Korpelan Voiman asiakaslehti 3/2013 Hyvää tuulta s. 4-5 Verkko Korpela investoi verkkoon s. 7 Joulun valot! piirustuskilpailun satoa s. 16-17 Jonna Huhtala 12 v
HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE Eino-myrskyn jälkimaininkeja Hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta! Tänä vuonna lahjoitimme joulutervehdysrahat jakeluverkkoalueemme vanhustyön hyväksi. Lukijakilpailun nro 2/13 voittajat: Ulla-Maija Räisänen, Himanka Reijo Koskela, Sievi as. Sirkka Piippo, Rautio Pirkko Salonen, Vaasa Erkki ja Kaija Pesola, Kälviä Matti ja Marjatta Mantila, Kokkola Pentti Niemonen, Kannus Tenho Raudasoja, Kannus Mikko Lindell, Lohtaja Petri Mäkelä, Lohtaja Korpelan Voiman asiakaslehti 3/2013 15. vuosikerta, ISSN 1456-0712 Julkaisija: Korpelan Voima Painos: 21 000 kpl Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu/taitto: Statiivi Kansi: Jonna Huhtala Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri Eino-myrsky aiheutti poikkeuksellisen pahoja ongelmia Verkko Korpelan sähkönjakeluun. Pahimmillaan Verkko Korpelan alueella oli yli kymmenentuhatta asiakasta ilman sähköjä. Vuorokauden vaihtuessa ilman sähköjä oli vielä maanantaiyönä lähes kaksituhatta, maanantai-iltana noin kaksisataa ja tiistaiaamuna noin sata asiakasta. Pahoittelemme viankorjauksen poikkeuksellisen pitkää aikaa. Asiakkaiden ilmoittamat tiedot vikojen aiheuttajista ovat tärkeitä, sillä ne saattavat nopeuttaa korjaustöitä. Suurhäiriötilanteissa puhelinliikenteessä voi ilmetä ajoittaisia häiriöitä, mikä hidastaa viestintää. Verkko Korpela kehittää internetsivujaan, jotta ne palvelisivat aikaisempaa paremmin poikkeustilanteiden viestintää. Samalla toivomme, että asiakkaat ilmoittaisivat havaitsemistaan vioista mahdollisuuksien mukaan myös sähköpostitse, koska puhelimet voivat olla ajoittain tukossa. Ilman sähköä olevien asiakkaiden määrä ei suoraan kerro kuinka kauan sähkökatkos voi kestää, sillä viankorjausaikoihin vaikuttaa myös vikojen laatu ja mahdolliset työturvallisuusriskit. Myrskynjälkeinen vikojenkorjaus voi kestää kauan, jos sähkölinjoja joudutaan rakentamaan osittain tai kokonaan uudelleen. Verkko Korpela keskittyy suurhäiriötilanteissa ensin keskijännitevikojen korjaukseen, mikä on edellytys tätä seuraavalle pienjännitevikojen korjaukselle. Keskijännitevikojen korjauksen jälkeen suurimmalle osasta asiakkaita saadaan palautettua sähköt. Asiakkaat, joiden sähköntoimitus on keskeytynyt yhtäjaksoisesti yli 12 tuntia, ovat oikeutettuja vuotuisista verkkopalvelumaksuista laskettuun vakiokorvaukseen. Keskeytysaika lasketaan hetkestä, jolloin sähköyhtiöllä on tieto häiriöstä ja korjaustöiden aloittaminen on mahdollista työturvallisuutta vaarantamatta. Verkko Korpela hyvittää vakiokorvauksen automaattisesti sähkönsiirtolaskussa. Verkko Korpelan tehtävänä on turvata toimialueen laadukas sähkönsiirto. Hyödynnämme myös Eino-myrskyn oppeja toimintatapojemme ja sähköverkon rakenteiden jatkuvassa kehitystyössä. Parannamme mm. vikaherkiksi todettujen sähköverkonosien säänkestävyyttä saneeraustoimenpiteiden yhteydessä maakaapeloinnilla, siirtämällä sähkölinjoja metsäisiltä osuuksilta teiden varsiin, lisäämällä vikapaikkojen rajaamisen mahdollistavia kaukokäytettäviä kytkinlaitteita ja rakentamalla rengasverkkoja, jotka mahdollistavat sähkönsyötön useita reittejä pitkin asiakkaille. Korpelan sähköverkon toimitusvarmuus ja vikojenkorjauksen nopeus on saanut hyvän arvosanan monessa aikaisemmassa myrskyssä. Eino-myrskyn poikkeuksellisen mittavien vahinkojen jälkitöissä emme valitettavasti pystyneet täyttämään kaikkien asiakkaiden kohdalla palvelulupaustamme nopeasta vikojenkorjauksesta. Kiitän asiakkaitamme ymmärtäväisestä suhtautumisesta myrskyn jälkeiseen häiriötilanteeseen. Lisäksi kiitän henkilökuntaamme, metsureita, urakoitsijoita ja kaikkia muita avuksi tulleita henkilöitä ja yhteisöjä ammattitaitoisesta viankorjaustyöstä. Tuula Loikkanen toimitusjohtaja 441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2
Tässä numerossa: Hyvää tuulta 4-5 Sähkötekniikkaa 12-13 Korpela investoi verkkoon 7 Yritysesittely: Kotileipomo Sanna Herrala 14-15 Sisällysluettelo: Hyvää tuulta 4-5 Energiansäästövinkkejä 6 Urotekoja sähkönjakelun hyväksi 10-11 Korpela investoi verkkoon 7 Suoraveloitus poistuu käytöstä 8 Korpela palvelee 9 Urotekoja sähkönjakelun hyväksi 10-11 Sähkötekniikkaa, Centria ammattikorkeakoulu 12-13 Yritysesittely: Kotileipomo Sanna Herrala 14-15 Joulun valot! piirustuskilpailun satoa 16-17 Energiakilpailu 2013 satoa 18-19 Joulun valot! piirustuskilpailun satoa s.16 Lukijakilpailu 20 3
Hyvää tuulta Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jossa ilman virtauksen liike-energia muunnetaan tuuliturbiineilla sähköksi. Tuulivoimatuotannossa ei synny päästöjä ilmaan, veteen tai maahan. Suomessa on toistaiseksi vain vähän tuulivoimaa, mutta sitä on pyritty edistämään sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tuulivoimala merellä: Tasaisempi tuulisuus Voimakkaammat tuulet Asutus etäällä Kalliimmat perustamis- ja huoltokustannukset Ylläpito ja huolto haastavaa Tuulivoimala maalla: Kohtuullisemmat investointikustannukset Pääsy voimalalle joka säällä ja kaikkina vuodenaikoina Haasteena yhteensovittaminen muiden toimintojen kanssa, mm. meluhaittojen takia Tuulisuus vaihtelevampaa Tuulisuus tutkittava tarkemmin 4
