemien läheisyyteen. Sekä olemassa olevia että uusia ratayhteyksiä hyödynnetään entistä tehokkaammin. Mahdollisuuksia lisätä asukas- ja työpaikkamäärää on Espoossa rantaradan varrella. Vuoteen 2020 mennessä kahden uuden ratayhteyden, Kehäradan ja Länsimetron, käyttöönoton jälkeen raideliikenteen käyttäjäpotentiaali kasvaa, mikäli maankäytön suunnitelmat toteutuvat. Uusista asemista kahdeksan on jo nykyisellä asukas- ja työpaikkamäärällä luokassa riittävä. 11.12.2013 29
Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos tulevaisuudessa Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Tarvittaessa Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu 11.12.2013 30
1998-2001
2001-2008
2008-2011
Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos verrattuna seudun keskimääräiseen kasvuun Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutosta suhteessa seudun keskimääräiseen kasvuun kullakin aikajaksolla. Tavoitteena on kasvattaa raideliikenteen osuutta liikkumisessa ja tehostaa asemien käyttöastetta. Tarkastelu on tehty sekä 600 m ja 1000 m:n säteellä asemista. Mitä indikaattori kertoo? Kuvasarjassa on esitetty raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos vuosilta 1998-2001, 2001-2008 ja 2008-2011. Asemanseutujen väestö- ja työpaikkamäärät ovat olleet kasvussa kaikilla tarkastelluilla aikajaksoilla. Verrattuna asemanseutujen yhteenlaskettua kasvua seudun keskimääräiseen kasvuun, on kasvu ollut ensimmäisellä jaksolla 1998-2001 nopeampaa ja sen jälkeen lähes sama kuin seudun kasvu keskimäärin. 11.12.2013 34
Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos verrattuna seudun keskimääräiseen kasvuun Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 3-7 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu 11.12.2013 35
RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä 11.12.2013 36
RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä Mitä indikaattori mittaa? Asuntokannan ikä kuvaa alueellisesti kunkin kaupunginosan asuntokannan pääasiallista rakennusvuosikymmentä eli miltä vuosikymmeneltä suurin osa alueen rakennuskannasta on (mediaani). Rakennusten ikä indikoi perusparannustarvetta ja rakennusten energiatehokkuutta. Mitä indikaattori kertoo? Paras energiatehokkuus on 2000-luvulla ja ennen 1940-lukua rakennetussa asuntokannassa. Hieman enemmän lämmitysenergiaa kuluu 1940 50 -luvuilla ja 1990-luvulla rakennetuissa asunnoissa. Suurimmat perusparannustarpeet energiatehokkuuden kannalta ovat 1960- ja 70-luvun asunnoissa. Karttatarkastelussa voidaan havaita 1960- ja 70 luvulla rakennettujen lähiöiden sijoittuminen (pinkki ja vaaleanpunainen alue). 11.12.2013 37
RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Kymmenen vuotta Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu 11.12.2013 38
Puhtaasti parempaa arkea En rent bättre vardag Purely better, every day Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority