MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon kunnat Pohjois-Savon ympäristökeskus Kuopion kulttuurihistoriallinen museo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 23.10.2003 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) POHJOIS-SAVON LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Pohjois-Savon kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(3) Pohjois-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Pohjois-Savon kohteista. Taulukosta ilmenevät mm. Pohjois-Savosta inventointiin otetut uudet kohteet (13), rajaustarkistukset (30) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (1). Pohjois- Savon kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on inventoinnissa noin 65 km². Pohjois-Savon kulttuurimaisema, talouskeskukset viljelymaisemineen, metsäiset mäkien jyrkänteet sekä saarten täplittämä vesistö on tullut suomalaisille tutuksi von Wright -veljesten, eritoten Ferdinand von Wrightin maisemamaalauksista. von Wrightit ovat myös vuosisatoja rakentaneet Haminalahden kulttuurimaisemaa Kuopiossa. Niukemmista elämän lähtökohdista kertovat presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa ja Paavo Ruotsalaisen Aholansaari. Savossa on vesistöjen kulku- ja kuljetusväyliä parannettu kanavilla aina 1700-luvulta alkaen. Saimaan kanavan rakentaminen ja puunjalostusteollisuus saivat aikaan lukuisia kanavahankkeita. Suonenjoen Iisvedellä kohtaavat erinomaiset uittoväylät, ratayhteydet ja sisävesisatama sekä yksi parhaiten säilyneistä höyrysahakauden sahalaitoksista asuinalueineen. Liikenteen ja kuljetusten historiaa ovat myös esimerkiksi Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden rautatieasemat, jotka sisältyvät sopimukseen valtakunnallisesti merkittävistä asema-alueista. Männikön museosilta sekä Nikkilänmäen ja Saahkari-Myhinpään museotiet ovat Tiehallinnon valitsemia. Kaupunkilaitoksen historiassa Kuopio on yksi sisämaan 1700-luvun läänien pääkaupungeista. Vuonna 1775 perustetun Savo-Karjalan läänin pääkaupunkiasemasta kertovat monet julkiset rakennukset, kuten lääninvankila, -hallitus, -sairaala ja kaupunkikasarmialue sekä tuomiokirkko. Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan kehitystä valottavat myös Kuopion kuurojen ja sokeain koulut, Niuvanniemen sairaala sekä Sukevan vankila Sonkajärvellä. Savon järvimalmiruukit 1800-luvun alusta ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa kuvastaen rautateollisuuden painopisteen siirtymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. Ruukeista Juantehdas on vanhin ja kokonaisuutena parhaiten säilynyt. Järvimalmiruukista alkanut ja suurpuunjalostusteollisuudeksi 1900-luvulla kasvanut Varkauden tehtaat on ydin tärkeälle teollisuusyhdyskunnalle, johon liittyvät mm. eri-ikäiset asuinalueet ja 1930-luvun kirkko. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Pohjois- Savon tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Pohjois-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Pohjois-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 POHJOIS-SAVON VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. POHJOIS-SAVO Iisalmi Juankoski Kaavi Karttula Keitele Kiuruvesi Kuopio Iisalmen kirkkoaukio ja puistoakselit U/la Iisalmen rautatieasema R- Iisalmen vanha kirkko R+ Koljonvirran historiallinen maisema Peltosalmen viljelymaisema Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava R- Juantehdas R+ Telkkämäen kaskialue Riuttalan talomuseo Savon järvimalmiruukit T Souru R- Kiuruveden rautatieasema R+ Koskenjoen kylä R- Haminalahden kulttuurimaisema R+ Kuopion entinen ammuslataamo R- Kuopion Iso hautausmaa R+ Kuopion kasarmialue R+ Kuopion lääninsairaala U/la Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu R+ Kuopion rautatieympäristöt R+ Kuopion rännikatuverkko
Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Kuopion satama-alue R- Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit R+ Kuopion tori Kuopion vankila R+ Linnanpellon asuinalue ja sokeainkoulu R+ Niiralan tyyppitaloalue Niuvanniemen sairaala Väinölänniemen kaupunkipuisto Lapinlahden kirkonseutu p R- Lapinlahden rautatieasema Väisälänmäen kylä R+ Konnuksen kanavat Kotalahden kaivosyhdyskunta R- Leppävirran kirkko Nikkilänmäen museotie Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta Iisalmen reitin kanavat T R- Ahkiolahti, Ruokovirta ja Vianta Leppälahden ja Kuivaniemen kylät Tuovilanlahden kylä R+ Paavo Ruotsalaisen Aholansaari Lepikon torppa Pielaveden Kirkkosaari Keiteleen - Iisveden reitin kanavat T Kerkonkoski Kiesimä Rautalammin kirkko ja keskusraitti R+ Rautalammin suurtilat Karjala, Korhola, Ropola ja Sahala Saahkari-Myhinpään museotie Tiilikanjoen uittorakenteet T R+ Korkeakoski ja Myllykoski Uiton kämppä U/la Museosilta T Männikön silta Savon järvimalmiruukit T R+ Jyrkkäkoski Sukevan vankila R+
Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Varpaisjärvi Vesanto Vieremä Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö Nuutilan kylä Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo R+ Kangaslammin kirkonkylä Kommila-Kosulanniemen asuinalue Könönpellon asevelikylä Taipaleen kanavat Varkauden Kauppakatu Varkauden Päiviönsaaren keskusta R+ Varkauden tehtaat Tiilikanjoen uittorakenteet T R+ Korkeakoski ja Myllykoski Savon järvimalmiruukit T R+ Salahmi U/la Yhteensä 62 49 13 30 49 p 1 U/la 3 10 R+ 21 R- 9
LIITE 2 MAANINKA VARKAUS NILSIÄ KAAVI LEPPÄVIRTA IISALMI KIURUVESI PIELAVESI TERVO VESANTO KARTTULA KUOPIO SONKAJÄRVI VIEREMÄ MAANINKA VARKAUS NILSIÄ KAAVI LEPPÄVIRTA IISALMI KIURUVESI PIELAVESI TERVO VESANTO KARTTULA KUOPIO SONKAJÄRVI VIEREMÄ Pohjois-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 1 : 1 000 000 Museovirasto