Korpelan Voima kuntayhtymä on Oy Perhonjoki Ab:n kautta mukana Merijärvellä sijaitsevassa Ristivedon tuulivoimapuistossa. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite tuulivoimatuotannolle on 6 TWh vuodelle 2020. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 163 tuulivoimalaa jotka tuottivat yhteensä 0,5 TWh vuodessa. Nämä voimalat tuottavat noin 0,6 % Suomen sähkönkulutuksesta. Tuulivoiman tuotannon tulee kasvaa 12 kertaa suuremmaksi nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, jotta asetettuun tavoitteeseen päästään. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee länsi- ja etelärannikolla sekä Ahvenanmaalla. Maalle suunnitellut tuulivoimapuistot sijoittuvat ympäri maata, mutta isompi keskittymä on Pohjanlahden rannikon tuntumassa. Tuulivoimaloiden paikanvalintaan vaikuttavat Parhaita paikkoja tuulivoimaloille ovat alueet, joissa tuulen keskinopeus on 5,5-7,5 m/s. tuuliolosuhteet, liitynnät sähköverkkoon, rakentamista ja huoltoa tukeva infrastruktuuri sekä rakenteiden perustamisolosuhteet. Tuulisähkön tuotanto vaihtelee päivittäin ja tunneittain sekä vuodenaikojen tuulisuuden mukaan. Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina. Käynnistyäkseen tuulivoimala tarvitsee vähintään 3 m/s tuulennopeutta mutta yli 25 m/s tuulen nopeuksissa laitos yleensä pysäytetään myrskyvaurioiden estämiseksi. Mitä parempi tuulen nopeus, sen suurempi on tuulen energiasisältö ja sitä kannattavampi tuulivoimala on. Parhaita paikkoja tuulivoimaloille ovat alueet, joissa tuulen keskinopeus on 5,5 7,5 m/s. Tuulivoimalaitoksen käyttöikä on noin 20-40 vuotta, jonka jälkeen laitos voidaan joko uudistaa tai purkaa. Suomen sääolot asettavat omat haasteensa tuulivoimaloiden toiminnalle; kylmät ja jäiset olosuhteet vaativat omia teknisiä ratkaisujaan, erityisesti merelle rakennettaessa. Syöttötariffituki turvaa tuulivoimainvestointien kannattavuuden Tuulivoima on kehittymässä oleva sähköntuotantomuoto, joka ei vielä tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa ilman lainsäädäntöön perustuvia tukitoimia. Tuotantotukea maksetaan syöttötariffina eli takuuhintana. Syöttötariffin tarkoituksena on lisätä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantokapasiteettia ja parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä. EU edellyttää Suomen lisäävän uusiutuvaa energiaa niin, että sen osuus loppukäytöstä on 38 prosenttia vuoden 2020 loppuun mennessä. Syöttötariffilla tuetaan tuulivoimaan, metsähakkeeseen, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tukea maksetaan laissa määritellyn tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Syöttötariffijärjestelmässä tuulivoimalla tuotetulle sähkölle asetetaan takuuhinta. Mikäli sähkön markkinahinta jää tämän alle, tuulisähkön tuottajalle maksetaan määräajan markkinahinnan ja takuuhinnan välinen erotus. Takuuhinta turvaa uusiutuviin energiatuotantomuotoihin tehtävien investointien kannattavuuden ja edesauttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitystyötä. Sähkön alkuperätakuu osoittaa, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Sähkön alkuperän ilmoittamista koskeva lainsäädäntö edellyttää, että kaikki uusiutuvana myyty sähkö on varmennettava alkuperätakuulla vuodesta 2014 alkaen. Sähkön alkuperätakuun on sisällettävä tieto sähkön tuotantotavasta ja sen energialähteistä sekä maininta tuotantoajankohdasta ja -paikasta. Hankkimalla alkuperätakuun sähkönmyyjä voi osoittaa asiakkaalleen, että myyjän hallussa on uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan tuuli-, aurinko-, maalämpö-, aalto- ja vuorovesienergiaa sekä vesivoimalla, biomassalla, kaatopaikkakaasuilla, jäteveden käsittelylaitosten kaasuilla ja biokaasuilla tuotettua energiaa. Tällä hetkellä suurin osa sähköntuotannosta, jolle on haettu alkuperätakuu, tuotetaan lähinnä tuuli- ja vesivoimalla sekä biomassalla. Lähteet: Finlex.fi, Fingrid.fi, sahkoala. fi ; Energiateollisuus (Energia. fi); Metsänhoitoyhdistys (mhy. fi); motiva.fi; Suomen Tuuliatlas (tuuliatlas.fi); Suomen Tuulivoimayhdistys ry (tuulivoimayhdistys.fi); tuulivoimaopas. fi ; Vaasa Energy Institute (wind.vei.fi); VTT; Teknologian tutkimuskeskus (vtt.fi); EMV.fi, Tilastokeskus. Ristivedon tuulipuiston kullekin tuulivoimalalle annettiin nimi Pyhänkoskella viimeksi syntyneiden lasten mukaan: Voimala 1: Harri Voimala 2: Santtu Voimala 3: Tuomas Voimala 4: Onni Voimala 5: Ronnie Voimala 6: Valtteri 5
Talven energiansäästövinkkejä Kovilla pakkasilla energiankäyttö kasvaa, koska lämmitystä tarvitaan enemmän. Omia toimintatapoja kannattaa tarkkailla erityisesti, kun energiankäyttö on huipussaan. Energiaa voi ja kannattaa pakkasillakin käyttää järkevästi ja tehokkaasti. Tässä muutama vinkki energiatehokkaampaan talveen: Takanlämmitys pakkaspäivinä Hyödynnä tulisijan tarjoama lämpö ja viihtyisyys. Takanlämmitys kannattaa erityisesti pakkaspäivinä. Suositeltavaa on ennakoida kylmeneviä kelejä ja paukkupakkasten aikana lämmittää jo hieman etukäteen, jotta muun lämmittämisen tarve vähenee Verhot tai sälekaihtimet ikkunoiden eteen öisin Sälekaihtimet ja/tai verhot ikkunan edessä ainakin yöaikaan vähentävät lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran. Verhoilla tai huonekaluilla ei kuitenkaan saa kuitenkaan peittää lämmityspattereita eikä patterin termostaattia. Ilmalämpöpumppua ei kannata käyttää kovimmilla pakkasilla Ilmalämpöpumppu kannattaa sammuttaa laitteesta riippuen, kun ulkona on pakkasta -15 - -20 C. Uudestaan laitteen saa tällöin käynnistää kun pakkanen on lauhtunut noin -10 asteen vaiheille. Tukilämmitykseen kannattaa kovimmilla pakkasilla ilmalämpöpumpun sijasta käyttää takkaa. Autonmoottorin lämmitys pakkaspäivinä Autonmoottorin taloudellinen lämmitysaika riippuu lämmitintyypistä. Lohkolämmittimellä riittää kaksi tuntia, mutta uusimpien autojen säteilylämmittimet saattavat tarvita kolme tuntia lämmitysaikaa. Lasten energiansäästövinkkejä 6 Miten säästän sähköä? Meillä talvella tehdään uuniin ja hellaan tulet, että ei mene sähköä talon lämmitykseen. Jos ei jätetä esim. tietokonetta käytön jälkeen päälle, niin säästyy sähköä tai jos ei laita valoja ollenkaan päälle, vaan avaa verhot, niin pärjää luonnonvalolla. Ei jätä pistokkeita seinään ja jättää sähkölaitteiden käytön vähemmälle. Meillä sammutetaan kaikki valot, kun lähdetään jonnekin ja sammutetaan valo, kun lähdetään huoneesta. Miten säästän sähköä? Paulus Impiö 10 v. Sammutan valot, kun en tarvitse niitä. Säästän sähköä, kun en tarvitse yövaloa. Sammutan lämmittimen kesäksi. Avaan oven, jos on lämmin. En katso televisiota kesällä. Sammutan valot, kun lähdemme välitunnille. Jonna Miikkulainen 10 v.
Sähköntoimitusvarmuus rakentuu oikein kohdennetuista investoinneista ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä Toimitusvarma sähköverkko on Korpelan ylpeys, jota kehitetään jatkuvasti. Laatutavoitteidemme mukaisesti suunnittelemattomia sähköntoimituksen keskeytyksiä tulee olla vuosittain aikaisempaa vähemmän ja mahdollisten katkosaikojen tulee olla lyhyitä. Korpela investoi vuonna 2014 yli kolme miljoonaa euroa sähköverkkoon. Investointisuunnitelmassa huomioidaan sähköntoimitusvarmuuden kehittämisen lisäksi kuntotarkastusten mukaiset sähköverkon saneeraustarpeet. Myös etäluettavien mittarien välittämät sähkönlaatutiedot kertovat, missä kohteissa jakeluverkon uudelleen rakennus on tarpeen. Saneerattavaa sähköverkkoa ei yleensä rakenneta samanlaisena uudelleen vaan verkon rakenne voi muuttua esimerkiksi ilmakaapelista maakaapeliin. Maakaapeloinnit keskittyvät pääsääntöisesti asutuskeskittymiin ja taajamiin, joissa sähkönkäyttäjiä on paljon. Oikeaaikaiset ja hyvin kohdennetut sähköverkkoinvestoinnit näkyvät asiakkaille matalina sähkönsiirtohintoina, vähäisinä häiriömäärinä ja nopeina vikojen korjausaikoina. Tavoitteena säävarma sähköverkko Suomalainen yhteiskunta kannustaa sähköyhtiöitä ns. säävarman sähköverkon rakentamiseen. Säävarma sähköverkko tarkoittaa sitä, että sähköverkon kehittämistoimenpiteillä vähennetään vikojen määrää ja nopeutetaan vikojen korjausaikoja. Näihin tavoitteisiin päästään sähköverkon rakenteiden muutoksilla, viankorjaustoiminnan kehittämisellä ja varavoimakoneiden käytöllä. Onnistumisen keskeisenä edellytyksenä on työhönsä sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Verkko Korpela rakentaa säävarmaa sähköverkkoa eri menetelmätavoilla: Jakeluverkon maakaapeloinnilla lisätään käyttövarmuutta sääilmiöitä vastaan. Maan sisällä oleva kaapeli ei ole alttiina myrskylle tai lumikuormalle. Johtoja siirretään metsäisiltä osuuksilta tien varteen, jossa puiden kaatumisen riski puolittuu. Tällöin myös mahdolliset viat voidaan nopeasti paikantaa ja korjata. Maakaapeloinnit keskittyvät pääsääntöisesti asutuskeskittymiin ja taajamiin. Ilmajohtoina käytetään pääasiassa päällystettyjä johtoja, joissa yksittäinen oksan kosketus ei aiheuta vikaa. Lisäämällä kaukokäytettäviä kytkinlaitteita jakeluverkkoon, millä mahdollistetaan nopea vikapaikkojen etsintä ja vikaalueiden rajaaminen Rakentamalla rengasverkkoja, mikä mahdollistaa sähkön syötön useita reittejä pitkin kriittisiin tai vikaherkkiin sähkönkäyttöpaikkoihin. 7
Suoraveloitus poistuu käytöstä Suomalainen suoraveloitus päättyy tammikuun lopussa 2014. Kotimaista suoraveloitusta ei enää tämän jälkeen voi käyttää sähkö- ja kaukolämpölaskun maksussa. ASIAKAS JOKA KÄYTTÄÄ VERKKO- PANKKIA SUORA- VELOITUS ON JATKOSSA E-LASKU ASIAKAS JOKA EI KÄYTÄ VERKKO- PANKKIA SUORA- VELOITUS ON JATKOSSA SUORA- MAKSU E-lasku Asiakkaalle e-lasku on vaivaton. E-lasku toimitetaan suoraan verkkopankkiisi ja pankki maksaa sähkölaskun eräpäivänä automaattisesti asiakkaan tililtä. Halutessaan asiakas voi hyväksyä e-laskun joka kerta erikseen. Kätevän e-laskun saat käyttöösi seuraavasti: 1. Kirjaudu verkkopankkiisi 2. Kun olet hyväksynyt syöttämäsi paperilaskun, valitse jatkossa toimitustavaksi e-lasku 3. Solmi e-laskusopimus 4. Valitse e-laskuttajasi 5. Odota e-laskuilmoitusta 6. Maksa e-lasku verkkopankissasi Suoramaksu Suomalaiset pankit toteuttavat asiakkailleen, joilla ei ole käytössä verkkopankkia, uuden suoramaksupalvelun. Suoramaksua käytettäessä asiakkaalle toimitetaan sähkölaskun tiedot etukäteen ja sähkölasku maksetaan automaattisesti eräpäivänä tililtäsi. Yksityisasiakkaat Yritys- ja kaukolämpö asiakkaat Huomioi tämä! Mitä tulee suoraveloituksen tilalle? Asiakas, joka käyttää verkkopankkia: Suoraveloitus u e-lasku Asiakas, joka ei jatkossakaan käytä verkkopankkia: Suoraveloitus u Suoramaksu Suoraveloitus päättyy myös yritys- ja kaukolämpöasiakkailtamme. Asiakaspalvelumme lähestyi kesäkuussa 2013 kirjeitse niitä yritys- ja kaukolämpöasiakkaitamme, joilla on voimassa oleva suoraveloitussopimus. Kirjeessä kerroimme tarkemmin nykyisen suoraveloituksen korvaavista vaihtoehdoistamme. Maksaessasi sähkö- ja kaukolämpölaskuja verkkopankissa tarkista, että käytät AINA laskukohtaista viitenumeroa. Näin maksamasi sähkö- tai kaukolämpölasku kohdistuu suoraan laskuusi. 8
Korpela palvelee Asiakaspalvelu (06) 874 7350 asiakaspalvelu@korpelanvoima.fi (24 h) Asiakaspalvelumme palvelee Sinua: arkisin kello 8.00 16.00 laskutukseen liittyvissä asioissa muuttaessasi uuteen osoitteeseen sähkön myynti- ja siirtosopimuksissa sopivan sähkö-/siirtotuotteen valinnassa kiinteistöjen osto- ja myyntitilanteissa sähköliittymien vaihtaessa omistajaa Asiakaspalvelumme lisäksi voit kääntyä myös palveluneuvojiemme puoleen kun tarvitset: uuden tai tilapäisen sähköliittymän energia- ja tuoteneuvontaa sähkön laatuun tai mittareihin liittyvää neuvontaa sähkökaapelin näytön neuvoja sähköön tai sähkön käyttöön liittyvissä asioissa Vikailmoitukset 24 h (06) 873 222 tai sähköpostilla kayttokeskus@korpelanvoima.fi Palveluneuvojien yhteystiedot ovat: Lestinjärvi, Toholampi ja Sievi: Silvo Mäkelä 050 564 8793 Kälviä ja Lohtaja: Vesa Niskala 044 774 7321 Kaustinen, Halsua ja Ullava: Mikael Saarikettu 040 840 1365 Kannus, Himanka ja Rautio: Jani Vetoniemi 044 774 7248 Nimityksiä Sami Leppälä on nimitetty Korpelan Voiman kunnossapitovastaavaksi. Minna Heikkilä on nimitetty Korpelan Voiman taloushallintoon taloushallinnon asiantuntijaksi. Raija Jokela on nimitetty Korpelan Voiman taloushallintoon laskenta-assistentiksi. Riitta Jussila on nimitetty Korpelan Voiman sähkökaupan asiantuntijaksi. Saija Järvenoja on nimitetty Korpelan Voiman asiakaspalveluun asiakasneuvojaksi. EINO-MYRSKYN VAKIOKORVAUS AUTOMAATTISESTI Verkko Korpela Oy hyvittää jakeluverkkoalueellansa automaattisesti yli 12 tunnin sähkökatkoista vakiokorvauksen. Vakiokorvaus hyvitetään sähkölaskussa 6 kuukauden kuluessa sähkökatkosta. TAVOITTEENA SÄÄVARMA SÄHKÖVERKKO Verkko Korpela Oy rakentaa säävarmaa sähköverkkoa monin eri tavoin. Verkko Korpela on esimerkiksi maakaapeloinut sähköverkkoa jo lähes 20 vuoden ajan turvaan sään vaihteluilta. Maan sisällä oleva kaapeli ei ole alttiina ukkoselle, myrskylle tai lumikuormalle. 9
Jari Hanhisalo Urotekoja sähkönjakelun hyväksi 10
Silloin mennään eikä meinata kun tilanne on päällä Korpelan Voima pitää hyvää huolta sähkölinjoistaan, suuret puut kaadetaan linjakujan laidoilta ja risukot raivataan linjojen alta, jotta kulkeminen olisi helpompaa. Kun paikalle osuu syöksyvirtaus, myrsky tai talvella puihin kerääntyvä tykkylumi, silloin lähdetään liikkeelle kaikin käytettävissä olevin voimin. Tuulikki Nikkilä Syksyllä Verkko Korpela Oy:stä eläkkeelle jäänyt palveluneuvoja Tapio Peltoniemi Kaustiselta ja metsuri Jari Hanhisalo Halsualta muistelivat yhdessä, mitä tapahtui muutaman vuoden takaisissa tilanteissa syöksyvirtauksessa Kaustisella, myrskyn tuhoissa Lestijärvellä ja tykkylumien parissa sekä tietysti myös puunkaatopyynneissä pihapiiristä. - Kaustisen syöksyvirtauksen aikana jouduin tekemisiin sen kanssa ihan henkilökohtaisesti oman asuinkadun Jokainen puhelu oli ehdottoman tärkeä, sillä koskaan ei voinut tietää, miten tärkeitä tietoja asiakkailla oli kerrottavana häiriöistä. varrella. Puita kaatui naapurin talon päälle ja osa taipui uhkaavasti, jollei kaatunut. Pihan lepät olivat ihan vaakatasossa ja vesikin tuli taivaalta ihan vaakatasossa. Tuulella oli voimaa, muistelee Tapio Peltoniemi. - Yhtenä joulunaattona elämää ja sähkönsaantia häiritsivät tykkylumet. Muistan tuon joulun selvästi, koska silloin ensimmäinen lapsenlapseni oli käymässä meillä ensi kertaa. Ei auttanut muu kuin lähteä raivaamaan kaatuneita ja kallistuneita lumipuita linjoilta. Yhtenäkin yönä lähdin kolme kertaa liikkeelle. Sähköt oli saatava mahdollisimman nopeasti päälle, toteaa Tapio Peltoniemi. Korpelaan metsuripalveluja tarjoava Jari Hanhisalo muistaa myös tykkylumet. Lumi satoi puihin päivän aikana ja yön pakkaset järjestivät tykkylumet puihin; koivut ja notkeat puut taipuivat linjoille ja korkeimmat puut katkesivat ja putosivat linjojen päälle. Jos metsään ei päässyt moottorikelkalla mentiin suksilla tai lumikengillä, moottorisaha mukana otsalamppu kulkusuuntaa valaisten. Kun syöksyvirtaus iski Kaustiselle muutama vuosi sitten, täyttyi puhelinliikenne huolestuneiden asiakkaiden soitoista. Jokainen puhelu oli ehdottoman tärkeä, sillä koskaan ei voinut tietää, miten tärkeitä tietoja asiakkailla oli kerrottavana häiriöstä. Tiet tukkeutuivat kaatuneista puista, alueen asukkaista ja huoltoliikenteestä sekä satunnaisista ohikulkijoista. Tilanteen ollessa kiivaimmillaan piti tietää vain se, mitä itse tekee. Pidempien sähkökatkoksien yhteydessä ja pihapiirissä työskennellessä voi joskus kohdata myös sanan rieskaa. Onneksi kaikesta on selvitty eikä vahinkoja ole tullut, vaikka puita on joskus kaadettu Hanhisalon Jarin kanssa hankalistakin paikoista. Seinän vierustalta puuta kaadettaessa otetaan huomioon rakennuksen katto, kaatosuunta ja sähköjohtojen sijainti kertaa Peltoniemi ja Jari Hanhisalo vahvistaa, että metsurin ammattitaito on tällaisissa tilanteissa tarpeellinen. Lestijärven myrskytuhot olivat mittavat Jari Hanhisalo muistelee että hän meni yöllä paikalle ja alkoi kaataa yksittäisiä puita. Aamun valjetessa myrskytuhojen kokonaisuus paljastui - pari viikkoa siinä meni, enkä ollut ainoa metsuri, hän toteaa. - Paikalla oli ainakin kolme metsuria ja motokin raivaamassa tietä Korpelan omien työmiesten lisänä. Sähkölinjoja ei edes näkynyt, niin paljon puuta oli linjojen päälle kaatunut, muistelee Jari Hanhisalo. Siinä Tapio Peltoniemi oli tekemisen meininkiä, kun porukka teki yhdessä hommia. Aina valmiina kun tarvitaan Jari Hanhisalo on Korpelan sopimusmiehiä - aina valmiina kun tarvitaan. Nyt on meneillään jatkuva työ linjojen alustojen raivaamisessa. Kun metsurin työt hiljenevät, vaihtaa Jari alaa ja menee turkistarhalle nahkomishommiin, mutta on sieltäkin valmis Korpelan palvelukseen, jos tarvitaan. Kaikkien syöksyvirtausten, myrskyjen ja tykkylumien jälkeen puiden kaatoa pihapiireistä on tullut enemmän ja puunkaatoapu on asiakkaiden käytössä. Asiakkaat ymmärtävät, miksi pihan puista katkotaan johtoja häiritseviä oksia; linjan päälle putoava oksa voi aiheuttaa melkoisen sähinäkimpun. Miesten jutellessa pöydän äärellä, kädet kävivät tiuhaan kun muisteltiin jonkin yksittäisen puun kaatoa tarkassa paikassa. Kehunsa saivat toisiltaan niin Tapio kuin taitava metsuri Jarikin, joka on valmis lähtöön, kun tarvitaan. 11
Sähköinsinööreille löytyy työpaikkoja Sähkötekniikan koulutusohjelmasta kesäkuussa valmistuneilla sähköinsinööreillä oli kaikilla kymmenellä työpaikka jo valmistumispäivänä. Tämä on hieno asia, toteaa koulutusohjelmavastaava Jari Halme Centria ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelmasta Ylivieskasta. Tuulikki Nikkilä 12
Centria ammattikorkeakoulu antaa opetusta kolmessa kaupungissa; Ylivieskassa, lisäksi Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Opetus on työelämälähtöistä ja perustuu joustavuuteen ja yksilölliseen kohtaamiseen. Valmistuneiden osaamisella on kysyntää työelämässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Apuna ovat ammattikorkeakoulun hyvät yhteydet työelämään. Opintoretkillä tapaa usein tuttuja nimiä ovien nimikylteissä; meidän entisiä opiskelijoita löytyy eri puolilta Suomea ja kauempaakin. Esimerkiksi ottaessani yhteyttä entiseen opiskelijaamme kävi ilmi, että hän asuu Maltalla ja kiertää Välimeren alueen satamissa käyttöönottamassa satamanostureita, kertoo Jari Halme. Sähköinsinöörille on tarjolla monenlaisia työpaikkoja, kullekin taitojensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Työtä tarjoavat sähköyhtiöt ja energian tuottajat, prosessiteollisuus ja sähkötekninen teollisuus. Sähköurakointiala sekä suunnittelutoimistot ja tutkimuslaitokset, teleoperaattorit ja opetustehtävät tarjoavat mielenkiintoisia työpaikkoja. Kukin voi valita oman työtehtävänsä oman suuntautumisensa mukaan, toteaa Jari Halme. Sähköinsinöörikoulutus kestää neljä vuotta, se on tavoiteaika. Tutkintoon kuuluvat perusopinnot, yhteiset ammattiopinnot, suuntaavat opinnot ja vapaasti valittavat opinnot sekä harjoittelu ja opinnäytetyö. - Sähkövoimatekniikan opetussisältöön kuuluvat sähkön siirto ja jakelu, sähköverkon mitoitus, suojaus ja kaukosyöttö, rakennusten sähköjärjestelmät, sähkönsuunnittelu ja teollisuuden sähkökäytöt. Energiatekniikka antaa valmiudet lämpövoimalaitoksiin ja polttotekniikkaan, ydinvoimaloihin, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, ja tietysti energiamarkkinoihin. Uusiutuvista energiamuodoista esille tulevat tuulivoimalat sekä puun kaasutukseen perustuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Tietoliikennetekniikan puolella opiskelija voi erikoistua radiotekniikkaan ja langattomaan tiedonsiirtoon, ohjaustekniikkaan ja kenttäväyliin, sulautettuihin järjestelmiin, EMC:hen ja testaustekniikkaan sekä digitaaliseen signaalinkäsittelyyn. Tarjolla on myös sähköinsinöörikoulutusta aikuisopiskelijoille. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Lähiopetustarjonta on viikonloppuisin. Ylivieskasta on mahdollisuus päästä opiskelijavaihtoon ulkomaille: Ruotsissa yhteistyökorkeakoulu on Blekingen teknillinen korkeakoulu Karlskronassa, Saksassa Aachenin ammattikorkeakoulu ja Venäjällä Pietarin teknillinen yliopisto. Toimilupahakemuksessaan Centria ammattikorkeakoulu painottaa sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa hyvää työtilannetta. Alueellemme on tulossa monia energia-alan investointeja, uusia tuulipuistoja, ydinvoimala ja näihin liittyviä kantaverkkoinvestointeja. Investoinnit tarvitsevat sähköinsinöörien osaamista ja työpanosta. Ylivieskan sähköinsinöörikoulutuksen valtakunnallinen erikoisuus on painottuminen energiatekniikkaan, erityisesti energian tuotantoon uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä. Uusi painopiste on energiatehokkuus, mikä on alueemme prosessiteollisuuden kannalta keskeinen asia. Vientiteollisuuden tuotantokustannuksissa energiakustannusten osuus on merkittävä, toteaa koulutusohjelmavastaava Jari Halme. Ainoa naisopiskelija Toisen vuosikurssin opiskelijoiden joukossa ainoana naisena opiskeleva Laura Salonpää Oulaisista toteaa, että olo ainoana naispuolisena ei ole mitenkään orpo. Opiskelukaverit ja opettajat ottavat minut hienosti vastaan, Laura Salonpää toteaa. Laura suoritti ylioppilastutkinnon ja oli kiinnostunut fysiikasta ja tekniikasta, joten opiskelupaikka valikoitui kiinnostuksen perusteella. Ensimmäisen kesän harjoittelun hän suoritti Oulaisissa Ruukki Metals Oy:llä, ja se antoi pontta suunnitteluun ja toteutukseen. Huomasin, että suunnittelu ja toteutus kulkevat käsi kädessä, pitää osata yhdistää opiskelu ja käytäntö. Samalla tulee kuunnella sellaista, joka tietää, että näin tämä ei onnistu. Alkukesästä en osannut tehdä mitään enkä tiennyt mistään mitään. Loppukesästä jo osasi tehdä ja sai tehtäväkseen joitain tarkistuksia, ja se oli jo paljon, kertoo Laura Salonpää. Kiinnostuksen kohteena Lauralla on vahvistunut energiatekniikka. Hän haluaisi oppia tekemään sekä suunnittelu- että käytännöntöitä sillä vaihtelu virkistää. Laura toteaa jo, että häntä ei kaduta yhtään opiskelupaikan valinta. Uutta haastetta antaa mieleen myös lisääntyvä tuulivoima ja siirtoverkkotyöt. Veljen innoittama Ylivieskaan Tero Ylitalo Raahesta on käynyt Raahen ammattikoulussa sähköalan koulutuksen ja haki jatkopaikan Ylivieskasta, päämääränä on sähköinsinöörin tutkinto. Kiinnostuksen kohteena on sähkövoimapuoli. Kesätöissä hän oli Pohjola Werkonrakennus Oy:llä linjatöissä maastossa. Linjatyö oli mukavaa hommaa, ja sai kulkea metsissä. Tehtävänä olivat uuden rakennus ja saneeraukset. Nämä tehtävät kiinnostavat jatkossakin. Opiskeltavaa on jäljellä vielä kolme vuotta ja yksi kurssi rästissä, kertoilee Tero Ylitalo. Luokka on pieni ja siellä on helppo opiskella; paikka on mukava ja opetus on hyvää. Tero toivoisi kyllä vähän enemmän käytäntöä kuin teoriaopetusta. Isoveli on käynyt saman koulun ja siksi kai rohkaistuin hakemaan tänne, Tero pohtii. Vaihtoehtoina olivat metalli ja sähkö; sähköpuoli voitti mielenkiintoisempana. Työtä on ja sitä riittää. Töitä hän on tehnyt pitkiäkin vuoroja myrskyjen tuhoja korjatessa. Myös suunnittelun ja toteutuksen parissa riittää kehitettävää. Tero Ylitalo painottaa myös turvallisuutta, turvallisuuskulttuuri on ammattinsa osaavan merkki. Opetusmaailmaa ollaan uudistamassa ja tiedot valtion taholta ovat vielä vahvistamatta, mutta selvää on, että ollaan siirtymässä suurempiin opiskelijamääriin ja alueille tulee omat koulutusvastuualueet. 13
Olen leiponut Näin toteaa naurussa suin ja kädet jauhoissa Kotileipomon omistaja ja työntekijä Sanna Herrala Kannuksessa omassa leipomossaan. Tuulikki Nikkilä Kinkku-juustosarvet 2 dl maitoa 40 g voita 30 g hiivaa 1 rkl sokeria 3/4 tl suolaa n. 4 dl vehnäjauhoja n. 1 dl juustoraastetta Sulata voi ja lisää maito, lämmitä hiukan, kaada kulhoon johon lisäät muut aineet, sekoita ja lisää jauhoja kunnes tarpeeksi paksua jotta voit kaulita taikinaa. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli pyöreäksi, jaa kuuteen osaan ja levitä täyte ympyrän ulkoreunalle ja rullaa sitten täyte sisälle, taivuta sarven muotoon. Täyte: kinkkusuikale 200 g tuorejuusto 100 g juustoraaste 1 dl mustapippuri, yrttisekoitus, ripaus aromisuolaa Sekoita kaikki yhteen ja levitä sarville kahdella ruokalusikalla Kohota pellillä 15 min, voitele kananmunalla, laita vähän juustoraastetta tai unikonsiemeniä pintaan. Paista 200 asteessa kunnes hyvän värisiä. Nauti kylmän maidon kera!! 12 kpl / annos Mikä onkaan ihanampaa meille herkuttelijoille kuin tuoreen pullan tuoksu? - Idea oman leipomon perustamisesta lähti 4H kakkukurssilta. Siellä todettiin, että suoramyyntipisteeseen tarvittaisiin lisää leipojia. Olin Pollarin kaupalla töissä 15-vuotiaasta asti illat ja viikonloput. Koulutuksen olen saanut Vaasassa Hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksessa kaksivuotiselta yo-ravintolakokkilinjalta, mutta sitä työtä en ole tehnyt päivääkään. Sitä työtä vain ei ollut tarjolla, toteaa Sanna Herrala. 4H-suoramyyntiin leipominen oli alku ja myöhemmin jatkettiin pullan myyntiä Pollarin kaupassa. Vadelmamokkatorttu oli ensimmäinen tuote suoramyynnissä, sillä lähdettiin liikkeelle ja sitä menee edelleen kaupan kautta. Kun tuotteet tulivat tutuiksi, oli aika perustaa oma kotileipomo. Vuoden 2007 kesällä rakennettiin tilat ja joulukuun alusta Sanna Herrala jäi oman kotileipomon omistajaksi ja työntekijäksi. Aikaisemmin Sanna leipoi omassa keittiössään perheen töiden keskellä, siinä leivottiin päivät ja viikonloput ja joskus yölläkin kun tarvittiin. Suosikkituotteita ovat Sannan mukaan pullapitkot ja pikkupullat. - Kotileipomon valikoimassa ovat kaikki muut paitsi ruisleipä. Joululimppua teen mummun reseptillä. Leivonnaiset tehdään tilausten mukaan mm. kihlajaisiin, häihin, kastetilaisuuksiin, lakkiaisiin, syntymäpäiville ja hautajaisiin; palveluun saa tarvittaessa mukaan myös pitopalvelun. Silloin apuun rientävät omat tyttäret ja siskot. Kesällä leipomossa on ollut apuna kondiittori ja joskus talviaikaan opiskelijaharjoittelijoita, kertoo Sanna Herrala. Töitä on riittänyt - Töitä on riittänyt sillä kaikki eivät osaa, eivätkä ehdi itse valmistamaan leivonnaisia juhliinsa. Näissä minun leipomissa tuotteissa säilyy kotitekoisen maku ja tuoksu. Leivontaan Sanna kertoo käyttävänsä aina voita, joskin joskus tilaaja haluaa käytettävän muuta rasvaa esimerkiksi allergioitten takia. Koneistus on ajan tasalla ja toimiva minulle, 14
kakarasta asti Suklaapiirakka peltiteline on teetetty omien uunipeltien mittojen mukaan ja se on tarpeellinen, vakuuttaa Sanna. Oma kaulinkin on vahvistettu ja tarpeeksi painava työväline, puinen, mutta sisällä metallia. Mummon reseptit ovat vieläkin käytössä ja kirja tallessa. Joulutorttutaikinan Sanna kaulitsee itse, niin syntyvät parhaat joulutortut. Voileipäkakut ovat isotöisiä, mutta näyttäviä tarjoilupöydällä. Erikoisin tilaus, mikä tulee Sannan mieleen, on mustalla kermavaahdolla päällystetty hääkakku. Ei siitä ihan mustaa tullut, mutta aika tumma kuitenkin, Sanna naurahtaa. Muualle Sanna Herrala ei haikaile töihin, tässä on oma aikataulu ja saa itse suunnitella tekemisensä. - En vaihtaisi enää mihinkään. Eikä tästä ole paluuta toiselle työnantajalle. Työpaikka on kotitalon jatkeena, siinä on helppo hoitaa samalla myös kotityöt. Lomaakin voi järjestellä, elokuussa oli neljä päivää kesälomaa ja lasten syysloman aikaan ainakin viikonloppu. Talvilomankin pidän lasten ehdoilla, juttelee Sanna. Kevään lakkiaiset ovat kiireisintä aikaa, silloin Sanna hälyttää koko suvun töihin. Kyllä siinä yksi yö menee läpi nukkumatta. Kaikilla kun on sama juhlapäivä, pitopalvelua Sanna ei enää lakkiaisiin tarjoa vaan lepää itsekin perheen kanssa kovan urakan tehneenä. - Sähkö on tietysti kotileipomolle tärkeä elementti. Korpelan Voima on hyvä ja varma sähkön toimittaja. Jos sähköt katkeaisivat kesken paistamisen, olisi siinä mietittävää että miten leipomukset nyt saadaan paistettua, mutta onneksi niin ei ole ikinä sattunut, kiittelee Sanna Herrala. Haastattelun sivussa, jutellessa, syntyivät ihana suklaapiirakka, pullapitkot ja kanelikierteet, ja tuoksu oli kotoisen huumaava. 200 g voita 2 1/2 dl vettä 4 rkl kaakaojauhetta 1 tl suolaa 1. kiehauta kattilassa ja ota pois liedeltä 5 dl vehnäjauhoja 5 dl sokeria 2 tl soodaa 2 tl vanilliinisokeria 2. mittaa siivilän läpi ja yhdistä kiehautettuun nesteeseen 1 dl piimää tai turkkilaista jogurttia 3. sekoita taikinaan 2 munaa 4. sekoita taikinaan ja tarkista että taikina ei ole liian kuumaa ennen munien lisäystä! Levitä taikina pellille voidellun leivinpaperin päälle ja paista 200 asteessa n. 22-24 min. Anna hetki jäähtyä ja levitä sitten kuorrutus: Kuorrutus: 150g voita 2 rkl kaakaojauhetta 3 rkl maitoa tomusokeria Sulata voi ja lisää muut aineet, kiehauta varovasti ja pois liedeltä, lisää tomusokeria siivilän läpi sekoittaen kunnes halutun paksuista. Levitä heti piirakan päälle lastalla ja sirottele pintaan kookoshiutaleita tai nonparelleja. Anna jäähtyä jääkaapissa kylmäksi, paloittele ja nauti hyvän kahvin kera! 15
Joulun valot! pii Lämmin kiitos kaikille Joulun valot! piirustuskilpailuun osallistuneille lapsille ja nuorille. Valtavan hienoj Voimalla positiivisesti ja tästä suuresta suosiosta sekä tietysti valtavan hienoista piirustuksista/maalauk tuneiden lasten ja nuorten työt julkaistaan kuvagalleriassa Korpelan Voiman kotisivuilla osoitteessa www Feemia Jukkola, 7 v. Eetu Isokangas, 9 v. Ronja Rautio, 3 v. Sakari Humalajoki, 10 v. 16 Saana Virtanen, 3 v. Ilona Kuusela, 9 v.
rustuskilpailun satoa a piirustuksia/maalauksia tuli kilpailuun yli 1000 kpl ja osallistujia oli lähes 900. Kilpailun suosio yllätti meidät täällä Korpelan sista johtuen kilpailuraati päätyi arpomaan Korpela asiakaslehteen tulevat työt. Kaikkien Joulun valot! -piirustuskilpailuun osallis-.korpelanvoima.fi joulukuun 2013 aikana. Valtteri Siipola, 1,5 v. Inka Känsäkoski, 12 v. Viivi Hihnala, 7 v. Rebekka Kivioja, 12 v. Riikka Heinonen, 12 v. Pinja Korpela, 6 v. 17
Energiakilpailu Korpelan Voima järjesti tänä syksynä jakeluverkkoalueensa tokaluokkalaisille ensimmäistä kertaa Energiakilpailun. Energiakilpailun tarkoituksena oli innostaa sekä oppilaita että opettajaa pohtimaan energia-asioita ja tehdä kilpailutyön suunnittelusta ja toteutuksesta koko luokalle mieleenpainuva esim. Energiaviikon kohokohta. Omaperäisin ja parhaiten energiansäästöä edistävä ja/tai uusiutuvia energialähteitä kuvaava työ palkitaan Korpelan Voiman toimesta. Voittajatyö osallistuu Motivan valtakunnalliseen kilpailuun, josta voittajatyön suunnitellut luokka voi voittaa matkan esim. Korkeasaareen ja Heurekaan Helsinkiin. Voittajatyöksi valikoitui monien hienojen kilpailutöiden joukosta Raumankarin koulun 2-luokkien suunnittelema ja toteuttama elokuva (video) energiansäästämisestä sekä luonnonsuojelusta. Opettaja Juho-Matti Norrena kertoo kilpailutyön suunnittelusta, toteutuksesta ja tavoitteesta seuraavaa: Oppimisen tavoitteina oli, että oppilaat tutustuvat tapoihin säästää luontoa ja energiaa arjen pienillä toiminnoilla. Painopisteenä toiminnan omakohtaisuus, eli kuinka minä ja perheeni voisimme toimia paremmin. Elokuvan tekemiseen sisällytettiin tavoitteita äidinkielestä, kuvataiteesta, musiikista (mukana oppilaiden itse laulamaa musiikkia lopussa) sekä ympäristö- ja luonnontiedosta. Valitsijaraatia miellytti voittajatyössä erityisesti toiminnan omakohtaisuus, eli kuinka tokaluokkalainen ja hänen perheensä voivat vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa ja edistää luonnonsuojelua arjessa. Positiivisena asiana koettiin myös yhdessä tekeminen; voittajatyöhön kun osallistuivat kaikki Raumankarin koulun tokaluokkalaiset. Lämpimät onnittelut Raumankarin koulun tokaluokkalaisille ja heidän opettajilleen! Korpelan aarteet -peli Tekijät: Jenna Peltomiemi, Senni Arola, Henni Oksa. Raasakan koulu 2. C, Kannus. 18
2013 satoa Raumankarin koulun 2-luokan työ Energiansäästämisestä (video) Raasakan koulu 2. C Kannus Tekijät: Riika Ypyä ja Ansa Nissilä Äijälän koulu - juliste Tekijät: Äijälän koulu 2 luokka 19
Kiitämme kaikkia sidosryhmiämme Eino-myrskyn yli 27 m/s puuskat aiheuttivat sunnuntaina 17.11.2013 poikkeuksellisen pahoja ongelmia Verkko Korpelan sähkönjakeluun. Myrskystä johtuvat suuret vahinkomäärät ja työturvallisuusriskit aiheuttivat haittaa sähkökatkosten korjaustöille. Kiitämme asiakkaitamme ymmärtäväisestä suhtautumisesta myrskyn aiheuttamaan suurhäiriötilanteeseen. Kiitämme henkilökuntaamme sekä metsureita, urakoitsijoita ja kaikkia muita lisävoimiksi tulleita henkilöitä ja yrityksiä ammattitaitoisesta viankorjaustöistä. Verkko Korpela Oy Korpelalta mitalit lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima haluaa olla omalta osaltaan innostamassa lapsia ja nuoria urheilemaan ja liikkumaan lahjoittamalla mitalit urheilukilpailujen järjestäjille. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille kilpailijoille varattu osallistumismitali. Mitaleita voi tilata muun muassa jokainen Korpelan Voiman jakeluverkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Jenni Perälahti puh. 044 774 7220 tai jenni.peralahti@korpelanvoima.fi Löydä kuva! Palkitsemme 10 tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta ARPALIPUKE 20.1.2014 mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä LUKIJAKILPAILU. Piparkakku-ukot löytyivät sivuilta: Piparit hukassa pukki pulassa! Joulupukki on kadottanut osan piparkakku-ukoista. Vahva epäilys on, että ne löytyvät tämän lehden sivuilta Etsi 4 hukkateillä olevaa piparkakku-ukkoa (tämän sivun ukkoa ei oteta lukuun mukaan) ja voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi! Nimi Osoite Puh. Sähköpostiosoite